Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo 1

2 Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 1 Tehtävä Yleinen toimivalta Hallituksen muodostaminen Hallituksen erottaminen Eduskunnan hajottaminen ja hajotusvaalien määrääminen Vanha valtiosääntö Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla Vuoden 2000 perustuslaki presidentti presidentti hallitus hallitus presidentillä itsenäiset valtaoikeudet eduskunta, pääministeri tai presidentti välillisesti hajottamalla eduskunnan presidentti presidentti eduskunnassa olevia puolueryhmiä kultuaan eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta eduskunta; presidentin rooli on puhtaasti muodollinen eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 eduskunta; presidentin rooli on puhtaasti muodollinen eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta Lähde: Heikki Paloheimo: Presidentin ja hallituksen muuttuva vallanjako. Teoksessa Niemi, Raunio ja Ruostetsaari (toim.): Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino

3 Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 2 Tehtävä Hallituksen esitysten antaminen Presidentin vetooikeus lakien säätämisessä Asetuksenantooikeus Virkamiesten nimittäminen Vanha valtiosääntö presidentti voi muuttaa presidentti voi siirtää yli seuraavien vaalien presidentti ja hallitus presidentti nimittää huomattavan osan virkamiehistä; hallitus ja ministerit nimittävät loput Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla presidentti voi muuttaa presidentti voi siirtää seuraaville valtiopäiville presidentti ja hallitus presidentin nimitysvaltaan kuuluvien virkojen määrää on huomattavasti vähennetty Vuoden 2000 perustuslaki presidentin valta asiallisesti eliminoitu eduskunta voi välittömästi kumota presidentin veton hallitus presidentti nimittää vain pienen määrän ylimpiä virkamiehiä Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 presidentin valta asiallisesti eliminoitu presidentillä ei ole veto-oikeutta; erimielisyyden sattuessa eduskunta päättää hallitus presidentin nimitysvalta rajoitettu entistäkin pienempään joukkoon ylimpiä virkamiehiä 3

4 Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 3 Tehtävä Ulkopolitiikan johtaminen Ulkopolitiikan johtaminen: EU:ssa päätettävien asioiden kansallinen valmistelu Puolustusvoimien ylipäällikkyys Vanha valtiosääntö Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla Vuoden 2000 perustuslaki presidentti presidentti presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa hallitus hallitus; EUhuippukokousedustuksesta ei selviä säädöksiä Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa; erimielisyyden sattuessa eduskunta päättää hallitus; pääministeri edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa presidentti presidentti presidentti presidentti 4

5 Vanha vaalijärjestelmä 300 valitsijamiestä, valittiin vaalipiireittäin kuuden vuoden toimikaudeksi Valitsijamiehet kokoontuivat valitsemaan presidentin Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros Jos toisellakaan kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan kolmas kierros kahden toisella kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Presidenttiehdokasta ei tarvinnut etukäteen nimetä, eivätkä valitsijamiehet olleet sidottuja äänestämään ehdokasta, jota he kampanjan aikana ilmoittivat kannattavansa Mustat hevoset olivat mahdollisia 5

6 Vanhalla vaalijärjestelmällä järjestetyt presidentinvaalit Vuosi Presidentiksi valittu henkilö Presidentiksi valitun puoluetausta Valitseva koalitio 1925 Lauri Kr. Relander ML ML, KOK, RKP 1931 Per E. Svinhufvud KOK KOK, ML, RKP(osa) 1937 Kyösti Kallio ML ML, SDP, ED (osa) 1940 Risto Ryti ED Melkein kaikki puolueet 1943 Risto Ryti ED Melkein kaikki puolueet 1950 Juho K. Paasikivi KOK KOK, SDP, RKP 1956 Urho Kekkonen ML ML, SKDL, Lib (osa) 1962 Urho Kekkonen ML ML, KOK, Lib, RKP 1968 Urho Kekkonen KESK SKDL, SDP, KESK, Lib, RKP 1978 Urho Kekkonen KESK SDP, KESK, SKDL, KOK, RKP, LKP, pienryhmiä 1982 Mauno Koivisto SDP SDP, SKDL 1988* Mauno Koivisto SDP SDP, KOK * Valitsijamiesvaalin ja suoran vaalin yhdistelmävaali 6

