Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkoti on toiminut Hervannassa vuodesta 1977 lähtien. Päiväkodissa on kuusi ryhmää: kaksi 1-2-vuotiaiden ryhmää, Naperot ja Taaperot, kaksi 3-5-vuotiaiden ryhmää, Vesselit ja Muksut, integroitu ryhmä Mussukat sekä esiopetusryhmä Viikarit. Pelipuiston päiväkoti on monikulttuurinen päiväkoti, mikä tarkoittaa, että vieraskielisten lasten osuus on suhteellisen suuri. Toiminta-ajatus Arvot Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Toiminta ja oppiminen Tuen kolmiportaisuus Kieli- ja kulttuurinäkökulmia Arviointi Johtaja Leila Lilja Toimisto Teekkarinkatu 17, Tampere Satoramin päiväkoti avattiin tammikuussa Päiväkodissa on kaksi ryhmää: 1-2-vuotiaiden ryhmä, Unikot, sekä 3-5-vuotiaiden ryhmä, Pellavat. Vastaava lastentarhanopettaja Markit Piitulainen Paavo Kolinkatu 12, Tampere

2 Toiminta-ajatus Luodaan hyväksyvä toimintaympäristö, jossa huomioidaan ja kunnioitetaan eri kulttuureja. Ohjataan lasta hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisuutta. Kannustetaan ja rohkaistaan lasta omatoimisuuteen antamalla positiivista palautetta. Toimitaan lapsilähtöisen toimintamallin mukaan, mikä tarkoittaa lapsen tarpeista ja kehitystasosta lähtevää toimintaa. Tarjotaan mahdollisuus monipuolisiin leikkeihin ja niiden kehittelyyn sekä tuetaan leikkitaitojen kehittymistä. Hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä monipuolisesti kasvatustoiminnassa. Toiminta suunnitellaan mahdollisimman kiireettömäksi. Tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä pyritään luomaan mahdollisimman avoin ilmapiiri, jossa on helppo keskustella erilaisista kasvatuskysymyksistä. Pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitsemaan huolenaiheet lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa, elämäntilanteessa tai olosuhteissa sekä löytämään niihin ratkaisuja yhdessä vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

3 Arvot Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Kumppanuus Perheiden ja lasten erilaiset tarpeet ovat osa päiväkotimme jokapäiväistä arkea. Päiväkotimme henkilökunnalla on laaja tietämys liittyen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, monikulttuurisuuteen sekä koulupolkuihin. Kasvatus ekologisuuteen koetaan yhteisenä asiana. Perheen ja lapsen tarpeet ja toiveet ovat suunnittelumme ja toimintamme toteutuksen lähtökohtia. Keskusteluilla vanhempien kanssa, lapselle tehtävillä suunnitelmilla ja jatkuvalla vuorovaikutuksella perheiden kanssa on siten erittäin tärkeä merkitys. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Hervannan tuen tiimi, neuvola, Tampereen Ateria, Sol-Palvelut Oy, lähipäiväkodit, koulut, perheneuvola, sosiaalityöntekijät, Tays ja terapeutit. Asiakaslähtöisyys/ lapsilähtöisyys Rohkea aloitteellisuus Kiinnitämme erityisesti huomiota turvallisuuteen ja siihen, että kaikilla olisi hyvä olla päivähoidossa. Leikille järjestetään tilaa ja aikaa päivittäin. Pyrimme löytämään jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat menetelmät, siksi jatkuva, avoin vuoropuhelu perheiden kanssa on tärkeää. Päiväkodissamme jokaisella on oikeus tuoda omia ideoita muiden tietoon. Perheiltä tulleet ehdotukset käydään läpi ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Olemme avoimia muuttamaan toimintatapojamme ja työympäristöämme toimivimmiksi.

4 Arvot Taloudellisuus Päiväkodissamme on suunniteltu tarkkaan työtehtävät ja ajankäyttö. Henkilökuntaa on paikalla eniten silloin, kun sitä tarvitaan. Yhteistyö ja vuorovaikutus vanhempien kanssa ovat tässäkin asiassa merkityksellisiä. Kun tiedämme perheiden hoitotarpeet ajoissa, pystymme paremmin suunnittelemaan toimintamme toimivaksi sekä perheitä ja lapsia paremmin palvelevaksi. Yhteistyö ryhmien välillä on tärkeä ja välttämätön osa toimivaa, taloudellista arkea. Lapsen kasvuun liittyvät arvot Lasten kasvussa tasapainoiseksi ihmiseksi pidämme tärkeänä, että lapset oppivat yhteiset normit, säännöt ja käytöstavat. Lapsen kasvu ja kehitys otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Kiinnitämme huomiota erityisesti toisten huomioon ottamiseen, oman vuoron odottamiseen, rehellisyyteen ja leikkitaitojen kehittämiseen. Ristiriidat selvitämme puhumalla. Erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen ovat päiväkodissamme tärkeitä arvoja. Pidämme tärkeänä lasten tukemista omatoimisiksi ja oma-aloitteisiksi. Henkilöstön arvostaminen Päiväkodissamme eri ammattiryhmät täydentävät toistensa tietoja ja osaamista luoden toimivan ammatillisen yhteisön. Erityisesti moniammatillisten yhteistyökumppaneiden arvostus näkyy arjessamme. Saamme puolin ja toisin arvokasta tietoa lapsen mahdollisimman laadukkaan hoidon ja kasvatuksen toteuttamiseksi.

5 Vanhempien osallisuus Tutustumisvaiheessa luodaan alku perheen ja päivähoidon väliselle vuorovaikutukselle. On tärkeää, että perhe ja erityisesti lapsi voivat kokea olevansa tervetulleita ja tulevansa kuulluksi. Lapsen aloittaessa päivähoidossa vanhempien kanssa tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan lapsen hoitoon liittyvistä asioita kuten esimerkiksi hoitoajoista. Ryhmän henkilökunta laatii yhdessä vanhempien kanssa lapselle varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelman. Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan yhdessä perheiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa kuntoutussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen tehostetun/erityisen tuen oppimissuunnitelma. Vanhemmilla on mahdollisuus varata keskusteluaika muulloinkin kuin varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä varten. Keskusteluja varten varaamme tarvittaessa tulkin. Jos lapsella on haasteita, päiväkodissamme on tapana kertoa niihin liittyvistä havainnoista heti ja käydä vanhempien kanssa keskustelua mahdollisten tukitoimien tarpeesta ja mahdollisuuksista. Toivomme, että myös perheet uskaltavat ottaa esille heitä askarruttavat lastaan, perhettään tai päiväkodin toimintaa koskevat asiat. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) ja alueen terveydenhoitaja vierailevat säännöllisesti päiväkodissamme. Perheet voivat olla heihin yhteydessä suoraan tai henkilökunnan kautta.

6 Vanhempien osallisuus Vanhemmat voivat seurata lapsensa ryhmän toimintaa ryhmästä riippuen ilmoitustaululta ja/ tai kuukausitiedotteista. Pidämme luonnollisesti vanhemmat ajan tasalla ryhmän toimintaan liittyvissä asioissa myös päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa juttelemalla. Pidämme tärkeimpänä yhteytenä päivittäistä kontaktia perheisiin. Sen lisäksi olemme tarvittaessa yhteydessä vanhempiin puhelimitse tai sähköpostitse. Jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon kootaan muun muassa lapsen tekemiä askarteluja, valokuvia ja haastatteluja lapsesta. Päiväkodissamme on vuodesta riippuen erilaista yhteistä toimintaa ja tapahtumia perheiden kanssa, esimerkiksi vanhempainillat, erilaiset tapahtumat ja juhlat.

