Porin joukkoliikennesuunnitelma

Transkriptio

1

2

3 Porin joukkoliikennesuunnitelma ESIPUHE Porin joukkoliikennesuunnitelman lähtökohtana on ollut Porin joukkoliikenteen nykyinen tilanne, jossa matkustajamäärät ovat laskeneet roimasti vuodesta 1997 alkaen. Porissa joukkoliikenteen kysyntä on 0,79 matkustajaa ajettua linjakilometriä kohden, mikä on erittäin alhainen verrattuna muihin keskisuuriin kaupunkeihin. Suunnitelman tarvetta lisäävät myös kesäliikenteen korkea vuorotarjonta kysyntään nähden, maankäytön laajentuminen ja tiivistyminen sekä joukkoliikenteeseen käytetty suuri rahallinen panostus. Tämä suunnitelma on keskittynyt linjastollisiin ja lippujärjestelmän kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suunnitelmassa on määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sekä keskeisimpänä asiana laadittu uusi linjasto asetetuille palvelutasotavoitteille. Linjastossa on pyritty säilyttämään hyvin toimivat kokonaisuudet sellaisenaan ja parannettu heikosti toimivia kokonaisuuksia. Keskustan ylittäviä linjoja eli ns. heiluripohjaista linjastoa selkeytetään ja matkaaikoja lyhennetään poistamalla isot kiertolenkit sekä ohjaamalla joukkoliikenne voimakkaammin runkoreiteille. Hiljaisina aikoina linjasto mukautuu kysyntään palvelutasotavoitteiden sallimissa puitteissa. Linjojen reitit ajetaan asuinalueilta keskustaan kuitenkin aina lähes samalla tavalla liikennöintiajoista riippumatta. Paikallisliikenteen linjasto selkiytyy myös sen vuoksi, että erot eri liikennöintiaikojen väleillä ovat huomattavasti maltillisempia kuin nykyisin. Lippujärjestelmä rakennetaan entistä kilpailukykyisemmäksi kertalippuun ilmaisen vaihtolipun, uusille porilaisille annettavan tutustumislipun ja työsuhdelipun vaikutuksista. Lippujärjestelmän tärkein toimenpide on pitää vakiomatkustajille soveltuvien lippujen asiakashinnat kilpailukykyisinä sekä säilyttää nykyisin käytössä olevat muut tuetut lipputuotteet. Lisäksi joukkoliikennejärjestelmää kehitetään informaation, pysäkkiympäristön ja laatukäytävien toteuttamisella. Joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämisessä tehdään yhteistyössä Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan Porin joukkoliikenteen matkustajamäärien aleneman pysäyttämistä ja kääntymistä uudelleen nousuun. Keskeinen tavoite on parantaa Porin joukkoliikenteen bussiyrittäjien liiketoimintaedellytyksiä. Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa Suunnittelutyötä ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet: Markku Setälä, puheenjohtaja Porin kaupunki Matti Järvinen, Porin kaupunki Matti Lankiniemi, Porin kaupunki Olavi Mäkelä, Porin kaupunki Heimo Salminen, Porin kaupunki Helvi Haapanen, Porin kaupunki Rauno Valovirta, Porin kaupunki RiittaLiisa Salmi, Porin kaupunki Juhani Yliruka, Porin Linjat Oy, saakka Markku Hermonen, Porin Linjat Oy, alkaen Kari Isotalo, Porin Linjat Oy Jaakko Anttila, Porin Linjat Oy Matti Sundell, Ruosniemen Linjaauto Oy Jorma Lamminen, Taksi Pertti Postinen, LänsiSuomen lääninhallitus Pekka Liimatainen, Tiehallinto, Turun tiepiiri Suunnittelua on tehty paljon myös pientyöryhmätyöskentelynä, johon ovat kuuluneet Matti Järvinen Porin kaupungista, Porin Linjat Oy:n edustajat sekä konsultti. Pientyöryhmätyöskentelyn rooli suunnitelmassa on ollut merkittävä. Konsulttina toimineessa Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä ovat työn tehneet Reijo Vaarala ja Marko Mäenpää.

4 4 Porin joukkoliikennesuunnitelma Kartat: Suomen Tiestö Genimap Oy, Vantaa Porin opaskartta Porin kaupunki, mittaustoimi 2005

5 Porin joukkoliikennesuunnitelma Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnitelman tarve Suunnitelman tavoitteet Suunnittelualue ja aluerakenne 8 2 NYKYTILANNE Paikallisliikenteen linjasto Palvelutaso Keskusta & MeriPori Maaseutu Linjaston saavutettavuus tärkeimmille työpaikoille Linjaston suoritetietoja Lippu ja taksajärjestelmä Joukkoliikenteen rahoitus 17 3 PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Nykyiset palvelutasotavoitteet Kaupunkialueen palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla Maaseutualueen palvelutasotavoitteet 22 4 LINJASTOSUUNNITELMA Yhteenveto linjastomuutoksista Muutokset linjoittain Välikauden liikenne Hiljaisen ajan liikenne Edut ja haitat nykytilanteeseen verrattuna Maaseutulinjat Palveluliikenne Vuorotarjonnan muutokset 33 5 PYSÄKIT JA TERMINAALIT 34 6 MATKAKETJUT JA YHTEYDET SEUTU JA KAUKOLIIKENTEESEEN Nykytilanne 36 7 LIPPUTUKIJÄRJESTELMÄ Matkalippujen hinnanalennuksiin myönnettävä valtionavustus Keskisuurten kaupunkien vertailu Lippujärjestelmän kehittämistarpeita Porissa Ilmainen siirtooikeus kertamatkoihin Ilmainen siirtooikeus sarjakorttiin Uusien porilaisten ilmaiset tutustumismatkat Työsuhdelippu 41 8 JOUKKOLIIKENTEEN INFORMAATIO JA MARKKINOINTI Nykytilanne 42 9 TOTEUTTAMISOHJELMA JA JATKOTOIMENPITEET Kaupungin strategia joukkoliikenteen ylläpitämisessä Toteuttamisohjelma Jatkotoimenpiteet LIITTEET 46

6 6 Porin joukkoliikennesuunnitelma

7 Porin joukkoliikennesuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnitelman tarve Porissa edellinen joukkoliikennesuunnitelma valmistui vuonna Tämän jälkeen on toteutettu runsaasti toimenpiteitä muun muassa lippujärjestelmään ja markkinointiin valtakunnallisessa Toinen aalto projektissa 1990 luvun loppupuolella. Keväällä 2003 valmistui Karhukuntia koskeva Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman Joukkoliikenne osaselvitys. Porin joukkoliikennesuunnitelman 2005 laatiminen on ajankohtainen muun muassa seuraavista syistä: matkustajamäärät ovat laskeneet roimasti viimeisten vuosien aikana. Kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan. Porissa oli vuonna 2004 enää 0,79 matkustajaa ajettua linjakilometriä kohti, mikä on reilusti alle keskisuurten kaupunkien keskitason (1,1 matkustajaa/km). kesäliikenteen vuorotarjonta on liian korkea talviliikenteen vuorotarjontaan verrattuna maankäyttö on laajentunut ja tiivistynyt edellisen suunnitelman valmistumisen jälkeen useilla alueilla yhteiskunta (kaupunki ja LänsiSuomen lääninhallitus) käyttää joukkoliikenteen rahoitukseen erityisesti liikennepalveluiden ostoissa paljon rahaa vuosien varrella tehdyt yksittäiset muutokset eivät ole mahdollistaneet kokonaisvaltaista tarkastelua seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhdeksi tärkeäksi joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteeksi määriteltiin Porin paikallisliikenteen linjastosuunnitelman laatiminen Porissa, kuten useimmissa muissakin keskisuurissa kaupungeissa, ovat matkustajamäärät kääntyneet laskuun. Porissa paikallisliikenteen matkustajamäärä laski vuonna ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuljettajien marraskuun lakon arvioidaan vaikuttaneen asiaan 3 %yksikköä. Porissa matkustajamäärien lasku on ollut muita keskisuuria kaupunkeja jyrkempi. Taulukko 1. Porin paikallisliikenteen matkustajamäärien ja ajokilometrien kehittyminen vuosien 1995 ja 2004 välillä Matkustajia (1000 matkaa) Linjakilometrit (1000 km) matkustajat/km vuosi

