Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

Transkriptio

1 Ikääntyminen voimavarana ja haasteena Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

2 Esityksen rakenne Johdanto Hyvä vanhuus Madrid Plan of Action/YK Nykytilan ongelmat Joitakin tutkimustuloksia Kohti parempaa tulevaisuutta Tavoitteeksi hyvä elämänlaatu Tulosmittaristoksi sosiaalinen kestävyys Ajatuksia avaintehtävistä yhteistä vastuuta ajatellen

3 Hyvä vanhuus The Madrid International Plan of Action on Ageing Sitoudumme poistamaan syrjinnän kaikissa muodoissaan, myös ikäsyrjinnän. Hyväksymme ja sitoudumme turvaamaan ikääntyneiden oikeuden täyteen, terveelliseen ja turvalliseen elämään, ja aktiiviseen osallistumiseen (yhteis)kunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan Vahvistamme päättäväisesti ikääntyneita arvostavaa kohtelua ja poistamme kaikki laiminlyöntien, kaltoinkohtelun ja väkivallan muodot.

4 Nykytilan ongelmat Elämänkulkunäkökulman puute Ikääntyminen on elinikäinen prosessi, vanhuus on spesifi elämänvaihe, edellinen vaikuttaa ja muovaa jälkimmäistä > preventio perustuu kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin tukemiseen Stereotyyppinen ja medikaalinen vanhuskäsitys estää näkemästä ikääntyneiden voimavaroja Vaihtelu suurempaa kuin missään muussa ikäryhmässä (Settersten, 2006) Palvelutoiminta järjestelmä-, ei asiakaslähtöistä (esim. Vaarama 1995; 2004, Vaarama & Ylönen 2006, Vaarama, Pieper & Sixsmith 2007) Tehokkuuden käsite ymmärretään virheellisesti tuottavuutena (halpuutena) Tehokkuus muodostuu vaikuttavuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja oikeasta palvelujen kohdentamisesta Liian vähän huomiota sosiaaliseen kestävyyteen

5 Kolmas- ja neljäsikäläiset (Vaarama & Ollila 2008) Keski-ikä Naissukupuoli Yksinäistalous Menojen kattaminen hankalaa tai erittäin hankalaa vuotiaat (2006) 68 45,4 29,8 9,3 yli 80 vuotiaat (2004) 84 67,0 65,0 9,5 Huonoksi koettu terveys Kokee usein yksinäisyyttä Ei kuulu johonkin kerhoon tai järjestöön Tyytymätön vapaa-ajan määrään tai mahdollisuuksiin Auttaa läheisiään Tyytymätön asumiseen Käyttää koti-, vanhus- tai vammaispalveluita Käyttää terveyspalveluita Tyytymätön koettuun elämänlaatuun 12,2 5,5 48,8 4,2 27,2 0,8 4,2 79,0 5,8 28,9 13,6 77,2 35,8 15,9 1,1 19,2 88,2 4,6

6 Vaikeuksia päivittäisissä toimissa eri ikäluokissa miehillä ja naisilla (%) (Vaarama ym.2006) % M&N 60+ N M 60+ N M 80 + N M N M Vaikeuksia henk.koht toimissa vaikeuksia ruuanlaitossa vaikeuksia raskaissa kotitöissä vaikeuksia sairaanhoidossa kotona vaikeuksia kevyissä kotitöissä vaikeuksia ulkona asioimisessa

7 Keskeisten vanhuspalvelujen kehitys vuosina (Voutilainen 2006) Asiakkaat 75+ % ikäryhmästä Erotus % Erotus % Kotiapu/-hoito 31,5 22,1 19,7 19,3 18,7 17,7-43,8-10,2 Tukipalvelut 15,1 13,4 13,5 13,8 13,8 13,0-13,9-3,7 Omaishoidon tuki 3,3 2,7 3,0 3,4 3,5 3,6 9,1 20,0 Palveluasuminen 2,1 3,4 5,1 5,3 5,5 5,5 161,9 7,8 Vanhainkoti 7,8 6,5 5,3 5,0 4,7 4,5-42,3-15,1 Terveyskeskus (pah) 3,4 3,7 3,1 2,8 2,6 2,5-26,5-19,4 Erikoissairaala (pah) 3,0 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0-100,0-100,0 Palv.asuminen + laitoshoito 16,3 13,9 13,7 13,2 12,8 12,5-23,3-8,8

8 Kotona asuvien espoolaisten ikääntyneiden toimintakykyongelmat ja kotihoidon saanti % Ruuan laitto 86,3 Kevyet kotityöt 24,9 72,6 Raskaat kotityöt 78,6 100 Ulkona asiointi 56,7 90,6 Henkilökohtaiset toimet 58,7 56,3 19,6 17,7 Sairaudenhoito kotona Ei saa kotihoitoa Saa kotihoitoa Vaarama & Ylönen 2006

9 Kohti parempaa huomista

10 Irti stereotypioista, ikääntyneiden voimavarat ja tarpeet lähtökohdaksi Stereotypia siitä, että 65. ikävuoden jälkeen ihminen on vanhus, joka on yhteiskunnan näkökulmasta ottava, ei antava kansalainen, ei pidä paikkaansa (esim. Vaarama & Ollila, 2008) Suuri ero kolmannen (60-79 v) ja neljännen (80+) iän välillä Etenkin kolmasikäläisillä on paljon voimavaroja, mutta niitä on myös neljäsikäläisillä ja niiden tuhlaaminen haaste (yhteis)kunnalle Haaste on myös neljännen iän tarpeisiin vastaaminen

11 Elämänkulun pääomat käyttöön O Rand Inhimillinen pääoma 2. Sosiaalinen pääoma 3. Psykofyysinen pääoma 4. Henkilökohtainen pääoma 5. Institutionaalinen pääoma 6. Yhteisön pääoma 7. Moraalipääoma Yhteisöllinen ja yksilöllinen ilmiö Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymykset Simo Koskinen 2005 Simo Koskinen Kollektiiviset voimavarat Esim. ikääntyneiden työntekijöiden työkyky ja työhalu, poliittinen valta, taloudelliset voimavarat 2. Sosiokulttuurinen pääoma Esim. kolmas ikä 3. Psyykkiset ja henkiset voimavarat Hyvä elämänlaatu, sopeutuminen, elämän merkityksellisyys 4. Sosiaalinen pääoma Sosiaaliset verkostot, kulttuurin siirto

12 Palvelut asiakaslähtöisiksi, laatuun ja johtamiseen huomiota.

13 Vaarama et al Hyvinvoinnin tuotanto -malli Asiakkaan resurssit Palvelut Vaikutukset SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT - sukupuoli - ikä - siviilisääty - koulutus - taloudellinen asema TOIMINTAKYKY - Fyysinen (koettu terveys, IADL, ADL, elämäntavat) - Psyykkinen (kognitio, elämänhallinta, affektio, masennus, itsearvostus, yksinäisyys) - Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset verkostot, elämän muutokset, läheisapu) - Modaliteetit, motivaatio YMPÄRISTÖ - yksin asuminen - asumistaso - asuinympäristö - esteettömyys - lähipalvelumatkat - kulttuuri KOMPENSAATIO palvelujen avulla Palvelujen määrä ja laatu Johtamisen laatu Elämänlaatu Hyvinvointi Onnellisuus Elämään tyytyväisyys Elämänhalu Koettu hyvinvointi PREFERENSSIT

14 Elämänlaatua tukevan hoidon ja palvelun peruselementit (Vaarama & Pieper 2007) Elämänlaadun ulottuvuus Fyysinen toimintakyky Hoidon ja palvelun tehtävä Autonomian, omatoimisuuden, mobiliteetin tukeminen, tarvittava terveyden ja sairaanhoito Psyykkinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet ja identiteetti Ympäristö ja kompensaatio Emotionaalinen tukeminen ja rohkaisu, eksistentiaalinen ja spirituaalinen tuki Sosiaalinen tuki, aktiivisuuden säilyttäminen/tukeminen Tukipalvelut, asunnon/asuinympäristön muutostyöt, taloudellinen apu ym.

15 Palvelun laatuketju ja moniäänisyys Arvioinnin näkökulmat Panokset, rakenteet Prosessit Vaikutukset Asiakkaan Laatu TAVOITE Asiakkaan voimavarat, tarpeet ja odotukset Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, osallistaminen, voimaannuttaminen, kohtelu, preferenssien huomioon ottaminen Tarpeiden tyydyttyminen, ongelmien lieventyminen, elämään tyytyväisyys, koettu elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), ympäristön tuki Ammatillinen Laatu KEINO Ammattitaito, laatukriteerit, standardit, dokumentoinnin ja arvioinnin välineet, motivaatio Asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden arviointi, palvelusuunnitelmat, hoidon ja hoivan käytännöt, tiimityö, tavoitteellisuus, joustavuus, ystävällisyys, Jatkuvuus, kirjaamiskäytäntö Ammatillisten kriteerien täyttyminen, asiakkaan ongelmien ratkaisu tai lieventyminen, hoidon psykososiaaliset ja kliiniset tulokset Johtamisen Laatu FASILI- TOINTI Toimintaa ohjaava missio, resurssit, työn organisointi ja johtamistyyli, verkostot, laillisuus, Yhteistyö, seurannan ja arvioinnin välineet Resurssien käyttö, tavoitteelliset ja määritellyt toiminta- ja yhteistyöprosessit, arviointi, konfliktien ratkaisu, kehittäminen ja kehittyminen Vaikuttavat ja oikein kohdentuvat palvelut, oikeudenmukainen jako, järkevä työnjako, hyvinvoiva työyhteisö (Øvretveit 1998, Vaarama & Pieper 2005; 2007)

16 Integroituihin palveluihin ja saumattomiin palveluketjuihin Moniammatillinen vanhustyö Fyysinen ja kognitiivinen kompetenssi Psyykkinen ja emotionaalinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi ja integraatio Ympäristön vaatimustaso ja tuki Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys Marja Vaarama 2007 Marja Vaarama

17 Haasteena hyvä elämänlaatu ja sosiaalisesti kestävä (yhteis)kunta

18 Moniulotteinen elämänlaatu Objektiivinen arviointi elinoloista Subjektiivinen arvio henkilökohtaisesta tyytyväisyydestä Fyysinen hyvinvointi Terveys Kunto Liikuntakyky Turvallisuus Materiaalinen hyvinvointi Tulot Asunto Omaisuus Ravinto Naapurusto Pysyvyys Turvallisuus Liikenne Sosiaalinen hyvinvointi Henkilökohtaiset suhteet Perhe/ kotitalous Sukulaiset Ystävät Osallisuus yhteisössä Aktiviteetit Hyväksyntä/tuki Emotionaalinen hyvinvointi Tunteiden hallinta Täyttymys Mielenterveys / stressi Itsetunto Arvostus Seksuaalisuus Henkisyys Tuottava, luova hyvinvointi Kompetenssi Riippumattomuus Valinta ja kontrolli Tuottavuus Työ Kotielämä Vapaa-aika Koulutus Felce and Perry 1997

19 Ikääntyneiden elämänlaadun tukeminen Ikääntyneet työntekijät > kestävä työkykypolitiikka Kolmas ikä > työkyvyn ja halun hyväksikäyttö työelämässä; huoli terveydestä, liikuntakyvystä, kognitiivisista kyvyistä motivoituneita ehkäisemään näitä itse, suuri potentiaali, ei saa hukata! Neljäs ikä > ei vain hoitoa ja lääkkeitä, vaan myös psykososiaalista tukea, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, psykososiaalinen tuki ja asiakaslähtöinen palvelu edistävät kotona selviytymistä ja sopeutumista vanhuuteen

20 Tarvitsemme uutta strategista ajattelua Ikääntyneet tulee nähdä inhimillisenä ja sosiaalisena pääomana ja lopetettava ikääntyneiden kohtelu ylijäämäjoukkona On siirryttävä strategiaan, jossa (yhteis)kunta tunnustaa ja tunnistaa ikääntyneiden kyvyt, taidot ja osaamisen, ja mahdollistaa niiden käytön yhteiseksi hyväksi (Yhteis)kunnan tulee päästä kokonaisvaltaiseen ja yhteensovitettuun näkemykseen siitä, miten ikääntyneiden voimavaroja hyödynnetään ja tuetaan, ja miten vastataan neljännen iän haasteeseen On toimittava lähellä ja nähtävä kauas eli on pidettävä huolta nykyisistä vanhuksista (koti- ja laitoshoito!!!), mutta varauduttava myös tulevaan

21 Tulosmittaristoksi sosiaalinen kestävyys Missä määrin (yhteis)kunnassa toteutuu 1. Osallistumisen mahdollistava sosiaaliturva 2. Inkluusio (ja ekskluusion minimointi; köyhyys, sekä miten keskellä/ sisällä tai laidalla/ ulkona yksilö on yhteiskunnallisessa toiminnassa) 3. Sosiaalinen koheesio ja sukupolvien välinen solidaarisuus 4. Omien resurssien ja kapasiteettien maksimaalisen käytön mahdollisuus (empowerment & social competence). Tämä tulee lähelle tuottavan ikääntymisen käsitettä. Beck, van der Maesen & Walker (toim.) 1997

22 Ajatuksia avaintehtäviksi Mahdollista ikääntyneiden osallistuminen (yhteis)kunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan Modernisoi ikä- ja vanhuskäsitystä, siirry sosiokulttuuriseen näkemykseen Korosta elämänkulkunäkökulmaa Omaksu terveyspalveluissa parempi kroonisten sairauksien hallinta ja kumppanuus asiakkaan kanssa (Kane & kane 2001) Investoi gerontologiseen sosiaalityöhön Investoi riittävän aikaisin alkavaan kuntoutukseen ja ymmärrä se laajasti Kunnioita ihmisarvoa pitkäaikaishoidossa, poista kaltoinkohtelu, mahdollista hyvä ja asiakaslähtöinen hoito, panosta integraatioon ja laatujohtamiseen Tue omaishoitajia Panosta kumppanuuteen Hyödynnä gerontologista tietoa suunnittelussa, päätöksenteossa ja käytännön vanhustyössä

23 Kiitos!