HYVE-JOHTAMISEN KARTTA -HANKE

Transkriptio

1 1(15) HYVE-JOHTAMISEN KARTTA -HANKE Hankekokonaisuuden arviointisuunnitelma Päivi Visuri

2 2(15) SISÄLLYSLUETTELO 1. HYVE-JOHTAMISEN KARTTA -HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITE HANKEARVIOINNIN MENETELMÄT Itsearviointi ja prosessiarviointi Itsearvion ja prosessiarvion kohteet Vastuut itsearvio- ja prosessiarvioinnissa Vertaisarviointi Vaikuttavuuden arviointi Hankkeen kokonaisarviointi Hankkeen arviointimatriisi... 8 Taulukot ja kaaviot... 9 LIITE 1: Ohjausryhmän/johtoryhmän Itsearvio- ja prosessiarviolomake LIITE 2. Hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi LIITE 3. Oulun osahankkeen vaikuttavuuden arviointi LIITE 4. Oulunkaaren osahankkeen vaikuttavuuden arviointi LIITE 5. Kainuun osahankkeen vaikuttavuuden arviointi... 15

3 3(15) 1. HYVE-JOHTAMISEN KARTTA -HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITE Hankkeen tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisten palveluprosessien johtamismallia alueellisesti, luoda uudenlaista vuorovaikutuksellisen johtamisen mallia sekä kehittää ratkaisumalleja tulevaisuuden johtamishaasteisiin. Tavoitteena on, että johtamista kehittämällä parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta, edistetään asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristössä tiedossa olevat muutostekijät toimivat hankkeen aikana tehtävien strategisten valintojen perustana. Hankkeelle on asetettu kolme päämäärää: 1. Asiakalähtöisten toimintamallien ja prosessien johtamismallien (eri vaiheessa olevat kunnat/alueet) kehittäminen sekä samalla syötteet myös toimintamallien ja prosessien parantamiseksi. 2. Vuovaikutuksellisen johtamisen mallin kehittäminen eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen kehittämistä. 3. Molempiin kehitettäviin johtamismalleihin liittyvänä tietojohtamisen, johtamisvalmiuksien, työhyvinvoinnin sekä muutosjohtamisen kehittäminen sekä myös molempia koskevien johtamisen laatukriteerien/suositusten työstäminen. Kaikkia asetettuja päämääriä lähestytään strategisen, toimeenpanon ja operatiivisen johtamisen näkökulmien kautta. Johtamisen kaikkiin tasoihin liittyy vahvasti osaaminen ja osaamisen johtaminen, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja mittarit sekä ohjausjärjestelmien tuottama tieto ja toimijoiden sitoutuminen. Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Koordinaatiohankkeesta vastaa Oulun kaupunki. Osahankkeita ovat Kainuun maakuntayhtymä, Oulunkaari ja Uusi Oulu. Hankekokonaisuus tiivistetysti: Hankkeessa tavoitteena on, että johtamista kehittämällä parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä edistetään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvassa toimintaympäristössä. Johtamisen mallin kehittämisessä keskitytään strategisen jalkautuksen mallin, prosessijohtamisen, toiminnanohjauksen sekä niitä tukevien työkalujen kehittämiseen eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen asiakaslähtöistä kehittämistä Johtamisvalmiuksien kehittämisessä keskitytään tietojohtamisen, vuorovaikutuksellisen ja kannustavan johtamisen sekä muutosjohtamisen kehittämiseen. Tietojohtaminen mallinnetaan sovittujen prosessien osalta eri vaiheissa olevien kuntien ja alueiden johtamis- ja ohjausjärjestelmiin. Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään aikaansaavan ja voimaannuttavan työtyöyhteisön kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin johtamisen mallintamiseen.

