ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS. ERITYISPEDAGOGIIKKA PÄÄAINEENA Asiantuntijasuuntautuminen Erityisopettajasuuntautuminen. Tutkintovaatimukset

Transkriptio

1 KÄYTT LIITE 2 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS ERITYISPEDAGOGIIKKA PÄÄAINEENA Asiantuntijasuuntautuminen Erityisopettajasuuntautuminen Tutkintovaatimukset Examensfordningarna och undervisningsprogrammet för utbildningen i specialpedagogik Curriculum for degree program of special education

2 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 Kandidaatin tutkinnon rakenne... 6 Sivuaineopinnot ja muut opinnot kandidaatin tutkinnossa... 7 Maisterin tutkinnon rakenne... 7 Sivuaineopinnot ja muita opintoja maisterin tutkinnossa... 8 Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot 10 Kvo Orientoituminen opintoihin ja opiskelutaitojen säätely Kvo Kieli- ja kielenkäyttötaito 11 Kvo Äidinkieli Kvo Puheviestintä PY Kvo Draamakasvatus PY Kvo Tieteellinen kirjoittaminen Kvo Vieras kieli Kvo Toinen kotimainen kieli TVT-ajokortti Erityispedagogiikan opinnot kandidaatin tutkinnossa Ep Erityispedagogiikan perusopinnot 14 Erityispedagogiikan peruskurssi Syrjäytyminen ja mielenterveys Tuen tarve Oppimisen haasteet Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa Ea Erityispedagogiikan aineopinnot 18 Aistit ja kommunikaatio Aivot ja oppiminen Ammatillinen kasvu Käyttäytymisen haasteet Luki-taidot ja -vaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Vaativa erityinen tuki Tutkimusopinnot Tutkimusmenetelmät I Kandidaatin tutkielma ja siihen liittyvä seminaari Tutkijan työkalut Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset Kieli, viestintä- ja orientoivat opinnot 30 Vo Opintojen suunnittelu (HOPS) ja ohjaus Vo Tieto- ja viestintäteknologia Es Erityispedagogiikan erityispedagogiikan Erityispedagogiikan syventävät opinnot Yksilölliset erot kehityksessä ja oppimisessa Oppimisen arviointi ja interventiot erityispedagogiikassa Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Kansainvälinen erityispedagogiikan asiantuntija Syventävä opintojakso erityispedagogiikassa Syventävät tutkimusmenetelmät 38 2

3 Määrälliset tutkimusmenetelmät Laadulliset tutkimusmenetelmät Syventävien opintojen menetelmätarjotin (Opettajankoulutuslaitoksen yhteinen ) 40 Mixed methods - Monimenetelmäisen tutkimuksen metodologia kasvatustieteessä Narratiivinen tutkimus ja tapaustutkimus Atlas.ti.-ohjelma kvalitatiivisen tutkimusaineiston analyysissa Monimuuttujamenetelmät Visuaaliset tutkimusmenetelmät Lapsuudentutkimus ja lapsinäkökulma - tutkimuslähtökohtia, metodeja, metodologiaa ja käytäntöä Oppimisen tutkimus 5 op Pro gradu -tutkielma ja seminaari Erityisopettajan opinnot 60 op Havainnointi Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Kasvatustieteen perusopinnot, opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot 25 op Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan Didaktiikka Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen Orientoiva opetusharjoittelu Kasvatustieteen aineopinnot, opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 35 op Suomen kieli koulussa erityisopetuksen näkökulma Matematiikan didaktiikka erityisopettajalle Opetusharjoittelu I Opetusharjoittelu II Kehittämistyö erityisopettajasuuntautumisessa Asiantuntija-ammattiin ohjaava harjoittelu

4 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS Utbildningen i specialpedagogik Degree program of special education Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinto erityispedagogiikka pääaineena Toiminta-ajatus ja tavoitteet Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa erityispedagogiikka pääaineena kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Erityispedagogiikan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia, monialaisia, joustavia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa kontekstissa. Opiskelun aikana kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin seikkoihin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kasvuun, sekä tuetaan ammatti-identiteetin kehittymistä. Erityispedagogiikan koulutuksesta valmistuu erityispedagogiikan ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Erityispedagogiikan koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1) asiantuntijasuuntautuminen 2) erityisopettajasuuntautuminen 1) Asiantuntijasuuntautumisessa opiskelija suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkintonsa erityispedagogiikka pääaineena ja saa valmiuden ja kelpoisuuden erityispedagogiikan asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Valinnaisina opintoina hän voi sisällyttää tutkintoihinsa opettajan pedagogiset opinnot (eivät muodosta sivuainetta), jotka suuntautuvat aikuisopetuksen tehtäviin. Oikeuden opettajan pedagogisiin opintoihin (aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opinnot) hän voi saada erillisen valintamenettelyn kautta. 2) Erityisopettajasuuntautumisessa opiskelija suorittaa tutkinnot siten, että niihin sisältyvät erityisopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot (Asetus 986/ mom / mom. 2). Erityisopettajan koulutuksen pakollisia opintoja ovat (Asetus 794/ mom. 2) erityisopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (erityisopettajan opinnot) ja opettajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat perusopetukseen (muodostavat sivuaineen). Oikeuden erityisopettajan suuntautumisopintoihin opiskelija voi saada erillisen valintamenettelyn kautta. Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiuksia toimia koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, erityisesti erityispedagogisia näkökohtia huomioon ottaen. Keskeiset ammatilliset toiminta-alueet ovat varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntoutus ja muu laitoshuolto sekä erilaiset koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja hallintotehtävät. Kandidaattivaiheessa opiskelija omaksuu erityispedagogiikan ja tieteellisen ajattelutavan perusteet. Hän saa käsityksen erityispedagogisen alan laajuudesta sekä erityisopettajan, erityispedagogiikan asiantuntijan työstä ja opettamis-, ohjaus- ja oppimisprosessin kulusta. 4

5 Maisterin tutkinnon tavoitteet Maisterin tutkinto antaa opiskelijalle ammatillisia valmiuksia erityiskasvatuksen erilaisiin tehtäviin ja tieteellisen valmiuden tutkien selvittää, miten ihmisen kehitys ja toiminta toteutuu erityisissä ehdoissa ja erilaisten kehityksellisten resurssien käyttöönottona. Opinnoissa perehdytään lapsen kehitykseen ja sen poikkeamiin, kehityksen ja oppimisedellytysten tunnistamiseen ja diagnostiikkaan, intervention ja muun opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kodin, koulun ja muun yhteiskunnan osuuteen lapsen kehityksessä ja koulunkäynnissä. Maisterin tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. Maisterivaiheessa opiskelija syventää teoreettista ajatteluaan, kehittyy erityispedagogiikan ammattilaiseksi ja tutkijana, ymmärtää erityispedagogiikan yhteiskunnallisen merkityksen sekä osaa tarkastella erityispedagogisia kysymyksiä eettiset näkökulmat huomioon ottaen. Sekä erityispedagogiikan asiantuntijatehtäviin että erityisopetuksen tehtäviin suuntautuva maisterin tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. 5

6 Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen säätely 5* Kvo Kieli- ja kielenkäyttötaito Kvo Äidinkieli 6 op* Kvo Puheviestintä ja vuorovaikutusosaaminen Kvo Draamakasvatus PY Kvo Tieteellinen kirjoittaminen Kvo Vieras kieli Kvo Toinen kotimainen kieli Kvo 3 Tvt-ajokortti / (pajaopetus) 3 eo Erityispedagogiikan pääaineopinnot 75 Ep Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Erityispedagogiikan peruskurssi Syrjäytyminen ja mielenterveys Oppimisen haasteet Tuen tarve Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa 5 Ea Erityispedagogiikan aineopinnot 50 op Aistit ja kommunikaatio Aivot ja oppiminen Ammatillinen kasvu Käyttäytymisen haasteet Luki-taidot ja -vaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Vaativa erityinen tuki Tutkimusopinnot 15op Tutkimusmenetelmät I Kandidaatintutkielma Proseminaari Tutkijan työkalut Sivuaine- ja muut opinnot Erityisopettajasuuntautumisvaihtoehdossa kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät seuraavat erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka antavat erityisopettajan kelpoisuuden osa-aikaisessa erityisopetuksessa (Asetus 986/ mom. 1). eo = erityisopettajan opinnot 60op 6

7 Sivuaineopinnot ja muut opinnot kandidaatin tutkinnossa Biämnestudier och valfria studier / Minor subject studies and optional studies Asiantuntijan suuntautumisessa kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: 10 op asiantuntija-ammattiin ohjaava harjoittelu SEKÄ Vaihtoehto 1: Yksi laaja sivuaine vähintään 60 op (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op) jostakin yliopistollisesta oppiaineesta sekä muita vapaasti valittavia opintoja, jotta tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. TAI Vaihtoehto 2: Kaksi suppeaa sivuainetta, perusopinnot kummastakin (vähintään 25 op + 25 op) sekä lisäksi muita vapaasti valittavia opintoja, jotta tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Jos kandidaatin tutkintoon sisältyvät sivuaineet vaihtoehto 2:n mukaan, silloin maisterin tutkintoon tulee sisältyä aineopinnot 35 op yhdessä kandidaatin tutkintoon sisältyvässä suppeassa sivuaineessa siten että kandidaatin ja maisterin tutkinnossa yhteensä on vähintään yksi laaja sivuaine. Erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdossa kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: kasvatustieteen perusopinnot, jotka ovat samalla opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot 25 op SEKÄ Vaihtoehto 1: Yksi laaja sivuaine vähintään 60 op (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op) jostakin yliopistollisesta oppiaineesta (suositellaan perus- ja aineopintojen, jotka ovat samalla perusopetuksessa opetettavan oppiaineen opinnot) TAI Vaihtoehto 2: Yksi suppea sivuaine (perusopinnot 25 op) sekä lisäksi muita vapaasti valittavia opintoja, jotta tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. 7

8 Maisterin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE 120 op Viestintä- ja orientoivat opinnot Opintojen suunnittelu (HOPS) ja ohjaus Tieto- ja viestintäteknologia op eo Erityispedagogiikan pääaineopinnot 80 Es Erityispedagogiikan syventävät opinnot 80 op Yksilölliset erot kehityksessä ja oppimisessa Oppimisen arviointi ja interventiot erityispedagogiikassa Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Kansainvälinen erityispedagogiikan asiantuntija Syventävä opintokokonaisuus erityispedagogiikassa Haastattelu ja havainnointi TAI Kehittämistyö asiantuntijasuuntautumisessa Syventävät tutkimusmenetelmät 10 op Määrälliset tutkimusmenetelmät II TAI Laadulliset tutkimusmenetelmät II JA Valinnainen syventävä tutkimusmenetelmäjakso opettajankoulutuslaitoksen yhteiseltä menetelmätarjottimelta Pro gradu -tutkielma Seminaari 5 5 5/ 5 5 (5) Sivuaine- ja muut opinnot 35 Erityisopettajasuuntautumisvaihtoehdossa kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät seuraavat erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka antavat erityisopettajan kelpoisuuden osa-aikaisessa erityisopetuksessa (Asetus 986/ mom. 1). eo = erityisopettajan opinnot 60op Sivuaineopinnot ja muita opintoja maisterin tutkinnossa Biämnestudier och valfria studier Minor subject studies and optional studies Maisterin tutkintoon kuuluu sivuaine- tai muita opintoja yhteensä 35 op, jotka voivat sisältyä tutkintoon seuraavasti: Asiantuntijan suuntautumisessa maisterin tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: Vaihtoehto 1: Mikäli edeltävään kandidaatin tutkintoon on sisällytetty yksi laaja sivuaine (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op), voidaan maisterin tutkintoon sisällyttää opinnot yhdessä suppeassa sivuaineessa (perusopinnot 25 op) ja 10 op:tä muita opintoja TAI 8

9 Vaihtoehto 2: Mikäli edeltävään kandidaatin tutkintoon on sisällytetty kaksi suppeaa sivuainetta (perusopinnot 25 op + 25 op), tulee maisterin tutkintoon sisällyttää aineopinnot 35 op toisesta kandidaatin tutkintoon sisällytetystä oppiaineesta. Erityisopettajan suuntautumisessa maisterin tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: Kasvatustieteen aineopinnot, opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 35 op Erityisopettajan opinnot (erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdossa) Erityispedagogiikan peruskurssi Syrjäytyminen ja mielenterveys Oppimisen haasteet Tuen tarve Aistit ja kommunikaatio Aivot ja oppiminen Ammatillinen kasvu Käyttäytymisen haasteet Luki-taidot ja -vaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Vaativa erityinen tuki Havainnointi Erityisopettajan opinnot 60 op muodostuvat pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. 5 5 Opettajan pedagogiset opinnot 60 Opettajan pedagogiset perusopinnot 25op, Kasvatustieteen 25 perusopinnot, opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot 25 op Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan Didaktiikka Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen Orientoiva opetusharjoittelu 5 Opettajan pedagogiset aineopinnot 35op, Kasvatustieteen 35 aineopinnot, opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 35 op Suomen kieli koulussa erityisopetuksen näkökulma Matematiikan didaktiikka erityisopettajille Opetusharjoittelu I Opetusharjoittelu II Kehittämistyö erityisopettajasuuntautumisessa 8 9

10 Kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset Examensfordningarna för kandidatexamen Curriculum for degree program of Bachelor s degree Kandidaatintutkintoon sisältyvät viestintä- ja orientoivat opinnot 20 op, Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, Erityispedagogiikan aineopinnot 50 op sekä sivuaineopintoja ja muita opintoja 85 op. Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot Kommunikationsstudier och orienterande studier Communication and orienting studies Laajuus: 20 op, vain pääaineopinnoissa Kvo Orientoituminen opintoihin ja opiskelutaitojen säätely (HOPS) Fokusering till universitetsstudier Orientation to University Studies Laajuus: 5op Tunnus: Tyyppi: kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää erityispedagogiikan koulutuksen opetussuunnitelmaa omien opintojen suunnittelussa ja osaa suunnitella sivuainevalinnat omien tavoitteiden pohjalta hankkii valmiuksia oman opiskelunsa suunnitteluun ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen opiskelija syventää itsetuntemustaan ja tunnistaa oman ammatillisen kasvun polkunsa osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan, opiskelutaitojaan ja oppimistapojaan saa valmiuksia hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa koulutuksensa aikana vertaistuutorointia apuna käyttäen ymmärtää erityispedagogiikan asiantuntijan roolin yhteiskunnallisessa kehyksessä kykenee ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta sekä osaa toimia vaihtuvissa verkostoissa kykenee ohjaamaan vertaistuutorin ominaisuudessa myös Opintojaksossa käsitellään: henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) rakentamista kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi asiantuntijaksi kasvua ja urasuunnittelua huomioiden koulutusjärjestelmät ja erityispedagogin työkentät oppimisen taitoja (mm. itsesäätelyn, itseohjautuvuuden, minäpystyvyyden, luonteen vahvuuksien, motivaation, reflektiotaitojen osalta) opiskelija suunnittelee koko tutkintonsa suorittamista kokonaisuutena ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi 10

11 Luennoitsijan kanssa erikseen sovittava ajankohtainen ja opintojakson tavoitteisiin liittyvä materiaali. Aktivoiva luentokurssi, johon integroidaan pienryhmätyöskentelyä, omatoimista työskentelyä sekä ohjattuja tutustumiskäyntejä. Arviointi koostuu oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, pienryhmätyöskentelystä ja vertaisohjaukseen osallistumisesta. Hyväksytty suoritus edellyttää opetukseen osallistumista. Opintojakso arvioidaan hyväksytty - hylätty. Lisätiedot: Opintojaksoon liittyy Learn-palautekyselyyn vastaaminen. Lisätietoja Learn:sta >> Kvo Kieli- ja kielenkäyttötaito Språk- och kommunikationsfärdigheter Language and communication skills Kvo Äidinkieli (Tieteellinen kirjoittaminen ja puheviestintä) Modersmål (Akademisk skriving och muntlig kommunikation)/ Mother tongue (Academic writing and spoken communication) Laajuus: 6 op Tavoitteet ja sisällöt: Opiskelija saa valmiuksia tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä kehittää puhe- ja vuorovaikutustaitojaan erityisesti opettajan työn näkökulmasta. Kvo Puheviestintä PY1 Muntlig kommunikation Spoken communication Laajuus: 2 op Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset Kvo Draamakasvatus PY 2 Dramapedagogik Drama Education Laajuus: 2 op Tunniste: Tyyppi: kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot Kohderyhmä: erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija 11

12 omaksuu draamakasvatuksen teoreettisia perusteita ja perustyötapoja sekä niiden soveltamista opetus- ja kasvatustyössä saa käsityksen draamakasvatuksen tarjoamista mahdollisuuksista vuorovaikutustilanteiden monipuolistamisessa sekä ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkityksen opettajan työssä ymmärtää draamakasvatuksen tarjoamat mahdollisuudet eri oppiaineiden integroinnissa ja erilaisten oppijoiden oppimisessa Opintojaksossa: käsitellään draamakasvatuksen perustyötapoja ja niiden soveltamista vuorovaikutus- ja esiintymistilanteissa sekä sosiaalisten taitojen kehittämistä draamakasvatuksen keinoin tarkastellaan toimintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa perehdytään draamakasvatukseen inkluusion näkökulmasta Toivanen, T. (2007). Lentoon - draama ja teatteri koulussa. Wsoy. (soveltuvin osin n. 100 s.). Heikkinen, H. (2004). Vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille. Kansanvalistusseura (soveltuvin osin n. 50 s.) Ajankohtaisia ja soveltuvia artikkeleita 2-3 luennoitsijan valinnan mukaan. ryhmäopetus Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Kvo Tieteellinen kirjoittaminen Vetenskaplig skrivning Scientific writing Tunniste: (pakollinen osa) + valinnainen osa Laajuus: 2 op (+ valinnainen 1 op) Tyyppi: kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot Kohderyhmä: Opintojakso on suunnattu opettajankoulutuslaitoksen perustutkinto-opiskelijoille. Opintojakso on pakollinen opettajankoulutuslaitoksen perustutkinto-opiskelijoille. Opintojakson voivat suorittaa, mikäli kursseilla on tilaa. Ajoitus: Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on ensimmäinen opintovuosi. Opintojakso on suoritettava ennen kandidaatintutkielmaseminaarin osallistumista tai sen aikana. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää: keskeisten opiskelussa tarvittavien tieteellisten tekstilajien ominaispiirteet ja käytänteet. argumentoinnin ja referoinnin merkityksen tieteellisen tekstin tuottamisessa. vastuunsa kirjoittamansa tekstin ymmärrettävyydestä ja lukijan huomioon ottamisesta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia: 12

13 soveltaa oman tieteenalansa käytänteitä opiskeluteksteissään ja opinnäytetöissään. muokata tekstiään kirjoitusprosessin eri vaiheissa. käyttää kielioppaita ja verkkomateriaalia kirjoittamisen tukena. Opintojaksossa käsitellään tieteellisen tekstin ominaispiirteitä ja rakennetta sekä lähteiden referointikäytäntöjä ja viittaustekniikkaa. Lisäksi perehdytään kirjoitusprosessin vaiheisiin, vertaispalautteen antamiseen sekä keskeisiin kielenhuollon normeihin. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY. ISBN Lisäksi opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Kirjallinen tentti tai luentokurssi ja harjoitustyö tai vastuuopettajan vuosittain vahvistama muu suoritustapa. Mahdollisuus osallistua opintojakson korvaavaan kirjalliseen tenttiin vahvistetaan opintojen alkaessa HOPSkeskustelussa. Kurssisuorituksessa edellytetään annettujen tehtävien suorittamista ja aktiivista kurssityöskentelyä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu kurssiosallistumiseen sekä harjoitustyöhön tai muuhun vastuuopettajan vahvistaman suoritustapaan. Kirjallinen tentti perustuu annettuun kirjallisuuteen. Arviointiasteikko on molemmissa suoritustavoissa hyväksytty hylätty. Kvo Vieras kieli Ett främmande språk Foreign language Laajuus: 3 op Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset Kvo Toinen kotimainen kieli Det andra inhemska språket Second national language Laajuus: 3 op Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset TVT-ajokortti IKT-körkort studier/ict Driving Licence studies Tunniste: / vapaaehtoinen pajaopetus Laajuus: 3 op Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset

14 Erityispedagogiikan opinnot kandidaatin tutkinnossa Huvudämnestudier i specialpedagogik Main subject studies in special education Erityispedagogiikan opinnot jakaantuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät perus- ja aineopinnot. Ep Erityispedagogiikan perusopinnot Grundkurs i specialpedagogik Basic studies in special education Tunniste: Laajuus: 25 op Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä erityispedagogiseen tukeen ja opetussuunnitelmiin. Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden käsitteeseen ja erityispedagogiikkaan tukitoimena. Opiskelija tutustuu inkluusion mahdollisuuksiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona arviointi asteikolla 0-5. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Aineopintojen arvosanaa laskettaessa ei huomioida kandidaatin tutkielman arvosanaa. Erityispedagogiikan peruskurssi Grundkurs i spesialpedagogik Introduction to Finnish special education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pää- ja sivuaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää erityispedagogiikan osana käyttäytymistieteitä ja tietää erityispedagogiikan lähitieteet tutustuu käytännön erityispedagogiikan toteutukseen hahmottaa erityiskasvatuksen historialliset vaiheet tuntee Suomen erityisopetusjärjestelmän kaikenikäisten oppijoiden osalta tutustuu lukemisvaikeuksiin ja tarkkavaisuuden ongelmiin tuntee erityispedagogiikkaan liittyvän lainsäädännön pääpiirteet Opintojakso sisältää erityispedagogiikan ja -kasvatuksen historiaa 14

15 Suomen erityisopetusjärjestelmän kuvauksen opintokäynnit erityispedagogisiin kohteisiin koulu-, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, UY., Savolainen H. & Vehmas S. (2009). Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. 221 s. Koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. FINLEX-tietokanta, ( Suoritustavat ja arviointi: Luento-opetus, opintokäynnit (4 kpl) + lakitehtävä + luentotentti + kirjatentti. Kirjallisuus ja luennot tentitään ja arvioidaan asteikolla 0 5; kirja tentitään monivalintatenttinä ja luennot muunlaisena tenttinä, molemmat oppimisympäristö Moodlessa. Opintokäynnit raportoidaan lyhyesti ja lakitehtävät arvioidaan (hylätty hyväksytty) oppimisympäristö Moodlessa. Syrjäytyminen ja mielenterveys Utslagning och mental hälsa Marginalization and mental health Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pää- ja sivuaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija perehtyy lasten- ja nuorisopsykiatriaan niin, että hän ymmärtää keskeiset käsitteet ja diagnoosit ymmärtää koulukiusaamista ilmiönä ja saa valmiuksia estää sitä tutustuu kriminologian perusteisiin ja yhteiskuntatieteelliseen syrjäytymiskeskusteluun ymmärtää, miten mielenterveyden ongelmat, koulukiusaaminen ja rikollisuus ovat osa syrjäytymiseksi kutsuttua ilmiötä Opintokojaksossa käsitellään lasten- ja nuorisopsykiatriaa koulukiusaamista kriminologian perusteita yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa syrjäytymiseen Kumpulainen, K., Aronen, E., Ebeling, H, Laukkanen, E. ym. (toim.) (2016). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, n. 600 s. Soveltuvin osin. (kirja julkaistaan alkuvuodesta 2016) Salmivalli, C. (2010). Koulukiusaamiseen puuttuminen. (2. uud. painos). PS-kustannus. 165 s. Haapasalo, J. (2008). Kriminaalipsykologia. PS-kustannus. s ja s Reivinen & Vähäkylä (toim.) (2013). Ketä kiinnostaa lasten ja nuorten syrjäytyminen. Gaudeamus, s ja s Suoritustapa: Luento-opetus ja kirjallisuus, omatoiminen ryhmätyöskentely (OTR) 15

16 Opintojakson arvosana muodostuu ryhmissä suoritettavan tehtävän arvosanan sekä yksilötentin arvosanan keskiarvon perusteella arviointiasteikolla 0-5. Tuen tarve Behov av stöd Special education needs Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pää- ja sivuaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten sosiaalityö, päiväkoti ja koulu voivat tukea tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Opintojaksossa käsitellään tuen tarpeen kirjoa koulussa päivähoitoa lasten ja vanhempien tukena lastensuojelua tuen tarjoajana Jahnukainen M. (toim.) (2012). Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino (pois lukien s ) 404 s. Määttä, P. & Rantala, A. (2010.) Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS-kustannus. 250 s M. Takala (toim.). (2010). Erityispedagogiikka ja kouluikä. Palmenia. Gaudeamus. Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PSkustannus. 224 s. 250 s Suoritetaan tenttinä oppimisympäristö Moodlessa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Oppimisen haasteet Svårigheter i inlärning Learning disabilities Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pää- ja sivuaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee oppimisvaikeuksien ja kehityshäiriöiden kirjon 16

17 tuntee kielellisen erityishäiriön, matematiikan oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuusongelmat ja lukemisen vaikeudet pääpiirteittäin tuntee joko autismiin, kehitysvammaisuuteen tai kuuloon liittyvät oppimisvaikeudet Opintojaksossa käsitellään kielellistä erityisvaikeutta matematiikan oppimisvaikeuksia tarkkaavaisuusongelmia lukemisen vaikeuksia autismia, kehitysvammaisuutta tai kuulovammaisuutta/kuurous Aro, M., Aro, T., Koponen, T., & Viholainen, H. (2012). Oppimisvaikeudet. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.), Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa ( ). Tampere: Vastapaino Kucian, K. & von Aster, M. (2014). Developmental dyscalculia. European Journal of Pediatrics, 174, 1 13 Peltomaa, K. (2014). Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 487, s Räsänen, P. (2012). Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim, 128(11), Siiskonen, T. (2010). Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education and Social Sciences 386. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (s eli luvut ) Toinen seuraavista: Dufva, V. & Koivunen, M. (toim.) (2012). ADHD: diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä: PSkustannus. 293 s., soveltuvin osin tai Parker, H. C. (2005). The ADHD handbook for schools: effective strategies for identifying and teaching students with attention-deficit/hyperactivity disorder. E-kirja, 260 s., soveltuvin osin. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto. 176 s. Yksi seuraavista: Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. 445 s. tai Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. (toim.) (2009). Kehitysvammaisuus. WSOY 378 s. tai Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2002). Kieli, kuulo ja oppiminen. Finnlectura. 289 s. Opintojakso suoritetaan yhdellä laajalla tai useammalla suppeammalla opettajan ohjeistamalla kirjallisella tehtävällä (yhteensä n. 12 sivua), joissa edellytetään tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä (mm. lähdeviitteet ja -luettelo). Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa Vetenskapliga grunder i forskning om lärande och lärning Scientific thinking in the context of education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) 17

18 Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pää- ja sivuaineopiskelijat Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saanut valmiuksia kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, tieteenfilosofisten perusteiden ja yhteiskunnallisen merkityksen tarkasteluun. osaa eritellä arkiajattelua ja tieteellistä ajattelua ja ymmärtää tieteellisen tiedon rakentumisen. ymmärtää erilaisia kasvatuspäämääriä ja niiden taustalla vaikuttavia kasvatustieteellisiä painotuksia sekä ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusta ja sen peruskäsitteitä. ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusprosessia, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja. on saanut valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja pedagogiseen ajatteluun, erityisesti oman käyttöteorian alustavaan tiedostamiseen Opintojaksossa käsitellään Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä. Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita. Oppimateriaali ja Kirjallisuus: Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Vastapaino:Tampere. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2014). Tutki ja kirjoita. Tammi. Luku II (s ) Oheiskirjallisuus: Metsämuuronen, J. (2003 tai uudempi painos). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: International Methelp oy. Luvut 1 ja 3. Luentokurssi Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea Erityispedagogiikan aineopinnot Ämnestudier i specialpedagogik Intermediate studies in special education Tunniste: Laajuus: pääaine 50 op Aineopinnoissa opiskelija syventää perusopinnoissa oppimaansa. Hän ymmärtää, mitä tarkoitetaan erilaisilla oppimisvaikeuksilla. Opiskelija ymmärtää haasteellisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja oppii puuttumaan tilanteisiin rakentavasti. Opiskelija saa tietoa, miten vuorovaikutusta voidaan kehittää ja mitä se merkitsee sekä aikuisten että lasten välisissä suhteissa. Hän oppii käyttämään vuorovaikutustaitoja pedagogisia tavoitteita edistävästi. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon tuottamisen lainalaisuudet ja pohtii tieteen eettisiä ongelmia sekä ihmistieteiden ja luonnontieteiden välistä suhdetta. Opiskelija syventää 18

19 valmiuksiaan sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien käytössä. Hän saa valmiuksia tunnistaa erilaisia oppimisen vaikeuksia ja toteuttaa erilaisia interventioita. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona arviointi asteikolla 0-5. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Aineopintojen arvosanaa laskettaessa ei huomioida kandidaatin tutkielman arvosanaa. Aistit ja kommunikaatio Kommunikation och perception Communication and perception Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä sekä saa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia ja saa tietoa kuntoutuksen perusteista, artikulaatiohäiriöistä ja niiden korjaamismenetelmistä ymmärtää aistivammojen haasteet kommunikoinnin ja itsenäisen osallistumisen kannalta saa perustietoja viittomakielestä ja viitotusta suomen kielestä sekä näkövammaisen opastamisesta Opintojaksossa käsitellään normaalia ja poikkeavaa kielenkehitystä sekä kehityksen tukemista perehdytään kuulo- ja näkövamman tuomiin haasteisiin Kirjallisuudesta valitaan yksi kommunikaatiota, yksi kuulovammaisuutta ja yksi näkövammaisuutta käsittelevä teos sekä lisäksi 1-2 opettajan osoittamaa uutta artikkelia. Takala, M., & Kontu, E. (toim.). (2006). Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 258 s. (uusin painos) Ferrell, K. A. & Spungin, S. J. (2011). Reach out and teach: helping your child who is visually impaired learn and grow. New York: AFB Press. Bishop, V. E. (2004). Teaching visually impaired children. 3rd edition. Springfield: C. C. Thomas. 352 s. Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2015). Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Helsinki: Finn Lectura. (uusin painos) Spencer, P. E. & Marschark, M. (2010). Evidence-based practice in educating deaf and hard-of-hearing students. Professional perspectives on deafness: evidence and applications. Oxford; New York: Oxford University Press. 244 s. Luennot ja ryhmät. Opintojakso arvioidaan asteikolla

20 Aivot ja oppiminen Brain and learning Hjärn och inläring Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaine- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää aivojen muovautuvan toiminnan ja oppimisen välisen yhteyden ymmärtää oppimisen jatkuvana ja vuorovaikutuksellisena prosessina ymmärtää oppimisvaikeudet kehityksellisenä ja moniulotteisena ilmiönä osaa tunnistaa aktiivisen oppimisprosessin merkkejä tai niiden puuttumisia käyttäytymisessä ymmärtää aikuisen antaman myönteisen tuen merkityksen lapsille ja nuorille Opintojaksossa käsitellään aivojen toiminnan perusperiaatteita keskushermoston kehitystä ja aivotoiminnan muovautuvuutta aivojen muovautuvuuden tukemista oppimisvaikeuksien diagnostiikkaan liittyviä erityiskysymyksiä aikuisen vastuuta myönteisen oppimisympäristön rakentumisessa Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. (2015). Stressin säätely kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannnus. Luennot. Luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva tentti. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ammatillinen kasvu Professionell växt Professional growth Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija 20

21 oppii erityispedagogin profession ulottuvuudet ja tutustuu monimuotoisiin kansallisiin ja kansainvälisiin toimintaympäristöihin osaa perustella toimintansa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyen ja ymmärtää erityispedagogin profession merkityksen yhteiskunnallisena vaikuttajana perehtyy erityispedagogisen tuen lainsäädäntöön ja dokumentteihin sekä opetussuunnitelman perusteisiin oppii laatimaan pedagogisia asiakirjoja ja työskentelemään moniammatillisessa työyhteisössä saa valmiuksia eri sidosryhmien edustajien kohtaamiseen, erityispedagogisen toiminnan suunnittelemiseen ja toteutukseen sekä oppilashuoltotyöhön oppii, miten salassapitosäännösten mukaan toimitaan ja tutustuu opettajan vastuisiin ja eettisiin ohjeisiin oppii huolehtimaan omasta ja työyhteisönsä työhyvinvoinnista osaa käyttää tutkivaa ja kehittävää työotetta ja ennakoida tulevaisuuden työelämämuutoksia tutustuu erityispedagogisiin kohteisiin mahdollisuuksien mukaan järjestettävillä opintokäynneillä Opintojaksossa käsitellään Erityispedagogin toimintakenttiä Perusopetuslakia soveltuvin osin Erityisopetuksen strategiaa Pedagogisia asiakirjoja Oppilashuollon toimintaa Opettajan eettisiä vastuita ja velvoitteita Työhyvinvoinnin perustaa Luennot, joista tentti tai oppimistehtävä sekä lisäksi portfolio tai harjoitustyö. Soveltuvin osin seuraavista lähteistä: Lainsäädäntökirjallisuus verkosta, Finlex. OKM:n ja OPH:n ajankohtaiset selvitykset kolmiportaisesta tuesta. Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M., & Eteläpelto, A. (toim.) (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen Luovia voimavaroja työhön! Työsuojelurahaston loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Ainscow, M. & West. M. (toim.) (2006). Improving urban schools. Leadership and collaboration. McGraw-Hill International, 168 s. Sabel, C. ym. (2010). Individualized Service Provision in the New Wellfare State: Lessons from Special Education in Finland Report. SITRA s. Saloviita, T. (2008). Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. PS-kustannus, 196 s. Kinnunen, U., Feldt T., & Mauno, S. (toim.) (2008). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PSkustannus. Opintojakso arvioidaan asteikolla

