Porin joukkoliikennesuunnitelma

Transkriptio

1 Porin joukkoliikennesuunnitelma Matti Järvinen,

2 Sisällys ESIPUHE JOHDANTO Suunnitelman tarve ja nykytila Suunnitelman tavoitteet Työskentelymenetelmät NYKYTILANTEEN KUVAUS Suunnittelualue ja aluerakenne Porin joukkoliikenteen hallinto, organisaatio ja järjestämistapa nykyisellään Paikallisliikenteen linjasto nykyisellään Linjakohtainen vuorotarkastelu Palvelutaso vuorotiheyksineen Joukkoliikenne arkisin tärkeimpiin työ- ja opiskelupaikkakeskittymiin Lippu- ja taksajärjestelmä PALVELUTASOTARKASTELU JA TAVOITTEET Liikennöintiajat Vuorovälit Kävelymatkojen pituudet ja etäisyydet pysäkeille Matka-aika ja matkanteon nopeus Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla UUSI LINJASTOSUUNNITELMA Linjaston muutokset Kaupunkilinjat Meri-Porin ja Ulvilan linjat Maaseutumaiset linjat Palvelu- ja asiointiliikenteen linjat Suunnittelukauden loppupuolella tulossa olevat maankäytön ja katuverkon muutokset UUSI MATKAKESKUS TIELTÄ RAITEILLE, ERI LIIKENNEMUOTOJEN RISTEYSKOHTA VAIHTOPYSÄKIT JA JOUKKOLIIKENTEEN INFRA PORIN UUDISTETTU LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Informaatiojärjestelmien kehittäminen Markkinointi ja brändäys SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMINEN, AIKATAULU JA JATKOTOIMENPITEET...58 TAUSTA-AINEISTO

3 ESIPUHE Porin joukkoliikennesuunnitelma on laadittu teknisen palvelukeskuksen katu- ja puistosuunnittelussa vuoden 2016 aikana. Työn projektipäällikkönä on toiminut liikennesuunnittelija Matti Järvinen ja työn ohjausryhmänä kaupunginhallituksen asettama joukkoliikenteen kehittämistä suunnitteleva työryhmä, johon kuuluivat: Satu Hatanpää (pj.) Tommi Raunela (vpj.) Jussi Telaranta Aila Haikkonen Sanna Grönmark Reijo Lehto Simo Korpela Markku Hermonen, Porin Linjat Oy Kari Hannus, Porin kaupunki Sanna Välimäki, Porin kaupunki, katu- ja puistosuunnittelu (siht.) Työryhmä laati erillisen kehittämisraportin, johon kirjattiin tärkeimmät Porin joukkoliikenteen kehittämistä koskevat pitkän tähtäimen linjaukset. Kehittämisraportti on toiminut ohjenuorana myös joukkoliikennesuunnitelmalle, jossa on esitetty konkreettiset reitti- ja aikataulusuunnitelmat vuosille Työryhmä kokoontui työn aikana 11 kertaa. Lisäksi joukkoliikennesuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet katu- ja puistosuunnittelusta suunnitteluavustaja Marjatta Isokorpi (reittikartat), liikennesuunnitteluninsinööri Eija Riihimäki (asukaskysely ja palveluliikenne) ja joukkoliikennesuunnittelija Jouni Kärki (palvelutasotavoitteet) sekä Porin Linjat Oy:stä Markku Hermonen, Jarno Valtanen, Timo Norja ja Juha Talja. Työn aikana kehitettiin reaaliaikainen bussit kartalla -sovellus, jonka toteutukseen osallistuivat Porin Linjojen edustajien lisäksi Osmo Leppäniemi kaupungin tietohallinnosta sekä Timo Widbom konsernihallinnosta. Työn yhteydessä kuultiin laajasti eri sidosryhmiä kuten asukkaita, liikennöitsijöitä, vanhusja vammaisneuvostoja sekä perusturvan ja sivistyskeskuksen edustajia. Porissa

4 1. JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tarve ja nykytila Porissa edellinen joukkoliikennesuunnitelma valmistui vuonna Tämän jälkeen on toteutettu runsaasti toimenpiteitä lähinnä viranomaistehtävien vastuun sekä lainsäädännön muutoksista johtuen. Porin joukkoliikennesuunnitelman 2016 laatiminen on ajankohtainen seuraavista syistä: matkustajamäärät ovat laskeneet viimeisten vuosien aikana. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, Porissa oli vuonna 2015 enää 0,71 matkustajaa ajettua linjakilometriä kohti. Maankäyttö on laajentunut edellisen suunnitelman valmistumisen jälkeen ja palvelurakenteissa on tullut muutoksia useilla alueilla yhteiskunta (kaupunki ja Livi) käyttää joukkoliikenteen rahoitukseen erityisesti käyttöoikeussopimuksiin paljon rahaa vuosittain on tehty yksittäisiä muutoksia, jotka eivät aina mahdollista kokonaisvaltaista tarkastelua eräs tärkeä joukkoliikenteen kehittämistoimenpide määrittyy Porin uuden matkakeskuskombinaation valmistuttua syksyllä Sen seurauksena kaupungin keskusta-alueen linjasto muuttuu ja tavoitettavuus asettaa uusia haasteita. Joillakin linjoilla linja-autot eivät pysy aikataulussa, minkä seurauksena vaihtoyhteydet eivät toimi. Suunnitelmalla pyritään löytämään ratkaisuja ajoaikaongelmiin. 1.2 Suunnitelman tavoitteet Suunnitelma on toteuttamiseen tähtäävä reitti- ja aikataulusuunnitelma, joka otetaan käyttöön toimintaympäristön muutosten yhteydessä. Tavoitteena on selkeä, toimiva, edullinen ja houkutteleva paikallisliikennetarjonta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat kustannustehokkaalla tavalla. Suunnittelualue: Pori (Noormarkku, Lavia). Suunnittelutyö on toteutettu vuoden 2016 aikana. Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia linjastosuunnitelma, jossa huomioidaan toimintaympäristön muutokset kuten matkakeskus, kouluverkko yms. Työssä pyritään kuulemaan kaikkia alan toimijoita matkustajia, kuljettajia, yrittäjiä, paikallisia järjestöjä ja järjestämään keskinäistä vuoropuhelua. Suunnitelmalla on pyritty vaikuttamaan asiakas- ja ympäristöystävällisemmän kaluston laajempaan käyttöön suunnittelualueella. Suunnitelmassa on huomioitu linjaston infrastruktuurin kehittäminen suunnitelmakaudella. Suunnitelmassa huomioidaan lippujärjestelmän kehittäminen ja yhteiskäyttöisyys ELY:n liikenteen kanssa. 3

5 Suunnitelmassa esitetään linjaukset paikkatietojärjestelmien ja digitalisaation hyödyntämisestä liikenteen suunnittelussa sekä asiakasinformaation tuottamisessa. Suunnitelmalla pyritään myös tuottamaan malli tehokkaasta ja ajantasaisesta markkinointijärjestelmästä suunnittelualueelle. 1.3 Työskentelymenetelmät Joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä toteutettiin keväällä 2016 asukaskysely, johon vastasi yhteensä 636 henkilöä. Kyselyyn sai vastata sekä kaupungin ja Porin Linjojen www-sivuilla että Porin Linjojen asiakaspalvelupisteessä. Vastaajista 72% oli naisia. Ikäryhmistä aktiivisimpia olivat vuotiaat (20% vastaajista) ja vuotiaat (18%). Eniten vastaajia oli Ulvilasta, Noormarkusta, Porin keskustasta, Pormestarinluodosta sekä Ruosniemestä. Liikennöintiin liittyvistä osatekijöistä tärkeimpinä pidettiin täsmällisyyttä ja luotettavuutta sekä reittien kattavuutta. Palvelun osalta vastaajille tärkeimpiä olivat informaation saatavuus sekä kuljettajien ajotapa ja asiakaspalvelu. Joukkoliikenneympäristön osalta turvallisuus pysäkillä odottaessa, pysäkkien kunnossapito sekä pysäkin esteettömyys nostettiin tärkeimmiksi. Lipputuotteissa erityisesti hinta sekä ostamisen ja lataamisen helppous olivat vastaajille merkittäviä tekijöitä. Informaatiolähteinä tärkeimmiksi koettiin pysäkkiaikataulut sekä liikennöitsijöiden www-sivut. Kokonaisuutta ajatellen tärkeimpiä osatekijöitä olivat vastaajien mielestä etenkin vuorotiheys ja lipun hinta: 4

6 Paikallisliikenteen vaihtopysäkkipaikkana selkeästi parhaaksi arvioitiin kauppatori, vaikka kyselyssä pyydettiin pohtimaan vaihtoehtona myös nykyistä linja-autoasemaa, kävelykadun eteläpäätä, rautatieasemaa sekä Puuvillaa. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi arvioitiin bussien reaaliaikainen seuranta. Vapaissa kommenteissa nousi erityisesti esille seuraavia seikkoja: hintojen pitäisi olla edullisempia vuorotiheys on nykyisellään heikko 2 kertalippu ja 20 kymppikortit ovat olleet hyviä tuotteita viikonloppuvuoroja toivottiin enemmän keskussairaalaan toivottiin enemmän vuoroja linjaston pitäisi olla kattavampi reaaliaikaista informaatiota ja nettilatausmahdollisuutta toivottiin Keväällä 2016 järjestettiin joukkoliikennesuunnitelmaan liittyen laaja sidosryhmätilaisuus, jossa esiteltiin asukaskyselyn tuloksia sekä alustavia reittisuunnitelmia. Sidosryhmätilaisuuteen osallistui 9 henkeä. Kyselytutkimuksen tulokset ja sidosryhmätilaisuus antoivat suunnitelman tekemiselle ja joukkoliikenteen kehittämistyölle hyvän pohjan. Esimerkiksi asukaskyselyssä tärkeimmiksi nousseita kehittämiskohteita (reaaliaikainen informaatio sekä nettilataus) ryhdyttiin toteuttamaan heti ja molemmat otettaneen käyttöön kevään 2017 aikana. 5

