TIIVISTELMÄ. Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 IX (TAMPELLA) 131-5, LAPINTIE 26, PAJAKATU 7, ASUINKERROSTALON ULLAKON MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN, KERROSLUVUN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä elokuuta 2009 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kaupunginosassa IX (Tampella) Kastinsillan, Lapintien ja Pajakadun välisessä risteyksessä. Suunnittelualueen kortteli nro 131 on kiilamaisesti rautateiden väliin jäävä alue, jonka rakennuskanta on luvuilta. Korttelin vanhimmissa osissa on asemakaavassa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeiksi luokiteltuja alueita sekä rakennustaiteellisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 910 m 2. Tonttijako (tunnus 110) on vahvistettu Tontilla on punatiilinen, vuonna 1927 valmistunut 4-kerroksinen asuinkerrostalo. Kerrosalaltaan rakennus on 2570 m 2 kokoinen, ja siinä on 31 asuinhuoneistoa ja kolme liiketilaa. Kaavan tavoitteet Tontin nro asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt Asunto Oy Kastinlinnan isännöitsijä Anne Paunila. Hakemuksen tavoitteena on mahdollistaa ullakkokerroksen ottaminen asuinkäyttöön. Suunniteltu muutos edellyttää rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamista. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide ja neljä kommenttia, joista kolmessa oli huomautettavaa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin kuusi lausuntoa, joista Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa oli huomautettavaa, sekä rakennusvalvonnan suullinen lausunto, joka koski kaavamääräysten ristiriitaisuutta kerros- ja ullakkotermien välillä. Kaavaa tarkistettiin tältä osin, ja museon lausunnon johdosta kaava-asiakirjoihin liitettiin Huura Oy:ssä laadittu As Oy Kastinlinnan kohdeinventointi.

2 Asemakaava Asemakaavan muutoksessa maankäyttö tarkistetaan ajantasaiseksi merkitsemällä suunnittelualue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 36), jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 3050 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=3.35. Suunnittelualueen kerrosala kasvaa 480 k-m². Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi 2/3 (u 2/3). Korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään osoitetun 32 dba mukainen. Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla (sr-23). Ullakolle rakennettavien kerrosalaan laskettavien tilojen tulee liittyä alapuolella olevassa kerroksessa oleviin tiloihin (ul-as2). Tontilta on osoitettu alueen osa, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelualueeksi (i-16). Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin IX kaupunginosan korttelin nro 131 tonttia nro 5. Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Iina Laakkonen ja suunnittelija Marjut Lund. Dnro: TRE: 3185/2008

3 Kirjauspäivämäärä: Verkkonumero: Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee kaupungin keskustan läheisyydessä Tampellan kaupunginosassa osoitteessa Lapintie 26. Kaavan nimi ja tarkoitus IX-131-5, Lapintie 26, Pajakatu 7, Asuinkerrostalon muuttaminen asuinkäyttöön, kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviontisuunnitelma Asemakaavan selostus Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Melulausunto asemakaavamuutosta varten As Oy Kastinlinnan kohdeinventointi, korttelin 131 tontti 5, Huura Oy, LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen kortteli nro 131 sijaitsee ratapihan pohjoispäässä, ja se jää kiilamaisesti sen lounaispuolella sijaitsevan, vuonna 1895 valmistuneen Porin radan sekä koillispuolelta Naistenlahden voimalaitokselle vievän radan väliin. Alueen yksi maamerkki on Porin radan ylittävä Kastinsilta Lapintien ja Pajakadun risteyksessä. Ennen 20-lukua sillan korvasi pelkkä ylikäytävä, ja suunnittelualueella sijaitsi matalia puurakennuksia. Korttelissa nro 131 on asemakaavassa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeiksi luokiteltuja alueita sekä rakennustaiteellisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Korttelissa on sekä 4-kerroksisia punatiilisiä kerrostaloja, yksikerroksisia puutaloja sekä 1980-luvulla rakennettu betonielementtitalo Luonnonympäristö Tontti nro on laatoitettua, kannen päälle rakennettua sisäpihaa. Suunnittelualueen lähiympäristö on kallioinen Rakennettu ympäristö Tontilla on valmistunut 4-kerroksinen, kerrosalaltaan 2570 k- m 2 kokoinen asuinkerrostalo, jossa on 31 asuinhuoneistoa ja kolme

4 liiketilaa. Lähiympäristön rakennuskanta on luvuilta. Korttelissa nro 131 on tiilestä muurattuja kerrostaloja ja yksikerroksisia puutaloja. Tontilla sijaitseva tiilijulkisivuinen asuinkerrostalo edustaa 20-luvun klassismin tyylisuuntaa. Kerrostalo on osa neljän eri taloyhtiön muodostamaa umpikorttelia, jotka yhtä lukuunottamatta ovat samanhenkistä ja rakennusmassaltaan yhtenäistä lukujen arkkitehtuuria. Katon materiaalina on saumattua kuparia. Tontin nro kerrostalon katolla on alkuperäisiä pieniä kolmion muotoisia kattoikkunoita, jotka jatkuvat samanlaisina myös tontin nro taloyhtiön katolla. Viereisistä taloyhtiöistä As Oy Kastinlinnan erottaa selkeimmin ikkunoiden erilaisesta puitejaosta. Kuva yllä: nykytilanne Kastinsillalta kuvattuna Maanomistus Tontin nro omistaa Tampereen kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu Siinä suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen kk2. Merkinnällä osoitetaan Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue. Siihen liittyvän kaavamääräyksen mukaisesti Tampereen keskustaa kehitetään vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot Yleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustan osayleiskaavassa tontti on kerrostalovaltainen asuntoalue, jonka kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin.

5 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan liikenneosayleiskaavan. Keskustan liikenneosayleiskaavan mukaan suunnittelualuetta sivuaa kokoojakatu sekä kevyenliikenteen pääväylä. Lähialueella on rautatie ja varaus pikaraitiotietunnelille, jonka sijainti on ohjeellinen Asemakaava Tontilla IX on voimassa vahvistunut asemakaava nro Sen mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tonttitehokkuudella e=1.0 kerrosalaksi muodostuu 910 k-m 2, josta myymälä- tai liiketilaa saa olla enintään 200 k-m 2. Tontilla on rakennusala 3-kerroksiselle, Lapintien suuntaisesti sijoittuvalle rakennukselle ja maanalaiselle tilalle (ma). Ullakolle saa tehdä talon käyttöön saunan tarpeellisine lisätiloineen (su). Asuinhuoneistoa kohti on varattava 1 autopaikka sekä 10 m 2 vapaata tonttitilaa Meluselvitys Kaava-aluetta koskee Ramboll Finland Oy:n tekemä melulausunto asemakaavamuutosta varten. Lausunnossa esitetään kaavaan merkittäväksi vähintään 32 db melumerkintää, mikä kuvaa sisä- ja ulkotilan välistä äänitasoeroa, minkä suunniteltavan rakenteen tulee tuottaa. Lausunnossa todetaan kyseisen vaatimuksen olevan hyvin mahdollista toteuttaa nykyisellä hyvällä rakennustavalla. Sisämelutaso sekä esitettyjen rakenteiden riittävyys on hyvä tarkistaa rakennuslupavaiheessa Kohdeinventointi Kaava-alueesta on laadittu kohdeinventointi, jossa on tarkemmin kuvattu suunnittelualueella sijaitsevaa asuinrakennusta, sen arvoja, erityispiirteitä ja liittymistä lähiympäristöönsä. Inventoinnissa As Oy Kastinlinnalla on todettu olevan rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja Tonttijako Kaava-alueella on voimassa tonttijako (tunnus 110), joka on vahvistettu Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin nro asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt Asunto Oy Kastinlinnan isännöitsijä Anne Paunila. Hakemuksen tavoitteena on mahdollistaa ullakkokerroksen ottaminen asuinkäyttöön. Suunniteltu muutos edellyttää rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamista. Kerrosala kasvaa 450 m 2.

6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Asunto Oy Kastinlinnan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Alueen asukkaat Pirkanmaan ympäristökeskus Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja) viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Kaupunkikuvasta kiinnostuneet tahot muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide ja neljä kommenttia, joista kolmessa oli huomautettavaa. Asunto Oy Kastinsillan hallitus jätti mielipiteen koskien Lapintie 26:en ja Pajakatu 9:n julkisivujen säilymistä yhdenmukaisena. Hallituksen edustajat pitävät tärkeänä, että julkisivujen ilme pysyy samanlaisena mukaan lukien räystäslinja, kattokaltevuus, kattoikkunoiden hahmo ja lukumäärä. Myös sisäpihan puolen tulisi sopia rakennuksen alkuperäiseen tyyliin. Asunto Oy Kastinsillan hallitus on huolissaan autopaikkojen riittävyydestä. Kaavoittajan vastaus: Katujulkisivun sekä sisäpihan puolen räystäslinja, kattokaltevuus ja kattoikkunoiden lukumäärä säilyy samana, ikkunoiden hahmoon tulee ainoastaan suora pystyosa lisää. Rakennuslupavaiheessa myös kaupunkikuva-arkkitehti tarkistaa suunnitelman sopeutumisen olemassa olevaan ympäristöön. Asuntojen lukumäärä ei lisäänny ullakkomuutoksen yhteydessä, joten sillä ei ole suoranaista vaikutusta nykyiseen autopaikkatarpeeseen. Ympäristöpalveluiden kommentissa sanotaan, että rautatien läheisyys ja siitä aiheutuva meluhaitta on otettava huomioon suunnittelussa. Rautatien vaihteet ja kaarrevastuksesta aiheutuva kirskunta kaarteen kohdalla aiheuttavat häiriötä. Ratahallintokeskuksen

7 kommentissa todetaan, että suunnittelussa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista. Kaavoittajan vastaus: Hakija on teettänyt melulausunnon, jonka perusteella kaavaluonnokseen on määritelty melumääräys, jossa edellytetään, että korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba-luvun mukainen. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa todetaan Lapintie 26:en sijaitsevan keskeisellä paikalla ja muodostavan ehjän korttelikokonaisuuden viereisen asuinkerrostalon kanssa, jossa erityinen merkitys on jyrkähköllä saumapellillä katetuilla kattopinnoilla kattoikkunoineen. Museo katsoo, että asemakaavan muutoksen vaikutusten arvioimiseksi tulee kohteesta laatia rakennusinventointi sekä lähialueesta kaupunkikuvallinen selvitys. Kaavoittajan vastaus: Kaavahankeen vaikutus katukuvassa on vähäinen, sillä suunnitellut uudet ikkunat ovat entisten paikalla ja muutokset niiden muodossa pieniä. Tämänmukainen täydennysrakentaminen on suojelutavoitteita tukevaa, eikä vaikuta kaupunkikuvaan tai rakennuksen julkisivuun merkittävästi. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin kuusi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa, sekä rakennusvalvonnan suullinen lausunto, joka koski kaavamääräysten ristiriitaisuutta kerros- ja ullakkotermien välillä. Kaavaa tarkistettiin tältä osin. Pirkanmaan maakuntamuseo lausuu, että kaava-aineistoja tulee täydentää rakennuksen ominaispiirteitä koskevalla tarkemmalla kuvauksella, johon suojelumääräys rakennuksen ominaispiirteitä koskien voi viitata. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee erityinen huomio kiinnittää muutosten vaikutuksiin lähiympäristöön ja naapurirakennenuksiin. Kaavassa esitetty rakennuksen suojelua koskeva määräys sr-23 on lähtökohtaisesti hyvä, ja myös sisäpihan osalle annettua määräystä i-16 museo pitää puollettavana. Museo huomauttaa, että kaavaluonnoksen selostuksessa esitetyn havainnekuvan mukainen ratkaisu ei yleisesti ottaen täytä kaavassa esitettyjä rakennussuojelutavoitteita. Kaavaehdotus tulee toimittaa museolle lausunnoille. Kaavoittajan vastaus: Hakijan suunnittelija on laatinut museon lausunnon johdosta kohdeinventoinnin, jonka avulla rakennuksen arvoja on voitu täsmentää. Myös inventoinnissa on havaittu samoja arvoja, kuin mitä suojelumääräyksessä sr-23 on painotettu. Kattoikkunoiden koko ja muoto määräytyvät lopullisiksi rakennuslupavaiheessa.

8 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tampereen keskustan osayleiskaavaan on kirjattu tavoitteina mm. lisätä Tampereen keskustan vetovoimaisuutta laadukkaana asuinympäristönä sekä parantaa keskustaympäristön viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa. Kaavamuutos on keskustan osayleiskaavan mukainen Yleiskaavallinen tarkastelu Keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten hanketta on verrattava osayleiskaavan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa 1995 tontille IX (TAMPELLA) sijoittuvan suunnitelman osalta (MRL 39, 2. momentti kohdat 1-9). MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Alue on Keskustan osayleiskaavassa kerrostalovaltaista asuntoaluetta, jonka kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin. Hanke on ekologisesti kestävää ja taloudellista rakentamista, koska siinä hyödynnetään käyttämätöntä tilaa jo olemassa olevan rakenteen sisäpuolella. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Laajennussuunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Ullakkotilojen lisääminen asuintiloiksi parantaa huoneistojen asumisväljyyttä, ja näin huomioi mm. perheasumisen tarpeita. Hankkeen rakentaminen ei vaikuta olemassa oleviin palveluihin, ja se sijaitsee lähellä ydinkeskustan palveluita. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Hanke rakennetaan olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkoston varaan ydinkeskustan lähelle. Keskustan alueella asukkaiden käytössä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

9 Hanke on mittakaavaltaan pieni, eikä sillä ole suurta vaikutusta muuhun kuin huoneistojen asukkaiden elinympäristöön. Suunnittelualue sijaitsee raidemelun vaikutusalueella, ja ilman asianmukaista rakenteiden melusuojausta hanke saattaisi heikentää asumismukavuutta. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Hankkeella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Keskusta-asumisen kehittäminen vähentää autoilun tarvetta. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Kaava-alue on kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla korttelissa, jossa on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä kohde, joka on tarkoitettu asemakaavan tai rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi. Koska laajentaminen tapahtuu olevan rakennuksen julkisivujen sisäpuolella, jäävät vaikutukset kaupunkikuvaan vähäisiksi. As Oy Kastinlinnan sijainti näkymänä Kastinsillalta ja osana merkittävää korttelikokonaisuutta asettaa kuitenkin erityiset vaatimukset mahdollisten uusien rakennusosien suunnittelulle. Ullakolle suunniteltujen ikkunoiden sopeuttamista pyritään ohjaamaan kaavamääräyksin, joissa katon muotojen merkitystä sekä kaupunkikuvallisia arvoja painotetaan. MRL 39.2 kohta 9:Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Hanke ei muuta virkistykseen soveltuvia alueita Tampereen keskustassa. Johtopäätökset Tonttien asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta vähäisesti täydentäen kaupunkirakennetta. Asemakaava on Keskustan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavassa voidaan toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hakijan tavoitteet Hakemuksen tavoitteena on mahdollistaa ullakkokerroksen ottaminen asuinkäyttöön. Suunniteltu muutos edellyttää rakennusoikeuden ja kerrosluvun korottamista.

10 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa maankäyttö tarkistetaan ajantasaiseksi merkitsemällä suunnittelualue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 36), jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutoksessa maankäyttö tarkistetaan ajantasaiseksi merkitsemällä suunnittelualue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 36), jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 3050 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=3.35. Suunnittelualueen kerrosala kasvaa 480 k-m². Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi 2/3 (u 2/3). Korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään osoitetun 32 dba mukainen. Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla (sr-23). Ullakolle rakennettavien kerrosalaan laskettavien tilojen tulee liittyä alapuolella olevassa kerroksessa oleviin tiloihin (ul-as2). Tontilta on osoitettu alueen osa, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelualueeksi (i-16).

11 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa Asunto Oy Kastinlinnan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Muutos lisää asumisväljyyttä asunnoissa, joiden osaksi ullakko liitetään Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Kaavamuutos ei vaikuta lähialueen liikenteen lisääntymiseen merkittävästi, sillä asuntojen lukumäärä ei kasva kaavamuutoksen myötä Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on muuttaa rakennuksen julkisivua vain kattoikkunoiden osalta. Harkitusti toteutettuna sillä ei ole suurta vaikutusta Lapintien, Pajakadun tai korttelin sisäosan yleisilmeeseen. Kaavamuutoksen yhteydessä rakennuksen julkisivujen rakennustaiteelliset arvot on voitu suojella, ja sen kaupunkikuvallista merkitystä painottaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kohdassa 4.1 on esitetty hakijan toimittama kuvapari, joka antaa suuntaa muutoksesta suunnittelualueella. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.