YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS / PORANEN JOHANNES / LIHANAUTAKASVATTAMO, MA. SUOPELTO 40:130

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS / PORANEN JOHANNES / LIHANAUTAKASVATTAMO, MA. SUOPELTO 40:130 Ymp 3 Valmistelija rakennustarkastaja Jyri Harju, puh tai jyri.harju@perho.com. Johannes Poranen hakee ympäristönsuojelulain 39 :n mukaista ympäristölupaa uusille rakennettaville lihanautakasvattamoille ja kasvatustoiminnalle Perhon kunnan Perhon kylässä, tilalle määräala Suopelto Hakemuksen tausta, käsittely sekä hakemuksesta annettujen huomautusten ja lausuntojen sisältö ilmenevät päätösluonnoksesta. Lisätietoja asiasta/päätöksestä antaa Jyri Harju Ehdotus: Lautakunta myöntää ympäristöluvan päätösluonnoksen mukaisin lupamääräyksin ja -perusteluin ja hyväksyy luonnoksessa esitetyn lupakäsittelymaksun. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta joka koskee eläinsuojatoimintaa. Kyseessä on uusi lihanaudan kasvatustoiminta. LUVAN HAKIJA Poranen Johannes (y-tunnus: ) Tenhusentie Perho LAITOS Lupaa haetaan kahdelle uudelle rakennettavalle nautakasvattamolle ja naudankasvatustoiminnalle. Kiinteistötunnus määräala Suopelto Rakennettaviin eläinsuojiin tulee tilat yhteensä 136 kpl lihanautoja (12-18 kk), 136 kpl sonnivasikoita (6-12 kk) ja 48 kpl sonnivasikoita (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Lupahakemus on tullut vireille Hakemuksen mukainen eläinmäärä ylittää valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n 10 kohdan lupaehtorajan. Lupakäsittely kuuluu eläinyksikkömäärän perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi (valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 2 kohta 10). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi eläinten kasvatustoiminta, joten lupia ei vielä ole. Rakennuspaikka sijaitsee Metsä-Porasen rantaosayleiskaavan (M) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella jolle maatalouden rakentaminen on sallittua. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö on vanhaa maatalousaluetta. Lähin pysyvästi asuttu asuinrakennus, hakijan kotitalo, sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista. Tilakeskuksen läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Lähin vesistö Porasjärvi, sijaitsee noin 400 metrin päässä tilakeskuksesta. Tilakeskus tai tilan peltoja ei sijaitse pohjavesialueella.