8 8 Porin joukkoliikennesuunnitelma Suunnitelman tavoitteet Porin joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena on tarkentaa seudullisen POLISJoukkoliikenneselvityksen tarkasteluja ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä Porin joukkoliikenteen integroituminen seudulliseen liikenteeseen määritellä joukkoliikenteen paikalliset palvelutasotavoitteet määritellä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä etsiä konkreettisia toteutukseen tähtääviä pieniä ja suuria, sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimia mm. linjaston ja aikataulun osilta määritellä toimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksia edistää esteettömien joukkoliikennepalveluiden syntymistä Tärkein tavoite on houkuttelevan palvelutason ja sitä edistävillä linjastoon kohdistuvilla toimenpiteillä pysäyttää matkustajamäärien alenema ja saada se uudelleen nousuun. 1.3 Suunnittelualue ja aluerakenne Suunnittelualueena toimii Porin kaupunki, jossa on joukkoliikenteen kannalta erotettavissa paikallisliikennemäinen kaupunkialue ja laaja maaseutualue. Ensimmäiseen kuuluu keskustan ja ympäröivien taajamien lisäksi Meri Porin alue. Porissa asukasmäärän odotetaan kasvavan erityisesti keskustan lounaispuolella Tuorsniemen eteläpuolisella alueella, keskustan länsipuolella Leppäkorven ja Liinaharjan välisellä alueella, Viikinäisissä, Pientniemessä ja Vähäraumalla, keskustan pohjoispuolella Murtosenmutkassa, Tuulikylässä ja Toejoella sekä keskustan luoteispuolella Hevosluodon alueella. Joukkoliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon lähivuosina rakennettava Lukkarinsannan silta Kokemäenjoen yli Pohjanmaantieltä Ruosniemen suuntaan. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty Porin kaupungin merkittävimpiä pienalueita ja niiden asukasmääriä. Kuva 1. Keskustan merkittävimmät pienalueet väestömäärineen (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja)

9 Porin joukkoliikennesuunnitelma Kuva 2. Maaseutualueen merkittävimmät pienalueet väestömäärineen (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja)

10 10 Porin joukkoliikennesuunnitelma NYKYTILANNE 2.1 Paikallisliikenteen linjasto Nykyinen Porin paikallisliikenne koostuu 11 keskustalinjasta, seitsemästä MeriPorin linjasta, 15 maaseutulinjasta ja yhdestä palvelulinjasta. Lisäksi työmatkaliikenteenä ajetaan joitakin normaalista poikkeavia reittejä. Keskustalinjat ovat keskustan ylittäviä heilurilinjoja ja muut ovat säteittäisiä keskustaan päättyviä linjoja. Palvelulinjaa ajetaan keskustassa käyttäjäryhmänsä kannalta tärkeimpien palveluiden kuten terveysasemien, vanhustentalon ja markettien välittömässä läheisyydessä. Paikallisliikenteessä on käytössä kolme aikataulukautta. Talvikaudella tarkoitetaan koulujen syyslomasta huhtikuun alkuun, välikaudella huhtikuun alusta koulujen kesälomiin ja koulujen alusta syyslomaan sekä kesäkaudella koulujen kesälomien aikaista liikennettä. Välikaudella linjojen 3 ja 6 vuorotarjonta vähenee. Kesällä linjaa 11 ei ajeta lainkaan ja linjaa 10 ajetaan vain keskustasta Kalaholmaan. Lisäksi lähes kaikilla linjoilla liikennöintiaika joko lyhenee tai ainakin vuorojen määrä vähenee. Maaseutulinjoista ei kesällä ajeta linjaa 99, ja muilla linjoilla vuorotarjonta vähenee. Kuitenkin välikausina ja kesällä joukkoliikenteen vuorotarjontaa voidaan pitää korkeana kun otetaan huomioon kysynnän väheneminen talvesta. Seuraavalla sivulla on taulukoissa 2 ja 3 esitetty joukkoliikenteen vuorotarjonta talvella Liitteissä 1 ja 2 on esitetty vastaavat tiedot kesältä. Linjakohtainen tarkastelu Kaupunkiliikenteessä on eniten vuoroja linjoilla 6/6K ja 12, joita ajetaan ympäri vuoden kaikkina viikonpäivinä. Nämä linjat palvelevat kerrostalovaltaisia Sampolan, Koivulan ja Pormestarinluodon alueita. Linjoilla 2/2Y, 3, 4, 7 ja 10 on ympäri vuoden paljon vuoroja arkipäivinä, mutta illalla ja viikonloppuna liikennetarjonta vähenee suhteessa enemmän kuin linjoilla 6/6K ja 12. Linjalla 11 on talvisin arkipäivinä kohtalaisen hyvä vuorotarjonta, mutta ilta, viikonloppu ja kesätarjonta puuttuu kokonaan. Linjan 5 vuorot painottuvat ilta ja viikonloppuliikenteeseen. Nykyisin Porin Linjat Oy:n vuosisuorite kaupunkilinjojen osalta on hieman yli miljoona ajokilometriä, joka on noin 39 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. MeriPorin runkolinjana toimii linja 31, jolla on ympäri vuoden hyvä vuorotarjonta kaikkina viikonpäivinä. Linjoilla 32, 35 ja 40 on paljon vuoroja arkipäivinä, mutta ilta ja viikonlopputarjonta on vähäisempää tai puuttuu kokonaan. Linjan 30 vuorot painottuvat ilta ja viikonloppuliikenteeseen. Muiden linjojen tehtävänä on lähinnä täydentää liikennepalveluja. Porin Linjat Oy:n vuosisuorite MeriPorin linjojen osalta on hieman vajaat miljoona ajokilometriä, joka on noin 36 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. Maaseutuliikenteen linjoista paras vuorotarjonta on Ulvilan runkolinjalla 90/90Z. Linjalla on paljon vuoroja ympäri vuoden lukuun ottamatta sunnuntaita ja linja tarjoaa hyvät mahdollisuudet työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajan matkojen tekemiseen. Linjoilla, 62, 65 ja 80 on mahdollista tehdä ympäri vuoden soveltuvin osin työ, opiskelu ja asiointimatkoja Porin keskustaan. Muilla maaseutulinjoilla on vain muutamia koulu ja/tai asiointimatkoihin painottuvia vuoroja. Porin Linjat Oy:n vuosisuorite maaseutulinjojen osalta on reilut puoli miljoona ajokilometriä, joka on noin 22 % koko yhtiön vuosisuoritteesta. Porin Linjat Oy:n lisäksi paikallisliikennettä Porissa harjoittavat Ruosniemen Linjat Oy ja BussiKetonen Ky. Ruosniemen Linjat ajaa yhdessä Porin Linjojen kanssa linjoja 4 ja 5 sekä yksin linjaa 27. BussiKetonen ajaa linjoja 98 ja 99. Kausi ja sarjakorteilla tehdyillä matkamäärillä mitattuna Ruosniemen Linjojen ja BussiKetosen osuus Porin paikallisliikenteestä on vajaat 5 %. Ajosuoritteissa mitattuna osuus on hieman suurempi. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty yksityiskohtaisempaa tilastotietoa linjojen palvelutasosta. Kuvassa 3 on esitetty paikallis ja lähiliikenteen linjaautoreitit ja pysäkit keskustassa ja sen lähialueilla.

11 Porin joukkoliikennesuunnitelma Taulukko 2. Nykyiset keskusta ja MeriPorin linjat talvella Linja Pituus Liikennöintiaika Vuoroväli (min) Lähtöjä (kpl) Linja (km) MaPe MaPe Pe La Su Ruuhka Keskipvä Ilta Keskustalinjat La Su MaPe Pe La Su 2 Kauppatori Järvikylä 6,9 7:10 16:45 9:45 13: Kauppatori Vähärauma 5,2 7:45 17: Y Kauppatori Toejoki Ruosniemi 6,9 6:40 21:15 22:45 2:15 14:45 2: K Kauppatori Leppäkorpi 8,8 6:00 22:40 23:00 2:10 7:25 2:10 10:00 21:10 2 vuoroa Kauppatori Väinölä 13,7 5:15 23:45 0:15 2:45 7:15 2:45 9:15 22:45 2 vuoroa Kauppatori Keskussairaala 4,1 6:15 19:20 9:45 17:15 13:45 16: Kauppatori Pormestarinluoto 3,5 6:00 22:15 22:45 0:15 9:15 0:15 11:45 18: Kauppatori Leppäkorpi Kauppatori Impola Kauppatori Impola Kauppatori Liinaharja Kauppatori Viasvesi Kauppatori Väinölä Kauppatori Väinölä 8,8 8,5 6,5 4,9 23,2 6,3 6,3 6:45 18:00 6:00 17:40 17:45 20:20 21:45 22:20 15:45 22:20 12:45 20:20 6:45 18:20 6:05 20:15 6:15 17:45 6:45 17:15 9:15 12:55 10:00 14:40 9:45 13:05 7:40 15:25 9:45 13: yli Kauppatori Itäkeskus Kauppatori Toejoki Hyvelä Kauppatori Hyvelä Toejoki Kauppatori Sampola Kauppatori Harjunpää Kauppatori Pripoli Kauppatori Paratiisinmäki 6,4/7,3 5,6 14,4 6,0 6,2/10,2 5,7 6,4 5:30 18:15 10:15 16:55 6:10 20:50 21:15 23:50 12:15 23:50 12:15 19:50 6:10 18:00 6:55 17:05 6:45 17:20 7:15 16:45 30 **) 9:00 12:40 9:00 14:40 9:10 13:00 30 *) yli MeriPorin linjat Pori Pihlava Mäntyluoto 30M Reposaari 34,9 5:00 1:05 1:15 6:00 2:05 9:15 23:05 yli Pori Pihlava Kaanaa Mäntyluoto 25,3 5:05 23:45 0:15 2:55 6:15 2:55 6:15 23: Pori Pihlava Kaanaa Yyteri 23,0 6:20 19: Pori Uusiniitty Kyläsaari Enäjärvi Pihlava 19,0 6:15 16:30 14:15 15: / 40M Pori Mäntyluoto Reposaari 39,1 6:00 21:05 9:15 15:05 yli Pori Mäntyluoto 23,6 6:15 16: vuoro 8 Poikkeavat työmatkavuorot :15 16:50 6 *) Vuoroja vain iltaruuhkan aikana **) Vuoroja vain aamuruuhkan aikana Taulukko 3. Nykyiset maaseutulinjat talvella Linja Linja Pituus (km) Liikennöintiaika (koko liik.aika) MaPe Pe La Su Lähtöjä (kpl) MaPe Pe La Su 27 PoriTuorsniemiViasvesi 19,7 7:1017:05 12 PoriLyttylä 20,0 5:4020:20 8:4012: PoriSöörmarkkuAhlainen 17,0 7:1015: PoriSöörmarkkuAhlainen 32,0 7:5517: PoriLamppiAhlainen 28,0 6:4015: PoriNoormarkkuAhlainen 28,0 6:5517: PoriNoormarkkuAhlainen 32,0 5:5519:50 7:4516:45 11:4518: /67 PoriNoormarkku 19,0 6:3516: PoriFriitalaMynsteri(Sunniemi) 30,0 5:5517:35 6:5513: KtoriFriitalaNummela/Rantala 30,0 6:1017:15 7:2514: Z KtoriFriitalaVanhakylä 35,0 16:1522:15 22:152:45 14:152: PoriFriitalaKullaa 50,0 8:0016: PoriLattomeriNakkila 30,0 6:1517:40 5,4 (* 99 KtoriLattomeri 15,0 6:4516:30 11,6 (** (* Yksi vuoroista ajetaan vain maanantaisin ja torstaisin (** Yksi vuoroista ajetaan vain tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin

12 R antakul manti e R a u han puist o 6 10 Louna t u ule nti e 2 3 Messukatu P it käl i nj a 4 Et e lä ran ta V a l aj ankat u 5 P aanake donkatu To ej oe nr ant akatu K empi nt ie K arja si l ant ie 12 Porin joukkoliikennesuunnitelma Järvikylä Hyvelä Kalafornia 4 Reikko 7 Kyläsaarentie Pietniementie 7 Ulasoorintie 3041 Pripoli Ulasoori Mäntyluodontie 10 Professorintie Ulasoorintie Suntintie Kokemäensaarenjuopa Karjarannantie Tikkula Korpraalintie Kvistiluoto Hevoshaankatu Länsitie Hevosluoto Raumanjuopa Karjaranta Huvilajuopa Luotsinmäki Hanhiluoto Liljanluoto Luotsimäenhaara Pormestarinluoto Jokisatamantie Raatimiehenluoto Polsanluoto A 12 Alahangantie Itätuulentie Hyvelänviiki Lounatuulentie Peräsimentie Kolitie Kirjurinluoto Hyväntuulentie x A YY Lotskeri HyväntuulentieAlikylä Hyväntuulentie Hyveläntie Isosannan puistokatu Siltapuistokatu 67 Toejoenpuistikko Toejoenrantakatu Teollisuuskatu Toejoen Toejoki 2Y, 4,5 puistikko Kokemäenjoki 2,65,66, 80 Jääräntie Pappilanpuist. Keisarinviitantie Tuulikylä Kotkantie Murtosenmutka Alikyläntie 2Y 5x Alikyläntie 2Y, 4,5 Apollontie Pohjoisväylä Ruosniementie Isojoenrannantie Ylikyläntie Alikyläntie Karjasillantie Ruosniemi 2 65,66 65 Isojoenranta Lukkarinsanta 5xy Ylikylä Asematie Asematie Ylikyläntie 2Y Kullaantie 2, 65,66 Ruosniementie 7 Harjunpäänjoki Pietniemi Leppäkorpi 3 6K Pietniementie Vanhakartanontie Vanha Raumantie Suruttomientie 7 Leppäkorventie 3 Tuorsniemi Pruukinmäki Tuorsniementie 2 Tuorsniementie Suntintie Noukantie Nupurintie Korventie Vähärauma Vähäraumantie Paratiisintie Paratiisinmäki Tuorsniementie 11 Putimäentie Liinaharjantie Vähäraumantie Liinaharja 6, 6K Viljapellontie Musantie Liikastentie 2 Tommilantie Musa Haapasaarentie Yläruukintie Tikkulantie 6Y 98 Tiiliruukki Alaruukintie 6 Eteläväylä Käppärä 3 Kalevanpuisto Raumantie Isomäki Maantiekatu Kielokatu Tapionkatu Urheilutie Tiilitehtaan puistok. Väinönkatu Nummenkatu Ratakatu Pääterveysasema Keskussairaala katu Luvianpuistokatu Mikonkatu Länsipuisto Itsenäisyydenkatu Tiilimäki 12 Hallituskatu Valtakatu aukio Eteläpuisto Helsingintie Pohjoispuisto Itäpuisto Rautatienpuistok. Antinkatu Isolinnankatu Satakunnankatu Lounainen linjakatu Kauppatori Tavaratie Vähälinnankatu puistokatu Säveltäjänkatu Riihikedonkatu Itäinen alikäytävä Kuninkaanlahdenkatu Maanmittarinkatu Paperitehtaank. Linjaautoasema Tampereentie Uusikoivistontie Palokunnanpuistokatu Koivistonpuistikko Ravintie Hornink. Aittaluoto Ulvilantie Koivulantie Visatie Kyröläistent. Varvourinjuopa Helmentie Pohjanmaantie Tupala Korjuuntie 10, 11, 6K Herralahti Puinnintie Lato Presidentin Asema Vanhakoivis Koivula Kyröläistentie Aarnintie tontie Toukolantie Korjuuntie Pohjanmaantie Honkalantie Outokummuntie Vanhakoivistontie Vanhakoivisto Palokunnantie Palokunnantie Sampsantie Naakantie Mastojentie Kalaholma Uittomiehentie Saarentie Vapauden Väinölä 6K x 6Kxx kartanontie Lemminkäisentie 3 Uittomiehentie 10, 11 Saarentie Lemminkäisentie 6K Luodontie Sunniemi 7 Koivistonluodontie Kummuntie 3 Koivistonluoto Eteläväylä Vanha Raumantie Pormestarinmäki Pappilanahde Liikastenmäki Haapamäentie Ojantie Ravanintie Ulvilantie Impola 5 Filpuntie Aarnintie Murskatie 6 Sampolantie Sampola 80,90 Metallinkylä Kuparitie 3 Kuparitie 27 Metsäkulma 27 Mäkelänmäki Hankreeti Sonninmäki 98,99 Pinomäentie Pinomäki Katinkuruntie Mikkolantie 3, 4 Mikkola Sepänpellontie Harmaa linnantie Harmaalinna Kusiaismäki Kartano Mäkipuistontie 1 km 99 Reunapuistontie Kuva 3. Porin seudun paikallis ja lähiliikenteen linjaautoreitit ja pysäkit vuonna 2005 keskustassa ja sen lähialueilla (Lähde: Porin kaupunki). 2.2 Palvelutaso Keskusta & MeriPori Talviarkipäivinä lähes kaikilla kaupunkialueilla ja MeriPorin Pihlavassa on vuorotiheys keskeisinä liikennöintiaikoina 30 minuuttia tai tiheämpi. Tihein vuorotarjonta on Vähäraumantien ja Maantienkadun varrella sekä linjan 6 vaikutusalueella lännessä Musan ja idässä Sampolan suunnilla. Muualla bussit kulkevat kerran tunnissa tai tiheämmin. Kesällä vuorotarjonta harvenee monella alueella 20 minuutista 30 minuuttiin tai 30 minuutista tuntiin. Välikautena vuorotarjonta on lähempänä talvea kuin kesää. Lauantaina vuorotiheys on keskimäärin yksi tunti ja liikennettä ajetaan arjen kaltaisesti muualle paitsi Pripolin suuntaan. Pripolissa sijaitsee paljon opiskelupaikkoja, jonne ei ole tarvetta liikennöidä lauantaina arjen tapaan. Lauantaina ainoastaan linjaa 11 ei ajeta lainkaan. Sunnuntaina liikennetarjonta vaihtelee alueittain muutamasta autosta tunnin vuorotiheyteen. Porin kaupunkilinjaston rakenteelle on tyypillistä eripituisten lenkkien ajaminen. Osaksi tähän on syynä vallitseva maankäyttö ja osaksi linjastonhoidolliset syyt. Keskeisinä liikennöintiaikoina lenkit ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja siten toiminnallisesti ja myös käyttä

13 Porin joukkoliikennesuunnitelma jän kannalta melko toimivia. Linjojen 2Y, 4 ja 5 lenkit ovat kuitenkin aina pitkiä, eivätkä ne palvele parhaalla mahdollisella tavalla samanaikaisesti kaupunkiin menijöitä ja kaupungista tulijoita. Aina jompaan kumpaan suuntaan mentäessä matka ja matkaaika ovat pitkiä, mikä heikentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Illalla ja viikonloppuna on myös runkoliikenteen linjalla 6K erittäin iso lenkki. Linjaston selkeyden vuoksi olisi hyvä, jos bussit kulkisivat mennen tullen samaa reittiä. Liikennöintiaika Keskeisillä kaupunkialueilla liikennöidään vähintään klo 6:00 22:00 välillä. Perjantai ja lauantaiiltaisin ajetaan useille alueille yöhön saakka. Kesällä liikennöintiaika hieman lyhenee muutamilla alueilla etenkin iltaisin ja viikonloppuisin, mutta erot ovat kuitenkin melko pieniä. Perjantai ja lauantaiiltaisin ajetaan yövuoroja keskeisille asuntoalueille ja viimeiset vuorot lähtevät keskustasta klo 2:15. Kävelymatkan pituudet Kävelymatkan pituus lähimmälle pysäkille on pääsääntöisesti alle 300 metriä keskeisimmillä kerrostalo ja työpaikkaalueilla alueiden koosta riippuen. Keskeisimmillä pientaloalueilla kävelymatkojen pituudet ovat alle 500 metriä lukuun ottamatta suurimpien alueiden reunaalueita. Taulukko 4. Paikallisliikenteen palvelutaso eri alueilla talvella Vuorotarjonta ja liikennöintiajat kesällä on esitetty vastaavalla tavalla liitteessä 3. Alue Vuorotarjonta (min) Liikennöintiaika (keskustaankeskustasta) Talvella Kesällä Ruuhkaaikaika Päivä Ilta Ruuhka Päivä Ilta La Su mape pe la su (viim.vuoro) Koivula alle 15 alle alle 15 alle :3023:15 2:15 7:302:15 9:3022:15 Sampola alle 15 alle alle 15 alle :3023:15 2:15 7:302:15 9:3022:15 Mikkola alle 15 alle yli 120 6:1721:15 2:15 7:302:15 13:0019:45 Impola alle 15 alle yli 120 6:1721:15 2:15 7:302:15 13:0019:45 Harmaalinna :2016:45 7:3513:45 Metallinkylä alle 15 alle :4023:15 2:15 7:352:15 9:3522:15 Koivistonluoto alle 15 alle :4023:15 2:15 7:402:15 9:4022:15 Väinölä alle 15 alle :4023:15 2:15 7:402:15 9:4022:15 Kalaholma :4022:15 2:15 8:402:15 10:4022:15 Keskussairaala :3018:45 10:0316:45 14:0315:45 Käppärä alle 15 alle alle 15 alle :3523:15 2:15 6:402:15 7:3522:15 Musa alle 15 alle :2522:00 2:00 7:252:00 10:2521:00 Paratiisinmäki alle 15 alle :2522:00 2:00 7:252:00 10:2521:00 Tiiliruukki 120 yli 120 yli 120 6:3516:40 Vähärauma alle 15 alle alle 15 alle :3523:15 2:15 6:402:15 7:3522:15 Karjaranta vuoro 6:4016:45 Pietniemi :2022:00 2:00 7:202:00 10:2021:00 Pormestarinluoto :0021:45 23:45 9:3023:45 12:0017:45 Hyvelä :1720:15 23:15 9:2023:15 12:2219:15 Ruosniemi alle :1720:15 1:45 8:151:45 12:1519:15 Isojoenranta vuoro yli 120 yli 120 7:2016:40 8:2014:35 Toejoki yli 120 6:3020:15 1:45 9:301:45 12:3019:15 Uusiniitty yli yli :2023:15 2:15 6:302:15 7:2022:15 Pihlava :1523:15 2:15 6:252:15 7:1522:15 Yyteri :2017:45 8:5013:15 8:5012:15 Mäntyluoto :0523:15 2:15 6:152:15 7:0522:15 Reposaari :3523:15 1:15 6:001:15 10:1521:15