7 Varhaiskasvatuksen Hyvinvoiva lapsi suunnittelu Pelipuiston päiväkodissa tuetaan lapsen yksilöllisyyttä ja oikeutta olla sellainen kuin on. Meillä erilaisuus on rikkaus ja osa jokapäiväistä arkea. Päiväkodissamme on matala kynnys puuttua kiusaamiseen, kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma on tehty ja lasten kaverisuhteita tuetaan aktiivisesti. Sosiaalisia taitoja harjoittelemalla opitaan tulkitsemaan kavereiden tunnetiloja ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla. Vuorovaikutustaitoja tuetaan muun muassa mallittamalla, kuvien sekä erilaisten leikkien ja projektien avulla. Lasten tutustumiseen ja ryhmäytymiseen käytetään aikaa ja niiden merkitys tiedostetaan. Ryhmäytyminen on pohja lasten viihtymiselle ja kaverisuhteiden syntymiselle. Erityisen tärkeää ryhmäytymisvaiheessa on kannustava ilmapiiri. Havainnointi Havainnointi on olennainen osa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Havainnot ovat pohjana toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Niiden avulla pyritään löytämään jokaiselle ryhmälle ja lapselle sopivat toimintatavat sekä muokkaamaan tiloja ja toimintaa paremmiksi. Havainnot helpottavat myös lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen. Jokaisesta lapsesta täytetään päiväkodissa 1½- ja 4-vuotisneuvolaa ennen lomake, jossa havainnoidaan ja kuvaillaan lapsen taitoja.

8 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Ympäristö Pyrimme luomaan viihtyisän varhaiskasvatusympäristön, joka mahdollistaa monipuolisen leikin ja toiminnan. Lapsiryhmää havainnoimalla kasvattajat muokkaavat tiloja tarpeen mukaan. Lähes jokaisessa ryhmässä on leikkitaulu ja/tai leikkialueet ohjaamassa leikinvalintaa, rauhoittamassa toimintaa ja lisäämässä leikin pitkäkestoisuutta. Leikkitaulun avulla opetellaan myös omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja toisten lasten kanssa. Pyrimme järjestämään lapsille rauhallisen ja turvallisen toimintailmapiirin, joka mahdollistaa leikkimisen, tutkimisen ja oppimisen. Positiivinen, mahdollisimman välitön palaute ja kannustaminen ovat tärkeitä asioita hyvän psyykkisen ympäristön muodostamisessa. Lasten annetaan toteuttaa itseään muun muassa leikeissä, liikunnassa, kädentaidoissa ja musiikissa. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja kokeilemaan myös uusia asioita. Aikuisen syli on lapsille avoin. Kasvattajilta löytyy herkkyyttä huomata lasten muuttuvat psyykkiset tarpeet. Ryhmät pyrkivät ulkoilemaan hieman toisistaan poikkeavina aikoina, mikä rauhoittaa ulkoilutilanteita. Päiväkodin ympäristö on monipuolinen. Päiväkodin vieressä on urheilukenttä. Lyhyen matkan päässä käytössämme ovat monet puistot, sekä pienet että suuremmat lähimetsät ja talvisin hyvät hiihtomaastot.

9 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Lasten osallisuus Päiväkodissamme otetaan lasten toiveita huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tärkeä lasten osallisuutta vahvistava menetelmä on lasten havainnointi. Leikin tarkkailu antaa kasvattajille paljon tärkeää tietoa lasten kiinnostuksen kohteista. Lapsi nähdään päiväkodissamme aktiivisena toimijana, ei vain kasvatuksen kohteena. Lapsi osallistuu ikänsä, kehitystasonsa ja taitojensa mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, joista he voivat valita. Lasten toiveiden mukaan voidaan järjestää erilaisia leikkimahdollisuuksia. Päiväkodissamme on aktiivisessa käytössä pienryhmätoiminta, mikä tukee lapsen kuulemista ja osallisuutta. Ryhmään luodaan ilmapiiri, jossa lapsen on helppo ja turvallinen kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan niin, että hän kokee tulevansa kuulluksi. Positiivinen palaute sekä aikuisen aito läsnäolo, lapsen kanssa keskusteleminen ja lapsen kuuleminen rohkaisevat lasta tuomaan ajatuksiaan ja toiveitaan esille.