2 TOIMINNAN KUVAUS Tilalla tullaan harjoittamaan naudanlihatuotantoa. Tilalle rakennetaan kaksi uutta nautakasvattamoa. Yhteenlaskettu eläinmäärä tulee olemaan 136 kpl lihanautoja (12-18 kk), 136 kpl sonnivasikoita (6-12 kk) ja 48 kpl sonnivasikoita (alle 6 kk). Kasvattamot toimivat lietelantajärjestelmällä ja niiden yhteyteen rakennetaan kaksi lietelantalaa joiden yhteenlaskettu tilavuus on 2666 m³. Lietekuilujen hyötytilavuus 848 m³. Lietetilavuus yhteensä 3414 m³. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltopinta-alaa yhteensä 110 ha, josta 74,97 ha on omaa peltoa, 16,22 ha vuokrapeltoja ja 18,81 ha sopimuspeltoa. Tilalla tuotetaan esikuivatettua säilörehua pyöröpaalattuna noin 1200 t/a ja aumassa varastoituna 1200 t/a. Vesi hankitaan kunnan vesijohtoverkostosta. Öljy- ja jätehuolto Tilalla ei varastoida polttonesteitä eikä voiteluaineita. Ongelma- ja hyötyjätteet toimitetaan keräyspisteisiin. Kuolleet eläimet noutaa Honkajoki Oy. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on kuulutettu Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kuntatiedote Perholaisessa ja kunnan internetsivuilla. Naapurien kuuleminen on suoritettu rakennusvalvonnan toimesta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta, ympäristöterveydenhuolto katsoi, ettei ole tarvetta lausua. Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. MUISTUTUKSET Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. Kiinteistön Peltoniemi 40:128 omistaja Reijo Pahkamäki on muistutuksessaan esittänyt, että lietteen luonnollinen kuorettuminen ei ole riittävä keino hajuhaittojen ehkäisemiseksi vaan tulisi käyttää ns. kelluvaa katetta esim. turvetta. Kiinteistön Tenhunen 150:5 omistaja Timo Tiala on muistutuksessaan esittänyt, että hajuhaittojen vähentämiseksi tulisi lietelantaloiden katteena käyttää turvetta tai vastaavaa menetelmää, kuten Ismo ja Katja Honkosen lypsykarjatilalla on edellytetty. HAKIJAN VASTINE Luvan hakija on antanut muitutuksiin vastineensa. Vastineessa Poranen toteaa mm. seuraavaa; Ympäristölupaa haettavien eläinsuojien rakennuspaikka on siirretty mahdollisimman kauaksi naapureista josta myös aiheutuu hakijalle lisäkustannuksia. Lietesäiliöiden sijoittaminen vanhojen jo olemassaolevien rakennusten ja rakennettavien eläinsuojien taakse poistaa mahdollisen haitan naapureille. Timo Tialan ja Reijo Pahkamäen lomarakennusten ja uusien eläinsuojien väliin jää vanhojen rakennusten lisäksi "mäki". Rakennukset on sijoitettu maastollisesti mäen alarinteeseen, jolloin ilmavirtaukset eivät pääsääntöisesti virtaa Timo Tialan ja Reijo Pahkamäen rajaa kohti. Vallitseva tuulensuunta on alueelta poispäin. Hakija korostaa vastineessaan, että rekisteritilalla on ollut sianlihatuotantoa ja naudanlihatuotantoa jo ennen kuin muistutuksen tekijöiden kiinteistöjen omistus on nykymuodossaan alkanut. He ovat siis tienneet kiinteistöjensä ostovaiheessa, että tilalla harjoitetaan kotieläintuotantoa ja täten tiedostaneet lähialueella tapahtuvan kotieläintalouden harjoittamisen. Poranen korostaa, että VTT:n tutkimuksien mukaan lietelannan luonnollinen

3 kuorrettuminen vähentää hajuhaittoja % verrattaessa märkään pintaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan luonnollinen kuorettuma riittää naudan lietelannalla lietelantalan kattamiseksi. Uudessa ympäristölupaohjeistuksessa hyväksytään naudan lietelannalle katteeksi luonnollinen kuorettuma. Poranen toteaa Timo Tialan muistutukseen, että Ismo ja Katja Honkosen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ympäristölupajärjestelmään on tullut suuria muutoksia. Heidän ympäristöluvan lähtökohdat ovat olleet erilaiset verrattuna Porasen haettavaan lupaan nautakasvattamoille. Lietesäiliöt ovat kauempana Timo Tialan lomarakennuksesta kuin Ismo ja Katja Honkosen. Timo Tialan maa-alueelta ei ole esteetöntä näköyhteyttä rakennettaviin rakennelmiin. Matkaa kertyy noin metriä. Reijo Pahkamäen muistutukseen Poranen toteaa, että edellisen selvityksen lisäksi Pahkamäen ei vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 440 metrin päässä rakennettavista lietesäiliöistä useiden rakennusten, rakennettavan eläinsuojan, kankaan "mäen" ja metsän takana. Pahkamäen maa-alueelta ei ole suoraa näköyhteyttä rakennettaviin rakennelmiin. Suunnitellut lietesäiliöt ovat alatäyttöisiä jolloin lietesäiliön pinnalle muodostunut kate ei rikkoonnu säiliöiden täyttyessä. Muistutuksen tehneet Timo Tiala ja Reijo Pahkamäki ovat olleet huolissaan hajuhaitoista. Rakennusten suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon pienimmän mahdollisen haitan aiheuttaminen naapurustolle ja ympäristölle. Uusien eläinsuojien ja lietesäiliöiden rakentaminen ei lisää haittoja nykytilanteeseen verrattuna. Luvanhakija hyväksyy rakennuslupaan merkinnän kelluvan katteen käyttämisestä, esimerkiksi turve tai vastaava menetelmä. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta on tutkinut lupahakemuksen ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristölautakunta on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölautakunta myöntää Johannes Poraselle ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisen luvan hakemuksen mukaisten eläinsuojien rakentamiseen ja eläinten pitoon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset; 1. Eläinten lukumäärä ja sijoitus Tilalle määräala Suopelto , rakennettavat uudet lihanautakasvattamot ja lietelantalat tulee toteuttaa hakemuksen liitteenä olevan asemapiirustuksen ( päivätty) mukaisena. Nautakasvattamoissa voidaan pitää yhteensä 48 kpl sonnivasikkaa (alle 6 kk), 136 kpl sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 136 kpl lihanautaa (12-18 kk) tai muutoin lannantuotannoltaan enintään vastaavaa eläinyksikkömäärää vastaavaa eläinmäärää. 24 kpl sonnivasikkaa (alle 6 kk), 68 kpl sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 68 kpl lihanautaa (12-18 kk) / eläinsuoja. 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä pesu- ja jätevesien varastointi Eläinsuojien ja lantavarastojen pohja ym. rakenteiden ja materiaalien tulee täyttää maa-ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) mukaiset määräykset. Eläinsuojat, aitaukset, varusteet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläimiä eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Toiminnassa muodostuvan lietelannan varastojen tulee vastata 12 kk:n varastointitarvetta. Laskennallinen eläinmäärään perustuva 12 kk:n varastotilavuus, yhdessä pesuvesien ja vuosisadannan kanssa, tulee olla vähintään 3300 m³.

