Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Hankkeen tausta ja tavoitteet Toimintaympäristö Hankkeen tavoite Odotetut vaikutukset ja päämäärä Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arvioinnin viitekehys Hankkeen arvioinnin tarkoitus Hankkeen ohjelmateoria ja visio Arviointikysymykset Arviointimenetelmät Aineiston hankintastrategia Arvioinnin raportoiminen Arvioinnin aikataulutus Kuviot Kuvio 1 Hankkeen kokonaisarvioinnin ja osahankkeiden arvioinnin välinen suhde (KASPERI - hankkeen arviointisuunnitelma)... 4 Kuvio 2 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointiasetelman viitekehys (Robson 2001)... 5 Kuvio 3 Aineiston hankintastrategia Kuvio 4 Arvioinnin aikataulutus Taulukot Taulukko 1 Arviointikohde: KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen liittyvät arviointikysymykset (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma)7 Taulukko 2 Arviointikohde: KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toimintoihin ja prosesseihin liittyvät arviointikysymykset (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma)

3 1. Johdanto Arviointiraportissa kuvataan Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen arvioinnin prosessia, joka on tiiviissä suhteessa KASPERI Väli- Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeen arviointiin. KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelmassa linjataan, että osahankkeet (11 osahanketta) toteuttavat pääsääntöisesti itse oman hankkeensa tuloksellisuuden arvioinnin. Osahankkeiden tehtävänä ei ole kuitenkaan määritellä tuloksellisuuttaan suhteessa kokonaishankkeen tavoitteisiin, vaan oman hankkeensa yksilöidympiin tavoitteisiin. Lähtökohtana on se, että osahankkeiden tavoitteet ovat KASPERI - kokonaishankkeen tavoitteiden mukaisia. Osahanketasolla arviointia tehdään tasaveroisesti niin kunnille ja kuntalaisille, kuin rahoittajallekin. Osahankkeiden näkökulmasta arviointi rahoittajan suuntaan tapahtuu välillisesti kokonaishankkeen kautta, kuntalaisille ja kunnille taas suoraan osahankkeesta. Osahankearvioinnit tuottavat pohjan KASPERI -hankkeen kokonaisarvioinnille. Rahoittajan näkökulmasta seurataan kokonaishankkeen arviointia, jonka on oltava myös muuta kuin kooste osahankkeiden arvioinnista. KASPERI -hankkeen onnistumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin (edellä) ei voida arvioida kuin sen osahankkeiden onnistumisen kautta. (KASPE- RI -hankkeen arviointisuunnitelma.) 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2.1 Toimintaympäristö Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -osahanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeeseen ovat sitoutuneet kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Maakunnan väkiluku oli noin asukasta. 2.2 Hankkeen tavoite Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. 2

4 Rakennettavalla toiminnalla mahdollistetaan se, että peruspalveluissa työntekijät saavat tukea työlleen ja vahvistusta osaamiselleen, jotta uskaltavat itse toimia haastavissa tilanteissa. Hanke koostuu kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta rakentuvista tavoitekokonaisuuksista, joita ovat: 1. Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskusmallia Kersanet -portaalin ( pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa verkkopohjaisen perhekeskuksen toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti. 2. Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Hankkeen alkuvaiheessa työtä kehitetään pilotti -toiminnan (neuvola, päiväkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. Pilottien myötä rakennetuista käytänteistä ja kokemuksista luodaan hankkeen kuluessa koko toiminta-alueelle levitettäviä toimintamalleja. 3. Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen Perhetyötä kehitetään hankkeessa ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille kehittäjämentor -toiminnan avulla. Perhetyön kehittäminen tapahtuu alueellisten kehittämispilotin yhteydessä hankkeen aikana. 2.3 Odotetut vaikutukset ja päämäärä KASPERI -hankkeen ja osahankkeen tavoitteisiin peilaavina laajempina toiminnan odotettuina vaikutuksina ja päämäärinä ovat: - Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuus ja palvelujen laatu parantuvat, kun työn ja palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. - Palvelujen ja palvelurakenteiden tasolla tarkasteltuna vaikutuksia ovat erityispalvelujentarpeen vähentyminen tai kohdentuminen toisin, osin uusien palvelukokonaisuuksien muodossa. Erityispalvelujen asiantuntemusta on tuotu myös peruspalvelujen käyttöön. Vaikutusten tulee näkyä siinä, että hankkeen päättyessä on toiminnassa ylisektorisia työryhmiä eikä ainoastaan peruspalveluja konsultoivaa toimintaa. - Henkilöstöön liittyvät odotetut vaikutukset kohdistuvat osaamisen vahvistumiseen. Koulutuksen ja konsultaatiotoiminnan avulla varhainen puuttuminen tehostuu ja se on vakiinnutettu osaksi palvelujärjestelmää. - Toteutettavien Bikva -arviointien sekä muiden välineiden tai mallien avulla on voitu lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin ollen he tulevat paremmin kuulluiksi palveluissa. Näillä toimilla voidaan parantaa palvelujen laatua. 3