14 14 Porin joukkoliikennesuunnitelma Maaseutu Ahlainen Linjoja ajetaan Ahlaisten suunnalta Poriin. Linjaa 62 ajetaan Kellahden ja Söörmarkun, linjoja 63 ja 64 Lampin ja Söörmarkun ja linjaa 65 Lampin ja Ruosniemen kautta Poriin. Nämä linjat tarjoavat Ahlaisista hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista illalla klo 19:10. Lauantaisin on neljä ja sunnuntaisin kolme edestakaista vuoroa keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista lauantaina klo 16:00 ja sunnuntaina klo 18:05. Paikallisliikenteen lisäksi Ahlaisten alueella ajetaan asiointiliikennettä, joka mahdollistaa asioinnin Ahlaisissa ja linjaautolla hoidettavilla jatkoyhteyksillä Porissa. Reittiä yksi ajetaan maanantaisin ja torstaisin mm. Pohjajoen, Haran ja Korkeakosken alueilla. Reittiä kaksi ajetaan tiistaisin ja perjantaisin mm. Mustalahden ja Keikveden alueilla ja reittiä kolme ajetaan keskiviikkoisin mm. Sandöön, Fisköön ja Kiislöön alueilla. Lyttylä Lyttylän suunnalta ajetaan linjaa Pormestarinluodon kautta Poriin. Lyttylästä on hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista illalla klo 19:15. Lauantaisin on kaksi edestakaista vuoroa keskustaan ja viimeinen vuoro lähtee Porista klo 11:50. Sunnuntaina ei ole liikennettä. Viasvesi Viasveden suunnan joukkoliikennepalvelut rakentuvat linjojen 7 ja 27 varaan. Linjaa 7 ajetaan pääsääntöisesti Preiviikin ja linjaa 27 Hankreetin kautta Poriin. Viasvedeltä on hyvät mahdollisuudet opiskelu ja asiointimatkoihin ja soveltuvin osin työmatkoihin etenkin talvella. Viimeinen vuoro lähtee Porista iltaisin talvella klo 20:15 ja kesällä klo 18:15. Lauantaisin on talvella kahdeksan ja kesällä kuusi edestakaista vuoroa keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista talvella klo 14:15 ja kesällä klo 13:00. Sunnuntaina ei ole liikennettä. Lattomeri Lattomeren suunnan joukkoliikennepalvelut rakentuvat linjojen 98 ja 99 varaan. Linjaa 98 ajetaan Pinomäen ja linjaa 99 pääsääntöisesti Niittymaan kautta Poriin. Lattomereltä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet tehdä opiskelu ja asiointimatkoja sekä soveltuvin osin työmatkoja talvella Porin keskustaan. Viimeinen vuoro lähtee Porista iltapäivisin klo 16:40. Kesällä ajetaan ainoastaan yksi edestakainen asiointiyhteys. Viikonloppuna ei ole liikennettä. Paikallis ja seutuliikenteen lisäksi valtateillä 2 ja 8 on vilkas kaukoliikenteen vuorotarjonta, jota on mahdollista hyödyntää etenkin valtatien 8 osalta. 2.3 Linjaston saavutettavuus tärkeimmille työpaikoille Joukkoliikenteen saavutettavuutta työ ja opiskelupaikkoihin voidaan mitata linjojen vuorotarjonnan soveltuvuudella töiden tai opiskelujen alkamis ja päättymisaikoihin. Merkittävimpien työpaikkojen työajat ja työntekijöiden asuinalueet Työssä selvitettiin Porin kaupungin suurimpien työnantajien työntekijöiden kotiosoitteet sekä tärkeimmät töiden alkamis ja päättymisajat. Oheisena on yrityksiä, jotka antoivat tietoa tämän suunnitelman käyttöön. Metso Paper Pori Oy:n toimitilat sijaitsevat Karjarannassa ja työaika on pääsääntöisesti klo Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Kalaholman, Väinölän, Musan ja Toejoen alueilla. Outokumpu Poricopper Oy:n toimitilat sijaitsevat Metallinkylässä ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Väinölän, Koivulan, Kalaholman, Musan, Pietniemen ja Toejoen alueilla. Kemira Pigments Oy:n toimitilat sijaitsevat Kaanaankorvessa ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Pihlavassa, Musassa, Vähäraumalla, Pietniemessä ja Tuorsniemellä. Satakunnan sairaanhoitopiirin toimitilat sijaitsevat Tiilimäessä ja yhtiössä tehdään vuorotyötä. Suurin osa työntekijöistä asuu keskustan, Käppärän, Musan, Leppäkorven ja Toejoen alueilla.

15 Porin joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenne työ ja opiskelupaikkoihin Ensimmäiset vuorot lähtevät keskustasta keskussairaalaan talvella klo 6:15 ja kesällä klo 6:45 (linja 12) pääterveysasemalle ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Pripoliin ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Outokumpuun ympäri vuoden klo 5:30 (linja 3 [linja 6K; klo 5:15, kävelymatka m]) MeriPoriin ympäri vuoden klo 5:00 (linja 30M) Karjarantaan talvella klo 6:45 (linja 10), kesällä ei liikennettä Viimeiset vuorot lähtevät keskustaan keskussairaalasta ympäri vuoden klo 19:05 pääterveysasema ympäri vuoden klo 1:00 (linja 30M) Pripolista ympäri vuoden klo 0:55 (linja 30M) Outokummusta ympäri vuoden klo 17:35 (linja 3 [linja 6K; talvella klo 23:35, kesällä klo 22:35, kävelymatka m]) MeriPorista ympäri vuoden klo 0:30 Karjarannasta talvella klo 17:10 (linja 10) Erityisesti pääterveysasemalle, Pripoliin ja MeriPoriin on hyvä palvelutaso ympäri vuoden MeriPorin ja muutamien kaupunkilinjojen ansiosta. Myös keskussairaalaan ja Outokumpuun on hyvä palvelutaso etenkin talvella. Outokummun saavutettavuus on parempi etenkin iltaisin ja viikonloppuisin, mikäli saavutettavuuden arvioinnissa hyväksytään kävelymatka linjan 6K lähimmältä pysäkiltä ( m). Sen sijaan Karjarannasta puuttuu liikenne kesällä kokonaan. Outokummun alueelle on muutamia suoria vuoroja keskustaalueen ulkopuolelta Ulvilan suunnalta (linjat 80 ja 90), jotka tosin soveltuvat kohtalaisen huonosti työmatkojen tekoon. Talvella vuoroja on hieman enemmän. Muille keskeisille opiskelu ja työpaikkaalueille on ainoastaan vaihdollisia yhteyksiä Porin keskustaalueen ulkopuolelta. 2.4 Linjaston suoritetietoja Yli 90 % Porin paikallisliikenteen hoidosta vastaa Porin kaupungin omistama Porin Linjat Oy kuten kohdassa 2.1 todettiin. Muita paikallisliikenteen liikennöitsijöitä ovat Ruosniemen Linjaauto Oy (linjat 4,5 yhdessä Porin Linjojen kanssa ja yksin linja 27), Bussi Ketonen (linjat 98 ja 99) ja Linjaliikenne Vihtori Ojala Oy (alihankintana osa linjoista 64/65). Vuonna 2004 Porin paikallisliikenteen kokonaismatkustajamäärä oli noin Matkapituuksien keskiarvo oli noin 9 kilometriä ja suurin osa matkoista oli 0 6 ja kilometrin mittaisia. Paikallisliikenteen ajosuorite vuonna 2004 oli yhteensä noin kilometriä. Kun suhteutetaan vuoden 2004 matkustajamäärä ajosuoritteisiin, saadaan tunnusluvuksi 0,79 matkustajaa/ajetut kilometrit, mikä on reilusti alle keskisuurten kaupunkien keskitason (1,1 matkustajaa/km). Yksittäisistä linjoista suurimmat ajosuoritteet vuonna 2003 olivat linjoilla 40 PoriReposaari ( km), 31 Pori Mäntyluoto ( km), 6/6K Liinaharja Sampola ( ), 7 ViasvesiIsojoenranta ( km) ja 32 PoriYyteri ( ). Porin kaupunki osti paikallisliikennettä vuonna 2004 yhteensä eurolla. Paikallisliikenteessä ostovuorojen ajosuoritteen osuus kokonaisajosuoritteesta oli noin 37 % ja matkustajamäärien osuus noin 23 % kokonaismatkustajamääristä. 2.5 Lippu ja taksajärjestelmä Porin paikallisliikenteessä on käytössä seuraavat lipputyypit: Kertalippu; lipun hinta noudattelee Oy Matkahuolto Ab:n määräämää hintataksaa (taksakatto yli 20 km). Vaihtooikeus Porin alueella; alkaen otettiin käyttöön kertamatkoihin ilmainen vaihtooikeus. IIII vyöhykkeellä vaihtoaika toiselle linjalle on minuuttia ja IV IX vyöhykkeillä vaihtoaika on 90 minuuttia. Kertalippu on ostettava pitemmän matkan mukaan. Vaihtooikeus on vain toiselle linjalle. YdinCitylippu; lippua myydään alueella, joka jää kauppatorilta mitattuna noin yhden kilometrin säteen sisälle. Lippua

