PRESIDENTINVAALIT

Transkriptio

1 PRESIDENTINVAALIT Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat ja vaalissa ääniä saaneet henkilöt Ståhlberg Mannerheim Relander Tanner Äänestykset ja ehdokkaiden saamat äänimäärät I II III ) 925: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa Relander Ryti Suolahti Väisänen Tanner 79 2 Söderholm 35 3) 93: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa Svinhufvud Ståhlberg Kallio Tanner ) 937: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kahdella kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa Kallio Svinhufvud Ståhlberg ) 940: Presidentti Kallion erottua vaalin suorittivat vuoden 937 valitsijamiehet Kallion toimikauden loppuajaksi. 939 julistettu sotatila oli voimassa. Ryti Helo Kivimäki Svinhufvud 6) 943: Vaalin suorittivat vuoden 937 valitsijamiehet Ryti 269

2 toimikaudeksi. 939 julistettu sotatila oli voimassa. Kotilainen 4 7) 944: Presidentti Ryti erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Mannerheimin määrättiin presidentiksi toimikaudeksi. Suomi solmi aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Sotatoimet saksalaisia vastaan alkoivat. 939 julistettu sotatila oli voimassa. 8) 946: Presidentti Mannerheim erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, joka oikeutti sen valitsemaan presidentin Mannerheimin toimikauden loppuajaksi. 939 julistettu sotatila oli voimassa. Eduskunnassa toimitetussa vaalissa Paasikivi sai 59 ja Ståhlberg 4 ääntä. 9) 950: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kolmella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa Paasikivi Pekkala ) 956: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kaikki puolueet nimesivät oman presidenttiehdokkaan. Fagerholm Tuomioja/Paasikivi ) 5 49 Kilpi 56 ) Paasikivi ei ollut virallisesti ehdokkaana. Hän sai toisella kierroksella 84 ääntä ja Törngren 20 varsinainen ehdokas Tuomioja ei yhtään. Rydman 7 ) 962: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kolme puoluetta nimesi yhteisen presidenttiehdokkaan, mutta vaaliliitto hajosi ennen vaalia. Yksi puolue ei ilmoittanut presidenttiehdokastaan ja kolme nimesi kukin oman presidenttiehdokkaan. Aitio Paasio Skog

3 Noottikriisi syksyllä 96. 2) 968: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Neljällä puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kahdella omat ehdokkaansa, ja yksi ei nimennyt ehdokastaan etukäteen. 3) 973: Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla presidentti Kekkosen toimikautta pidennettiin neljällä vuodella vuoteen 978 saakka (70 ääntä lakiesityksen puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä). 4) 978: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kuudella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kolmella puolueella kullakin omansa. Kaikki ehdokkaat nimettiin ennen valitsijamiesvaalien toimittamista. 5) 982: Valitsijamiehet toimikaudeksi (nyt 30 valitsijamiestä). Presidentti erosi sairauden vuoksi ennen toimikautensa päättymistä. Kahdeksan puoluetta nimesi oman presidenttiehdokkaan etukäteen. Kaksi puoluetta asetti valitsijamiesehdokkaita tukemaan toisen puolueen asettamaa Virkkunen Vennamo Westerholm Vennamo Salonen Koivisto Holkeri Virolainen Kivistö Jansson Sipilä ) 988: Valitsijamiehet toimikaudeksi. Kahdella puolueella oli yhteinen ehdokas, kolmella kullakin omansa. 987 voimaan tulleen uuden vaalitavan mukaan presidentti valittiin virallisesti nimetyistä ehdokkaista suoralla kansanvaalilla. Valituksi tuli vähintään 50% + äänen annetuista äänistä saanut ehdokas. Jos kukaan ei saanut tätä äänimäärää, vaalin toimittivat samalla kertaa valitut valitsijamiehet. Kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä suorassa vaalissa. Suora kansanvaali Valitsijamiesten äänestykset Ehdokas Äänimäärä % annetuista äänistä I II

4 Koivisto , Väyrynen , Holkeri , 63 8 Kivistö , Kajanoja ,4 0 0 Ääniä yhteensä eli 78,2 % äänioikeutetuista 7) 994: Presidentti valittiin ensimmäistä kertaa toimikaudeksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa. Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yksitoista: seitsemän puolueiden nimeämää ja neljä vaalioikeutettujen henkilöiden muodostamien valitsijaryhmien nimeämää ehdokasta järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset: Martti Ahtisaari (SDP) Elisabeth Rehn (RKP) Paavo Väyrynen (KESK) Raimo Ilaskivi (KOK) Keijo Korhonen (VR) Claes Andersson (VAS) Pertti Virtanen (VR) Eeva Kuuskoski (VR) Toimi Kankaanniemi (KRIST) Sulo Aittoniemi (SMP) Pekka Tiainen (VR) ,9 % 22,0 % 9,5 % 5,2 % 5,8 % 3,8 % 3,0 % 2,6 %,0 %,0 % 0,2 % Ääniä yhteensä eli 78,4 % äänioikeutetuista Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + ääni annetuista äänistä) järjestetyn toisen kierroksen tulos: Martti Ahtisaari ,9 % Elisabeth Rehn , %

5 Ääniä yhteensä eli 78,7 % äänioikeutetuista 8) 2000: Presidentti valittiin toisen kerran kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa toimikaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana seitsemän puolueiden nimeämää ehdokasta järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset: Tarja Halonen (SDP) Esko Aho (KESK) Riitta Uosukainen (KOK) Elisabeth Rehn (RKP) Heidi Hautala (VIHR) Ilkka Hakalehto (PS) Risto Kuisma (REM) ,0 % 34,4 2,8 % 7,9 % 3,3 %,0 % 0,6 % Ääniä yhteensä eli 76,9 % äänioikeutetuista Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + ääni annetuista äänistä) järjestetyn toisen kierroksen tulos: Tarja Halonen Esko Aho ,6 % 48,4 % Ääniä yhteensä eli 80,2 % äänioikeutetuista 9) 2006: Presidentti valittiin kolmannen kerran kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa toimikaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana seitsemän puolueiden nimeämää ehdokasta ja yksi vaalioikeutettujen henkilöiden muodostaman valitsijaryhmän nimeämä ehdokas järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset: Tarja Halonen (SDP) Sauli Niinistö (KOK) Matti Vanhanen (KESK) ,3 % 24, % 8,6 %

6 Heidi Hautala (VIHR) Timo Soini (PS) Bjarne Kallis (KD) Henrik Lax (RKP) Arto Lahti (VR) ,5 % 3,4 % 2,0 %,6 % 0,4% Ääniä yhteensä eli 73,9 % äänioikeutetuista Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + ääni annetuista äänistä) järjestetyn toisen kierroksen tulos: Tarja Halonen Sauli Niinistö ,8 % 48,2 % Ääniä yhteensä eli 77,2 % äänioikeutetuista