7 Poikkeusmenettelyllä järjestetyt presidentinvaalit Vuosi Valintatapa Presidentiksi valittu henkilö 1919 Eduskunta valitsi ensimmäisen presidentin hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen perusteella 1944 Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Mannerheim määrättiin presidentiksi 1946 Eduskunta sääti poikkeuslain, joka oikeutti sen valitsemaan presidentin Mannerheimin jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1973 Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla presidentti Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella Kaarlo J. Ståhlberg C.G.E. Mannerheim Juho Kusti Paasikivi Urho Kekkonen Presidentiksi valitun puoluetausta ED puolueeton KOK ML/KESK 7

8 Vuoden 1988 presidentinvaalissa käytetty vaalitapa Äänestäjällä oli käytössään kaksi vaalilippua, joista toisella äänestettiin presidenttiehdokasta ja toisella entiseen tapaan valitsijamiestä. Jos joku ehdokkaista saa suorassa vaalissa yli puolet vaalissa annetuista hyväksytyistä äänistä, hänet on valittu presidentiksi. Muussa tapauksessa valitsijamiehet valitsevat tasavallan presidentin. Musta hevonen ei enää voi tulla valituksi tasavallan presidentiksi. Valitsijamiesten kokouksessa voidaan äänestää vain virallisesti presidenttiehdokkaaksi asetettuja henkilöitä. Tämä kertakäyttöiseksi jäänyt vaalitapa jätti vaalikampanjassa valitsijamiesvaalin marginaaliin ja korosti vaalin luonnetta presidenttiehdokkaiden välisenä kilpailuna. 8

9 Uusi vaalijärjestelmä Suora kaksivaiheinen vaali Jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolia annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Ehdokkaita vaaliin saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja niiden lisäksi valitsijayhdistykset, jotka ovat koonneen ehdokkaalleen vähintään kannattajakorttia Mustat hevoset eivät voi tulla kysymykseen 9

10 Uudella vaalitavalla valitut presidentit Vuosi Presidentiksi valittu henkilö Presidentiksi valitun puoluetausta 1994 Martti Ahtisaari SDP 2000 Tarja Halonen SDP 2006 Tarja Halonen SDP 2012 Sauli Niinistö KOK 10

11 Äänestysaktiivisuus valtiollisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa Äänestysaktiiviivisuus % Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit Vuosi Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Presidentinvaalit 11

12 Kaksivaiheisessa enemmistövaalissa toiselta kierrokselta voi pudota ehdokas, joka parivertailussa voittaisi kaikki muut ehdokkaat Preferenssisija Ryhmään kuuluvien äänestäjien lukumäärä A B C 2. C C B 3. B A A Voittaja erilaisilla äänestysmenettelyillä Pluraliteettiäänestys: A Kaksivaiheinen enemmistövaali: B Parivertailuäänestys: C 12

13 Puoluesamastumisen merkitys ehdokasvalinnassa valitsijamiesvaaleissa 13

14 Kokoomuksen ja Keskustan %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna KOK ML/KESK ,7 3,7 19,9-0, ,6 3,5 20,0-7, ,6 11,2 16,6-5, ,9 5,8 19,6-4, ,0 5,2 26,9 2, ,1-1,9 31,7 8, ,2 7,4 20,7-0, ,7-7,0 19,4 2, ,7-3,4 16,8-0, ,2-2,9 21,7 4, ,2-2,7 19,5-0, ,8-8,2 34,4 12, ,1 5,5 18,6-6, ,0 16,6 17,5 1,7 Keskiarvo ,5 2,2 21,3-0,2 Keskiarvo ,3 2,8 22,5 1,8 14

15 Liberaalien (ED/KP/LKP) ja RKP:n %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna ED/KP/LKP RKP %-osuus Ero %-osuus Ero ,5 2,4 12,6 0, ,7 11,9 9,0-1, ,1 4,8 10,2-1, ,4 1,5 8,8 1, ,5-3,4 6,9-0, ,0 1,7 6,7 0, ,0-1,5 5,7-0, ,9-0,8 3,6-0, ,8-1,9 3,8-0, ,0 16, ,9 2, ,6-3, ,7-1,6 Keskiarvo ,5 1,6 7,5-0,3 Keskiarvo ,6 3,8 15

