MERI SE PAREMPI KALATISKI! TULEVA KESÄ ON TAPAHTUMIA TÄYNNÄ!

Transkriptio

1 SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE MAALISKUU / 2017 TULEVA KESÄ ON TAPAHTUMIA TÄYNNÄ! Satakunnasta Sikses parasta hanke osallistuu tulevan kesän aikana moniin tapahtumiin ja tilaisuuksiin tuoden samalla esille satakuntalaisten pientuottajien osaamista ja tuotteita. Tiedossa ovat jo Porin Mikkolassa järjestettävä 100 syytä lähiruoalle tapahtuma ja Porin Kävelykadulla järjestettävät Syödään yhdessä -tapahtumat, joihin tuottajat ovat tervetulleita myymään tuotteitaan sekä esittelemään toimintaansa ja tuotanto-menetelmiään. Mikäli olet kiinnostunut kyseisistä tapahtumista, otathan yhteyttä Ansa Jokirantaan, p tai ansa.jokiranta@pji.fi. Suomi Areenassa MTK:n alueella mahdollisuus maistattaa omia lähituotteita. Suomi Areenassa pääsee mukaan MTK:n 100-vuotisjuhlahumuun. Ilmoittautumiset ja lisätietoja anna.kari@proagria.fi tai p MERI SE PAREMPI KALATISKI! Kalastus on kautta aikojen ollut Satakunnan saariston ja rannikon asukkaille tärkeä elinkeino, jonka vaikutukset ovat ulottuneet myös oman maakunnan ulkopuolelle. Kalastusta ovat aina ohjanneet aika, paikka ja kalan liikkeet, sekä tietysti kysyntä, nykyisin enenevässä määrin lisäksi monenlaiset lakien ja asetusten tuomat rajoitteet. Lue lisää sivulta 5. Huittisissa syödään enemmän kuin tienataan Lisätietoja: Tuuli Pirttikoski, tuuli.pirttikoski@satafood.net tai Syödään yhdessä tapahtuma näkyy myös Raumalla Blue Sea Film festivaalien yhteydessä ja Euran Tallinmäellä lähiruokatorin merkeissä 9.9. Tapahtumista lisää lähiaikoina.

2 Terveellisiä makuelämyksiä Pyhäjärvestä Luonnonkalat ovat puhdas, terveellinen, eettinen ja ekologinen valinta. Ne myös maistuvat hyvältä eli oikealta villiltä kalalta. Satakunnan perinteisesti tunnetuimmat kalalajit ovat siika (jota pyydetään niin merellä kuin järvissäkin), Selkämeren silakka, Kokemäenjoen nahkiainen (joka tosin ei ole kala) ja Pyhäjärvestä pyydetty muikku. Ensin istutettiin siikaa (1908) ja seuraavaksi muikkua (1925). Parhaimmillaan Pyhäjärvellä toimi yli 10 nuottakuntaa ja arvokalan saalis oli vuosittain yli miljoona kiloa. Järven tilan heiketessä 90-luvulla myös muikku- ja siikasaaliit pienenivät. Näin kevään korvalla lumen ja jään sulaessa alkaa jo monien mielessä kutkuttaa ajatus hakea savustuspönttö pois talviteloilta. Tiedostamatta kaikki aistit virittäytyvät vastaanottamaan leppäpuun lempeää savun tuoksua ja hyvin suolatun savumuikun täydellistä makua. Juuri alkaneen rospuuttokauden päätyttyä muikkua on onneksi kohta taas tarjolla joko suoraan kalastajilta, paikallisilta kalaliikkeiltä tai vähittäiskaupoista. Ja jos ei itse ehdi savustamaan, niin kalaa on saatavilla myös valmiiksi savustettuna. Säkylän Pyhäjärvellä on pitkät perinteet kalastuksessa. Ammattimainen kalastus alkoi jo 1880-luvulla jokiravun pyynnillä, mutta rapuruton saapuminen Suomeen tyrehdytti ravustuksen parin kymmenen huippuvuoden jälkeen. Ravustuksen korvasi v talvinuottaus ja pääsaaliskalana olleella kuoreella oli isot markkinat Pietarissa. Kalastuspaineen kohdistuminen yhteen kalalajiin aiheutti kannan romahtamisen ja järveen oli tarve saada kaupallisesti hyödyllisiä kalalajeja.

3 Ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttama jääpeitteisen ajan lyheneminen tuo jatkossa isoja haasteita talvinuottaukselle. Uusia mahdollisuuksia tuovat mm. uudet kalajalosteet, joissa käytetään pääraakaaineena särkeä. Vuoden 2016 alussa lanseerattu Järvikalapihvi on saanut suuren suosion ammattikeittiössä ja markkinoille onkin reilussa vuodessa lähtenyt yli miljoona pihviä! Tällä hetkellä järvellä toimii parisen kymmentä ammattikalastajaa ja kolme nuottakuntaa. Ammattikalastuksessa ei enää juurikaan käytetä verkkoja vaan kalastuksen vuosikello rakentuu talvinuottauksesta, kevätrysäpyynnistä, ravustuskaudesta ja syysrysäpyynnistä. Pääsaalis on edelleen muikku, mutta viimeisen 15 vuoden aikana ravustus on noussut keskeiseksi osaksi Henkilökohtainen suosikkini on aina ja ikuisesti savumuikku! Pyhäjärven elinkeinokalataloutta järveen istutetun täpläravun myötä. Pyhäjärvi on myös merkittävä virkistyskalastuskohde. Kesällä uistellaan isoja haukia ja vuosittain saadaankin useita yli 10 kg:n haukia. Talvikaudella Pyhäjärven pääsaaliskohde on ahven, jota narrataan niin morrilla, pystypilkillä kuin tasapainollakin eri syvyyksistä. Myös ahvenella on tapana venyä muhkeisiin mittoihin kiloluokan kalojen ollessa varsin tavallisia. Keväämmällä tavoitellaan siikaa ja useina keväinä järvellä on järjestetty myös kiisken SM pilkkejä. Satakunnan muilla isommilla järvillä kuten Köyliönjärvellä, Sääksjärvellä, Isojärvellä ja Karhijärvellä on ammattikalastus vähäistä ja kalastus on yleensä joko kotitarve- tai virkistyskalastusta. Satakuntalainen lähikala suoraan luonnosta on ympäristöystävällinen valinta, joka poistaa ravinteita sekä järvistä että merestä. Marko Jori, toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

4

5 MERI SE PAREMPI KALATISKI! Kalastus on kautta aikojen ollut Satakunnan saariston ja rannikon asukkaille tärkeä elinkeino, jonka vaikutukset ovat ulottuneet myös oman maakunnan ulkopuolelle. Kalastusta ovat aina ohjanneet aika, paikka ja kalan liikkeet, sekä tietysti kysyntä, nykyisin enenevässä määrin lisäksi monenlaiset lakien ja asetusten tuomat rajoitteet. Selkämerellä on perinteisesti kalastettu pääosin silakkaa sekä vaelluskaloja, lohta ja siikaa. Tyypillisimmät kalastusmuodot olivat verkkokalastus, pienimuotoinen rysäkalastus sekä troolaaminen ja siimapyynti luvulla silakan kysynnän romahtaminen ohjasi kalastajat pyytämään lohta ajoverkoilla. Lohi onkin ollut kautta aikojen yksi Selkämeren alueen tärkeimmistä saaliskaloista. Ajoverkkokalastuksen kieltäminen kymmenisen vuotta sitten muokkasi jälleen sekä kalastajien määrää että kalastustapoja. Tällä hetkellä Selkämerellä kalastetaan pääosin verkoilla sekä rysillä, joita on parhaan taidon mukaan yritetty kehittää kestämään tuhoeläinten vaikutuksia saaliseen. Tärkeimmät saalislajit ovat silakka, lohi, siika ja ahven. Tärkein pyyntisesonki alkaa keväällä jäiden lähdön jälkeen. Monet rannikkokalastajat harjoittavat kalastusta lähes ympärivuotisesti kalastaen monia eri lajeja. Tämä vaatii investointeja eri tyyppisten pyydysten hankinnan myötä, mutta vain yhteen lajiin keskittyvä kalastus on liian epävarmaa. Rannikon kalastajia on tänä päivänä myös mukana monissa hankkeissa, joissa parannetaan kalakantojen sekä ympäristön tilaa. Perinteisimpiä näistä ovat poistokalastus, jossa poistetaan ravinteita vedestä, sekä mädin kerääminen haudontaa ja poikaskasvatusta varten. Tuoreempi innovaatio Selkämerellä on siianpoikasten kasvattaminen kesän yli verkkokasseissa, jolloin poikasten selviytymismahdollisuudet kasvavat ja leimautuminen kasvupaikkaan vahvistuu.

6 Osa kalastajista myy saaliinsa tukkukauppiaille, osa jalostaa saaliinsa itse ja myy myös suoraan kuluttajille. Pääasiallisimmat jalostustavat ovat savustus ja graavaus, sekä erilaiset kalamarinadit. Näihin tuotteisiin pääsee kuluttaja tutustumaan rannikon kaupunkien marketeissa ja toreilla, mutta varsinkin kevään ja syksyn kalamarkkinoilla on useimmiten tarjolla monipuolinen kattaus kalaherkkuja, parhaimmillaan jopa kalastajan itsensä valmistamana ja myymänä. Tämä on todellista lähiruokaa! Marjo Aikko Satakunnan kalatalouskeskuksen vs. toiminnanjohtaja Kuvat: Johanna Möttönen Merikalastus on tälläkin hetkellä monien erilaisten paineiden alla. Muun muassa tuhoeläimet, kuten harmaahylje ja merimetso, sekä niihin liittyvä politiikka, kalastuskiintiöt sekä muut säädökset luovat epävarmuutta kalastuselinkeinon kannattavuudesta. Kalastajilla on kuitenkin suuri halu tuottaa terveellistä ruokaa jokaiseen pöytään. Kuluttajat voivatkin omilla valinnoillaan olla vaikuttamassa perinteisen elinkeinon säilymiseen ja vahvistumiseen. Kalan kulutus on koko ajan kasvussa, mutta kotimaisen kalan osuutta tulisi lisätä. Hankkimalla läheltä pyydettyä ja lähellä jalostettua kalaa ruokapöytään kohenee kalan terveysvaikutusten myötä oman hyvinvoinnin lisäksi myös paikallinen kalastuselinkeino. Hungry for Finland - Kansallinen ruokamatkailukilpailu 2017 Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita. Kilpailuun voi osallistua asti osoitteessa: Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun. Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hungry for Finland - Kansallinen ruokamatkailukilpailu on Suomi 100 ohjelmassa:

7 LUMOudu luomusta! Ruokapuoti Lumo on idyllinen luomu- ja lähiruokapuoti Vanhan Rauman ytimessä. Yrittäjä Tero Suhosella on takanaan jo seitsemän vuotta Lumon kauppiaana. Suomen mittakaavassa Lumon kaltainen puoti on nykyisin poikkeuksellinen, sillä luomu- ja lähiruokatuotteita löytyy jokaisen marketin hyllystä. Kilpailuerot ovat kaventuneet, mutta Lumon valttikorttina on joustavuus niin valikoiman kuin muunkin toiminnan suhteen. Perinteisen kaupankäynnin ohella Lumo tarjoaa runsaasti erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä koulutuksia, ravintovalmennusta ja kuluvan vuoden aikana Lumo avaa myös verkkokaupan. Yrittäjän arki on hektistä. On mietittävä arkipäiväisiä asioita, kuten tuotevalikoimaa, mutta myös yrityksen tulevaisuuden linjoja, Suhonen toteaa. Luomutuotteissakin suositaan paikallista Ruokapuoti on lähiruoan puolestapuhuja. Tuoteskaala on laaja aina lihatuotteista pienpanimoiden uutuuksiin. Myös luomutuotevalikoima on laaja. Tero Suhonen kertoo, että kotimaista luomua on valikoimassa aina, kun sitä on tarjolla. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti tuotteet, joita ei Suomesta saa. Satakuntalaista luomua on tarjolla kasviksissa, marjoissa, leivissä ja lihassa. Maakuntarajojen ulkopuolelta puotiin toimitetaan viikoittain lisäksi luomumaitotuotteita ja luomumyllytuotteita. Muita yleisimpiä ja myydyimpiä luomutuotteita ovat kahvi, tee, mausteet, hunaja, kuivahedelmät, pähkinät ja siemenet, säilykkeet sekä valtaosa makeisvalikoimasta. Myös luomuoluet ja siiderit ovat suosittuja. Pienpanimokulttuurin nousukaudella pienpanimoiden oluiden kysyntä on kasvanut. Ehkäpä jonain päivä myymme satakuntalaista luomuolutta? Suhonen vinkkaa. Lumolla on vuosien myötä rakentunut vankka yhteistyöpohja alueen lähiruoka- ja luomutuottajien kanssa. Uusia yhteistyökumppaneita ja kontakteja löytyy välillä oman aktiivisuuden ansiosta, asiakkaiden vinkkaamana ja luonnollisesti myös tuottajien tai valmistajien ottaessa yhteyttä. Lumossa myytävät tuotteet ovat mahdollisimman usein luomutuotantoa tai mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotettuja. Tärkeää on myös paikallisuus. Yrityksen toimintaa ohjaa asiantunteva palvelu, sekä linjaus aidoista että puhtaista elintarvikkeista. FB Ruokapuoti Tuuli Pirttikoski / Satafood Kehittämisyhdistys ry (Uutta kasvua luomusta - osaamisella kannattavuutta Satakuntaan) Kuvat: Ruokapuoti Lumo