22 Käyttäytymisen haasteet Beteendets utmaningar Challenges in behaviour Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaine- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin osaa ottaa opetuksessaan oppilaiden sopeutumisvaikeudet huomioon ja reflektoida omaa toimintaansa perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan, ennustamaan ja tukemaan oppilaiden kehitystä osaa kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä Opintojaksossa käsitellään haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä positiivisen pedagogiikan periaatteita ja oppilaan vahvuuksien tunnistamista oppilaan vahvuuksista lähteviä pedagogisia ratkaisuja erilaisia interventioita, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja Algozzine, R. F., Daunic, A., & Smith, S. W. (2010). Preventing problem behaviors: Schoolwide programs and classroom practices. Thousand Oaks: Corwin Press. 248 s. Clough, P., Garner, P., Pardeck, J.T., & Yuen, F.K.O. (toim.) (2005). Handbook of emotional & behavioural difficulties. Osat I ja III, sivut ja London: Sage. 247 s. Kazdin, A. E. (2013). Behavior modification in applied settings. 5 th, 6 th, or 7 th edition. Long Grave: Waveland Press. 465 s. Reducing behavior problems in the elementary school classroom, IES practice guide, What works clearinghouse. 87 s. Seligman, M. E., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K., & Linkins, M. (2009, May 27). Positive education: Positive psychology and classroom interventions. Oxford review of education, 35(3), Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro. 325 s. Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) (2014). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyväksytty suoritus edellyttää opetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kolmeen kirjaan tai artikkeliin perustuvan tentin suorittamista. Reducing Behaviour Problems on pakollinen teos, jonka lisäksi tentitään joko 1) Clough ym. sekä Uusitalo-Malmivaara (toim.) tai Seligman ym., 2) Kazdin tai 3) kaksi luennoitsijan ilmoittamaa artikkelia. Opintojakso arvioidaan asteikolla

23 Luki-taidot ja -vaikeudet Läskunskaper och -svårigheter Reading skills and reading difficulties Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaine- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa tietoa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ja luki-vaikeutta ennustavista tekijöistä oppii arvioimaan ja tukemaan lukemisen ja kirjoittamisen tarkkuutta sekä sujuvuutta oppii miten luetun ymmärtämistä kehitetään ja mitä tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeudella on perehtynyt luki-vaikeuden ja tekstinymmärtämisvaikeuden teoreettiseen taustaan, diagnosointiin ja interventiomenetelmiin osaa tukea lukemisen motivaatiota Opintojaksossa käsitellään lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiä erityispedagogisesta näkökulmasta lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitystä, valmiuksien ja vaikeuksien arviointia ja taitojen tukemista Takala, M., & Kontu, E. (2006). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Palmenia-sarja. Helsinki: Yliopistopaino. 250 s. (uusin painos) Kamhi, A., & Catts, H. (2012). Language and reading disabilities.3rd edition. Boston: Pearson. Luvut 1-4; 6-7. Ketonen, R. (2010). Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla: kolme pedagogista interventiota. Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen laitos 303. Helsinki: Helsingin yliopisto artikkelia opintojakson opettajan valinnan mukaan. Oheiskirjallisuus: Psykologia 2-3/2011. Teemanumero: Lukivaikeus, sivut s. Hyväksytty suoritus edellyttää opetukseen osallistumista ja luentoihin ja/tai kirjallisuuteen perustuvan kuulustelun tai esseen suorittamista. Teos Takala & Kontu (toim.) on pakollinen, jonka lisäksi suoritetaan jokin toinen (yksi teos valinnan mukaan) kirjallisuuslistan teoksista. 23

24 Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu tentistä, jossa suoritetaan luennot sekä kirjallisuus. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Matemaattiset oppimisvaikeudet Matematisk Inlärningssvårigheter Mathematical learning difficulties Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaine- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää matemaattisten taitojen tavallista ja poikkeavaa kehitystä oppii ymmärtämään matemaattisia oppimisvaikeuksia ja niihin liittyvää arviointia sekä interventiotutkimusta syventää osaamistaan matematiikan oppimisvaikeuksista ja niihin liittyvistä taustatekijöistä (esim. kognitiiviset tekijät, ympäristölliset tekijät) Opintojaksossa käsitellään matemaattisten taitojen tavallista ja poikkeavaa kehitystä keskiössä on ymmärtää matemaattisia oppimisvaikeuksia ja niihin liittyviä taustatekijöitä (esim. kognitiiviset tekijät, ympäristön vaikutus). matemaattisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä arviointimenetelmiä ja interventiotutkimusta Vaihtoehto 1: Berch, D., & Mazzocco, M.M.M (toim.) (2007). Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities. Baltimore, Paul H. Brookes. 441 s. JA Chinn, S. (toim.) (2015). The Routledge international handbook of dyscalculia and mathematical learning difficulties. London: Routledge. 419 s. Vaihtoehto 2: Gersten, R., & Newman-Gonchar, R. (toim.) (2011). Understanding RTI in mathematics: Proven methods and applications. Baltimore, Paul H. Brookes. 219 s. JA Henry, L. (2012). The development of working memory in children. Los Angeles: Sage. 384 s. Vaihtoehto 3: Price, G.R., & Ansari, D. (2013). Dyscalculia: Characteristics, causes and treatments. Numeracy, 6(1), Jordan, N., Glutting, J., & Ramineni, C. (2010). The importance of number sense to mathematics achievement in first and third grades. Learning and individual differences, 20(2), LeFevre, J-A., Berrigan, L., Vendetti, C., Kamawar, D., Bisanz, J., Skwarchuk, S-L., & Smith-Chant, B. L. (2013). The role of executive attention in acquisition of mathematical skills for children in grades 2 through 4. Journal of experimental child psychology, 114(2), Korhonen, J., Linnanmäki, K., & Aunio, P. (2013). Learning difficulties, academic well-being and educational dropout: A person-centered approach. Learning and individual differences, 31, Toll, S. W.M., & Van Luit, J.E.H. (2012). Early numeracy intervention for low-performing kindergartners. Journal of early intervention, 34(4),

25 Gersten, R., Beckmann, S., Clarke, B., Foegen, A., Marsh, L., Star, J. R., & Witzel, B. (2009). Assisting students struggling with mathematics: Response to Intervention (RtI) for elementary and middle schools (NCEE ). Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Education Sciences, U.S. Department of Education. Retrieved from Hyväksytty suoritus edellyttää luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan kirjallisuuskuulustelun ja opintojaksolla annettavien omatoimisten tehtävien suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Vaativa erityinen tuki Krävande särskild stöd Intensified Special Education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa tietoa monitarpeisista oppijoista ja heille tarjottavien tukitoimien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista ymmärtää arvostavan kohtaamisen ja asenteen merkityksen suhteessa lapsiin ja nuoriin, monialaiseen yhteistyöhön ja työyhteisön toimintakulttuuriin saa tietoa vammaisuudesta ja neuropsykiatrisista oireista Opintojaksossa käsitellään räätälöityjä pedagogisia ratkaisuja, poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä sekä toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavia toimia henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista, oppimäärien yksilöllistämistä ja toiminta-alueittaisen opetuksen keskeisiä sisältöjä kuntoutuksen ja terapian sovelluksista erityispedagogiikan konteksteissa Datta, P. (2014). Students with intellectual disabilities: Insights, implications and recommendations. Singapore; New York: Springer. Atkinson, S., Lay, J., McAnelly, S., & Richardson, M. (toim.) (2014). Intellectual disability in health and social care. London: Routledge. Latvala, A., & Silventoinen, K. (toim.) (2014). Käyttäytymisgenetiikka: geeneistä yhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus. Carpenter, B., Egerton, J., Cockbill, B., Bloom, T., Fotheringham, J., Rawson, H., & Thistlethwaite, J. (2015). Engaging learners with complex learning difficulties and disabilities: A resource book for teachers and teaching assistants. London: Routledge. Shakespeare, T. (toim.) (2015). Disability research today: International perspectives. London: Routledge. 25

26 Tonkin, A. (toim.) (2014). Play in healthcare: Using play to promote child development and wellbeing. London: Routledge. Artikkelit: Räty, L. ym. (2015). One hundred and one stories of research of teaching students with intellectual disability Rämä, I., & Kontu, E. (2014). Communicative spontaneity in autism: exploring supportive prompts in an educational context. European journal of special needs education, 29(2), Hyväksytty suoritus edellyttää opetukseen osallistumista ja luentoihin ja/tai kirjallisuuteen (kaksi kirjaa ja yksi artikkeli) perustuvan kirjallisuuskuulustelun tai esseen suorittamista. Tämän lisäksi opiskelijan tulee suorittaa opintojaksolla annettavat omatoimiset tehtävät. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Tutkimusopinnot Forsknings studier Research studies Laajuus: 15 op Tutkimusmenetelmät I Forskningsmetoder I/Research methods I Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat Edeltävät opinnot: Ennen tämän opintojakson suorittamista opiskelijan on suoritettava opintojakso Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea määrällisiä ja laadullisia tutkimusraportteja analyyttisesti ja osaa soveltaa osaamistaan osaa laatia tutkimussuunnitelman ja valita tutkimukseensa sopivat tutkimusmenetelmät Määrällisiin tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää tilastollisen päätöksenteon perusteita tunnistaa tilastollisiin aineistohankintamenetelmiä osaa tilastollisen kuvauksen perusteita ja mittaamista sekä tutustuu tilastollisiin perusanalyysimenetelmiin Laadulliset tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen perusteista ja tutustuu aineistonhankinta- ja analyysitapoihin osaa laadullisen tutkimuksen raportoinnin perusteet Perehdytään määrällisiin ja laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Määrällisten tutkimusmenetelmien osuus: 26

27 Komulainen, E., & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos ( Karma, K., & Komulainen, E. (2002). Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Luku II, Tilastollinen päätöksenteko, s Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos ( Oheismateriaalit: Opetusvideot Kvantiblogi-sivustolla: ( Field, A. (2009). Discovering statistics Using SPSS (3rd Ed.). Dubai: Oriental press (s ). Laadullisten tutkimusmenetelmien osuus: Eskola, J., & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. 5. painos. 268 s. Luentokurssi ja kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja Arviointi koostuu: yleisestä tentistä, jossa tentitään sekä määrällinen että laadullinen kirjallisuus tai vaihtoehtoisesti määrällisten tutkimusmenetelmien tentistä ja laadullisten tutkimusmenetelmien oppimispäiväkirjasta. (Suoritustavasta päättää opintojakson opettaja.) Arviointi asteikko on: yleinen asteikko 0 5 Kandidaatin tutkielma ja seminaari Kandidatavhandling Bachelor s thesis Tunniste: Laajuus: 8 op (seminaari 2 op, kandidaatin tutkielma 6 op) Tyyppi: aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan koulutuksen pääaineopiskelijat Osaamistavoiteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija: osaa jäsentää, hallita ja raportoida tutkimuskokonaisuuden. hallitsee tutkimuskysymysten tekemisen ja ilmiöiden käsitteellistämisen. hallitsee tiedonhankinnan yleiset periaatteet ja osaa tehdä menetelmällisiä valintoja erityisesti omaa tutkielmaa varten. ymmärtää tiedon ja raportoinnin eri muotoja. kykenee tutkimuskokonaisuuksien kriittiseen arviointiin. Laaditaan kandidaatin tutkinnon tutkielma kasvatustieteen alueelle kuuluvasta tutkimustehtävästä. Harjaannutaan tiedeyhteisössä keskustelemiseen ja oman tutkimuksen käsittelemiseen prosessin eri vaiheissa. Harjoitellaan tutkimuksen tieteellisen viitekehyksen muodostamista sekä kriittistä suhtautumista lähdeaineistoon. Oheiskirjallisuus: Hurtig, J., Laitinen, M., & Uljas-Rautio, K. (toim.) (2010). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon 27