16 16 Porin joukkoliikennesuunnitelma myydään arkipäivisin maanantaista lauantaihin vain mentäessä kauppatorin suuntaan pysäkeiltä, jotka ovat YdinCitylippualueen sisällä. Alueen rajalla olevilla pysäkeillä on ydincitylipputunnus. Matkustajalla on 45 minuuttia aikaa käyttää lipun vaihtooikeutta paluumatkaan. Paluumatkan lähtöpysäkki on oltava kauppatorilla. Kausikortti; henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta ja oikeuttaa rajattomaan matkustusoikeuteen Porin kaupungin alueella. Nuoriso ja opiskelijoiden kausikortti; henkilökohtainen vastaava kortti kuin kausikortti, mutta on tarkoitettu opiskelijoille. Lasten kausikortti; henkilökohtainen vastaava kortti kuin kausikortti, mutta on tarkoitettu alle 12 vuotiaille. Perhekortti; kortti on voimassa 30 vuorokautta ja sitä voi käyttää kuka tahansa perheenjäsen yksi kerrallaan. Sarjakortti; 44 tai 22 matkan haltijakohtainen sarjakortti on voimassa yhden vuoden ja kortilla voi matkustaa samanaikaisesti useampi henkilö. Kortin hinta määräytyy matkan pituuden mukaan IIII vyöhykkeillä. Alle 12 vuotiaiden 22 matkan sarjakortti; kortti on voimassa vuoden ja hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. 40 matkan sarjakortti; kortti on voimassa 3 kuukautta ostohetkestä ja oikeuttaa matkoihin Porin kaupungin alueella. Kortin hinta on kiinteä matkan pituudesta huolimatta. Alennuskortti; kortilla voi matkustaa Porin kaupungin alueella alimman kertamaksun hinnalla. Korttiin ovat oikeutettuja mm. vanhuus, työkyvyttömyys, varhennetulla vanhuus tai yksilöllisellä varhaistai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, joiden nettotulorajat selvitetään sosiaalikeskuksesta. Seutulippu; henkilökohtainen kortti, joka on voimassa 30 vuorokautta seutulippualueella. Porilaisille on myynnissä kahdenlaisia seutulippuja, joista halvempi oikeuttaa matkoihin Karhukuntien alueella ja kalliimpi koko seutulippualueella. Veteraanilippu; henkilökohtainen kortti, jolla porilaiset veteraanit ja miinanraivaajaveteraanit voivat matkustaa ilmaiseksi Satakunnan seutulippualueella. Suosituimmat liput vuonna 2003 olivat kertalippu, opiskelijoiden kausikortti ja kausikortti. Näillä lipuilla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista oli yhteensä noin 88 %. Porissa kertalippujen käytön osuus on erittäin suuri. Tämä viestittänee sitä, että Porissa joukkoliikenteen vakiokäyttäjien määrä on valtakunnallisesti verrattuna verrattain pieni varsinkin kun edullisimman lipputuotteen eli kausikortin käyttäjämäärä on muihin keskisuuriin paikkakuntiin verrattuna pieni. Koska lippujen asiakashinnoittelussa Pori kestää valtakunnallisen vertailun voidaankin olettaa, että asiaan vaikuttavat muut tekijät kuten esim. laajalle alueelle levittäytynyt aluerakenne, pientalovaltaisuus, lyhyet etäisyydet työja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin sekä laaja ja yhtenäinen kevyen liikenteen verkko. Ts. satunnaisten joukkoliikenteen käyttäjien osuus suhteessa vakiokäyttäjiin on suuri. Myös joukkoliikenteen palvelutaso ja linjaston rakenne selittänevät asiaa. Taulukko 5. Arvio Porin paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta (lähde Porin Linjat). Lipputyyppi matkaa/vuosi osuus kertaliput, aikuiset ja lapset ,0 % koululaiset ,9 % sarjaliput, aikuiset 44 matk./vuosi ,4 % sarjaliput, alennusryhmät 40 matk./ 3kk* ,7 % kausiliput, aikuiset ,5 % kausiliput, alennusryhmät opiskelijalippu ,4 % muut, seutulippu ,1 % Yhteensä ,0 % *) alennetut sarjaliput tulivat käyttöön vuonna Vuonna 2004 niiden käyttö oli noin matkaa

17 Porin joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen rahoitus LänsiSuomen lääninhallitus LänsiSuomen lääninhallituksen ostoliikenteen osuus Poriin suuntautuvasta vakiovuoroliikenteestä oli vuonna vuoromäärissä mitattuna talvi ja kesäarkena 14 %, lauantaina 8 % ja sunnuntaina 9 %. Eniten ostetaan Noormarkkuun ja Kullaalle suuntautuvaa liikennettä. Lisäksi lääninhallituksen osuus Porin kaupungin sisäisestä ostoliikenteestä on 50 %. Seudullisen ostoliikenteen osuus on suhteellisen pieni LänsiSuomen muuhun alueeseen verrattuna. Taulukko 6. LänsiSuomen lääninhallituksen ostoliikenne Poriin suuntautuvasta liikenteestä vuonna (Lähde: POLISJoukkoliikenne). Vuosi 2004 vastaa taulukon mukaista tilannetta. Yhteysväli Vuoroja yhteensä Ostovuorojen Ostoliikenteen osuus (%) MP+ MP++ L S MP+ MP++ L S MP+ MP++ La Su Yht. PoriNoormarkku PoriPomarkku PoriSiikainen PoriUlvila PoriNakkila PoriHarjavalta PoriKullaa PoriMerikarvia Yhteensä* * päällekkäisiä vuoroja ei ole laskettu useampaan kertaan. Esim. summassa ei ole mukana PoriUlvila ja PoriNakkilavuoroja, jos sama vuoro lähtee Harjavallasta tai menee Harjavaltaan saakka. Porin kaupunki Porin paikallisliikenteessä ostoliikenteen osuus vuoromäärissä mitattuna oli vuonna 2003 talviarkena 54 %, kesäarkena 50 %, lauantaina 54 % ja sunnuntaina 66 %. Ostoliikenteen kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä , josta Porin kaupunki maksoi puolet. Ostettava liikenne on verrattain suuri muuhun valtakuntaan verrattuna. Ostoliikenteen määrää selittänevät vastaavat asiat kuin lipputyyppijakaumaan eli laajalle alueelle levinnyt aluerakenne, pientalovaltaisuus, lyhyet etäisyydet työ ja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin sekä laaja ja yhteneväinen kevyen liikenteen verkko. Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki osti vuonna 2003 osan omalle alueelle ajettavasta Porin paikallisliikenteestä. Ulvilan kaupunki osti Porin ja Ulvilan välisestä liikenteestä lauantaisin noin kolmanneksen, iltaisin talvella 7 ja kesällä 12 vuoroa sekä kesäarkena 18 vuoroa. Lisäksi Ulvilan kaupunki osti Porista alkavaa ja päättyvää HarjunpääSunniemiMynsteriKrapisto liikennettä lauantaina kaksi ja kesäarkena neljä vuoroa. (Lähde: POLISjoukkoliikenne).