5 3. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arvioinnin viitekehys Arvioinnin lähtökohtina ovat KASTE -ohjelman keskeiset tavoitteet. Hankkeen arvioinnin taso rakentuu KASTE -ohjelman ja KASPERI -hankkeen kautta. Kunkin osahankkeen omien tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja tuloksellisuuden arviointi on jokaisen osahankkeen oman arvioinnin perustehtävä. Yhteisen hankkeen tasolla asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan osahankkeiden tekemän arvioinnin pohjalta nostamalla yksittäisten hankkeiden tuottama tieto yleisemmälle tasolle. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma.) KASPERI -hankkeessa on yhteisesti määritelty, että osahankkeiden arvioinnissa hyödynnetään Robsonin (2001) kuvaamaa mallia arviointiasetelman rakentamisessa. Tämän vuoksi myös hankkeen kokonaisarviointi kuvataan siten, että eritellään osahankkeissa ja kokonaisarvioinnissa koottava tieto. Osahankkeiden arvioinnit tuottavat hankespesifiä tietoa, joka tuotetaan osahankkeiden tavoitteista lähtien. Osahankkeiden arvioinneissa tuotetaan arviointitietoa, jota ei kerätä enää uudelleen kokonaisarvioinnissa. Kokonaisarvioinnissa kootaan tietoa laajemmasta näkökulmasta, kooten vastauksia kokonaishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) Osahankkeista tuotettu arviointitieto Kokonaisarviointi Hankekohtaiset arviointikysymykset Kokonaisarvioinnin arviointikysymykset KASPERI -hankkeessa tuotettavan kokonaisarvioinnin tieto kootaan kuitenkin osahankkeista saatujen kokemusten kautta. Kuviossa 1 havainnollistetaan kokonaisarvioinnin ja osahankkeiden arvioinnin välistä suhdetta. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma.) Osahankkeiden arviointi Kuvio 1 Hankkeen kokonaisarvioinnin ja osahankkeiden arvioinnin välinen suhde (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) 4

6 Kuviossa 2 on kuvattu Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen arviointiasetelman rakentamisen viitekehys Robsonin (2001) mallia hyödyntäen. Arviointiasetelman rakentamisen viitekehys (Robson 2001, 123) TARKOITUS Ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti Suunnata hankkeen toimenpiteitä tulosten saavuttamiseksi Osoitetaan ja todennetaan hankkeesta saatujen tulosten vaikutukset MENETELMÄT Formatiivinen prosessiarviointi Osallistavat menetelmät Vertaisarviointi ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIKYSYMYKSET MITEN HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET ON SAAVUTETTU? 1) Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä on pystytty vahvistamaan? 2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? 3) Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty? AINEISTON HANKINTASTRATEGIA Kuntakierrokset Yhteistyötapaamiset Työryhmätyöskentely (materiaalit) Toiminnan dokumentointi (muistio, raportit) Palaute (palautekyselyt) Osallistavat menetelmät: Arviointiakvaario, SWOT ja Kuvastin -menetelmät Vertaisarviointi (benchmarking) PROJEKTIN OHJELMATEORIA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatu ja saatavuus paranee peruspalvelujen vahvistuessa Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen on osa palvelujärjestelmää Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus vahvistuu palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa Kuvio 2 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointiasetelman viitekehys (Robson 2001) 3.1 Hankkeen arvioinnin tarkoitus Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arvioinnin tarkoituksena on ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti. Kun arviointia toteutetaan hankeaikana eri prosessien aikana ja rajakohdissa, projektin suuntaa ja toimenpiteitä on vielä mahdollista muuttaa tulosten saavuttamiseksi. Arvioinnista saatavat tulokset voivat myös toimia tukena muutoksella, joka vie kokonaiskehittämisprosessia eteenpäin. Arvioinnin avulla hanke osoittaa työn sisällöt ja merkitykset verkostoille, rahoittajalle sekä päätöksentekijöille. 3.2 Hankkeen ohjelmateoria ja visio Arvioinnilla voidaan osoittaa olemassa olevista rakenteista vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta tuottaa uusia rakenteita ja toimintamuotoja perustyöhön. Arvioinnin avulla ennaltaehkäisevä työote ja sen merkityksellisyys palveluiden uudelleen- 5