7 Palveluliikenteen kehittämistoimenpiteitä pohdittiin työryhmässä, jossa olivat mukana vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston sekä Porin perusturvan edustajat. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Työn aikana kuultiin lisäksi mm. palveluliikenteen nykyistä kuljettajaa sekä Porin Linjojen muita edustajia sekä huomioitiin asiakkaitten toiveet palvelulinjan kehittämiseksi. Valmis suunnitelma esiteltiin vanhus- ja vammaisneuvostoille. Uusi reitti otettiin käyttöön joukkoliikennelautakunnan päätöksellä jo Koululaiskuljetuksiin paneuduttiin omassa työpajassaan, jossa olivat mukana Porin Linjojen ja sivistyskeskuksen edustajat. Työssä on kuultu lisäksi kaupunkisuunnittelua. Joukkoliikennesuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulle uudestaan viimeistelyvaiheessa ja samalla käytiin keskustelu pitkän tähtäimen kehittämislinjauksista ja yhteistyön tiivistämisestä Porin kaupungin uudessa organisaatiossa. Esteettömyys on osa julkisten tilojen ja palvelujen suunnittelua. Suunnitelmassa ei esteettömyyttä erikseen korosteta vaan se on otettu huomioon kokonaisuutena suunnitelmaa laadittaessa. 2 NYKYTILANTEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualue ja aluerakenne Suunnittelualueena toimii Porin kaupunki, jossa on joukkoliikenteen kannalta erotettavissa paikallisliikennemäinen kaupunkialue, Meri-Porin ja Noormarkun taajamaalueet sekä laaja maaseutualue. Ensimmäiseen kuuluvat keskusta ja ympäröivät taajamat. Osana paikallisliikenteeseen voidaan laskea myös Ulvilan kaupungin ja Porin välinen liikenne. Maaseutualueet ovat lähinnä Ahlaisten, Kellahden, Lyttylän, Söörmarkun, Lassilan, Preiviikin, Paarnoorin, Viasveden ja Lavian suunnan laajat alueet. Porissa asukasmäärän odotetaan kasvavan erityisesti edelleen keskustan lounaispuolella Tuorsniemen eteläpuolisella alueella, keskustan pohjoispuolella Tuulikylässä ja koillispuolella Ruosniemessa sekä keskustan luoteis- länsipuolella Karjarannan alueella. Joukkoliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon 2018 valmistuva asuntomessualue Karjarannan alueelle. 2.2 Porin joukkoliikenteen hallinto, organisaatio ja järjestämistapa nykyisellään Joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimii Porin seudun joukkoliikennelautakunta, jossa esittelijänä toimii liikenneinsinööri. Lautakunnan asiat valmistellaan katu- ja puistosuunnittelussa, jossa kaksi henkilöä työskentelee päätoimisesti jouk- 6

8 koliikenneasioiden parissa. Lisäksi valmisteluun osallistuu kolmesta neljään henkilöä muiden töidensä ohella. Lautakunta päättää mm. liikenteen järjestämistavasta, reiteistä, aikatauluista ja hinnoittelusta PSA-liikenteessä toimivalta-alueellaan, johon kuuluvat Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki. Lisäksi liikennöitsijöillä voi olla omia lipputuotteita. Porissa 90 % paikallisliikenteestä järjestetään omana tuotantona eli kaupungin omistaman yhtiön, Porin Linjat Oy:n hoitamana. Työssä kirkastettiin Porin Linjojen, joukkoliikenneviranomaisen ja tienpitäjän työnjakoa. Loput 10 % on järjestetty kilpailutetuilla käyttöoikeussopimuksilla. Viimeisten vuosien aikana kilpailutetun liikenteen osuus on hieman kasvanut. Oheiseen taulukkoon on koottu keskeiset tehtävät ja työnjako Porin Linjat Oy Joukkoliikenneviranomainen Tienpitäjä Joukkoliikennepalvelujen tuottaja Joukkoliikennepalvelujen tilaaja Infran suunnittelu, rakentaminen ja hoito (pysäkit, Liikennöinti toimivaltaalueella nettosopimuksella (asiakastulot menevät liikennöitsijälle) Palvelutason määrittely Joukkoliikenteen kokonaisuuden suunnittelu (oma tuotanto + kilpailulaiturit, Kauppatorin lähtö- matkakeskus) Liikenteen operatiivinen suunnittelu Maksujärjestelmän omistus, ylläpito ja kehittäminen Lipputuotteiden liikkeellelasku ja clearing Pysäkkiaikataulujen ylläpito omien reittiensä osalta Asiakaspalvelu (henkilökohtainen aikataulutiedotus) Palautteiden käsittely Tiedottaminen ja markkinointi, ml. nettisivut ja sosiaalinen media Aikataulukirjan tuottaminen tettu liikenne) Liikenteen hankkiminen, sopimukset, kilpailuttaminen, maksatus Hinnoittelu (poislukien liikennöitsijöiden omat lipputuotteet) Valtionapujen hakeminen ja maksatus muille kunnille Kauppatorin lähtölaitureiden hallinnointi ja matkustajainformaatio Aikataulukirjan kustannukset Reittikartat Tiedottaminen tiedotusvälineille merkittävistä reitti- ja aikataulumuutoksista Viranomaisen nettisivujen ylläpito Matkakeskuksen laiturialueiden ja informaatiojärjestelmän hallinnointi (ehdotus) Yhtenäinen asiakastyytyväisyystutkimus toimivalta-alueella säännöllisin väliajoin 7

9 2.3 Paikallisliikenteen linjasto nykyisellään Nykyinen Porin paikallisliikenne koostuu 16 keskustalinjasta, kymmenestä Meri-Porin linjasta, 20 maaseutulinjasta ja yhdestä palvelulinjasta. Yksittäisiä vuoroja ajetaan normaalista poikkeavia reittejä. Kaikki vuorot ovat lähinnä säteittäisiä keskustaan päättyviä linjoja. Palvelulinjaa ajetaan keskustassa käyttäjäryhmänsä kannalta tärkeimpien palveluiden kuten terveysasemien ja päivittäisasiointipisteiden välittömässä läheisyydessä. Paikallisliikenteessä on käytössä kaksi aikataulukautta. Talvikausi tarkoittaa koulujen lukuvuotta. Kesäkaudella tarkoitetaan koulujen kesälomien aikaista liikennettä. Kesällä ajetaan seuraavat linjat: 2 Ruosniemi, 5 Itäkeskus, 6 Sampola ja 6K, 7 Viasvesi, 7 Isojoenranta, 10 Pripoli, 11 Väinölä, Koivistonluoto, Kalaholma, 12 Keskussairaala, 12 Pormestarinluoto, 16 Musa Leppäkorpi, 60 Lyttylä, 62 Kellahti - Ahlainen, 64 Ahlainen, 66 Noormarkku, 70 Kokemäki, 91 Ulvila, 69 Lavia, 27 Viasvesi ja Meri-Poriin lähtevät ja tulevat vuorot. Kesällä lähes kaikilla linjoilla liikennöintiaika joko lyhenee tai ainakin vuorojen määrä vähenee. Kesäkauden liikennetarjonta on alle 70 prosenttia talvikaudesta. Porin kesätapahtumien aikaan ajetaan joitain ylimääräisiä vuoroja ja muuta poikkeusliikennettä tarpeen mukaan. 8

10 Kuva Porin keskustan länsipuolen linjastosta 9

11 Kuva Porin keskustan itäpuolen linjastosta 10

12 2.4 Linjakohtainen vuorotarkastelu Talvi- ja kesäaikana on eniten vuoroja linjoilla 6/6K ja 12, joita ajetaan ympäri vuoden kaikkina viikonpäivinä. Nämä linjat palvelevat suurehkoja kerrostalolähiöitä Sampolan, Herralahden, Koivulan ja Pormestarinluodon alueilla. Linjoilla 2, 5, 7, 10 ja 11 on ympäri vuoden kohtuullisesti vuoroja arkipäivinä mutta iltaisin ja viikonloppuisin liikenne vähenee enemmän kuin linjoilla 6/6 kiertolinjalla ja 12. Meri-Porin suunnan liikenne hoidetaan pääsääntöisesti Mäntyluodon ja Reposaaren autoilla linjat 30M/31, 40M/41. Lisäksi liikennettä täydentää Yyteriin ajettava linja 32 sekä Uudenniityn kautta Pihlavaan ajava linja 35. Lisäksi linjaa 33 ajetaan Meri-Porissa koululaisliikenteen tarpeisiin. Ilta- ja viikonloppuliikenne Meri-Poriin hoidetaan pääsääntöisesti linjoilla 37 ja 38. Noormarkun keskustaajaman liikenne hoidetaan linjalla 66, jolla on puolen tunnin vuoroväli Ahteentie, Finpyyntien kautta Noormarkun keskustaajamaan. Ulvilan suuntaan ajetaan säännöllisesti ma - pe aamusta alkuiltaan suhteellisen tiiviillä vuorovälillä usealla eri reittilinjalla Ilta- ja lauantai liikenne rajoittuu tunnin vuorovälillä ajettavaan Ulvilan keskustan kiertävään linjaan 91. Sunnuntaisin Ulvilaan ei ajeta paikallisliikennevuoroja lainkaan. Puhtaasti maaseutumaisia linjoja ovat linjat 7, 27, 60, 62, 64, 68, 69 ja 70/71, joilla tehdään pääosin työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja Porin keskustaan. Pääsääntöisesti näillä maaseutulinjoilla on vain muutamia koulu- ja/tai asiointimatkoihin painottuvia vuoroja. 2.5 Palvelutaso vuorotiheyksineen Talviarkena lähes kaikilla kaupunkialueilla ja Meri-Porin suunnassa on vuorotiheys keskeisinä liikennöintiaikoina 30 minuuttia tai tiheämpi. Vuorotarjonta on tiheintä Vähäraumantien ja Maantiekadun varrella sekä linjan 6 vaikutusalueella lännessä Musan ja idässä Sampolan suunnilla. Kaupungin muilla alueilla bussit kulkevat pääsääntöisesti kerran tunnissa tai tiheämmin, kuten Pormestarinluodon ja Isosannan alueella. Kesällä vuorotarjonta harvenee monella alueella 30 minuutista tuntiin. Lauantaina vuorotiheys on keskimäärin yksi tunti ja liikennettä ajetaan arjen kaltaisesti muualle paitsi Ulasoorin suuntaan. Lauantaina liikenne alkaa hieman myöhemmin kuin muina arkipäivinä. Sunnuntaina liikennetarjonta vaihtelee alueittain muutamasta autosta tunnin vuorotiheyteen. Porin kaupunkilinjaston rakenteelle on tyypillistä eripituisten lenkkien ajaminen. Osaksi tähän on syynä vallitseva maankäyttö ja osaksi linjastonhoidolliset syyt. Keskeisinä liikennöintiaikoina lenkit ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja siten toiminnallisesti ja myös käyttäjän kannalta melko toimivia. Linjojen 6, 6K ja 10 Väinölä, Kalaholma lenkit ovat kuitenkin pitkiä. Eivätkä ne palvele parhaalla mahdollisella tavalla reitin 11