4 Lietelantalat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. 3.Laidunnus Laidunalueita tulee hoitaa siten, että ne säilyvät kasvipeitteisinä eikä varsinkaan vesistöjen tai valtaojien varrelle muodostu nurmettomia eroosioherkkiä alueita, jotka voivat aiheuttaa huuhtoumia vesistöön. Laiduneläinten juottoa tai lisäruokintaa ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä tai alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta. 4. Lannan käsittely Toiminnassa muodostuvan lannan ja pesuvesien varastojen tulee vastata 12 kuukauden varastointitarvetta. Eläinsuojan wc-vedet on varastoitava umpisäiliöön ja ne on käsiteltävä voimassaolevien säädösten ja määräysten mukaisesti (mikäli joskus rakennetaan sosiaalitilat). Lanta ja pesuvedet on välivarastoitava maatilan lietelantaloissa. Luvanhakijan on varmistettava, että lietelantalat ovat vesitiiviitä ja ne on rakennettu maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietelantalat tulee kattaa. Kattamisessa tulee käyttää vähintään kelluvaa katetta esim. turve tai muuta vastaavaa hyväksyttyä menetelmää. Lietelantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta muodostuva lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena tai toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Lanta voidaan toimittaa myös jonkun muun omistamalle pellolle, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassaoleva lannanluovutussopimus. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta (1250/2014) maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Mahdollisten lannanlevityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia, mitä lannanlevityksestä on kulloinkin voimassaolevissa määräyksissä säädetty. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä, lukuunottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Peltolevityspinta-alaa tulee olla jatkuvasti vähintään 93,6 hehtaaria. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, ettei sitä joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Eläisuojien toiminnassa tarvittavien tai muodostuvien aineiden, tavaroiden, rehujen ja jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava vähintään kerran vuodessa luvalliseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan (esimerkiksi kunnan hyötyjäteasema). Alueellisten jätehuoltomääräysten mukaiset hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasi tulee kerätä ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattoman sekajätteen osalta tilan on oltava liittyneenä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Pilaantuneet rehut tulee joko hyödyntää peltolannoitteena tai toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä

5 kyseistä jätettä. Kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Poltto ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadevesien pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Muut määräykset Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen ympäristöriskeihin liittyvä muutos, on tästä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli muutos olennaisesti kasvattaa ympäristöriskejä, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (547/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920, muutos 90/2000) Valtioneuvoston asetus (1250/2014) maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2000)

6 Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ETY) MUUT OHJEET JA PERUSTEET Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010. Maa- ja metsätalousministeriön määräys MMM-RMO-C4; Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksuna peritään 560 euroa. Kyseessä on arvonlisäveroton päätös. MAKSUSSA SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 105 Perhon kunnanhallituksen päätös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaksi , taksan 3. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Merkittiin pöytäkirjaan, että Helena Poranen ja Veikko Tiala poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi