Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Tuija Lindstedt, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Käsittely Päätös Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Sivistystoimen tuloskortti 5 Suomenkielisen opetuksen tuloskortti Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna ,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.

2 Sivu 2 / 2 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna ,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla.

3 Sivu 3 / 3 Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen.

4 Sivu 4 / 4 Suomenkielinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa oli oppilaita ja lukiokoulutuksessa opiskelijaa. Oppilasmäärä kasvoi välisenä aikana 750 oppilaalla perusopetuksessa ja 20 opiskelijalla lukiokoulutuksessa. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat kasvattivat oppilasmäärää 220 oppilaalla. Turvapaikanhakijoiden opetuksen ja opiskelijahuollon järjestämiseen saatiin lisärahoitusta 2,9 miljoonaa. Kaikkiaan valmistavassa opetuksessa oli yhteensä 760 oppilasta eri kulttuureista. Kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoita suomenkielisessä opetuksessa on noin Talousarviovuonna 2016 opiskeli väistössä muissa kuin omissa opiskelutiloissaan yhteensä noin oppilasta ja opiskelijaa. Väistötilanteet toivat monin tavoin lisäkuluja opetustoimeen. Auroran uusi peruskoulu valmistui ja Tapiolan koulu ja lukio pääsivät palaamaan peruskorjattuihin tiloihin. Väistöön joutui puolestaan lähtemään Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut. Väistössä jatkoivat Karhusuon, Niipperin ja Päivänkehrän koulut sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Haukilahden lukio muutti väistöön Otaniemeen Aalto -yliopiston campukselle. Espoon kaupunki ja Aalto -yliopisto valmistelivat yhdessä sivistystoimen kanssa Koulu palveluna SaaS-mallin. Mallin avulla tehostetaan samalla lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyötä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kattava koulutilojen mitoituksen arviointi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma hyväksyttiin ja koulujen omat opetussuunnitelmat valmistuivat ja otettiin käyttöön Valtakunnalliset perusteet sekä kuntakohtaiset ja koulukohtaiset suunnitelmat vietiin sähköiselle alustalle koulujen käyttöön. Eri hankkeiden rahoituksen turvin täydennyskoulutettiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen noin opettajaa ja henkilöstön jäsentä uuden opetussuunnitelman ja digitaalisen oppimisympäristöjen vaatimuksiin. Lukiot valmistautuivat sähköistä ylioppilaskirjoitusta varten harjoittelemalla tarvittavin laitteistoin varustelluissa tiloissa. Syksyllä kirjoitettiin ensimmäiset aineet sähköisesti. Suomenkielinen opetus pystyi edelleen tarjoamaan kaikille perusopetuksen päättäneille oppilaille toisen asteen tai muuta koulutuspaikkaa. Oppimistuloksissa ei ollut valtakunnallisia kokeita, mutta PISA2015 tulosten mukaan Espoon oppilaat olivat selvästi OECDn ja Suomen tuloksia korkeammalla luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Ero pääkaupunkiseudun keskiarvoon oli vain muutamaa pistettä parempi. Lukion ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien keskiarvo oli jonkin verran valtakunnallista keskiarvoa parempi. Suomenkielinen opetus koordinoi kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti myös ammatilliseen koulutukseen ja yksityisiin oppilaitoksiin.

5 Sivu 5 / 5 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu toi painetta oppilas- ja opiskelijahuollonpalvelujen järjestämiseen. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuettiin lisäämällä kerhotoimintaa. Lukuvuonna toimi 600 kerhoa. Koulujen kerhoportaalit olivat käytössä. Kerhotarjontaan tehtiin sukupuolivaikutusten arviointi. Sen mukaan kerhoja oli yhteisiä ja tytöille ja pojille tarkoitettuja. Oppilaat pääsivät kaikkiin haluamiinsa kerhoihin. Lisäksi harrastustoimintaa Espoossa tarjoavat monet eri järjestöt. Kouluihin luotiin myös Tunti liikuntaa päivässä -malli. Espoon peruskoulut ja lukiot edistivät yrittäjyyttä mm. Nuori yrittäjyysprojektin ja Yrityskylävierailujen kautta. Lisäksi luotiin yhdessä 6Aika hankkeen kanssa KYKY-toimintamalli, jossa koulut ja oppilaat kehittävät sähköistä oppimismateriaalia yhdessä alan kehittäjien kanssa. Digitaalisissa oppimisympäristöissä siirryttiin pilvipohjaisiin palveluihin ja edistettiin koulujen toimintakulttuuria digitarinan mukaisesti. Loppuvuodesta järjestettiin yhdessä varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen sivistyspalvelujen kanssa 4 alueellista Digidoo - Digiday - messutapahtumaa. Espoossa on useita Vihreä lippu -koulua. Tämän lisäksi laadittiin suomenkielisen opetuksen tasoinen yhteiskuntasitoumuksen malli. Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta. Vuonna 2016 vieraili 40 espoolaista lukiolaista Shanghain Sister-lukioissa. Kaksi shanghailaista ryhmää vieraili Espoossa. Kanadan Ontarion York Region School Boardin luottamushenkilöitä ja opetustoimen johtoa vieraili Espoossa 10-vuotisen yhteistyön merkeissä ja osallistuen Learning City-tapahtumaan. Espoosta heidän järjestämään Quest -konferensiin osallistui Haukilahden lukion opiskelijoita ja opettaja esittäen työpajassa Koulu palveluna-mallia. Espoo sai maailmanlaajuisen Educating City -verkoston palkinnon Opinmäen campuksen kuntalaisia ja muita yhteistyökumppaneita osallistavasta toimintamallista Argentiinassa. Lisäksi kouluilla oli aktiivista Erasmustoimintaa eurooppalaisten yhteistyömaiden kanssa. Kouluilla ja virastolla vieraili kymmeniä eri ryhmiä ja kansallisuuksia tutustuen Espoon opetustoiminnan järjestämiseen. Tuottavuuden ja henkilötyön tuottavuuden piti tavoitteen mukaan parantua 1 %-yksiköllä. Tähän tavoitteeseen suomenkielinen opetus ei päässyt. Valtion erityisavustuksia ja hankerahaa saatiin kaupungille ennakoitua enemmän. Nämä tulot tuli kohdentaa lisäämällä resurssiopettajia ja avustajia kouluihin, täydennyskoulutuksiin ja kehittämishankkeiden koordinointiin. Oppilashinnat eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvointi säilyi hyvänä. Henkilöstön työaikaa seurattiin ja työtehtäviä pyrittiin jakamaan niin, että työaika riittää tehtävien tekemiseen. Työn hallinta säilyi hyvänä, vaikka Kunta10 tutkimuksen mukaan työmäärä oli selvästi kasvanut suomenkielisessä opetuksessa koko henkilöstön osalla.

6 Sivu 6 / 6 Suomenkielinen opetus oli pilottina Espoon johtamisen kehittämisen hankkeessa. Tulosyksikön prosessit kuvattiin uuden organisaation mukaan johtamissopimukseen ja työn organisoinnin ohjeet uudistettiin. Johtoryhmätyöskentelyä kehitettiin. Suomenkielinen opetus ylitti muutetun talousarvion. Toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla, toteuma 114,6 % johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla, toteuma 100,1 %. Talousarviota muutettiin kasvaneiden tulojen osalta. Ennakoiduista riskeistä toteutui edelleen uudet nopeat väistötilanteet ja sisäisten kulujen ylitys ICTn osalta. Turvapaikanhakijoille kohdennettu 2,9 milj. euron lisämääräraha mahdollisti heidän opetuksensa järjestämisen. Ensikertaisen kalustamisen investointien toteuma oli 72,8 %, koska osa hankinnoista toteutui käyttötaloudesta.

7 Sivu 7 / 7