13 varressa asuvia matkustajia, aina toiseen suuntaan matka-aika muodostuu pitkähköksi. Liikennöintiaika Keskeisillä kaupunkialueilla liikennöidään vähintään klo 6:30 21:00 välillä. Perjantaija lauantai-iltoina ajetaan useille alueille yöhön saakka. Kesällä liikennöintiaika selvästi lyhenee koko kaupungin alueella etenkin iltaisin ja viikonloppuisin. Kävelymatkan pituudet Kävelymatkan pituus lähimmälle pysäkille on pääsääntöisesti alle 300 metriä keskeisimmillä kerrostalo- ja työpaikka-alueilla alueiden koosta riippuen. Keskeisimmillä pientaloalueilla kävelymatkojen pituudet ovat alle 500 metriä lukuun ottamatta suurimpien alueiden reuna-alueita. Maaseutumaisessa ympäristössä kävely- tai liityntämatkan pituus saattaa olla yksittäisissä tapauksissa kilometrejäkin. 2.6 Joukkoliikenne arkisin tärkeimpiin työ- ja opiskelupaikkakeskittymiin Arkiaamuina vuorot lähtevät keskustasta keskussairaalaan klo 6:45 (linja 12) Pohjoisporin terveysaseman suuntaan 5:45 (linja 12) Maantienkadun terveysaseman suuntaan klo 5:00 (linja 30M) Pripolin ja Teknologiakeskuksen suuntaan klo 5:00 (linja 30M) Luvatan ja Itäporin terveysaseman suuntaan klo 5:30 (linja 3) Meri-Porin suuntaan klo 5:00 (linja 30M) Karjarannan ja Tikkulan suuntaan klo 7:45 (linja 10) Noormarkun suuntaan klo 6:45 (linja 66) Noormarkusta keskustaan klo 6:15 (linja 66) Viimeiset vuorot lähtevät keskustaan keskussairaalan suunnasta klo 19:03 (linja 12) Maantienkadun terveysaseman suunnasta klo 23:30 (linja 37) Pripolin ja Teknologiakeskuksen suunnasta klo 23:20 (linja 37) Luvatan suunnasta 17:35 (linja 3) Meri-Porin suunnasta ympäri vuoden klo (linja 37) Karjarannan ja Tikkulan suunnasta klo 15:54 (linja 10) Noormarkusta klo 21:45 (linja 66) Hyvä palvelutaso tarjoutuu Vähärauman, Ulasoorin ja Meri-Porin suuntaan Meri-Porin vuoroilta. Itä-Porin suuntaan on kohtuullisen hyvä palvelutaso. Itä- Porissa on suuria työpaikkakeskittymiä lähinnä entisellä Outokummun alueella ja Mikkolan teollisuusalueella sekä Mikkolan itäkeskuksessa. Suhteellisen hyvä vuorotarjonta (väli 30 min.) on myös Noormarkun keskustan ja kauppatorin välillä. 12

14 Mikkolan teollisuusaluetta ja Itäkeskusta palvelee myös suorat vuorot keskustaalueelta Ulvilan suuntaan ja suunnalta ajavat linjat (80-91). Porin keskustan opiskelu- ja työpaikkoihin on tyydyttävä tarjonta keskustaa ympäröiviltä pientaloalueilta ja kohtuullinen tarjonta lähiöistä Sampola, Väinölä, Impola, Koivula, Herralahti ja Pormestarinluoto. Maaseutualueilta on tyydyttävä tarjonta kouluja opiskelupaikkoihin kyläkeskuksista. Kyläkeskuksista Lavia, Kairila, Ahlainen on opiskelu- ja osittaiset työmatkayhteydet keskustaan. Opiskeluyhteyksiä täydentää koululaisliikenne. 2.7 Lippu- ja taksajärjestelmä Porin paikallisliikenteessä on käytössä seuraavat lipputyypit: - Kertalippujen hinnat noudattelevat voimassa olevaa linja-autoalan hinnoittelua (taksakatto vyöhykkeellä km). - Vaihto-oikeus Porin alueella vaihtoaika toiselle linjalle vyöhykkeillä I-III on 90 minuuttia ja IV- IX vyöhykkeillä vaihtoaika on 120 minuuttia. Kertalippu on ostettava pidemmän matkan mukaan. Vaihto-oikeus on myös samalla linjalla. - Citylippu lippua myydään alueella, joka jää kauppatorilta mitattuna noin yhden kilometrin säteen sisälle. Lippua myydään arkipäivisin maanantaista lauantaihin vain mentäessä Kauppatorin suuntaan pysäkeiltä, jotka ovat YdinCitylippualueen sisällä. Matkustajalla on 45 minuuttia aikaa käyttää lipun vaihto-oikeutta paluumatkaan. Paluumatkan lähtöpysäkki on oltava Kauppatorilla. - Kausikortti on henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta ja oikeuttaa rajattomaan matkustusoikeuteen Porin kaupungin alueella. - Nuoriso- ja opiskelijoiden kausikortti; henkilökohtainen vastaava kortti kuin kausikortti, mutta on tarkoitettu alle 18-vuotiaille ja opiskelijoille. - Sarjakortti; 44 tai 22 matkan haltijakohtainen sarjakortti on voimassa yhden vuoden ja kortilla voi matkustaa samanaikaisesti useampi henkilö. Kortin hinta määräytyy matkan pituuden mukaan I-III vyöhykkeillä. - Alle 12 vuotiaiden 22 matkan sarjakortti; kortti on voimassa vuoden ja hinta määräytyy matkan pituuden mukaan matkan sarjakortti; kortti on voimassa 3 kuukautta ostohetkestä ja oikeuttaa matkoihin Porin kaupungin alueella. Kortin hinta on kiinteä matkan pituudesta huolimatta matkan sarjakortti. Kulkuoikeus Porin ja Ulvilan kaupunkien alueilla. Sarjalipulla on kulkuoikeus 90 päivän ajan ensileimauksesta, kortilla voi maksaa useamman matkan samanaikaisesti. 13

15 - Seutulippu on henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta seutulippualueella. Porilaisille on myynnissä kahdenlaisia seutulippuja, joista halvempi oikeuttaa matkoihin Karhukuntien alueella ja kalliimpi koko seutulippualueella. - Veteraanilippu on henkilökohtainen kortti, jolla porilaiset veteraanit ja miinanraivaajaveteraanit voivat matkustaa ilmaiseksi Satakunnan seutulippualueella. - Yöaikaan (klo 23:00 4:00) peritään puolitoistakertainen maksu Porissa kertalippujen käytön osuus on edelleen melko suuri noin 25% erilaisista kampanjoista huolimatta. Porin joukkoliikenteeseen sitoutuneiden vakituiskäyttäjien määrä on pieni. Syitä tähän lienevät korkea henkilöautomäärä, korkeatasoinen ja laaja pyörätieverkko sekä pyöräilylle otollinen maaston muodostus. Lisäksi vakikäyttäjien puutetta voi selittää laajalle levittäytynyt pientalovaltainen asutus, joissa toimivan linjaston aikaiseksi saaminen on hankalaa. Lisäksi työpaikkojen ja palvelukeskittymien sijainnin läheisyys asutuksen kanssa on kaupunkirakenteessa huomattavaa. Kuva. Lippujakauma kevät (Lähde: matkustustilasto 2016) Lippujakauma kausilippu 23 % sarjalippu 18 % kertalippu 25 % koululippu 34 % Lipputuotteiden asiakashinnoittelussa Pori on valtakunnallisesti keskitasoa muiden keskisuurten kaupunkien vertailussa. 14

16 3 PALVELUTASOTARKASTELU JA TAVOITTEET Liikenne- ja viestintäministeriön määrittely palvelutasosta: Viranomaisten tulisi toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä alueen kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely ei loisi kansalaisille subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalvelujen saamiseen. Tarkoituksena ei myöskään ole, että palveluja tarjottaisiin siellä missä kysyntää ei ole. Palvelutasoa määriteltäessä otettaisiin kantaa siihen, kuinka hyväksi joukkoliikenteen palvelutaso halutaan. Vaikka laissa on yleinen joukkoliikenteen palvelutasoa koskeva säännös, jokainen toimivaltainen viranomainen päättäisi lopulta itse, millainen palvelutaso on kussakin tapauksessa perusteltu. Merkityksellisiä valintoihin vaikuttavia seikkoja olisivat erityisesti kansalaisten tarpeet, käytettävissä olevat varat sekä joukkoliikenteen ympäristöhyödyt ja muut yhteiskunnalliset hyödyt. Kuntien tulisi ottaa palvelutasomäärittelyssä huomioon myös lakisääteiset velvoitteensa järjestää kuljetuspalveluita. Palvelutasotavoitteiden määrittämisessä voidaan Porissa erottaa kolme erilaista joukkoliikennealuetta: keskeinen kaupunkialue palveluineen, asumisalueet ja maaseutumaiset alueet. Kaupunkialueille voidaan asettaa tiukempiin liikennöintiaikoihin, vuorotarjontaan ja kävelymatkan pituuksiin liittyviä palvelutasotavoitteita. Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää samantyyppisten alueiden tasa-arvoista kohtelua ottaen huomioon joukkoliikenteen runkoreittien sijoittuminen alueisiin nähden. Kaupunkialueen keskeisimmät alueet jaettiin kolmeen eri ryhmään; kerrostalo-, pientalo- ja työpaikka-alueet. Kullekin alueelle määriteltiin tavoitetaso liikennöintiajan, vuorovälien ja kävelymatkojen suhteen. Kerrostaloalueille on asetettu tiukemmat tavoitteet kuin muille alueille, koska matkatuotos on kerrostaloalueilla huomattavasti suurempi kuin pientaloalueilla. Joukkoliikenteen saavutettavuuden osalta tavoitteena on, että suurimmilta asuinalueilta pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään suorat yhteyden keskeisiin työ- ja opiskelupaikkoihin. Jos tähän ei päästä, niin vaihdollisten yhteyksien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seuraavissa taulukoissa on esitelty palvelutasoluokat seitsemässä eri kategoriassa. Nämä luokat rakentuvat alueiden rakenteen mukaan, joissa on huomioitu asumis-, työpaikka- ja palvelualueet. Palvelutasoluokat pohjautuvat valtakunnalliseen, Liikenneviraston palvelutasomäärittelyohjeistukseen. Porissa keskeisillä kaupunkialueilla tavoitteellinen palvelutasoluokka on II-IV, asuinalueilla IV-V ja maaseutumaisilla alueilla V-VII. 15