7 rakentumisessa taloudellisena ja tuottavana työmuotona tulee näkyväksi. Palveluiden laatu ja tasapuolinen saatavuus paranee. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatu ja saatavuus paranee peruspalvelujen vahvistuessa - lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä on saatavilla matalan kynnyksen palveluita - moniammatillisuus / ylisektoraalisuus lisää palvelujen monipuolisuutta, saavutettavuutta ja palveluohjauksellista näkökulmaa, jolloin kohderyhmän palveluista muodostuu toimivampi kokonaisuus - yhteistyön rakentumisen pohjalla ovat käytäntöjen ja mallien yhdenmukaistaminen Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat osa palvelujärjestelmää - henkilöstön osaaminen vahvistuu - varhainen puuttuminen tehostuu koulutuksen ja konsultaatiotoiminnan (erityistason osaamisen vahvistaminen peruspalveluissa) kautta osaksi palvelujärjestelmää Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus vahvistuu palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa - osallisuus vahvistuu - tuotetaan uusia rakenteita ja toimintamuotoja perustyön arviointiin 3.3 Arviointikysymykset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointikysymykset pohjautuvat hankkeen tavoitteisiin, arvioinnin tarkoitukseen sekä ohjelmateoriaan ja visioon. Arviointikysymykset ovat linjassa KASPERI -hankkeen arviointikysymyksiin. Etelä-Pohjanmaan osahankeen keskeiset arviointikysymykset ovat: Miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu? 1) Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä on pystytty vahvistamaan? Millaiset työmenetelmät, toiminnot ja prosessit ovat edistäneet hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista? Miten monialaisuus on toteutunut? 2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? Millaisia osallisuutta tukevia käytäntöjä on muodostettu? 3) Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty? Millaisin prosessein hyviä käytäntöjä on tuotettu? Millaisia esteitä tai hankaluuksia käytännön kehittämisessä tai sen käyttöön otossa on ollut? KASPERI -hankkeen arvioinnin pohjana ovat KASTE -ohjelman päätavoitteet, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hankkeille asetetut yhteiset indikaattorit, Väli- 6

8 Suomen hankekokonaisuuden kokonaistavoitteet ja osahankkeille asetetut erillistavoitteet. KASPERI -hankkeen arvioinnin kohteet ovat: Arviointikohde 1: Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus sekä hankkeen toiminnot ja prosessit. Arviointikohde 2: Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus. Arviointikohde 1: Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus sekä hankkeen toiminnot ja prosessit KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen tavoitteita ja vaikuttavuutta arvioidaan taulukossa 1 esitettyjen arviointikysymysten avulla. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) Taulukko 1 Arviointikohde: KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen liittyvät arviointikysymykset (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) Asetetut tavoitteet Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arviointikysymykset Miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu? Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä on pystytty vahvistamaan / tehostamaan? - Millaisilla käytännöillä / toimintatavoilla erityistason osaamista on välitetty perustasolle? - miten lastensuojelun ehkäisevää työtä on kehitetty? - esimerkkejä uudistuneista lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja toimintatavoista sekä rakenteiden uudistumisesta - työntekijöiden näkemyksiä palveluiden kehittymisestä ja uudistusten vaikutuksista - miten verkostoituminen on tukenut uusien mallien ja toimintatapojen kehittymistä ja miten monialaisuus on toteutunut (millaista verkostoitumista on hankkeessa syntynyt)? Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? - esimerkkejä asiakkaiden osallisuutta varmistavista rakenteista, joita on luotu hankkeen aikana - millaisia osallisuutta tukevia hyviä käytäntöjä on muodostettu Kokonaisarvioinnin arviointikysymykset Miten KASPERI- hankkeen kokonaistavoitteet on saavutettu Miten kokonaishanke on tukenut tavoitteiden saavuttamista 7