10 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Leikki Tarjoamme lapsille monipuolisia lasten tarpeista, kehitystasosta ja kiinnostuksen kohteista muodostuvia leikkimahdollisuuksia ja -projekteja. Mallitetulla ja ohjatulla leikillä on päiväkodissamme tärkeä merkitys. Paneudumme lasten leikkitaitojen kehittämiseen sekä leikin pitkäkestoisuuden tukemiseen. Leikkiympäristön järjestäminen on tärkeä osa onnistuneita leikkejä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Päiväkodissamme lapset saavat toteuttaa itseään sekä ohjatusti että vapaasti toimien. Lapsille tarjotaan mahdollisuus saada elämyksiä esimerkiksi konserttien, näytelmien ja museokierrosten kautta. Liikkuminen ja terveys Päiväkodissamme ulkoillaan päivittäin. Säännöllinen ulkoilu tukee lapsen omaehtoista liikkumista. Hyödynnämme monipuolisia retkikohteita niin rakennetussa kuin luontoympäristössäkin. Lapset osallistuvat viikoittain monipuolisiin, ikä- ja kehitystason mukaisiin liikuntahetkiin. Liikunnassa rohkaistaan lasta uusien asioiden kokeilemiseen turvallisen aikuisen kanssa. Tavoitteena liikunnassa on onnistumisen, oppimisen ja liikunnan ilo. Tutkiminen Lapsi oppii ja hahmottaa häntä ympäröivää maailmaa tutkimalla. Siihen hänellä on mahdollisuus päiväkotimme arjessa.

11 Toiminta ja oppiminen KESTÄVÄ KEHITYS ELÄIMET KASVIT LUONTO LUOVA, KIELELLINEN ILMAISU PUHEEN TUOTTAMINEN VUODEN- AJAT SÄÄ SANAVARAS- TON KARTUTTAMI NEN KIELI YMMÄRTÄ- MINEN ARKI JA LEIKIT KALENTERI S2-OPETUS LOOGINEN PÄÄTTELY MATEMATIIKKA PERUS- KÄSITTEET NUMEROT JA MUODOT

12 Toiminta ja oppiminen KOKEMUKSET JA ELÄMYKSET AISTIT ITSE TEKEMINEN ESTETIIKKA ERI MAIDEN KULTTUURIT RUOKA- PERINTEET JA SAPERE TAIDEAINEET SANALLISTA- MINEN ASUIN- YMPÄRISTÖ HISTORIA JA YHTEISKUNTA SADUT, TARINAT, TIETO- KIRJAT ERILAISET USKONNOT ARVOT PERINNE- LEIKIT JA -LAULUT HILJENTY- MINEN ETIIKKA JA USKONTO NORMIT TAPAKASVATUS

13 Tuen kolmiportaisuus Kaiken toiminnan pohjana on laadukas peruspedagogiikka. Tämän lisäksi lapsi voi saada myös yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarpeensa mukaan. Päiväkodissamme on tärkeällä sijalla lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, monikulttuurisuuden arvostaminen sekä lasten kasvun ja kehityksen tukeminen. Varhainen puuttuminen ja sopivien tukitoimien löytäminen tukevat lapsen positiivista kehittymistä ja voivat vähentää haasteiden esiintymistä jatkossa. Pyrimme olemaan perheiden tukena mahdollisuuksien mukaan muuttuvissa elämäntilanteissa ja lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä kasvatukseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa voimme auttaa perhettä löytämään sopivia tukimuotoja perheelle ja lapselle. Lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahojamme tuen toteuttamisessa ovat mm. Hervannan tuen tiimin varhaiskasvatuksen erityisopettajat (veot), neuvolapalvelut, terapeutit, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja Tays. Hervannan tuen tiimin tehtävänä on auttaa henkilökuntaa havaitsemaan lapsen tuen tarve riittävän varhain sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan tuki yhdessä vanhempien kanssa. Tarkoituksena on tuoda lapsen tarvitsema tuki lapsen lähiympäristöön. Päiväkotimme veo on Tiina Torvikoski (puh ).

14 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia Perheiden ja lasten kielen ja kulttuuritaustojen huomioiminen on osa jokapäiväistä arkeamme. Tarvittaessa käytämme tulkkipalveluita keskusteluissa vanhempien kanssa. On tärkeää, että perhe voi omalla kielellään hänen lapsensa hoitoa ja kasvatusta koskevista asioista sekä kertoa perheen tarpeista ja näkemyksistä. Näin väärinkäsitysten riski arjessa pienenee. Päiväkodissamme on tärkeässä asemassa suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin tutustuttaminen. Tiedotamme ja opastamme tarvittaessa myös vanhempia suomalaisista käytännöistä. Hoitosopimuksen laatimisen yhteydessä keskustelemme vieraskielisten perheiden kanssa heidän kulttuuriinsa liittyvistä asioista sekä heidän toiveistaan niiden huomioimiseen päivähoidossa. Koska päiväkodissamme on paljon vieraskielisiä lapsia ja tukea tarvitsevia lapsia, lähes jokaisen ryhmän käytössä on kuvia puheen ja toiminnan tukena. Kuvien lisäksi käytämme tarvittaessa myös viittomia, eleitä ja muita puhetta tukevia kommunikointimenetelmiä. Ryhmän ja yksittäisen lapsen kieli- ja kehitystason huomioiden käytämme selkeää puhetta sekä lyhyitä, ositettuja ohjeita. Havainnollistaminen, mallittaminen ja toistaminen ovat olennainen osa toimintaamme. Ohjaamme ja tuemme kutakin lasta hänen omien tarpeidensa mukaan. Seuraamme jatkuvasti lasten kielen kehitystä. Jokaiselle vieraskieliselle lapselle tehdään suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma. Teemme tiivistä yhteistyötä Hervannan tuen tiimin ja puheterapeuttien kanssa lasten kielen kehityksen tukemiseksi.

15 Arviointi Arvioimme varhaiskasvatusta ja toimintaamme jatkuvasti ja muutamme käytäntöjä tarpeen mukaan. Varhaiskasvatusympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti havainnoimalla tilojen toimivuutta lasten leikeissä ja toiminnassa. Tilaratkaisuja ollaan valmiita muuttamaan ryhmien tarpeiden mukaan toimivammiksi. Varhaiskasvatusympäristön arvioinnissa ja suunnittelussa otetaan huomioon myös lasten toiveita. Kasvattajatiimit arvioivat ryhmän pedagogiikkaa, tuen muotoja ja menetelmiä sekä varhaiskasvatusympäristöä viikoittain tiimipalaverien yhteydessä. Pidemmällä aikavälillä tarkastellaan mm. ryhmien huonekalujen ja pihavälineiden tarkoituksenmukaisuutta, jotta ne pysyvät kaikille mielekkäinä ja turvallisina. Perheet osallistuvat varhaiskasvatuksen, toiminnan ja tilojen arviointiin erityisesti lasten suunnitelmien teon yhteydessä, jolloin henkilökunta pyytää aktiivisesti heiltä palautetta. Toivomme, että vanhemmat antavat meille aktiivisesti palautetta soittamalla, sähköpostilla tai nimettömänä jokaisen ryhmän tiloissa olevaan palautelaatikkoon. Vanhemmille pyritään vastaamaan mahdollisimman pian ja heille kerrotaan tarvittaessa palautetta seuraavista toimenpiteistä ja niiden etenemisestä. Lapsilta saadaan palautetta haastattelujen ja päivittäisien jutteluhetkien kautta sekä seuraamalla lasten leikkejä ja toimintaa. Lapsilta saatu palaute ei tule aina suoraan, vaan kasvatushenkilökunta havainnoi aktiivisesti lapsia saadakseen tietoa lasten ajatuksista ja mielipiteistä.