17 Palvelutasoluokka Määritelmä Tavoite Esimerkkejä käyttöympäristöstä SYKEn kaupunkimaaseutuluokituksen luokka I II III IV V VI VII Ei kriteeristöä Joukkoliikenteen käyttö on helppoa ruuhka-aikana voi mennä pysäkille aikatauluja tarkistamatta. Kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Mahdollisuudet joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvuun. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen tiiviit asuinalueet, useimmiten kerrostaloalueet. Sisempi kaupunkialue Mahdollistaa elämän ilman henkilöautoa. Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Mahdollistaa sujuvan arjen ilman henkilöautoa. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen tiiviit asuinalueet sekä kaupungin sisäisten aluekeskusten väliset yhteydet. Sisempi kaupunkialue Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Mahdollistaa sujuvan arjen ilman henkilöautoa; viikonloppuisin matkat suunniteltava tarkemmin. Ulompi kaupunkialue, kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet. Ulompi kaupunkialue Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin. Hyvät arjen yhteydet; myös viikonloppuliikennettä. Kaupungin kehysalue, pienet kaupungit, keskusten väliset yhteydet. Ulompi kaupunkialue/kaupungin kehysalue Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin. Vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin. Turvata arjen liikkumistarpeita; ei välttämättä su-liikennettä. Maaseudun paikalliskeskukset ja yhteydet keskuskaupunkiin. Kaup. kehysalue/läheinen maaseutu/maaseudun paikalliskeskukset Tarjotaan koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet. Pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä säännöllisessä joukkoliikenteessä. Tarjotaan yleisimpiä opiskelu- ja työmatkayhteyksiä. Tarjotaan kouluja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet. Pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä säännöllisessä joukkoliikenteessä. Ei joukkoliikennettä. Erilliset lakisääteiset kuljetukset pyritään tarjoamaan kaikille avoimina kuljetuksina aina kun mahdollista. Ydinmaaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 16

18 KESÄ- LIIKENNE Liikennöintiaika Vuoroväli/ vuoromäärä Kävelyetäisyys Soveltamis- *I II III IV V VI VII ala Ma-to Pe La Su Ruuhka 15 (n. klo min 7-9 ja Arkipäivä klo 9-14 Arjen varhaisilta klo Lauantaisin Sunnuntaisin Varhaisaamu ja myöhäisilta (kaikki päivät) Yöliikenne 20 min 20 min 30 min 30 min 30 min 60 min Tarpeen mukaan 30 min 30 min 60 min 1 vuoro 3-5 vuoroa / 1-2 vuoroa/ tunnissa suunta/vrk suunta/vrk (työmatka (työmatka ja/tai asiointiyhteystiyhteys) ja/tai asioin- 30 min 60 min 60 min 5-10 vuoroa/vrk 30 min 60 min 60 min min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 60 min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 2-4 vuoroa/ suunta/vrk 0-2 vuoroa/ suunta/vrk min vuoro kahdessa tunnissa pysäkille 400 m 500 m 800 m

19 TALVI- LIIKENNE Liikennöintiaika Vuoroväli/ vuoromäärä Kävelyetäisyys Soveltamis- *I II III IV V VI VII ala Ma-to Pe La Su Ruuhka 10 (n. klo min 7-9 ja Arkipäivä klo 9-14 Arjen varhaisilta klo Lauantaisin Sunnuntaisin Varhaisaamu ja myöhäisilta (kaikki päivät) Yöliikenne 15 min 15 min 20 min 20 min 30 min 60 min Tarpeen mukaan 30 min 30 min 60 min 6-15 vuoroa/vrk 3-5 vuoroa / 1-2 vuoroa/ suunta/vrk suunta/vrk (koulu-, (koulu-, opiskelu-, opiskelu-, työmatka työmatka ja/tai asiointiyhteysointiyhteys) ja/tai asi- 30 min 60 min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 30 min 60 min 60 min min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 60 min 60 min 1 vuoro kahdessa tunnissa 2-4 vuoroa/ suunta/vrk 0-2 vuoroa/ suunta/vrk min vuoro kahdessa tunnissa pysäkille 400 m 500 m 800 m

20 3.1 Liikennöintiajat Liikennöintiaika tarkoittaa joukkoliikennepalvelujen käytössä oloaikaa. Liikennöintiä tulee olla matkustustarpeita palvelevana aikoina. Palvelutasotavoitteet on asetettu niin, että kaikilta keskeisiltä alueilta on hyvät mahdollisuudet työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja Porin keskustaan ja muille matkustustarpeita tuottaville alueille. Lähtökohtaisesti tavoitteena on, että kaupunki pystyy kustannustehokkaasti hankkimaan tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden aikana. 3.2 Vuorovälit Vuorovälin määrää alueen laajuus, maankäyttö sekä vuorokauden- ja vuodenaika. Kaikkia alueita ei voida kohdella tasavertaisesti toisiinsa nähden, koska vuorovälien määräytymiseen vaikuttaa liikenteen kysyntä ja sitä kautta liikenteellinen kannattavuus. Samankaltaisilla alueilla pyritään luomaan perustyypiltään samanlainen palvelutaso. Eroja alueiden vuoroväleissä kuitenkin syntyy esimerkiksi siksi, että osa alueista sijoittuu joukkoliikenteen runkoreittien varsille. Tavoiteasettelussa on lähtökohtana ollut, että kaupunki pystyy tarpeen vaatiessa vaikka liikennettä ostamalla järjestämään tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden loppuun mennessä. 3.3 Kävelymatkojen pituudet ja etäisyydet pysäkeille Kävelymatkojen pituus pysäkille riippuu oleellisesti joukkoliikenneyhteyden laadusta, ympäristöstä ja tarjolla olevasta vuorovälistä. Kerrostaloalueille asetetaan yleensä tiukemmat kävelymatkojen kriteerit kuin pientaloalueilla. Matkoja syntyy kerrostaloalueelta selkeästi enemmän hehtaaria kohti eikä sitä saa heikentää pitkillä kävelymatkoilla. Tyypillistä pientaloalueilla on harvassa olevat kokoojakadut, jotka sopivat joukkoliikennereiteiksi ja sitä kautta matkat pysäkeille kasvavat. Liikenteellisesti ruuhkaisilla alueilla, kuten keskustassa, tulisi kävelymatkojen olla lyhyempiä kuin ruuhkattomilla alueilla. Kävelymatkoissa on alueellisia eroja, vaikka väestömäärä olisi samansuuruinen. Alueen rakenne määrää suurelta osin pysäkkien ja sitä kautta linjastonkin sijoittelun. Asuinalueen väestömäärätarkastelu ei anna välttämättä oikeaa kuvaa varsinkaan suurilla alueilla, joissa esiintyy erilaista rakennuskantaa. Työ- ja opiskelupaikkoihin tulee olla pysäkeiltä lyhyet kävelymatkat matkan kokonaisajan minimoimiseksi. Vaihtopysäkkien etäisyydet tulisi olla hyvin lyhyitä. Parhaimmillaan vaihtomatkat sujuisivat samalta pysäkeiltä, jotka on varustettu säänsuojin ja levähdyspenkein. 19

21 3.4 Matka-aika ja matkanteon nopeus Matka-aika on useiden kansallisten eri selvitysten mukaan joukkoliikenteen käyttöön ja houkuttelevuuteen merkittävä palvelutasotekijä. Erityisesti työssäkävijöiden kulkumuodon valintaan vaikuttaa keskeisesti matkaan käytettävä aika. Matka-aika joukkoliikenteessä voidaan jakaa odottelu-, kävely-, odotus- ja ajoaikoihin. Odotteluaika aiheutuu siitä, että aikataulut toimivat pääsääntöisesti tiettyjen toleranssien puitteissa eivätkä seuraa kiinteästi matkaa edeltäviä tai seuraavia toimintoja (esim. koulu päättyy 15:00 ja bussi lähtee 15:15). Kävelyaika on siis siirtyminen pysäkille tyypillisesti matkan alussa, lopussa ja mahdollisesti vaihdon yhteydessä kävelyyn käytetty aika. Odotusajalla tarkoitetaan odotukseen käytettyä aikaa pysäkillä. Ajoaika on se aika, jonka matkustaja viettää linja-autossa. Matka-aika linja-autolla on pääsääntöisesti 1,3 2,0 -kertainen henkilöauton matka-aikaan verrattuna. Joukkoliikennettä sujuvoittamalla voidaan vaikuttaa matkanopeuteen ja matkan kokonaisaikaan lyhentävästi. Matka-aikaa voidaan lyhentää seuraavilla tavoitteilla: - linja-autoreittien nopeuttamisella - liityntäkävelymatkojen lyhentämisellä linjareittien ja pysäkkien sijoittelulla kysynnän mukaiseksi - informaation lisäämisellä ja pysäkkikohtaisella tiedotuksella (esim. bussit kartalla) - lisäämällä joukkoliikenne-etuisuuksia valo-ohjauksilla, liittymäjärjestelyillä yms. tekijöillä 3.5 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla Liikennöintiajan osalta asetetut tavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla kohtalaisen hyvin niin arkipäivisin kuin viikonloppuisinkin. Asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan, Väinölän, Pormestariluodon, Noormarkun keskustan ja Pihlavan alueilla. Puutteita löytyy Ruosniemen, Toejoen, Impolan, Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän. Myös työpaikka-alueilla asetettujen tavoitteiden täyttyminen vaihtelee suuresti. Hyvin tavoitteet täyttyvät Meri-Porin, Metallinkylän ja Mikkolan alueilla. Keskussairaalan liikennöintiajoissa on puutteita nykyisellä liikennöintiajoilla melko paljon. Vuoroväleille asetetut palvelutasotavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla hyvin arkisin, mutta viikonloppuliikenteessä on joitain puutteita. Parhaiten asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan ja Väinölän alueilla. Pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän ainakin viikonlopputarjonnan osalta. Parhaiten tavoitteet täyttyvät Paratiisinmäen ja 20

22 Koivistonluodon alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät puolestaan Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Työpaikka-alueilla parhaiten tavoitteet täyttyvät Mäntyluodon ja Metallinkylän alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät keskussairaalan ilta- ja viikonloppuliikenteestä. Kävelymatkojen pituuksille asetetut tavoitteet täyttyvät hyvin kaikilla keskeisillä alueilla. Ainoastaan pinta-alaltaan suurimpien alueiden reunamilta kävelymatkoille asetetut tavoitteet ylittyvät esim: Lotskeri, Vanhakoivisto, Klasipruuki, Liikastenmäki ja Tiiliruuki Joukkoliikenteen matka-aika on useilla alueilla toiseen suuntaan mentäessä pitkä isojen kiertolinjojen vuoksi (linjat 10,11 Väinölä, Koivistonluoto ja Kalaholma Linja 6, 6K, 6Y Koivula, Sampola ja Herralahti, Linja 99 Lattomeri, Pinomäki) 4 UUSI LINJASTOSUUNNITELMA 4.1 Linjaston muutokset Linjaston suunnittelussa pyrittiin huomioimaan toimintamuutokset kaupungin palveluverkostossa, joista tärkeimmät ovat kampusalue, uusi matkakeskus, Pohjois-Porin terveysasema, kouluverkkomuutokset yms. sekä suunnitella liikennöinti asetettujen palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Linjastosuunnittelussa otettiin huomioon liikenteenhoidon tehokkuus ja selkeys sekä palvelun tavoitettavuus. Joukkoliikenteen parhaat toimintaedellytykset syntyvät linjaston houkuttelevuudella nopeisiin ja vaivattomasti suoritettaviin matkoihin, jotka voivat sisältää helposti tehtäviä vaihtomatkoja. Vaihtojen sujuvuuteen päästään aikataulusuunnittelulla ja riittävällä infralla vaihtopysäkeillä tai terminaaleissa. Suunnitteluun keskustan alueella vaikutti eniten uusi matkakeskussuunnitelma, jolla oli vaikutusta kaikkiin keskustan kautta tai sieltä alkaviin sekä päättyviin linjoihin. Kaupunkilinjat ovat pääosin keskustan kautta kulkevia säteittäisiä linjoja, joilla ajetaan idästä länteen, pohjoisesta etelään sekä päinvastoin. Linjojen päissä on samantyyppisiä asuinalueita ja opiskelu- tai työpaikkakeskittymiä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että joukkoliikennettä selkeytetään keskustassa edestakaista ajamista välttämällä ja matka-aikaa lyhennetään ohjaamalla joukkoliikenne voimakkaammin runkoreiteille. Suunnitelmakauden aikana linjasto- ja aikataulusuunnittelussa tulee ottaa entistä enemmän huomioon joukkoliikenteen kysynnän vaihtelut. Parhaimman kysynnän aikana matkustajille tarjotaan hyvät yhteydet ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut, mutta hiljaisina aikoina vuorotarjonta mukautuu kysyntään palvelutasotavoitteiden sallimissa puitteissa. Hiljaisina aikoina ajetaan linjastolla, jossa reitit asuinalueilta keskustaan ovat mahdollisimman samanlaisia korkean kysynnän liikennöintiajan kanssa. 21

23 4.2 Kaupunkilinjat Cityliikenne linja 1, alueella palvelutasoluokka II Kaupunkikeskustan lyhyillä siirtymillä tullaan käyttämään cityliikennettä, joka mahdollistaa liikkumisen kaupunkikeskustassa etelä- pohjoissuunnassa välillä keskussairaala Puuvillan palvelukeskittymä. Cityliikenne eli linja 1 tulee tarjoamaan keskusta-alueelta matkakeskukseen hyvän liityntäyhteyden. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan keskeiset kaupungin keskusta-alueen toiminnot ja palvelupisteet. Cityliikenteellä turvataan ihmisten liikkuminen edullisesti keskustan etelä-/pohjoisakselilla. Liikenteen asiakasmaksut tulevat olemaan edullisemmat kuin ns. perustaksa. Lisäksi liikenteessä voi hyödyntää ilmaista vaihto-oikeutta jatkomatkoilla. Cityliikenne palvelee tarvittaessa valtatien 2 ja rautatien väliin sijoittuvaa liityntäpysäköintialuetta Matkakeskuksen tuntumassa, mikä vähentää pysäköintitarvetta ydinkeskustassa. Liikenteessä käytettävä bussikalusto poikkeaa jonkin verran muusta bussikalustosta kooltaan, sillä liikennöinnissä hyödynnetään kevyen liikenteen väylää ja promenadikäytävää välillä rautatieasema Lentoasemantie. Promenadikäytävän kiinteistä rakenteista vapaa korkeus on 2,98 metriä, mikä huomioidaan ajoneuvokalustoa valittaessa. Tavoitteeksi on asetettu, että cityliikenteessä pilotoidaan Porin ensimmäistä sähköbussia. Liikennöintiaika vuorokaudessa ajoittuu arkipäivisin maanantaista lauantaihin, aamukuudesta n. iltakymmeneen. Sunnuntailiikennettä ei ainakaan aluksi ole ajateltu cityliikenteeseen tarjottavan. Cityliikenteen vuoroväli on 15 minuuttia n. klo 18 asti jolloin autokierrosta irtaantuu yksi cityliikenneauto ja vuoroväliksi tulee 30 minuuttia. Cityliikenteen aikataulut pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin kaukoliikenteen yhteyksien kanssa sekä palvelemaan mm. keskussairaalan vierailuaikoja. Lentoliikenteen käynnistyessä pyritään järjestämään citybussiyhteys myös lentoasemalle lentojen lähtö- ja saapumisaikoihin. Ydincitylippu korvataan cityliikenteen käynnistyessä citylipulla, jonka aluetta laajennetaan niin, että se käy maksuvälineenä cityliikenteessä. Citylippu on liikennöitsijän oma lipputuote. 22

24 Kuva cityliikennereitti linja 1 23

25 Linja 2 Tuulikylä tarjoaa liikennettä Tuulikylän, Ruosniemen, Alikylän ja Toejoen suunnan asukkaille. Arkisin maanantaista perjantaihin liikennöidään tunnin välein aamuseitsemästä ilta puoli kymmeneen. Viikonvaihteisin liikennöidään kahden tunnin vuorovälillä. Vainiontien rakentaminen mahdollistaisi erityisesti hiljaisen ajan liikenteen Hyvelän suuntaan, jolloin linja 5 ei aja lainkaan (esitetty kuvassa katkoviivalla). Maankäytön myötä reittiä voidaan harkita ajettavaksi aina Vainiontien kautta. Alue sijoittuu palvelutasoluokkaan IV. 24

26 Linja 3 Itäkeskus, alue on palvelutasoluokkaa IV. Linja palvelee asukkaita alueella Herralahti, Koivula, Väinölä, Koivistonluoto ja Mikkola. Linjan vuoroväli arkisin maanantaista perjantaihin on tunti aamukuuden ja iltakuuden välillä. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan linjaa 3 (mini). 25

27 Linja 3 (mini) on hiljaisen ajan liikenteen uusi reitti, jota käytetään ilta- ja viikonloppuliikenteessä Väinölän ja Koivistonluodon alueilla. Tämä linja tarjoaa tehokkaan autokierron ja sitä kautta enemmän vuorotarjontaa hiljaisena aikana itäiseen kaupunginosaan. Lisäksi vuoro tarjoaa suhteellisen nopean yhteyden verrattuna nykyisen hiljaisen ajan liikenteen laajaan kierrokseen alueella. 26

28 Linja 3 Leppäkorpi, alueella palvelutasoluokka IV. Merkittävin muutos nykyiseen reittiin tulee kun Länsiväylän jatke välillä Tuorsniementie Vähäraumantie valmistuu. Toinen reittimuutos on, että ajetaan Maantiekatua, mikä parantaa yhteyksiä kaupunginsairaalaan. Linja 3 Leppäkorpi palvelee Vähärauman, Leppäkorven ja Tuorsniemen suunnan asukkaita sekä täydentää Käppärän ja Porin 6. osan liikennettä. Linjan vuoroväli arkisin maanantaista perjantaihin on tunti aamuseitsemän ja iltakuuden välillä. Hiljaisen ajan sekä lauantai- ja sunnuntailiikenne hoidetaan uudella linjalla 6Y. Alueen ongelmana on, että joukkoliikenteelle soveltuvat väylät kiertävät Tuorsniemen ympäri kehänä, jolloin keskiosasta kävelymatkat lähimmille pysäkeille muodostuvat pitkiksi. Liikenne siirrettiin aikoinaan pois Alinentieltä asukkaiden toiveesta. Suunnittelukauden aikana tutkitaan mahdollisuutta palauttaa liikenne Alinentielle ja estää muiden kuin linja-autojen ajo porttiratkaisulla. Vielä toteuttamattomat, asemakaavan mukaiset puistokäytävät pyritään toteuttamaan suunnittelukauden aikana. 27

29 Linja 5 Itäkeskus palvelee Uudenkoiviston, Impolan, osittain Sampolan ja Mikkolan suunnan asukas- ja työmatkaliikennettä aamuseitsemän ja iltaviiden välillä. Linjalla on yksi edestakainen asiointiyhteys myös lauantaina, sunnuntaina linjalla ei ole liikennettä. Hiljaisen ajan liikennettä täydentää Ulvilan liikenne. Alueen palvelutasoluokka on IV. 28

30 Linja 5 Hyvelä alueella palvelutasoluokka V, linjan vuorotarjonta palvelee pääsääntöisesti koulu- ja työmatkaliikennettä maanantaista perjantaihin. Aluetta halkoo Kylänraitti, joka alueen ainoana kokoojaväylänä on auttamatta kapea ja mutkainen sekä suhteellisen huonokuntoinen. 29

31 Linja 6 Sampola alueen palvelutasoluokka II, Sampolan suunnan reittiin tehdään muutos, jossa liikenne ajaa Koivulasta jatkossa mennen tullen Kuninkaantien kautta keskustaan. Näin saadaan ajo-/ matka-aikaa lyhennettyä ja tehokkaampi sekä toimivampi aikataulu. 30

32 Linja 6 Liinaharja, Musa palvelee koulu- ja työmatkaliikennettä Liinaharjan ja Musan suunnasta Käppärän sekä keskustan suuntaan. Alueen palvelutasoluokka on IV. Hiljaisen ajan liikenne iltaisin ja viikonloppuisin hoidetaan linjalla 6 y. 31

33 Linja 6 y Urheilukeskus, Liinaharja uusi linja. Alueella palvelutasoluokka IV. Linja 6 y tulee korvaamaan urheilukeskuksen ja diakonialaitoksen alueen liikenteen kun linja 12 korvataan keskussairaalan liikenteen osalta linjalla 1 cityliikenne. Linja 6 y ajetaan myös hiljaisen ajan liikenteenä, jolloin Metsämiehenkadun alueella palvelutaso paranee merkittävästi. Liikennöintiaika on arkisin klo tunnin vuorovälillä, lauantaisin kahden tunnin vuorovälillä ja sunnuntaisin kahden tunnin vuorovälillä. Uudelle reitille järjestetään tarvittavat pysäkit ja Eteläväylän pysäkille lisätään pysäkkikatos. Urheilukeskuksen tapahtumien aikana reitillä saattaa olla jonkin verran hidasteita ja niihin tulee varautua tapauskohtaisesti. 32

34 Linja 7 Makholma, muutoksia liikenteen reittiin ja liikennetarjontaan ei esitetä. Alueen palvelutasoluokitus on V. Linja 7 palvelee yhdessä linjan 35 kanssa Preiviikin suunnan koululaisia, joiden lähikouluna on Kyläsaaren koulu. Linja 27 Viasvesi palvelee Vanha-Raumantien suunnassa koululais- ja työmatkaliikkumista. Alueen palvelutasoluokka V. 33

35 Linja 7 Isojoenranta, Harjunpää. Linjalle ei tässä suunnitelmassa esitetä reitti- eikä aikataulumuutoksia. Alueen palvelutasoluokka V. Linja 10 Pripoli. Linjan 10 V reitti poistuu ja kaikki vuorot ajetaan jatkossa linjan 10 reittiä, jolloin klo vuoroväliksi tulee 30 min. Muutokset perustuvat uuden Messualueen tulevaisuuden liikennetarpeisiin ja SAMK:n toimintojen siirtymiseen keskustaan. Alueella on palvelutasoluokka IV. 34

36 Linja 10 Väinölä, reittiin ei esitetä muutoksia, mutta reitti ajetaan myös hiljaiseen aikaan yhdessä linjan 3 (mini) kanssa. Palvelutasoluokka vaikutusalueella on IV. Suunnittelukauden aikana linjan ajoaikaongelmaan pyritään etsimään ratkaisuja. 35

37 Linja 12 Pormestarinluoto, perusreittiin ei suunnitelmassa esitetä muutoksia. Hiljaisen ajan liikennöintiajat sovitetaan yhdessä linjan 6 kanssa. Alue kuuluu palvelutasoluokkaan III. Linja 12 Keskussairaala jää kokonaan pois ja korvataan citylinjalla 1 ja linjalla 6y. 36

38 4.3 Meri-Porin ja Ulvilan linjat Meri-Porin linjat 30-44, Meri-Porin suunta palvelee kattavasti myös Länsi-Porin suunnan liikennettä. Kaupunkikeskustasta Mäntyluodon suuntaan kaupungin palvelurakenne ja asuinalueet ovat nauhamaisessa muodossa ja luovat siten ihanteellisen rakenteen joukkoliikenteelle. Pääväylät Meri-Porin suunnassa ovat VT 2 ja Vanhatie välillä Kyläsaari- Pihlava (maantie 2652). Lisäksi etäisyydet alueelta kaupunkikeskustaan ovat hyvin kilpailukykyisiä joukkoliikenteelle. Porin saaristoalue Reposaari- Tahkoluoto- Anttoora palvellaan kokonaisuudessaan Reposaaren maantien 269 kautta. Reposaareen on alueen kokoon nähden hyvän palvelutason liikennetarjonta. Suurimmat asutus- ja palvelukeskittymät Meri-Porin suunnalla ovat Kyläsaari, Uusiniitty, Pihlava, Yyteri, Mäntyluoto ja Reposaari. Meri-Porin liikenne palvelee hyvin koululais- ja työmatkaliikennettä, nykyinen taksarakenne on hyvin houkutteleva näillä suhteellisen pitkillä mutta nopeahkoilla yhteysväleillä. Meri-Porin alueella on alueita palvelutasoluokissa III- VI (ulommasta kaupunkialueesta ydinmaaseutuun). Kaanaassa luovutaan osalla vuoroista Juhanintien kierrosta. Suunnitelmakauden aikana pyritään löytämään ratkaisuja ajoaikaongelmiin ja vuorojen päällekkäisyyteen. Lisäksi tutkitaan kutsuohjatun liikenteen mahdollisuutta Reposaaren viikonloppuliikenteen hoitamiseksi. Yyterin vuorojen lisääminen kesäkaudella on tullut esille useissa eri palautteissa. Yyterin kesävuorojen lisäämistä tutkitaan. Osittain Meri-Porin suuntaan palvelee myös Linja 7 Preiviiki, Makholma sekä Linja 27 Viasvesi, Oosinselkä. Kaikki Meri-Porin vuorot lähtevät matkakeskuksesta. Jatkossa, kun cityliikenteen tuomat vaihtoyhteysmahdollisuudet tulevat käyttäjille tutuiksi, voidaan harkita Meri- Porin vuorojen ajamista suoraan vt2:lle ja jättää Kauppatorin kautta ajaminen pois. 37

39 Kuva Meri-Porin suunnan liikenne lisättynä Linja 27 Viasvesi 38

40 Ulvilan suunnan liikenne linjat Työssä ei käsitelty Ulvilan suunnan liikennettä. Ulvilan liikenne palvelee Harmaalinnan, Kartanon ja Väinölän aluetta ja sillä hoidetaan mm. koululaisliikennettä Väinölän alakoululle. Alueelle on palvelutasoluokka IV. Liikennettä kehitetään yhdessä Ulvilan kaupungin kanssa. 39

41 4.4 Maaseutumaiset linjat Linjat 60,62,63,64 ja 66. Ahlaisten ja Lyttylän suunnan linjat 60, 62 ja 64 ovat tyypillistä maaseutumaista liikennettä, jolla turvataan lähinnä koululais- ja työmatkaliikenne. Em. alueet kuuluvat palvelutasoluokkaan VI. Linja 66 Pori - Noormarkku on tunnin vuorovälillä toimivaa liikennettä, joka tarjoaa kaupunkikeskustan ja kyläkeskustan välille palvelutason IV mukaisen liikennetarjonnan. Uutena suorana yhteytenä ajetaan linja 63 Lamppi Kellahti Söörmarkku Noormarkku. Linjan aikataulu rakennetaan Noormarkun yhtenäiskoulun ja linjan 64 vaihtoyhteystarpeiden mukaan niin, että vaihto tapahtuu Söörmarkussa. Liikenne linjalla palvelee pääsääntöisesti koululaisyhteyksiä ja vaihtoyhteytenä keskustassa työssäkäyviä sekä toiseen asteen opiskelijoita. Lehtolantie ja Hyväntuulentie jäävät reitiltä pois vähäisen kysynnän vuoksi. Alue kuuluu palvelutasoluokkaan VI. Suunnitelmakaudella linja 62 tultaneen korvaamaan kokonaan linjoilla 63 ja 64. Söörmarkun eritasoliittymä tulee hieman muuttamaan reittejä vt 8 / vt 23 risteysalueella. 40

42 Linjareitit 60,62,63,64 ja 66. Palautteessa toivottiin lauantaivuorojen aikaistamista siten, että yhteydet turvattaisiin keskustaan aamuyhdeksäksi Noormarkun suunnasta. Aikataulusuunnittelun yhteydessä asiaa tutkitaan. 41

43 Linja 69 Lavia Pori, linja palvelee Lavian kyläkeskuksen ja Porin keskustan välistä opiskelija- ja työmatkaliikennettä. Vuoro mahdollistaa matkustamisen Laviasta Porin keskustaan aamukahdeksaksi ja vastaavasti iltapäivällä klo jälkeen paluun Laviaan. Alue kuuluu palvelutasoluokkaan VII. Palautteessa on toivottu toisen vuoroparin lisäämistä arkipäiviin. Tutkitaan mahdollisuutta lisätä toinen asiointivuoro yhteen arkipäivään. Se voidaan aluksi toteuttaa myös kutsuohjattuna. 42

44 Linja 98 Lattomeri, Nakkila ja linja 99 Pinomäki, Lattomeri. Linjat palvelevat koulumatka- ja työmatkaliikennettä. Linjalle 98 ei esitetä reittimuutoksia, palvelee lähinnä Nakkilan koulumatkaliikennettä. Kuva linja 98, alueella palvelutasoluokka VII. 43

45 Linja 99 Pinomäki, Lattomeri. Linjan reittimuutokset johtuvat VT 8 parantamistöistä johtuvista liittymäjärjestelyistä Niittymaalla. Liikenneympäristö alueella muuttuu Niittymaan osalta turvallisemmaksi. Alueella palvelutasoluokka V. Niittymaan asukkaita palvelee myös vt8:n markkinaehtoinen liikenne. Parannettavalla osuudella vt8:lla on 8 pysäkkiparia. 44