18 18 Porin joukkoliikennesuunnitelma Taulukko 7. Porin seudun paikallisliikenteen ostoliikenteen määrä 2003 (Lähde: POLISjoukkoliikenne). Vuosi 2004 vastaa taulukon mukaista tilannetta. Linja Vuorot yhteensä Ostovuorojen määrä (molemmat suunnat) (molemmat suunnat) Ostoliikenteen osuus (%) MP+ MP++ L S MP+ MP++ L S MP+ MP++ La Su Yht. 2,2Y ,5,90,90Z ,6K M,40M työmatkav , , , Yhteensä Lipputuki (= matkustajille suoraan kohdistuva tuki) Porin kaupungin tukemat lipputyypit ovat 30 päivän kausikortti, nuorisokortti, seutulippu, perhelippu, veteraanilippu ja 40matkan sarjakortti. Valtionapukelpoisesta lippusubventiosta kunnat maksavat 52 % ja valtio lääninhallituksen lipunalennuskiintiöstä 48 %. Vuonna 2004 valtionapukelpoisten kaupunkilippujen tuki oli yhteensä ja seutulippujen tuki Taksakatto vuonna 2004 oli Taksakatto alkaa sarjakorttien osalta 12 kilometristä ja käteismatkustajien osalta 20 kilometristä. Taksakatto ei ole valtionapukelpoinen tuote Kaupungin oma rahoitus Valtionrahoitus Kuva 4. Joukkoliikenteen rahoituksen (ostot & lipputuki) kehittyminen Taulukko 7. Porin kaupungin tukemat valtionapukelpoiset lipputuotteet vuonna 2004 (Lähde: Porin kaupunki). Matkat/ Asiakashinta Kustan Lipputyyppi Myynti Matkat lippu ( ) nukset ( ) 30 päivän kausikortti ,0 45, Nuorisokortti ,9 32, matkan sarjakortti , Seutulippu ,85 55 ja Yhteensä

19 Porin joukkoliikennesuunnitelma PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 3.1 Nykyiset palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiden määrittämisessä voidaan Porissa erottaa kaksi erilaista joukkoliikennealuetta: keskeiset kaupunkialueet ja maaseutualueet. Keskeisille kaupunkialueille voidaan asettaa tiukempiin liikennöintiaikoihin, vuorotarjontaan ja kävelymatkan pituuksiin liittyviä palvelutasotavoitteita. Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää samantyyppisten alueiden tasaarvoista kohtelua ottaen huomioon joukkoliikenteen runkoreittien sijoittuminen alueisiin nähden. Maaseutualueiden palvelutasoa määriteltäessä lähtökohdaksi otettiin vastaava tarkastelu kuin seudullisessa POLIS Joukkoliikenneselvityksessä tehtiin muiden Karhukuntien osalta. Kuitenkin uutena asiana tuotiin esille tammikuussa 2005 valmistuneen liikenne ja viestintäministeriön työryhmän määrittämä tavoite julkisen liikenteen peruspalvelutasosta. Työryhmän tavoite poikkeaa hieman PO LIS Joukkoliikenneselvityksessä esitetyistä tavoitteista, mutta ei ole ristiriidassa niiden kanssa. Vuonna 1989 valmistuneessa joukkoliikenneselvityksessä määriteltiin palvelutasotavoitteita vuoroväleille ja kävelyetäisyyksille linjoille (liite 4). Keskeisenä tavoitteena oli silloisen palvelutason säilyttäminen tasapuolisesti samantasoisena toisiaan vastaavilla alueilla. Ongelmaalueiksi joukkoliikennesuunnitelmassa nimettiin Satakunnankatu, Karjaranta, Keskussairaala, Aittaluoto, Harmaalinna ja MeriPorin sisäiset yhteydet. Edellä esitettyjä tavoitteita pidetään edelleen yhtenä tämän suunnitelman lähtökohtana. 3.2 Kaupunkialueen palvelutasotavoitteet Kaupunkialueen keskeisimmät alueet jaettiin kolmeen eri ryhmään; kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueet. Kullekin alueelle määriteltiin tavoitetaso liikennöintiajan, vuorovälien ja kävelymatkojen suhteen. Aluejako on esitetty taulukossa 8. Kerrostaloalueille on asetettu tiukemmat tavoitteet kuin muille alueille, koska matkatuotos on kerrostaloalueilla huomattavasti suurempi kuin pientaloalueilla. Joukkoliikenteen saavutettavuuden osalta tavoitteena on, että suurimmilta asuinalueilta pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään suorat yhteyden keskeisiin työ ja opiskelupaikkoihin. Jos tähän ei päästä, niin vaihdollisten yhteyksien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Taulukko 8. Kaupunkialueen keskeisimpien alueiden jako kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueisiin (Lähde: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2003). Kerrostaloalueet Pientaloalueet Työpaikkaalueet Pormestarinluoto Isojoenranta Mikkola Koivula Toejoki Karjaranta Väinölä Kalaholma Mäntyluoto Impola Koivistonluoto Outokumpu Sampola Harmaalinna Keskussairaala Käppärä Tiiliruukki Metallikylä Musa Vähärauma Pihlava Paratiisinmäki Pietniemi Uusiniitty Reposaari Hyvelä Ruosniemi Yyteri

20 20 Porin joukkoliikennesuunnitelma Liikennöintiajat Liikennöintiaika määrittää joukkoliikennepalvelujen käytössä oloajan. Liikennöintiaikojen tulee palvella matkustustarpeita sopivina aikoina. Palvelutasotavoitteet on asetettu niin, että kaikilta keskeisiltä alueilta on hyvät mahdollisuudet tehdä työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkoja Porin keskustaan ja muille kysyntää tuottaville alueille. Tavoiteasettelussa on lähtökohtana ollut, että kaupunki pystyy tarpeen vaatiessa vaikka liikennettä ostamalla järjestämään tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden loppuun mennessä. Taulukko 9. Palvelutasotavoitteet liikennöintiajoille kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueille. Ajankohta talviarkena välikautena kesäarkena Alue Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue **) 6:00 22:00* 7:00 20:00 6:00 22:00 lauantaina 8:00 2:00 8:00 22:00 8:00 18:00 sunnuntaina 10:00 18:00 10:00 18:00 10:00 18:00 *) perjantaina klo 2:00 **) Sovitetaan töiden alkamis ja päätymisaikojen mukaan Vuorovälit Vuoroväliin vaikuttaa alueen koko, ympäröivä maankäyttö sekä vuorokauden ja vuodenaika. On mahdotonta ajatella, että kaikkia alueita voidaan kohdella tasavertaisesti toisiinsa nähden, koska vuorovälien määräytymiseen vaikuttaa liikenteen kysyntä ja sitä kautta liikenteellinen kannattavuus. Samantyyppisillä alueilla tulee kuitenkin olla mahdollisuuksien mukaan samanlainen palvelutaso. Eroja syntyy esimerkiksi sen vuoksi, että osa alueista sijoittuu joukkoliikenteen runkoreittien varsille. Tavoiteasettelussa on lähtökohtana ollut, että kaupunki pystyy tarpeen vaatiessa vaikka liikennettä ostamalla järjestämään tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen suunnittelukauden loppuun mennessä. Taulukko 10. Vuorovälitavoitteet kerrostalo, pientalo ja työpaikkaalueille. Ajankohta talviarkena kesäarkena välikautena lauantaina sunnuntaina Kerrostaloalue (min) Pientaloalue (min) Työpaikkaalue (min) *) ruuhka päivä 30 ilta ruuhka päivä 30 ilta 120 ruuhka päivä ilta *) Sovitetaan töiden alkamis ja päätymisaikojen mukaan Alue