4 4(15) 2. HANKEARVIOINNIN MENETELMÄT Kaste-ohjelman hankkeissa arvioidaan, onko toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettu ja mitä muita mahdollisia muutoksia tai vaikutuksia on saatu aikaiseksi. Arvioinnissa kerätään olennaista tietoa siitä, millaisia ja miten käytäntöjä tai palveluja on kehitetty. Lisäksi arvioidaan kehitettyjen käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta niiden edelleen kehittämiseksi. Kehittäminen ei ole vaihe vaiheelta edistyvä lineaarinen prosessi, joka etenee suoraviivaisesti hankesuunnitelman tavoitteista toimenpiteiden kautta uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Yleensä uusien toimintamallien kehittämisessä: suunnittelu ja toteutus limittyvät eri toimijat ovat moninaisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään yksiselitteisiä kausaalisuhteita on haastava esittää yksinkertaistettujen mallien avulla Koordinaatiohankkeessa arvioinnin kohteena ovat hankekokonaisuudessa keskeisimmät tavoitteet. Hankesuunnitelmassa on määritelty hankearvioinnin menetelmistä seuraavaa: Hankkeen aikana tehdään prosessiarviointia. Hankkeen toimijat tekevät jatkuvaa itsearviointia. Eri alueiden/toimenpidekokonaisuuksien välillä tehdään koordinaatiohankkeen ohjaamana myös vertaisarviointia. Vaikuttavuuden arviointi tulee pitkällä aikavälillä ja hankkeen käynnistyessä hankkeelle laaditaan arviointikehikko. Arvioinnin yhteydessä hankkeelle määritellään myös yhteinen seurantamittaristo. Hankkeen kokonaisarviointi hankitaan koordinaatiohankkeen toimesta. Lisäksi haastetaan THL hankeen päättymisen jälkeiseen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Tehdyt seurannat ovat myös osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman arviointia, koska hanke kuuluu sen kärkihankekokonaisuuteen. Tähän arviointisuunnitelmaan on kuvattu HYVE-Johtamisen kartta -hankekokonaisuuden arviointi pääpiirteittäin Itsearviointi ja prosessiarviointi Itsearvioinnin tavoitteena on saada hankkeen eri toimijat vahvasti osallisiksi hanketyöskentelyyn. Itsearvioinnissa henkilö arvioi omaa kontribuutiotaan yhteiseen työskentelyyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska hankkeen omat projektihenkilöresurssit ovat varsin vähäiset, on hankkeen onnistumisen kannalta jokaisen hanketyöskentelyyn osallistuvan panos tärkeä. Prosessiarvioinnin tavoitteena on ohjata ja kehittää hanketyötä. Prosessiarvioinnin kohteena ovat ne toiminnot, joiden avulla muutosta ja sen kautta tuloksia pyritään saamaan aikaan. Arvioinnin kannalta olennaista ei ole katsoa yksinomaan projektin tavoitteiden saavuttamista, vaan myös projektin prosessinomaista polkua ja arvioida myös sitä, mitä tapahtuu projektin aikana, ihmisten välisenä toimintana ja sen kautta.

5 5(15) Hyve johtamisen kartta hanke on vaiheistettu seuraavasti: Käynnistysvaihe (6-12/2012) Kehittämis- ja pilotointivaihe (2013-5/2014) Projektin toteutumisen arviointi ja projektin päättämisvaihe (6-10/2014) Hankkeen formaalia arviointia tehdään kehittämis- ja pilotointivaiheen keskellä ja sen jälkeen taulukon 1 mukaisella aikataululla. Arviointia tehdään myös luonnollisena osana toiminnan kehittämistä ilman muodollista arviointia. Raskaaseen muodolliseen arviointiin hankkeen resurssit ovat liian vähäiset. Taulukko 1: Arviointiaikataulu Aikataulu Hankkeen vaihe 5-8/2013 Kehittämis- ja pilotointivaiheen keskellä 1-2/2014 Kehittämis- ja pilotointivaiheen keskellä 6-8/2014 Kehittämis- ja pilotointivaiheen jälkeen Hyve-johtamisen kartta -hankkeessa itsearviointi- ja prosessiarviointi toteutetaan samalla lomakkeella Itsearvion ja prosessiarvion kohteet Itsearvioinnin ja prosessiarvioinnin kohteena tässä hankkeessa ovat: Ohjausryhmä (ks. liite 1) Osahankkeiden johtoryhmät (ks. liite 1) Teemaryhmät ja osahankkeiden työryhmät tekevät itsearviointia ja prosessiarvioinita luonnollisena osana oman toiminnan kehittämistä. Näiden ryhmien itsearviointiin ja prosessiarvointiin löytyy Innowikistä hankkeen materiaalipankista lomakepohjia, joita osahankkeet voivat halutessaan muokata ja hyödyntää. Mitään ehdotonta pakkoa formaalin arvioinnin tekemiseen ja lomakkeiden käyttämiseen ei ole Vastuut itsearvio- ja prosessiarvioinnissa Koordinaatiohanke vastaa ohjausryhmän itse- ja prosessiarvioinnista. Jokaisen osahankkeen projektipäällikkö vastaa itsearvioinnin sekä prosessiarvioinnin toteuttamisesta oman osahankkeen johtoryhmän osalta sekä siitä, että arviointia tehdään jatkuvasti luonnollisena osana kehittämistyötä. Projektipäälliköt raportoivat osahankkeiden johtoryhmien arvioinnin tulokset, ja ne käydään läpi osahankkeen johtoryhmässä, koordinaatioryhmässä sekä koko hankkeen ohjausryhmässä sillä laajuudella kun se on kokonaisuuden kannalta hanketta eteenpäin vievää. Hankkeen lopussa tavoitteiden toteutumisen ja hankehallinnoinnin onnistumisen mittaamiseksi on mahdollista tehdä ns. Focus group haastattelu. Focus Group -haastatteluun voi ohjausryhmän/johtoryhmän lisäksi osallistua keskeisiä esimiehiä ja asiantuntijoita. Keskustelun tavoitteena on tarkastella hankkeen toteutukseen vaikuttavia tekijöitä. Focus group -haastattelujen toteuttamisesta päätetään ohjaus- /johtoryhmissä erikseen.

6 6(15) 2.3. Vertaisarviointi Hyve-johtamisen kartta -hankkeessa eri alueiden/toimenpidekokonaisuuksien välillä tehdään vertaisarviointia luonnollisena osana yhteistä kehittämistyötä. Vertaisarvioinnissa voidaan esim.: verrata toiminnan organisoimista, prosesseja, toimintatapoja, asiakastyötä tms. suhteessa valittuun kohteeseen oppia vuorovaikutteisesti toisilta heidän tavastaan tehdä organisaation sisäistä yhteistyötä, toteuttaa johtamista ja rakentaa hyvinvointia työyhteisössään verrata toiminnan kehittämiseen liittyviä prosesseja verrata toimintojen johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä Koordinaatiohankkeessa mukana organisaatiot jakavat kokemuksiaan ja vertaavat toimintatapojaan luottamuksellisesti tavoitteenaan organisaatioiden kokemuksesta oppiminen. Suurin osa tällaisesta vertaisarviosta tapahtuu vierailujen aikana, eri palavereissa tai muulla viestinnällä ilman kokemusten formaalia arviointivelvollisuutta. Koordinaatiohankkeen teemaryhmät voivat tehdä vierailuja toistensa organisaatioihin tarkastellakseen tiettyä aihekokonaisuutta. Näihin vertaisarviointeihin osallistuvat ne henkilöt, jotka ovat teemaryhmässä kehittämässä ko. toimintaa. Osahankkeet voivat käyttää vertaisarvioinnissa hyväksi Innowikin sivuilla hankkeen materiaalipankissa olevia lomakkeita, ja muokata niitä omaa käyttötarkoitustaan vastaaviksi. Mitään formaalia arviointivelvoitetta teemaryhmien vertaisarviointiin ei ole. Koordinaatiohankkeessa voidaan tehdä myös vierailuja muihin organisaatioihin. Näistä sovitaan koordinaatioryhmän kokouksissa erikseen Vaikuttavuuden arviointi Hankkeen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan THL:n kanssa yhteistyössä. Liitteessä 2 on esitetty koko hankkeen ja liitteissä 3-5 osahankkeiden vaikuttavuuden arviointia koskevat lomakkeet. Taulukko 2. Hankkeen vaikuttavuuden arviointi Hankkeen/Osahankkeen päämäärä Tavoitteet/Tulosodotukset Tulosten toteutuminen ja arvioitu vaikuttavuus

7 7(15) 2.5. Hankkeen kokonaisarviointi Hankkeen kokonaisarviointi koostuu itsearvioinnista, prosessiarvioinnista, vertaisarvioinnista ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kaavio 1: Hankekokonaisuuden arviointi Koordinaatiohanke Vastaa hankkeen kokonaisarvioinnista Tekee yhteenvedon osahankkeiden toteuttaman arvioinnin tuloksista Raportoi rahoittajalle arvioinnin tuloksista Kiteyttää arvioinnin keskeiset johtopäätökset Antaa konkreettiset suositukset hankkeen tai toimintaprosessien parantamiseksi Koko hankekokonaisuutta koskevat arviointimenetelmät: Itsearviointi: Ohjausryhmän jäsenet arvioivat kontribuutiotaan ja toimintaansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessiarviointi: Ohjausryhmän jäsenet arvioivat, ovatko hankkeessa valitut toimenpiteet olleet oikeita ja/tai riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten toimintaa kannattaa jatkossa kohdentaa. Muu hankkeen prosessiarviointi totutetaan luonnollisena osana kehittämistoimintaa ilman formaalia arviointivelvoitetta Vertaisarviointi: Vertaisarviointiin osallistuvat vertaavat toimintatapojaan luottamuksellisesti tavoitteenaan organisaatioiden kokemuksesta oppiminen. Vertaisarviointia tehdään hankkeessa luonnollisena osana teemaryhmän toimintaa ilman formaalia arviointivelvoitetta. Vaikuttavuuden arviointi: Arvioidaan, onko tulosodotukset saavutettu, mitä vaikutuksia hankkeella kokonaisuudessaan on ollut ja millaisia yleistettäviä malleja hanke on tuonut. Osahankkeet Oulu Kainuu Oulunkaari Osahanketta koskevat arviointimenetelmät: Itsearviointi: Johtoryhmän jäsenet arvioivat omaa kontribuutiotaan ja toimintaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Prosessiarviointi: Johtoryhmän jäsenet arvioivat, ovatko osahankkeessa valitut toimenpiteet olleet oikeita ja/tai riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten toimintaa kannattaa jatkossa kohdentaa. Muu hankkeen prosessiarviointi totutetaan luonnollisena osana kehittämistoimintaa ilman formaalia arviointivelvoitetta. Vertaisarviointi: Vertaisarviointiin osallistuvat vertaavat toimintatapojaan luottamuksellisesti tavoitteenaan organisaatioiden kokemuksesta oppiminen. Vertaisarviointia tehdään osahankkeessa luonnollisena osana kehittämisryhmien toimintaa ilman formaalia arviointivelvoitetta. Vaikuttavuuden arviointi: Arvioidaan, onko tulosodotukset saavutettu, mitä vaikutuksia osahankkeella kokonaisuudessaan on ollut ja millaisia yleistettäviä malleja osahanke on tuonut.

8 8(15) 2.6. Hankkeen arviointimatriisi Taulukossa 3 on esitetty hankkeen arviointimatriisi. Taulukko 3. Hankkeen arviointimatriisi Arvioinnin kohde Arvioija Arviointitapa Ajankohta Koordinaatiohanke - hankekokonaisuus Ohjausryhmä Itsearviointi ja prosessiarviointi 6/2013 1/2014 Kainuun osahanke - osahankekokonaisuus Oulunkaaren osahanke Oulun osahanke Ohjausryhmä/ johtoryhmä Ohjausryhmä/ johtoryhmä Ohjausryhmä/ johtoryhmä Vaikuttavuuden arviointi Itsearviointi ja prosessiarviointi Vaikuttavuuden arviointi Itsearviointi ja prosessiarviointi Vaikuttavuuden arviointi Itsearviointi ja prosessiarviointi Vaikuttavuuden arviointi 6/2014 5/ /2013 6/2014 6/ /2013 6/2014 6/ /2013 6/2014

9 9(15) Taulukot ja kaaviot Taulukot: Taulukko 1: Arviointiaikataulu Taulukko 2: Hankkeen vaikuttavuuden arviointi Taulukko 3: Hankkeen arviointimatriisi Kaaviot: Kaavio 1: Hankekokonaisuuden arviointi

10 10(15) LIITE 1: Ohjausryhmän/johtoryhmän Itsearvio- ja prosessiarviolomake Hyve-johtamisen kartta hanke vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin Arvioinnin kohde: Ohjausryhmä/johtoryhmä: Pvm Missä roolissa toimit suhteessa Hyve-johtamisen kartta-hankkeeseen: Ohjaus-/johtoryhmän jäsen Projektityöntekijä Asiantuntija Muu, mikä A) ITSEARVIOINTIOSIO Miten olen Hyve-johtamisen kartta -hankkeen ohjaus/johtoryhmän jäsenenä onnistunut seuraavilla osa-alueilla? Arvioi osa-alueiden onnistumista asteikolla 1 5. Olen perehtynyt hanketta koskeviin materiaaleihin niin, että minulla on muodostunut hyvä kokonaiskuva hankkeesta Ohjaus-/johtoryhmän jäsenenä pyrin huolehtimaan siitä, että ohjausryhmä ohjaa, valvoo ja synkronoi hankkeen tavoitteiden toteuttamista Ohjaus-/johtoryhmän jäsenenä annan oman asiantuntemukseni ja tukeni hankkeelle, jotta sen tavoitteet saavutettaisiin Ohjaus-/johtoryhmän jäsenenä olen katsonut voivani vaikuttaa hankkeen etenemiseen Ohjaus-/johtoryhmän jäsenenä välitän tietoa hankkeen niille ulkopuolisille tahoille, joiden on syytä tietää hankkeesta Olen ohjaus-/johtoryhmän jäsenenä välittänyt tietoa hankkeesta oman organisaationi sisällä Tässä olisi vielä paljon kehitettävää Tässä olen onnistunut erittäin hyvin En osaa sanoa Muita kommentteja omaan panokseeni liittyen:

11 11(15) B) OHJAUS-/JOHTORYHMÄN PROSESSIARVIO-OSIO Arvioi osa-alueiden onnistumista asteikolla 1 5. Hankkeen toteutuksessa on edetty tavoitteisen suuntaisesti (vrt. hankkeen keskeiset tavoitteet) Ohjaus-/johtoryhmän kokouksiin on tuotu keskeiset käsiteltävät asiat, jotta se voisi toimia tavoitteiden suuntaisesti Ohjaus-/johtoryhmä on käsitellyt riittävästi hankkeeseen liittyvää materiaalia suunnitelmasta toteutukseen ja tehnyt hanketta eteenpäin vieviä päätöksiä Ohjaus-/johtoryhmä on käsitellyt riittävästi hankkeen taloudellista toteutumaa ja tehnyt hanketta eteenpäin vieviä päätöksiä Hankkeen mukainen vuorovaikutuksellisuus, toisten arvostaminen, yhteisen ymmärryksen ja merkityksen rakentaminen näkyvät ohjaus/johtoryhmän toiminnassa Tässä on vielä paljon kehitettävää 1. Mitkä ovat mielestäsi hankkeen tähänastisista saavutuksista tärkeimpiä? Tässä on onnistettu erittäin hyvin En osaa sanoa Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet hankkeen onnistumista? (vahvuudet) Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet hankkeen onnistumista? (heikkoudet) Mitkä ovat mielestäsi suurimmat haasteet hankkeen onnistumisen kannalta (uhat)? Miten Hyve -johtamisen kartta -hankkeen toimintaa tulisi mielestäsi kehittää jatkossa (mahdollisuudet)? Kiitokset vastauksestasi!

12 12(15) LIITE 2. Hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi Hankkeen/Osahankkeen päämäärä 1. Asiakaslähtöiset toimintamallit ja prosessit Tavoitteet/tulosodotukset - Asiakaslähtöisten toimintamallien/prosessien ennakointi- ja seurantatietoa hyödynnetään nykyistä (=hankkeen lähtötasoa) paremmin toimintamallien/prosessien strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa Tulosten toteutuminen ja arvioitu vaikuttavuus 2. Palveluiden ja prosessien johtaminen 3. Johtamisvalmiudet 4. Tiedolla johtaminen 5. Työhyvinvointi - Palveluiden ja prosessien johtamisen selkeytyminen on vaikuttanut asiakaslähtöisten ja tehokkaiden palvelukokonaisuuksien kehittymiseen - Vuovaikutuksellisen johtamisen mallia on kehitetty eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen kehittämistä. - Johtamisosaaminen on lisääntynyt eri tasoilla - Hankkeen aikana on luotu ja toimeenpantu lähiesimiestyötä tukevat johtamiskäytännöt - Muutosjohtaminen on osa johtamisen kokonaisuutta - Hankkeen aikana on luotu tiedolla johtamisen ja strategisen johtamisen polku organisaatioihin. - Työhyvinvoinnin johtamista kehittämällä on edistetty henkilöstön sitoutumista, motivaatiota ja tuloksellisuutta

13 13(15) LIITE 3. Oulun osahankkeen vaikuttavuuden arviointi Hankkeen/Osahankkeen päämäärä 1. Ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä 2. Asiakaslähtöiset palveluprosessit 3. Prosessijohtamisen toimintamalli 4. Työhyvinvoinnin edistäminen Tavoitteet/tulosodotukset - On laadittu pilottihankkeille ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden sekä vaikuttavien palvelujen suunnittelun ja järjestämisen tueksi. - Ennakointitiedon keräämiseksi on tuotettu malli strategisen, toimeenpanon ja operatiivisen johtamisen tueksi. - On luotu pilottiprojekteihin malleja, joilla huolehditaan palveluprosessien asiakaslähtöisyydestä ja vaikuttavuudesta - On rakennettu prosessijohtamisen toimintamalli pilottihankkeille siten, että palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. - Linja- ja prosessijohtamisen valta-, vastuut ja toimintakäytännöt on määritelty - On otettu pilottihankkeissa käyttöön osallistavan ja vuorovaikutteisen johtamisen rakenteet ja toimintatavat - Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet palvelujen ja toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa on pilottihankkeissa selkeät ja sovitut - Henkilöstön osaamisen taso on pilottihankkeissa prosesseittain määritelty ja asiakaslähtöinen henkilöstön kehittämissuunnitelmaa on otettu käyttöön Tulosten toteutuminen ja arvioitu vaikuttavuus

14 14(15) LIITE 4. Oulunkaaren osahankkeen vaikuttavuuden arviointi Hankkeen/Osahankkeen päämäärä Kotihoidon toimintaprosessien ja palveluketjujen mallintaminen Tavoitteet/Tulosodotukset - Tarkastelun pohjalta on löydetty kehittämiskohteet, joita on lähdetty kehittämään kartoitettujen hyvien käytäntöjen avulla. Tulosten toteutuminen ja arvioitu vaikuttavuus Vanhuspalveluiden johtamisosaamisen ja johtamisen työkalujen kehittäminen Yhteistyön ja kehittämisosaamisen lisääminen kokonaisoptimoinnin varmistamiseksi Hyvien käytäntöjen soveltaminen muille palvelualoille - On luotu Oulunkaaren vanhuspoliittinen ohjelma. - Osaamiskartoituksen pohjalta selvinneisiin vanhuspalveluiden johdon ja esimiesten johtamisosaamisen ja johtamisen työkalujen kehittämistarpeisiin on vastattu järjestämällä koulutuksia ja muita kehittämistoimia. - on laadittu konkreettinen toimenpidesuunnitelma, jonka toteutuksen vastuista, aikataulusta ja etenemisestä on sovittu. - Hankkeessa kehitetyistä ja käytetyistä käytännöistä on tiedotettu aktiivisesti muita palvelualoja.

15 15(15) LIITE 5. Kainuun osahankkeen vaikuttavuuden arviointi Hankkeen/Osahankkeen päämäärä 1. Strategisten perusteiden vahvistaminen organisaation sisällä 2. Tiedolla johtamisen perusteiden vahvistaminen 3. Lähiesimiestyön kehittäminen Tulosodotukset - on luotu asiakaslähtöinen sekä ulkoiset että sisäiset toimintaympäristön muuttuvat tarpeet huomioiva johtamisen malli - johdon toimintapa on osallistavaa, dialogista - uusi strategian viestintätapa tukee strategista johtamista kaikilla johtamisen tasoilla - kansalaisten ja palveluista vastaavan organisaation välinen luottamus on vahvistunut vuoropuhelun keinoin - on luotu käytäntöjä tiedolla johtamisen perusteiksi ja johtoryhmätason yhteistoiminnan kehittämiseksi - on luotu perusteet johdon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiselle - johdolla on käytössä riittävä ja ajantasainen tieto strategisten muutosten simulointia, ennustamista ja seurantaa varten - käytäntöjen jako organisaation sisällä on tehostunut ajan tasalla olevien esimiesohjeistusten avulla - uusi vuorovaikutteinen toimintapa edistää avoimuutta ja luottamusta työyhteisöissä - käytettävissä on osaava johtajareservi tulevaisuuden tarpeisiin Toteutuminen ja arvioitu vaikuttavuus