46 4.5 Palvelu- ja asiointiliikenteen linjat Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Se on suunniteltu erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden, helpoksi ja joustavaksi. Auto pysähtyy sopiviin kohtiin linjalla, sillä ei ole omia pysäkkejä. Auto pysäytetään kättä nostaen tai muulla selkeällä merkillä. Palveluliikennekoulutuksen saanut kuljettaja avustaa autoon nousemisessa ja poistuttaessa sekä auttaa kantamusten siirtämisessä. Auto on matalalattiamallia ja siinä on pyörätuolipaikat, luiska sekä tilaa apuvälineille. Turvallisuussyistä sähköpyörätuoleja ei oteta palvelulinjan kyytiin. Palvelulinjalla noudatetaan Porissa voimassa olevia taksoja. Kaikki ne lipputyypit, joita Porissa käytetään joukkoliikenteessä, ovat käytössä myös palvelulinjalla. Kertamaksu palvelulinjalla on alkaen aikuisilta 3,30 ja lapsilta 1,70. Porin perusturvan kuljetuspalveluasiakkaalla on oikeus palveluliikennekorttia näyttämällä matkustaa palvelulinjalla normaalia kertamaksua edullisemmin 1 euro/matka. Perusturvan kuljetuspalveluasiakkaat saavat palveluliikenteen näyttökortin vammaispalvelutoimistosta. Palvelulinja P1on viranomaisen ostamaa liikennettä ja se hoidetaan omana tuotantona. Joukkoliikennesuunnitelman laadinnan yhteydessä tuli esille tarve tehdä muutoksia palveluliikenteen P1 reittiin ja aikatauluun. Palveluliikenteen reitti haluttiin siirtää ajettavaksi Pohjois-Porin terveysaseman kautta Puuvillassa. Lisäksi asiakaspalautteen perusteella on tullut tarve tavoittaa Paanakedonkadun varressa olevat päivittäistavarakaupat asioimisyhteyksin. Reittimuutoksen myötä palvellaan nyt paremmin myös Etelä- ja Pohjoispuistojen länsipuolelle jäävää aluetta, jossa asuu paljon ikäihmisiä, jotka ovat aiemmin käyttäneet Otavankadun terveysasemaa. Terveysasema lakkautettiin vuonna Uusi reitti ajetaan Annankadun kautta Katariinankadun sijaan. Annankatua ajetaan aina Länsipuistoon saakka ja siitä edelleen Vapaudenkadulle entiselle reitille. Kauppatorilta mennään jatkossa Porin sillan yli ja Pohjoisrannankautta Puuvillan pysäköintialueelle, josta edelleen Isosannanpuistokadun kautta Valajankadulle ja Linnansiltaa joen eteläpuolelle. Aittaluodossa Paperitehtaankadulta ajetaan Helmentielle, josta Hornintien kautta Paanakedonkadulle ja sieltä edelleen vanhalle reitille. Yllä esitetyt reittimuutokset aiheuttavat aikataulukiertoon n. 15 minuutin lisäyksen ajettaessa Länsi-Prisman päätepysäkiltä Itäkeskuksen päätepysäkille. Palveluliikenteen P1 aikataulu on laadittu siten, että tuo ajoajan pidennys on huomioitu aikataulussa ja voidaan toteuttaa yhden ajoneuvon autokierrolla. 45

47 Uusi reitti ja aikataulu otettiin käyttöön alkaen. Reuna-alueiden asiointiliikenteitä hoidetaan takseilla kutsuohjattuna tai aikataulun mukaisesti seuraavilla alueilla: Ahlainen-Anttoora, Lassila-Noormarkku, Söörmarkku-Noormarkku ja Lavia. Lisäksi linja 60 Lyttylään ajaa kutsuohjattuna kesäajat ja lauantait. Asiointitaksien aikataulut on linkitetty niin, että matkaa voi joiltakin alueilta tarvittaessa jatkaa myös linja-autolla. Kutsuohjaus tarkoittaa, että matka on tilattava etukäteen ja reitti ajetaan, jos yksikin tilaus tulee. Asiakkaalle taksa on normaali linja-auton taksa ja joukkoliikenneviranomainen maksaa loput hinnasta. Asiointivuoroilla on korvattu aikoinaan linja-autoreittien lakkautuksia reuna-alueilla. Kuten Ahlaisten, Anttooran, Lassilan ja Lavian sisäiset asiointiliikenteet. Asiointiliikenteiden tiedot löytyvät joukkoliikenne-nettisivuilta. Tiedotusta asiointiliikenteistä parannetaan. Vuoroilla, joilla on keskimäärin vähemmän kuin neljä matkustajaa, tullaan joukkoliikennepalvelut jatkossa järjestämään pääsääntöisesti kutsuohjatusti. Kutsuohjattu liikenne toimisi jatkossa myös liityntänä olemassa oleville vuoroille. Jos kysyntä on erittäin vähäistä, harkitaan palvelun karsimista kokonaan. Kutsuohjauksessa hyödynnetään digitaalisia palveluja, mutta perinteinen puhelinsoittomahdollisuus säilytetään. 46

48 Lavian linja 68 perjantain edestakainen asiointivuoro. Aikataulutettu yhteys. Lavian sisäinen taksilla aikataulun mukaan ajettava asiointiliikenne ajetaan perjantaisin ja se palvelee myös linjan 68 liityntäyhteytenä. 47

49 Ahlaisten suunnan 3 erillistä kutsuohjattua reittiä. Palveluliikenteen kuten asiointiliikenteen toimintaedellytyksenä voidaan jatkossakin pitää riittävän väljää aikataulua, mikä mahdollistaa iäkkäiden ja huonokuntoistenkin asiointiyhteydet. Palvelu- ja asiointiliikenteen yhteydessä kutsuohjaus on varsin tehokas ja toimiva tapa täsmäohjata liikkumista. Palvelu- ja asiointiliikenteessä tulee huomioida esteettömyyden tavoitteet: Paikallisliikenteen kalusto on varustettu riittävällä määrällä ovia ja leveillä kulkuaukoilla Matalalattiakaluston osuutta lisätään niin, että kaikki paikallisliikennetyyppinen liikenne ajettaisiin matalalattia-autoilla. Käytetyimmät pysäkit ovat erillisesti korotettuja ja katettuja 48

50 4.6 Suunnittelukauden loppupuolella tulossa olevat maankäytön ja katuverkon muutokset Suunnittelukauden loppupuolella joukkoliikenteen reitteihin tulevat osaltaan vaikuttamaan maankäytön muutokset sekä pääkatuverkon rakentuminen lähinnä Länsi- Porissa ja Pohjois-Porin alueella. Länsiväylä rakentunee suunnittelukauden loppupuolella vt 8:lle asti (Alaruukintielle) ja maankäyttö lisääntyy Klasipruukin alueen kaakkoispuolella. Pohjois-Porissa Pohjoisväylä tulee rakentumaan ainakin osittain tulevan viiden vuoden aikana ja mahdollistaa joukkoliikenteen reittimuutokset mm. Lotskerin ja Tuulikylän osalta. Reittimuutokset tarkastellaan yhdessä kaavoittajan kanssa. 5 UUSI MATKAKESKUS TIELTÄ RAITEILLE, ERI LIIKENNEMUOTO- JEN RISTEYSKOHTA Uuden matkakeskuksen valmistuminen syksyllä 2017 vaikuttaa niiden vuorojen reitteihin, jotka aiemmin lähtivät linja-autoasemalta ja siirtyvät lähtemään matkakeskukseen. Laiturialueiden alustava laiturijako on seuraava: Laituri 1 on varattu Cityliikenteen käyttöön ja varapaikaksi Laituri 2 on varattu Meri-Porin, Ahlaisten ja muun kaupunkimaisen paikallisliikenteen käyttöön. Laituri 3 Turku VT 2 suunta, Kokemäki Laituri 4 Helsinki VT 2 suunta Laituri 5 VT 8 ja 23 pohjoiseen, Tampere VT 11 Laituri 6 VT 8 suunta etelään Tulolaiturin yhteyteen varataan keskussairaalan suuntaan lähtevälle citylinjalle lähtölaituri (laituri 7). Tilausajolaiturit nimetään laituriksi 8. Lähtölaiturit tullaan varustamaan katoksilla ja digitaalisilla aikataulunäytöillä. Alueen suunnittelussa on kiinnitetty eritysitä huomiota turvallisuuteen, matkaketjujen sujuvuuteen eri liikennemuotojen välillä, selkeään ja johdonmukaiseen opastukseen sekä esteettömyyteen. Alue on osa kansallista kaupunkipuistoa, mikä näkyy panostuksena vihersuunnitteluun ja visuaaliseen ilmeeseen. 49

51 Matkakeskuksen laiturijärjestelyt. 50

52 Matkakeskuksen liikennejärjestelyt seutu- ja kaukoliikenteen osalta Porin keskustassa. 51

53 Paikallisliikenneverkko keskustassa. 52

54 6 VAIHTOPYSÄKIT JA JOUKKOLIIKENTEEN INFRA Porin keskusta-alueella tapahtuu lukuisia linja-autoliikenteen sisäisiä vaihtomatkoja ja jonkin verran myös eri liikennemuotojen välisiä vaihtoja. Keskeiset vaihtopysäkit keskustassa ovat kauppatorilla, Mikonkadulla, Liisantorilla sekä Keskusaukiolla. Keskusta-alueen vaihtopysäkkien varustusta tulee parantaa liityntäolosuhteiden osalta, odotustila varustaa penkeillä, tarpeen mukaan sähköisillä reaaliaikaisella aikatauluinformaatiolla, aikataulukehyksillä ja riittävällä valaistuksella sekä roskakorein. Pysäkkien tuntumaan tulee rakentaa liityntäpyöräilyyn varatut pyörätelineet. Lisäksi vaihtopysäkit voivat toimia kaupungin infopisteinä. Pysäkeillä on helppo jakaa tietoa kaupunkitapahtumista ja palvelupisteiden sijainnista yms. Reittimuutosten aiheuttamat pysäkkitarpeet kartoitetaan, suunnitellaan ja toteutetaan ennen liikenteen aloittamista liikenneväyläinvestointirahoilla. Uusia katostarpeita syntyy uusien reittien myötä mm. Itäpuiston, Eteläväylän, Urheilukeskuksen ym. alueille. Linjasto ja reittisuunnitelmat antavat osviittaa tulevien vuosien infrasuunnitelmille. Lyttylä, Lattomeri, Söörmarkku alueella kouluverkkomuutokset ovat vaikuttaneet koululaisten kulkemiseen ja pysäkkiolosuhteiden parantamisesta on tullut useita aloitteita. Näillä alueilla tiet ovat pääosin valtion maanteitä. Kevään 2017 aikana katu- ja puistosuunnittelu tekee Varsinais-Suomen ELY-keskukselle esityksen parannettavista pysäkeistä. ELY-keskukselta on pyydettävä työlupa sekä päästävä sopimukseen siitä, että levennykset ja mahdolliset pysäkkikatokset jäävät ELY:n hoitoon. Kyläyhdistyksiltä ja koulujen vanhempainyhdistyksiltä pyydetään esitykset tärkeimmistä pysäkeistä, joihin on tehtävä levennys ja 1-2 tärkeintä voidaan mahdollisesti varustaa myös ELY-keskuksen hyväksymällä pysäkkikatoksella. Tavoitteena on tehdä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa maastokatselmus ja päästä sopimukseen pysäkkien rakentamisesta ja hoidosta kevään 2017 aikana. Kuva: Henni Sulonen 53