21 Porin joukkoliikennesuunnitelma Kävelymatkojen pituudet Kävelymatkan pituus pysäkille/pysäkiltä riippuu oleellisesti yhteyden laadusta, ympäristöstä ja tarjotusta vuorovälistä. Kerrostaloalueille voidaan asettaa huomattavasti tiukemmat kävelymatkojen kriteerit kuin pientaloalueilla. Matkatuotos on kerrostaloalueelta huomattavasti suurempi eikä sitä saa heikentää pitkillä kävelymatkoilla. Pientaloalueilla saattaa lyhyitä kävelymatkoja rajoittaa myös joukkoliikennereiteiksi sopivien katujen puuttuminen. Liikenteellisesti ruuhkaisilla alueilla, kuten keskustassa, tulisi kävelymatkojen olla lyhyempiä kuin liikenteellisesti rauhallisilla alueilla. Kävelymatkoissa aluerakenne on määräävämpi tekijä kuin asuntoalueen väestömäärä. Tavallisesti tekijöillä ei ole ristiriitoja keskenään, mutta asuinalueen väestömäärätarkastelu ei anna välttämättä oikeaa kuvaa varsinkaan suurilla alueilla, joissa esiintyy erilaista rakennuskantaa. Työpaikkakeskittymiin pitää ehdottomasti olla lyhyet kävelymatkat, koska muuten lyhyt kävelymatka lähtöpäässä menettää merkityksensä. Sama koskee kävelymatkoja vaihtojen yhteydessä. Taulukko 11. Kävelymatkojen tavoitteelliset pituudet pysäkeille. Kävelymatkojen pituudet pysäkeille Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue *) Suositeltava m 500 m m Poikkeuksellinen *) m m m *) Poikkeuksellista tavoitetta sovelletaan lähinnä hiljaisen ajan liikenteessä kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin Matkaaika ja matkanopeus Matkaaika on liikkumisen vaatimustason kasvusta noussut yhä merkittävämmäksi joukkoliikenteen käyttöön ja houkuttelevuuteen liittyväksi palvelutasotekijäksi. Erityisesti työssäkävijöiden kulkumuodon valintaan vaikuttaa oleellisesti matkaaika. Pori on mukana Tampereen teknisen yliopiston vuonna 2005 aloittaneessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan käyttäjälähtöisesti linjaautoliikenteen eri matkaaikatekijöiden arvostusta. Matkaaika voidaan jakaa odottelu, kävely, odotus ja ajoaikoihin. Odotteluaika aiheutuu siitä, että aikataulut eivät seuraa kiinteästi matkaa edeltäviä tai seuraavia toimintoja. Kävelyaika on matkan alussa, lopussa ja mahdollisesti vaihdon yhteydessä kävelyyn käytetty aika. Odotusajalla tarkoitetaan odotusaikaa pysäkillä. Ajoaika on se aika, jonka matkustaja viettää linjaautossa. Matkaaika linjaautolla on yleensä 1,5 2,5 kertainen henkilöauton matkaaikaan verrattuna. Joukkoliikenteen sujuvuuden parantamisella voidaan vaikuttaa matkanopeuteen ja siten kokonaismatkaaikaan lyhentävästi. Matkaajan lyhenemisen tavoitteita ovat: linjaautoreittien nopeuttaminen liityntäkävelymatkojen lyhentäminen tarkentamalla linjojen reittejä enemmän kysyntää vastaaviksi tiedottamisen lisääminen ja pysäkkikohtaisten aikataulujen laatiminen ajoaikojen lyhentäminen lisäämällä joukkoliikenneetuisuuksia valoohjauksilla, liittymäjärjestelyillä yms. tekijöillä Esteettömyys Tavoitteet: pääsy paikallisliikenteen kalustoon on mahdollisimman helppoa matalalattiaisen kaluston osuutta lisätään. Suunnittelukauden loppuun mennessä kaikki keskeiset päälinjat ajetaan matalalattiaisella kalustolla käytetyimmät pysäkit ovat korotettuja ja katettuja erityisesti keskeisillä kaupunkialueilla ja MeriPorin yhteydellä Palveluliikenne laajenee myös Kokemäenjoen pohjoispuolisille kaupunkialueille.

22 22 Porin joukkoliikennesuunnitelma Palvelutasotavoitteiden toteutuminen nykylinjastolla Liikennöintiajoille asetetut tavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla kohtalaisen hyvin arkipäivinä, mutta viikonloppuliikenteessä on hieman puutteita. Parhaiten asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan, Väinölän ja Pihlavan alueilla, kun taas puutteita löytyy Ruosniemen, Toejoen, Impolan, Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Yleensä pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän. Myös työpaikkaalueilla asetettujen tavoitteiden täyttyminen vaihtelee suuresti. Parhaiten tavoitteet täyttyvät Mäntyluodon ja Metallinkylän alueilla. Suurimmat puutteet löytyvät Karjarannan alueelta, jossa mm. kesä, ilta ja viikonloppuliikenne puuttuvat käytännössä kokonaan. Myös keskussairaalan liikennöintiajoissa on puutteita melko paljon. Vuoroväleille asetetut tavoitteet toteutuvat kerrostaloalueilla kohtalaisen hyvin arkipäivinä ja vain viikonloppu ja kesäliikenteessä on hieman puutteita. Parhaiten asetetut tavoitteet täyttyvät Käppärän, Vähärauman, Sampolan ja Väinölän alueilla. Pientaloalueilla tavoitteiden täyttyminen vaihtelee huomattavasti enemmän. Parhaiten tavoitteet täyttyvät Paratiisinmäen ja Koivistonluodon alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät puolestaan Tiiliruukin ja Isojoenrannan alueilta. Työpaikkaalueilla parhaiten tavoitteet täyttyvät Mäntyluodon ja Metallinkylän alueilla ja suurimmat puutteet löytyvät Karjarannan alueelta, jossa mm. kesä, ilta ja viikonloppuliikenne puuttuvat käytännössä kokonaan. Myös keskussairaalan ilta ja viikonloppuliikenteestä löytyy puutteita melko paljon. Kävelymatkojen pituuksille asetetut tavoitteet täyttyvät kohtalaisen hyvin kaikilla keskeisillä alueilla. Ainoastaan pintaalaltaan suurimpien alueiden reunamilta kävelymatkoille asetetut tavoitteet ylittyvät jonkin verran. Joukkoliikenteen matkaaika on useilla alueilla toiseen suuntaan mentäessä liian pitkä isojen rengaslinjojen vuoksi. 3.4 Maaseutualueen palvelutasotavoitteet Porin maaseutualueiden liikennettä tarkastellaan yhteismitallisena seudun liikenteen kanssa. Toisin sanoen liikenne suurimmilta maaseutualueilta Poriin tulkitaan ikään kuin kuntakeskusten väliseksi liikenteeksi. Palvelutasotavoitteet on määritelty matkatyypeittäin, joita ovat työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkat. Palvelutasotavoitteissa on alustavasti määritelty, minkä tasoiset joukkoliikennepalvelut millekin alueille järjestetään. Samantyyppisillä alueilla tulisi olla samantasoiset palvelut, mutta yleensä alueen palvelut ovat luonnostaan parempia, jos alue sijoittuu joukkoliikenteen runkoreittien varrelle. Ihmisten jokapäiväisten liikkumistarpeiden kannalta on tärkeää työmatkojen sujuvuus, opiskelumatkojen sujuvuus ja turvallisuus sekä peruspalvelujen saavutettavuus. Peruspalvelutaso mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien kehittämisen tyydyttämällä väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavanomaiset liikkumis ja kuljetustarpeet kestävällä tavalla. Peruspalvelutason kannalta on tärkeää, että maaseutualueilla turvataan runkoliikenteen palvelut, ja että palvelut tyydyttävät työssäkäynnin ja opiskelun sekä keskuskaupunkiin suuntautuvan asiointiliikenteen tavoitteet. Liikenne ja viestintäministeriön määrittely peruspalvelutasosta: Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä liikenteessä turvataan työ, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet sekä asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista alueen keskuskaupunkiin ja seutukunnallisesti tärkeisiin palvelukeskuksiin. Julkisen liikenteen palvelut muodostavat kattavan alueellisen liikenneverkon. Seutukuntien ja kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä.