Ihmisarvoinen vanhuus

Transkriptio

1 Ihmisarvoinen vanhuus Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät III Inari, Saajos Marja Vaarama Professori, Ylijohtaja, THL

2 Esityksen runko Ihmisarvoisen vanhuuden elementit Hyvä vanhuus politiikkatavoitteena Koettu elämänlaatu osviittana Elämänlaatua tukeva palvelu ja hoito Toimijuus tavoitteena Määrätietoinen kehittäminen edellyttää ymmärtämistä ätä vanhenemisesta prosessina ja moniulotteista ymmärrystä vanhustyön laadusta Marja Vaarama

3 Ihmisarvoisen vanhenemisen elementit Arvostus ainutkertaisena ihmisenä ja yhteiskunnan täytenä jäsenenä Elämän ä kokeminen k mielekkäänä, ä oman sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin kunnioitus it ja säilyttäminen i Emotionaalinen hyvinvointi, hyvät läheissuhteet, itsensä hyväksyminen Toimintakykyä tukeva ympäristö, tarvittava hoito, palvelut ja tuki Marja Vaarama

4 Hyvä vanhuus politiikkatavoitteena t itt The Madrid International Plan of Action on Ageing Sitoudumme poistamaan syrjinnän kaikissa muodoissaan Hyväksymme ja sitoudumme turvaamaan ikääntyneiden oikeuden täyteen, terveelliseen ja turvalliseen elämään, ja aktiiviseen osallistumiseen (yhteis)kunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan Vahvistamme päättäväisesti ikääntyneita arvostavaa kohtelua ja poistamme kaikki laiminlyöntien, kaltoinkohtelun ja väkivallan muodot. Suuntaamme toimet t niin, että tuemme iäkkäiden elämänlaatua ä l ja vahvistamme sukupolvien välistä välittämistä ja auttamista Marja Vaarama

5 Koettu elämänlaatu voimavaralähtöisen vanhustyön osviittana Marja Vaarama

6 Elämänlaadun neljä ulottuvuutta Fyysinen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen Psyykkinen hyvinvointi Elämänlaatu Sosiaalinen Sosiaaliset verkostot & osallistuminen Ympäristö Ympäristön soveltuvuus ja tuki, ml. palvelut

7 Objektiivinen arviointi elinoloista Subjektiivinen arvio henkilökohtaisesta tyytyväisyydestä Materiaalinen hyvinvointi Tulot Asunto Omaisuus Ravinto Naapurusto Pysyvyys Turvallisuus Liikenne Sosiaalinen hyvinvointi Henkilökohtaiset suhteet Perhe/ kotitalous Sukulaiset Ystävät Osallisuus yhteisössä Aktiviteetit Hyväksyntä/tuki Tuottava, luova hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Emotionaalinen hyvinvointi Tunteiden hallinta Täyttymys Mielenterveys / stressi Itsetunto Arvostus Seksuaalisuus Henkisyys Terveys Kunto Liikunta- kyky Turvallisuus Kompetenssi Riippumattomuus Valinta ja kontrolli Tuottavuus Työ Kotielämä Vapaa-aika Koulutus Felce and Perry 1997

8 Elämän neljä laatua Ulkoiset laatutekijät (ympäristö) Sisäiset laatutekijät (henkilökohtaiset) Elämän mahdollisuudet Ympäristöön liittyvät elämisen mahdollisuudet: Elinolot ja ulkoiset ehdot. Yksilön kyvykkyys: Kyky selvitä elämän ongelmista ja hyödyntää elämän mahdollisuuksia Elämän Hyödyllisyyden y yy tunne: Elämän mielekkyys, tulokset arvokkuus: Oman elämän hyödyllisyys muille ja yhteiskunnalle Elämän tarkoituksellisuus, hyvinvoinnin i i tunne, elämään tyytyväisyys ja onnellisuus Veenhoven 2000

9 ELÄMÄNLAATU IÄKKÄILLÄ SUOMALAISILLA Lisäävät elämänlaatua Vähentävät elämänlaatua Ei koe taloudellisia Ongelmia Asunnon Yksineläjä esteet Heikko --- liikunta Kokee olevansa -kyky Arvostettu Kokee itsensä ++ Hyväksi koettu Yksinäiseksi Elämään Terveys --- tyytyväisyys +++ Hyvä Elämänhallinta Riittävä avun +++ saanti +++

10 Elämänlaatu eri ikäryhmillä vuotiaat vuotiaat 80+ Nauttii Tarmo Elämästä Tieto ++ Kipu -- Ystävien tuki +++ Riittävästi rahaa + Vaarama ym Keskittymiskyky ++ Kipu Hyvä -- terveys Päivittäinen + selviytyminen + Riittävästi rahaa + Nauttii Elämästä +++ Esteettömyys +++ Terveyspalvelujen saatavuus + Nauttii Elämästä +++ Tyytyväisyys Itseen Liikuntakyky ++ Ahdistus, masennus, epätoivo Riittävä apu +++ Pääsy vapaa-ajan aktiviteetteihin +++ Ystävien tuki +++ Tyytyväisyys terveyteen +

11 Elämänlaatu kotihoidossa Tyytyväisyys Terveyteen +++ Ikä ++ Osallis- Harrastaa Tuminen Kotona ItsetuntoPystyvyys Kh ainoa Koettu On Omainen elämänlaatu Läheinen ATOA O N G E L M I A Lämmitys Tyytyväisyys HPS Kynnyksiä Ilmastointi Rahat Kotihoitoon Laadukas + Lähipalvelut Hyvä + WC, kph Suosittelisi Kirjaaminen Puhelin + +

12 Elämänlaatu laitoshoidossa (Tester( ym. 2003) Itsetunto Ihmissuhteet Asuk- kaan elämänlaatu Hoitoympäristö Aktivitee -tit

13 Elämänlaadun ulottuvuudet ikääntyneillä - yhteenveto Aineellinen hyvinvointi (asunto, asuinympäristö, i rahavarat) Terveys (fyysinen terveys, toimintakyky, oireet, energisyys, liikkuminen, uni) Sosiaalinen hyvinvointi i (ihmissuhteet, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti, oman merkityksellisyyden kokeminen) Emotionaalinen hyvinvointi (tunnekokemukset, k k t masennus, ahdistus, onnellisuus, elämään tyytyväisyys, oppiminen, itsetunto) Tuottava hyvinvointi (kompetenssi,( osaaminen, autonomia, tarpeellisuuden tunne, elämän hallinta, valinnan mahdollisuudet) Ympäristö (yksilön ja ympäristön yhteensopivuus, kiintymys omaan asuinympäristöön) Riittävä apu ja tuki sitä tarvitessa (hoidon ja palveluiden saatavuus, määrä, laatu)

14 Elämänlaatua tukeva vanhustyö Marja Vaarama

15 Perusta Elämänlaadun 4 ulottuvuutta pätevät myös vanhuusiässä - tämä hoidon ja palvelun lähtökohdaksi Asuin- ja lähiympäristön soveltuvuus ikääntyneille tärkeä ä Kompetenssi, aktiivisuus ja osallisuus tärkeitä korkeaan ikään saakka toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy!!! Pystyvyyden tunteen tukeminen olennaista - hyvä itsetunto t t on kriittinen voimavara elämänlaadulle ä l ll Riittävä ja tarvetta vastaava apu tärkeää erityisesti yli 80-vuotiaille Tarvitaan elämää vuosiin!

16 Elämänlaatua tukevan hoidon ja palvelun peruselementit (Vaarama ym. 2008) Elämänlaadun ulottuvuus Hoidon ja palvelun tehtävä Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet ja identiteetti Ympäristö ja voimavarat Autonomian, omatoimisuuden, mobiliteetin tukeminen, tarvittava terveyden ja sairaanhoito, kuntoutus Emotionaalinen tukeminen ja rohkaisu Sosiaalinen tuki, kulttuurinen identiteetti. aktiivisuuden säilyttäminen/tukeminen Tukipalvelut, asunnon/asuinympäristön muutostyöt, taloudellinen tuki

17 Hoivasta riippuvan elämänlaadun rakenteellinen malli (Vaarama ym. 2008) Johtamisen laatu Riskit Fyysiset Psyykki-set set Resurssi-/talousjohtaminen Hoidon ja palvelun ammatillinen laatu Tuki- ja hoitopalvelut Ympäristö + resurssit Yksilön ja ympäristön yhteensopivuus Aineelliset Sosiaali- set Sopeutuminen Elämänlaatu Työn organisointi, kontrolli Autonomian tukeminen Funktionaalinen toimintakyky Hallinta Asiakkaan elämänlaatu LS Sosiaalinen identiteetti Sosiaalinen tuki Missio/arvot Tunteet Psyykkinen hyvinvointi Emotionaalinen tuki Yhteistyö ja motivointi Psykososiaalinen hyvinvointi Fyysis-sosiaalinen ympäristö Yksilö/systeemi

18 HOIDON TAVOITTEET Paranna, tue elämänlaatua Optimoi toimintakykyä y ja terveyttä Tue itsenäisyyttä ja riippumattomuutta HOITO-/PALVELU Ehkäisevät toimet ja arvioinnit Ehkäisevä arviointi Suositukset asiakkaalle Seuranta PALVELUN SISÄLTÖ Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava hoito Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Kognitiivinen VAIKUTUKSET Merkittävä toimintakyvyn parantuminen/huonontumisen ehkäiseminen ADL, IADL, A-ADL Sosiaalinen aktiivisuus, SOC Kognitiotaso Kotiuttamiseen liittyvä arviointi ja seuranta Arviointi Suunnittelu Toimeenpano Seuranta Elämänlaadun parantuminen/hyvänä pysyminen Thomé, Dykes,Rahm Hallberg; 2003

19 Auta lähestymään järjestelmää APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos RAVINTO- NEUVONTA HAMMASHOITO ravitsemusterapeutti VETERAANI- TOIMISTO JALKAHOITO OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA L TERVEYDEN- LL HOITAJA L L L L FYSIOTERAPIA L L Terveyskeskuslääkäri L L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus -juristit L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L KELA: -lääkekorvaukset L - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta

20 Vanhusasiakkaiden näkemys y laadukkaasta kotihoidosta

21 1. Asiakas voi pitää itsensä yhtä puhtaana kuin hän haluaa 2. Asiakas voi pukeutua kuten haluaa 3. Asiakkaan koti on yhtä puhdas kuin hän haluaa 4. Asiakas nauttii aterioista 5. Työntekijät ymmärtävät hyvin asiakasta ja hänen tarpeitaan 6. Jos asiakkaalla on huolia, hän kokee, että työntekijät kuuntelevat häntä 7. Työntekijät tekevät asiat, jotka asiakas haluaa tehdyiksi 8. Asiakas voi mennä sänkyyn ja nousta ylös hänelle sopivaan aikaan 9. Asiakas on tyytyväinen kotihoitoon 10. Asiakas on valmis suosittelemaan palvelua myös muille

22 Kyse on siis siitä, että elämänlaatua tukeva kotihoito on herkkä asiakkaan tarpeille ja toiveille, kunnioittaa asiakasta kumppanina ja aikaa annetaan kiireettömälle toiminnalle ja myös psykososiaaliselle tuelle

23 Miten kotihoito tulisi järjestää, jotta se olisi ammatillisesti hyvää ja tukisi asiakkaiden elämänlaatua?

24 Ammatillinen laatu (1) Palvelun perustana asiakkaan voimavarat ja palvelun ja avun tarpeet : arjen avun tarpeet kotitöissä, asioinnissa, henkilökohtaisissa päivittäistoimissa sairauden hoidon ja lääkityksen tarpeet liikuntakyvyn yy tukemisen tarpeet sosiaalisen, psyykkisen, emotionaalisen ja muistin tuen tarpeet asunnon muutostyöt, t ympäristön esteet t kipu ja muut riskitekijät Nämä kartoitetaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa

25 Ammatillinen laatu (2) Laaditaan em. arvioon perustuen neuvottelevassa vuoropuhelussa vanhuksen ja omaisen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma (HPS) eli mihin hoidolla ja palvelulla pyritään mitä asiakas itse tekee, mitä mahdollisesti omainen mitä apua, milloin ja miten paljon asiakas saa kotihoidolta mitä se asiakkaalle maksaa Otetaan huomioon vanhuksen toivomukset ja näkemykset

26 Ammatillinen laatu (3) Hoito- ja palvelu annetaan sovitusti ja sovittuina aikoina, esteistä ilmoitetaan ajoissa Hoito ja palvelu on asianmukaista ja riittävää ja myös lääkäripalvelujen saanti on turvattu Työntekijät eivät vaihdu liikaa ja asiakas tietää oman vastuuhoitajansa johon ottaa yhteyttä Suunnitelmaa tarkistetaan ja saatua palvelua arvioidaan säännöllisesti asiakkaan kanssa

27 Mitä tutkimus kertoo pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien ikääntyneiden elämänlaadusta?

28 Asiakasnäkökulma (1) Samat asiat korostuvat kuin kotihoidossakin Oma puhtaus, pukeutuminen mieluisalla tavalla Ymmärtävät, kuuntelevat ja auttavaiset työntekijät Tarpeita ja toiveita vastaava apu Lisäksi Miten tulee toimeen toisten asukkaiden kanssa Liikkumiseen saatu apu Ulospääsy (suomalaisen vanhustenhoidon vaiettu ongelma!)

29 Asiakasnäkökulma (2) Sopiva huone Oma vessa, suihku Siisti, kodinomainen ympäristö Hyvä sisäilman laatu Sopivat vierailuajat Tarpeeksi tekemistä ja virikkeitä

30 Ammatillisen laadun osatekijät pitkäaikaisessa laitoshoidossa (1) 1. Riittävä ja sopiva apu 1. Pukeutuminen, riisuuntuminen 2. Suun ja hampaiden hoito 3. Ihon ja hiusten hoito 4. Varpaankynsien leikkaaminen 5. Liikkuminen sisällä 6. Liikkuminen ulkona 7. Lääkitys 8. Hengittäminen 9. Kardiovaskulaariset toiminnot 10. Kivun hoito 11. Kaatumisen ehkäisy 12. Masennuksen hoito 13. Emotionaalinen tuki ja rohkaisu 14. Hengellinen ja uskonnollinen tuki 15. Vapaa-ajan aktiviteetit 16. Yhteydenpito muihin ihmisiin

31 Ammatillisen laadun osatekijät pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2) Hoidon dokumentointi 1. Sen erottaminen, mitä asiakas tekee itse ja missä häntä autetaan 2. Asiakkaan omatoimisuutta tukevien keinojen kirjaaminen 3. Säännöllinen arviointi 4. Asiakkaan ja omaisten osallistuminen suunnitteluun, hoitoon ja arviointiin 5. Asiakkaan preferenssien ja elämäntyylin huomioon ottaminen hoidossa 6. Tiimityö 7. Ehkäisevien toimien käyttö Asiakaskeskeinen hoito Työntekijöillä on riittävästi aikaa asukkaille Työntekijät ymmärtävät vanhusta Työntekijät toimivat i t vanhuksen toiveet t huomioon ottavalla tavalla Työntekijät kuuntelevat vanhusta

32 Asiakaslähtöisyys? Marja Vaarama

33 Asiakaslähtöisyys Asiakas on kämmenellä Hänen tarpeistaan lähdetään Häneen keskitytään Häntä kuullaan Hänen mielipiteitään kunnioitetaan ja ratkaisut etsitään hänen kanssaan neuvottelevan dialogin avulla Häntä voimaannutetaan löytämään omat voimavaransa Häntä valtaistetaan käyttämään niitä Asiakas ei ole kohde vaan kumppani - oikeasti

34 Toiminnan i hyvyyden kriteerit Asiakkaiden id tarpeisiin ii vastaaminen Mahdollisimman hyvin Mahdollisimman ammattitaitoisesti Mahdollisimman oikeudenmukaisesti Subjektiivinen kohdennustehokkuus Asiakkaan käsitys palvelujen tarvevastaavuudesta ja vaikuttavuudesta otetaan vakavasti Objektiivinen kohdennustehokkuus HPS vs. kirjattu palvelujen saanti HPS tavoitteet vs. saavutetut tavoitteet

35 Nykytilan ongelmat Elämänkulkunäkökulman puute Ikääntyminen on elinikäinen prosessi, vanhuus on spesifi elämänvaihe, edellinen vaikuttaa ja muovaa jälkimmäistä > preventio perustuu kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin tukemiseen Stereotyyppinen ja medikaalinen vanhuskäsitys estää näkemästä ikääntyneiden voimavaroja Vaihtelu suurempaa kuin missään muussa ikäryhmässä (Settersten, 2006) Palvelutoiminta järjestelmä-, ei asiakaslähtöistä (esim. Vaarama 1995; 2004, Vaarama & Ylönen 2006, Vaarama, Pieper & Sixsmith 2007) Tehokkuuden käsite ymmärretään virheellisesti tuottavuutena (halpuutena) Tehokkuus muodostuu vaikuttavuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja oikeasta palvelujen kohdentamisesta Liian vähän huomiota sosiaaliseen kestävyyteen Marja Vaarama

36 Tarvitsemme uutta ajattelua Vanhuskäsitys Toimintamallit a t ja -käytännöt Työn organisointi Uudet työmuodot Toimintakyvystä ystä toimijuuteen Sosiokulttuurinen eli voimavaralähtöinen malli työn perustaksi

37 Toimintakyvyn i parantamisesta t toimijuuden tukemiseen Marja Vaarama

38 Toimintakyvyn i käsite Toimintakyky = kyky toimia elämän eri alueilla Toimijuus = aktuaalinen toimiminen elämän eri alueilla Toimijuuden modaliteetit = toimijuuden toteutumisen esteet ja edellytykset Toimijuutta tukeva hoito ja palvelu tukee ikääntyneen kykyä toimia ja hänen toimijuuttaan (toimintakyvyn käyttöään)

39 Toimijuuden modaliteetit Kyetä Osata Täytyä Haluta Voida Tuntea Jyrkämä 2007 mukaellen

40 Miksi on tärkeää pohtia toimintakyvyn olemusta? Toimintakyvyn ylläpitäminen, korjaaminen ja vajausten ehkäiseminen ovat keskeisiä sillä ikääntyneiden kotona asumisen onnistumisen mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni näiden saavuttamisesta Kyse on myös palvelujärjestelmän toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeästä asiasta, sillä päätös palvelujen ja hoidon saannista tehdään yhä useammin määrämuotoisten toimintakykymittareiden perusteella. Kysymys toimintakyvystä, sen säilymisestä tai heikentymisestä on perustava osa ikääntyvien itsensä arkielämää ää ja kokemusmaailmaa, k sekä olennainen hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijä. Siksi ei siis ole yhdentekevää, millä tavoin toimintakykyä y käsitteellistetään, tutkitaan ja mitataan, eikä ole yhdentekevää, millainen osa ikääntyvälle ihmiselle itselleen tässä määrittelyssä annetaan

41 Haaste Sosiaalityö on vanhustyössä näkymätöntä Ikääntyneiden toimintakyvyn määrittely, hoito ja palvelu sekä tuloksellisuuden arviointi ovat tätä nykyä y kapea-alaisia ja medikalisoituneita, koska sosiaalityö ei ole osallistunut siihen riittävästi - tässä on gerontologisen sosiaalityön keskeinen kehittämishaaste! 41

42 Vanhuus elämänvaiheena asettaa sosiaalityölle erityisiä i iä vaatimuksia i Keskeistä on ikääntyneen asiakkaan erityisyyden ymmärtäminen. Miten kyetään tunnistamaan ikäihmisen yksilölliset ja vaikeat elämäntilanteet Miten niihin puututaan Miten tässä kunnioitetaan hänen yksityisyyttään, mielipidettään ja aikuisuuttaan Miten tuetaan ja hyödynnetään hänen omaa viisauttaan, elämänkokemustaan ja voimavarojaan 42

43 Palvelun laadun moniulotteinen arviointi auttaa eteenpäin Asiakkaan kokema laatu Ammatillinen laatu Johtamisen laatu Marja Vaarama

44 3 -ulotteinen laatumatriisi (Övretveit 1998, Vaarama 2004; Vaarama ym. 2006) Arvioinnin näkökulmat Panokset, rakenteet Prosessit Vaikutukset Asiakkaan laatu Ammatillinen laatu Johtamisen laatu Asiakkaan voimavarat, tarpeet ja Asiakkaan ja perheen osallistaminen, Hyvinvoinnin muutos, tyytyväisyys, odotukset kohtelu elämänlaatu, sosiaaliset suhteet Ammattitaito, Tietoon Ammatillisten laatukriteerit perustuvat kriteerien standardit, käytännöt, täyttyminen, motivaatio joustavuus, asiakkaan ja hänen ystävällisyys, perheensä jatkuvuus ongelmien ratkaisu tai lieventyminen Palvelurakenne, Resurssien Vaikuttavat palvelut, luotettavuus, käyttö, tehokkuus, laillisuus, konfliktien oikeudenmukainen johtamisrakenne, ratkaisu, valta jako, järkevä yhteistyö työnjako 44

45 Johtaminen tärkeää Sekä koti- että laitoshoito pystyy yy tukemaan asiakkaiden hyvinvointia tehokkaasti, kun se on Hyvin suunniteltu = hoito- ja palvelusuunnitelman merkitys on suuri Hyvin kohdennettu suhteessa tarpeeseen, ei yli- eikä alikohdentamista Kohtelu on inhimillistä ja humaania, asiakas on kumppani, ei kohde Omaiset ovat mukana Ammatillisella työllä on asiakaslähtöiset laatukriteerit, joiden saavuttamista seurataan Työ on hyvin johdettua Työllä on yhteinen missio Johto on hyvin verkottunutta eri tuottajien ja toimijoiden kesken» Vaarama, Pieper & Sixsmith, ith 2007

46 Mission tulee olla koko Mission tulee olla koko organisaatiolle yhteinen

47 TERVEYDENHUOLTO SOSIAALIPALVELUT Akuutti-/ Pitkäaikainen vuode -osastohoito Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito - somaattinen - psykiatrinen IKÄÄNTYNEIDE N HOITO JA PALVELUT Perusterveydenhuollon Vanhussosiaalityö vuodeosastohoito o Vanhainkodit Akuutti vuodeosastohoito Pääasiassa pitkäaikaishoitoa Välimuotoiset palvelut Vanhussosiaalityö Päiväsairaalat /päiväkeskukset Päivä- ja yöhoito jne. Vanhussosiaalityö Palveluasuminen (tavallinen/tehostettu) Välimuotoiset palvelut Avohoito 1. Kotisairaanhoito 2. Perusterveydenhuollon avohoito 3. Erikoissairaanhoidon avohoito -- somaattinen - psykiatrinen Vanhussosiaalityö Kotihoito Kotipalvelu 1. Kodinhoitoapu 2. Tukipalvelut - ateriapalvelu, kuljetuspalvelu jne. Päiväkeskukset Avopalvelut Omaishoidon tuki

48 Yhteinen missio on Asiakkaiden elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin maksimointi Kukin ammattikunta osallistuu siihen omalla osaamisellaan asiakkaan tarpeista riippuen

49 Ajatuksia avaintehtäviksi Mahdollista ikääntyneiden osallistuminen (yhteis)kunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan Modernisoi ikä- ja vanhuskäsitystä, siirry sosiokulttuuriseen näkemykseen Korosta elämänkulkunäkökulmaa Omaksu terveyspalveluissa parempi kroonisten sairauksien hallinta ja kumppanuus asiakkaan kanssa (Kane & kane 2001) Investoi gerontologiseen sosiaalityöhön Investoi riittävän aikaisin alkavaan kuntoutukseen ja ymmärrä se laajasti Kunnioita it ihmisarvoai pitkäaikaishoidossa, ik i id poista kaltoinkohtelu, k l mahdollista hyvä ja asiakaslähtöinen hoito, panosta integraatioon ja laatujohtamiseen Tue omaishoitajia Panosta kumppanuuteen Hyödynnä y gerontologista g tietoa suunnittelussa,,päätöksenteossa ja käytännön vanhustyössä Marja Vaarama

50 Kiitos! Marja Vaarama