16 SDP:n ja vasemmistososialistien (SSTP/SKDL/VAS) %- osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna SDP SSTP/SKDL/VAS %-osuus Ero %-osuus Ero ,6-2,4 6,6-3, ,2-4, ,7-7, ,8-4,5 21,4 1, ,3-2,9 18,7-2, ,1-6,4 20,5-1, ,5-11,7 17,0-4, ,2-0,7 18,2 0, ,1 16,4 11,0-2, ,4 15,2 10,7 1, ,9-2,4 3,8-7, ,0 17, ,3 24, ,7-12,4 5,5-2,6 Keskiarvo ,7-0,9 15,5-1,5 Keskiarvo ,7 6,8 4,7-5,0 16

17 Uusien, eduskunnassa paikkansa vakiinnuttaneiden puolueiden ehdokkaiden %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja vertailu lähimpiin eduskuntavaaleihin SMP/PS SKL/KD VIHR %-osuus Ero %-osuus Ero %-osuus Ero ,4 10, ,7 0,1 8,8 4, ,3-7,4 1,9-1, ,0-2, ,0-0,3 1,0-3, ,0 0,0 3,0-4, ,4-0,7 2,0-2,9 3,5-5, ,4-9,7 2,5-1,5 18,8 11,5 Keskiarvo 4,7-1,2 3,2-0,9 8,4 0,7 17

18 Puolue- ja ehdokasvalinnan piirteitä vanhan vaalijärjestelmän aikana Puoluevalinta ohjasi vahvasti äänestyspäätöstä Puolueiden aatteelliset suhteet saivat aikaan taktista äänestämistä sekä valitsijamiehiä valittaessa että valitsijamiesten kokouksessa Ajatus presidentillisistä koalitioista ohjasi sekä puolueiden että äänestäjien poliittisia valintoja Presidentinvaalit olivat vahvasti sisäpoliittista valtataistelua Ennen toista maailmansotaan vasemmistopuolueiden kannattajien äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa oli heikkoa Pienenkin puolueen ehdokas on voinut tulla valituksi presidentiksi 18

19 Ehdokkaiden kannatuksen vuoristorata ennen vuoden 1994 presidentinvaalia Kannatusprosentti Kuuskoski Ilaskivi Rehn Ahtisaari Ahtisaari Ilaskivi Kuuskoski Rehn Väyrynen Aineisto: Taloustutkimus OY:n Yleisradiolle tekemät mielipidemittaukset ja vaalin I kierroksen vaalitilasto 19

20 Presidentinvaali 1994 Ensimmäinen kierros Ehdokas Puolue Ääniä %-osuus Martti Ahtisaari SDP ,9 Elisabeth Rehn RKP ,0 Paavo Väyrynen KESK ,5 Raimo Ilaskivi KOK ,2 Keijo Korhonen valitsijayhdistys ,8 Claes Andersson VAS ,8 Pertti Virtanen valitsijayhdistys ,0 Eeva Kuuskoski valitsijayhdistys ,6 Toimi Kankaanniemi SKL ,0 Sulo Aittoniemi SMP ,0 Pekka Tiainen valitsijayhdistys ,2 Yhteensä

21 Ehdokkaiden kannatus mielipidemittauksissa vuoden 2000 presidentinvaalikampanjan aikana tammi.96 marras.96 huhti.97 loka.97 maalis.98 syys.98 helmi.99 kesä.99 syys.99 loka.99 marras.99 joulu.99 tammi.00 Vaali Ehdokkaan kannatus % vastaajista/äänistä Halonen Aho Uosukainen Rehn Hautala Aineisto: Taloustutkimus OY:n YLE:lle tekemät mielipidemittaukset 21

22 Ehdokkaiden kannatus vuoden 2000 presidentinvaalin 1. kierroksella Ehdokas Ehdokkaan puolue Ehdokkaan %-osuus äänistä vaalin I kierroksella Ehdokkaan puolueen %-osuus äänistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Ehdokkaan ääniosuuden ja ehdokkaan puolueen ääniosuuden erotus Tarja Halonen Sdp 40,0 22,9 17,1 Esko Aho Kesk 34,4 22,4 12,0 Riitta Uosukainen Kok 12,8 21,0-8,2 Elisabeth Rehn Rkp 7,9 5,1 2,8 Heidi Hautala Vihr 3,3 7,3-4,0 Ilkka Hakalehto PS 1,0 1,0 0,0 Risto Kuisma Rem 0,6 1,1-0,5 Aineisto: Tilastokeskus, Vaalitilasto 22

23 Presidenttiehdokkaiden gallupkannatus vuoden 2012 presidentinvaalikampanjan aikana 23

24 Presidentinvaalin voittajan (puolueen/puolueiden) saama kannatus valitsijamiesvaalissa ja suoran presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella Prosenttia annetuista äänistä

25 Politiikan keskeiset jakolinjat Länsi-Euroopassa 2000-luvun alussa Liberaali monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Porvarillinen vasemmisto Vasemmistopopulismi Interventionistinen politiikka Perinteinen poliittinen vasemmisto Kaupunkiporvaristo Markkinaorientoitunut politiikka Maalaisporvaristo Oikeistopopulismi Yhteisnäiskulttuuri ja kansallinen politiikka 25

26 Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 vaalin ensimmäisellä kierroksella Oikean henkilön saaminen presidentiksi oli minulle tärkeämpi ensimmäisellä kierroksella kuin se, mihin puolueeseen hän kuuluu 40 % Äänestämällä halusin vaikuttaa siihen, ketkä ehdokkaat pääsevät toiselle kierrokselle 37 % Äänestämällä halusin vaikuttaa siihen, että vaali olisi ratkennut jo ensimmäisellä kierroksella 26 % Olin kahden vaiheilla ja lopullisesti päätin ehdokkaan jota äänestin viikon sisällä ennen varsinaista vaalipäivää 16 % Äänestin jotakin henkilöä vastaan, en kenenkään puolesta 5 % Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 26

27 Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 presidentinvaalin 1. kierroksella. Niiden %-osuus, jotka sanoivat asian vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon Ehdokkaan kyvykkyys ja pätevyys hoitaa asioita 77 Ehdokkaan kyvykkyys ja asiantuntemus ulkopolitiikassa Ehdokkaan edustamat arvot yleensä Ehdokkaan kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi Ehdokkaan luonteenpiirteet, ominaisuudet Ehdokkaan kanta Suomen ongelmista Ehdokkaan kanta Euroopan talouskriisiin ja Ehdokkaan kanta Euroopan unioniin Ehdokkaan kanta globalisaation liittyvistä maailman 44 Ehdokkaan kyky puuttua epäkohtiin ja painostaa hallitusta Ehdokkaan mahdollisuudet tulla valituksi presidentiksi Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 27

28 Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 presidentinvaalin 1. kierroksella. Niiden %-osuus, jotka sanoivat asian vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon Ehdokkaan puoluetausta Ehdokkaan kanta Suomen mahdolliseen Ehdokkaan suhde vähemmistöhin maassamme Ehdokkaan esiintyminen televisiossa 31 Ehdokkaan vaalikampanja 15 Ehdokkaan sukupuoli Ehdokkaan ikä Vaalikoneesta saadut tiedot ja informaatio Sosiaalisen median kautta tullut tieto Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 28

29 Ehdokasvalinnan piirteitä uuden vaalijärjestelmän aikana Äänestäjät irtoavat aikaisempaa enemmän puoluekannoistaan, mutta eivät poliittisista positioistaan Puolueiden kyky koota äänestäjiä puoluesamastumisen perusteella on heikompi kuin vanhan vaalijärjestelmän aikana Vaalipäivän lähestyessä osa puoluesamastuneista kansalaisista päättää lopulta antaa äänensä oman puolueensa ehdokkaalle. Se on yleensä sulattanut kärkiehdokkaan kannatusta vaalipäivän lähestyessä Presidentinvaalit eivät synnytä presidentillisiä koalitioita Taipumus kannatuksen polarisoitumiseen kahden pääehdokkaan ympärille Pienten puolueiden ehdokkaitakin on noussut vaalin toiselle kierrokselle. Pienen puolueen ehdokas voi voittaa toisen kierroksen vain jos vastaehdokkaalla on paljon vastustusta. Suuri osa kansasta haluaa vahvan presidentin. Toiselle kierrokselle pääsevät vain ehdokkaat, jotka korostavat presidentin kohtuullisen vahvaa roolia. 29

30 Kansalaiset haluavat vahvan presidentin Lähde: Poliittinen valta Suomessa, s

31 Ratkeaako vuoden 2018 presidentinvaali jo ensimmäisellä kierroksella? YLEn presidenttikysely