8 SIKSES PARASTA hankkeen vuoden 2017 TEEMAT Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses-toimijat kannamme oman kortemme yhteiseen kekoon ja rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat niin some-kanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa tiedonvälityksessä. Kanavamme: siksesparasta.fi Sillai kai? -blogi Facebook Instagram YouTube Tammikuu SÄILYKKEET & PAKASTEET Helmikuu HUNAJA Maaliskuu KALA Huhtikuu KANANMUNA & MAITO Toukokuu LIHA Kesäkuu YRTIT & MAUSTEET Heinäkuu MARJAT Elokuu VIHANNEKSET & JUUREKSET Syyskuu VILJAT & OLUET Lokakuu SIENET TUOTTAJA, YRITTÄJÄ OLETHAN LÖYDETTÄVISSÄ! Valtaosa Suomen elintarvikealan-yrityksistä on pienyrityksiä ja lukumääräisesti niitä lasketaan olevan noin 2950, ks. tilastot. Yleisimmät pienyritysten toimialat ovat leipomotoiminta, vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus sekä lihajalostus. Pienillä yrityksillä on merkittävä asema suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Marraskuu SOKERI & MAKEISET Joulukuu LEIPOMOTUOTTEET aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset eri puolilta Suomea. Ilmoittaudu mukaan jo tänään!

9 TERVEISET IRLANNISTA! Tiedolla ja osaamisella kasvuun hanke toteutti liha-alan ammattimatkan keväiseen Irlantiin. Matkan aikana päästiin tutustumaan irlantilaisen maatilan arkeen, käytiin karjahuutokaupassa, vierailtiin pienteurastamossa sekä tutustuttiin lihajalostuslaitoksiin kuten muun muassa Piemontese-karjaa jalostavaan yritykseen. Tämän karjarodun erityisominaisuus on sen lihan pieni energiamäärä. Kyseinen liha on siis vähärasvaisempaa kuin broilerin liha! Kohteiden lisäksi matkan onnistuminen on kiinni matkaavasta joukosta. Jokaisen maakunnan puolelta saatiin mukaan iloinen ja puhelias seurue. Kiitokset kaikille osallistuneille hyvästä seurasta ja mukavasta matkasta! Huittinen on huippupaikka! AgriHuittinen on uusi maatalousalan kaksipäiväinen tapahtuma, joka järjestetään Huittisissa Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa kattauksen Huittisten laajasta maatalousalan palvelutarjonnasta. Kaupunkitapahtumana toiminta keskittyy yritysten toimitiloihin ja piha-alueille, jonne kokoontuu myös alan pienempiä toimijoita. Tavoitteena on saada Huittisiin runsaasti kävijöitä kauempaakin ja saattaa tiedoksi paikkakunnan maatalousalan huippuosaaminen. Samasta kaupungista löytyvät uudet koneet sekä vaihtokoneet, huolto ja varaosat, maatilarakentamista, erikoistuotteita, ammattiosaamista ja paljon muuta! Tapahtumaa koordinoidaan Huittisten kaupungin elinkeinotoimen Elävä Huittinen hankkeen toimesta. Tapahtuman liitelehti ja kartta luettavissa täältä! #agrihuittinen agrihuittinen.fi

10

11

12

13

14 Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh ProAgria Länsi-Suomi Pori puh OTA OSAA JA VAIKUTA! Pääroolia vuonna 2017 toimissamme näyttelevät satakuntalaiset raaka-aineet, elintarvikkeet, tuottajat, pienjalostajat, yritykset, ravintolat, julkiset keittiöt, opiskelijat, uudet tulokkaat ja lähiruokateot. Äänen annamme kaikille satakuntalaisille kuluttajille. Otathan osaa elokuun loppuun asti kestävään äänestykseen ja vaikuta! Tulokset ja palkitut julkistamme syksyllä 2017 fanfaarien kera. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Tästä äänestämään!