55 7 PORIN UUDISTETTU LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen maksujärjestelmänä käytetään Porin Linjojen hallinnoimaa järjestelmää. Joukkoliikenneviranomainen tekee Porin Linjojen kanssa sopimuksen lippujärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä tuleville vuosille seuraavin periaattein: - Viranomaiselle avataan käyttöoikeus matkustusraportteihin. - Rahastuslaitteet säilyvät liikennöitsijöiden omistuksessa/hallinnassa. - Liikennöintisopimuksiin kirjataan, että liikennöitsijät ovat lippu- ja maksujärjestelmässä mukana. - Porin Linjat ja liikennöitsijät tekevät keskinäisen clearingsopimuksen. - Lipunmyynnin ja henkilökohtaisen matkustajainformaation henkilökustannuksista vastaa viranomainen. - Ulkoistettujen lipunlatauspisteiden sopimukset säilyvät Porin Linjoilla. - Järjestelmässä otetaan nettilataus käyttöön. Toteuttamis- ja - ylläpitokustannuksista sovitaan erikseen. - Waltti-lippujärjestelmän yhteensopivuuteen varaudutaan mikäli Länsi-Suomen Elykeskus siirtyy Waltti tuotteisiin. - Järjestelmässä hyväksytään toistaiseksi Matkahuollon lipputuotteet. - Tavoitteena on toimivalta alueella korvata seutulippu uudella lipputuotteella. Uuden lipputuotteen - aiheuttamista lisäkustannuksista vastaa viranomainen - Mobiililimaksamista kehitetään. - Pankkikortin lähimaksamisen käyttöönottoa selvitetään. - Sopimus raukeaa jos viranomaisen asema muuttuu (siirtyy esim. maakuntahallintoon) tai liikenteen järjestämistapaan (omaan tuotantoon) tulee muutos tai toimintaympäristössä tapahtuu muu merkittävä muutos. Sopimuksen aikana valmistaudutaan siirtymään yhtenäiseen, vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun - ja lipputuotteisiin koko toimivalta-alueella. Tavoitteena on sopimuskauden päätyttyä ottaa käyttöön Liikennekaaren mukainen, tunnistepohjainen, MaaS-yhteensopiva maksujärjestelmä. Kuva: Henni Sulonen 54

56 8 TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Tärkeintä on, että joukkoliikennepalvelut järjestetään niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Lähes yhtä tärkeää on se, että joukkoliikennepalveluista on riittävästi ja helposti saatavissa tietoa. Tavoitteena on, ettei yksikään joukkoliikennematka jää tekemättä siksi, että tietoa ei ole saatavissa tai se on epäselvää tai puutteellista. Erityisen tärkeää informaatio on etenkin uusille ja harvoin matkustaville asiakkaille. Matkustajille jaetaan tietoa aikatauluista, reiteistä, lipputuotteista ja niiden hinnoista. Tietoa saa pysäkeillä, paikallisliikenteen terminaaleissa, lipunmyyntipisteissä, kuljettajilta, Internetistä, puhelimitse ja jokaiseen talouteen jaettavasta aikataulukirjasta. Kauppatorilla ja Linja-autoasemalla on nähtävissä reittikartat pysäkkeineen, aikataulut paperitulosteina sekä sähköiset näyttötaulut, joissa näkyvät seuraavat lähtevät vuorot. Linja-autoasemalla on näiden lisäksi kuulutukset. Lähes kaikilla pysäkeillä on tulostettu aikataulu. Porin Linjoilla on omat www- ja facebook-sivut. Perustiedon lisäksi niistä löytyvät paikallisliikenteen liittyvät uutiset ja tiedotteet. Viestintää ja sen tavoitteita pitää peilata suhteessa valittuun strategiaan. Painopisteitä ovat joukkoliikenteen suosion lisääminen, kestävän liikkumisen edistäminen ja selkeät palvelut. Viestinnän painopisteiksi voidaan asettaa mm.: tunnettuus ja myönteinen mielikuva uusien asiakkaiden hankinta helpot ja toimivat sähköiset asiointipalvelut asiakasymmärrys asiakasinformaatio yhtenäisyys ympäristöön liittyvien asioiden viestiminen Näitä voidaan indikoida mm. asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Joukkoliikenteen julkisuuskuva muodostetaan viestinnällä ja toimivilla informaatiojärjestelmillä. Joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä tehdyssä asukaskyselyssä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousikin Bussit kartalla -sovelluksen käyttöönotto. 8.1 Informaatiojärjestelmien kehittäminen Vuoden 2016 aikana kehitettiin bussit kartalla -mobiilisovellus, jossa asiakas näkee reaaliajassa kartalla, missä bussit liikkuvat. Sovelluksella Järjestelmää voidaan myöhemmin hyödyntää myös muussa viestinnässä ja mm. häiriöhallinnassa. Porin Linjat Oy tuottaa bussien paikkatiedon reaaliajassa. Asiakkaan käyttöliittymän toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaa viranomainen. Toimivalta-alueella liikennöivien muiden liikennöitsijöiden liittymisestä järjestelmään sovitaan erikseen. Muita informaatiojärjestelmiä ja tietolähteitä ovat nettisivut, reittiopas, näyttötaulut terminaaleissa, muu informaatio ja opastus terminaaleissa, aikataulukirja sekä henkilökohtainen aikatauluneuvonta asiakaspalvelupisteessä ja linja-autoissa. Internetissä olevaa reittiopasta ylläpidetään, kehitetään ja markkinoidaan edelleen. 55

57 Kotiin jaettavilla aikataulukirjoilla on jatkossakin tärkeä rooli, koska suuri osa käyttäjistä ei edelleenkään käytä Internetiä. Aikataulukirja painetaan ja jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Porissa jatkossakin. Jakelun tarve kuitenkin arvioidaan vuosittain. Aikataulukirjan virheettömyyteen ja luettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Aikataulukirjan heikkous on se, että vuoden aikana tulevat muutokset eivät siinä näy. Sosiaalisten medioiden kehittymistä ja roolia varteenotettavana markkinointi- ja tietokanavana seurataan ja hyödynnetään. Jatkossa on pohdittava, olisiko nettisivut ja facebook kaikkien liikennöitsijöiden yhteinen Porin alueella tai ainakin löydettävissä yhden linkin takaa. Selvitetään myös muut sosiaaliset mediat. Matkakeskuksessa informaatiota joukkoliikennepalveluista tullaan jakamaan sekä dynaamisilla näyttötauluilla että perinteisillä paperitulosteilla. Lähtölaitureille voidaan myös toteuttaa beacon-järjestelmä, joka tuo mobiililaitteeseen automaattisesti bussit kartalla sovelluksen. 8.2 Markkinointi ja brändäys Porin joukkoliikenteen julkisuuskuvassa on parannettavaa. Varsinaista markkinointibudjettia ei tällä hetkellä ole. Liikkumisen valintoihin pyritään vaikuttamaan pienimuotoisilla tempauksille esim. liikkujan viikolla syyskuussa Porin liikenneturvallisuustyöryhmän toimesta. Kymppikortin alennuskampanja on saanut myönteisen vastaanoton ja sitä jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Samoin uusille porilaisille tarjotaan jatkossakin yksi ilmainen kuukausikortti (Pori bonus), jonka kustantaa joukkoliikenneviranomainen. Joukkoliikennepalvelujen markkinointi kuuluu ensisijaisesti liikennöitsijöille, mutta jos Porin seudun joukkoliikenteelle halutaan yhtenäinen brändi, nousee myös viranomaisen rooli selvästi nykyistä tärkeämmäksi. Linjataanko Kyyti likel-brändi koko toimivalta-alueen brändiksi? Myönteisellä viestinnällä tiedotetaan uudistuksista, muutoksista, tapahtumista ja tempauksista eri tiedotusvälineissä. Esim. lippu- ja informaatiojärjestelmien uusista ominaisuuksista (nettilippu, mobiililippu, bussit kartalla jne.) tiedotetaan tiedotusvälineissä ja hyödynnetään tarvittaessa mm. kaupungin viestinnän osaamista. Hyödynnetään ympäristöviraston osaamista ja julkaistaan Jätevaakku-tyyppinen Viisaan liikkumisen tiedotuslehti kerran vuodessa. Joukkoliikenneasiat voidaan viestittää tiedotuslehdessä kyyti likel-brändin alla. kampanjat: Esitys: Porin kaupungin Joukkoliikennebudjettiin varataan vuosittain joukkoliikenteen markkinointiin, mikä on alle 1% koko budjetista. Lisäksi varataan uusiin kampanjoihin, joilla houkutellaan uusia matkustajia (esim. maksuttomat tai alennetut matkat). kymppikortti 20 cityvyöhyke 56

58 ilmaiset matkat kampanjaluonteisesti, pysyviin lipun hinnan alennuksiin tarvitaan kuitenkin merkittävä taloudellinen panostus opiskelijoille suunnattu tietopaketti syksyisin Yhtenäinen ilme Bussit ovat näkyvä elementti kaupunkikuvassa. Yhteiseen brändiin perustuva bussien teippaus ei liene tarpeen, mutta esim. kyyti likel-logon käyttöä voidaan liikennöitsijöiltä edellyttää. Jos halutaan yhtenäinen ilme, se tulisi kirjata liikennöintisopimuksiin. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan vuosittain viranomaisen toimesta. Yhtenä osa-alueena kyselyssä tulee olla asiakkaiden tyytyväisyys tiedon saatavuuteen ja laatuun. Tiedotusta kehitetään asiakkaiden palautteen perusteella. Kuva: Chloe Saulas 57