9 Uudet / ennakoimattomat tavoitteet Hyvät käytännöt Vaikuttavuus Millaisia uusia tai ennakoimattomia tavoitteita hankkeessa on saavutettu? Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty Millainen vaikuttavuus hankkeen toiminnoilla on ollut? Miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden laatu ja saatavuus on muuttunut (parantunut / vahvistunut)? - millaisten ongelmien esiintyminen on vähentynyt? - esimerkkejä uudistuksista, jolla on ollut selvä vaikutus palvelujen saatavuuden parantamiseen - esimerkkejä uusien toimintatapojen taloudellisista vaikutuksista Miten kokonaishanke on tukenut uusien tai ennakoimattomien tavoitteiden saavuttamista Esimerkkejä muutamista hyvistä käytännöistä Millaisia KASTE -ohjelman indikaattoreihin sekä lasten, nuorten ja perheiden hankkeiden yhteisiin arviointiindikaattoreihin liittyviä vaikutuksia on tullut esiin Arviointikohde 2: Hankkeen toiminnot ja prosessit. Toimintoja ja prosesseja arvioidaan siitä näkökulmasta, miten ne ovat edistäneet tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamista. KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen toimintoja ja prosesseja arvioidaan taulukossa 2 esitettävien arviointikysymysten avulla. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) Taulukko 2 Arviointikohde: KASPERI -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toimintoihin ja prosesseihin liittyvät arviointikysymykset (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) Tavoitteiden saavuttamista tukevat toiminnot ja prosessit Hyvien käytäntöjen kehittämistä tukevat toiminnot ja prosessit Hankkeen vaikuttavuuden edistämistä tukevat toiminnot ja prosessit Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa arviointikysymykset Millaiset työmenetelmät, toiminnot ja prosessit ovat edistäneet hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista? Millaisin prosessein hyviä käytäntöjä on tuotettu Millaisia esteitä tai hankaluuksia hyvien käytäntöjen kehittämisessä tai käyttöön otossa on ollut Millaisia esteitä tai hankaluuksia on liittynyt hankkeiden vaikuttavuuden saavuttamiseen ja arviointiin Kokonaisarvioinnin arviointikysymyksiä Miten kokonaishanke on tukenut uusien työmenetelmien, toimintojen ja prosessien kehittämisen Miten kokonaishanke on tukenut hyvien käytänteiden kehittämistä Miten kokonaishanke on tukenut hankkeen vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista 8

10 3.4 Arviointimenetelmät Formatiivinen prosessiarviointi Hankkeen arviointi toteutetaan pääasiassa formatiivisena prosessiarviointina. Kehittävän arvioinnin avulla voidaan todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toimimista ja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. KAS- PERI -hankkeen arviointisuunnitelmassa linjataan, että jatkuva prosessiarviointi on oleellinen osa KASPERI -hanketta sekä osahankkeiden että hankekokonaisuuden tasoilla. Prosessiarvioinnilla tarkoitetaan käytännössä hankkeen toimijoiden välitöntä ja jatkuvaa arviointia sekä saadun arviointitiedon hyödyntämistä tässä ja nyt. Saatua arviointitietoa käytetään sekä hankkeen suunnan tarkistamisen välineenä että hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseen. KASPERI -hankkeessa prosessiarviointi osahankkeiden sisällöllisen etenemisen suhteen kytkeytyy vahvasti hankkeen verkostorakenteeseen. Kussakin osahankkeessa prosessiarviointi ja hankkeen toteutumisen seuranta on rakennettava myös paikallisesti. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma.) Osallistavat menetelmät Hankkeen yhtenä arviointikohteena on asiakkaiden / palvelunkäyttäjien arviota heille hankkeen tuottamista muutoksista/hyödyistä palveluissa. Asiakkaiden osallisuutta ja asemaa arvioidaan mm. erilaisten kyselyiden avulla. Hankkeen alueellinen ohjausryhmä, asiantuntijatyöryhmät ja pilottikohtaiset työryhmät sekä pilotteihin osallistuvat - ja hankkeen keskeiset toimijat arvioivat hankkeen toimintaa. Arviointi tapahtuu osallistavien menetelmien mm. Kuvastin- ja Swot -menetelmän sekä arviointiakvaarion avulla. Vertaisarviointi Vertaisarviointi mahdollistaa oppimisen toisten toiminnasta ja sillä voidaan kyseenalaistaa jo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarvioinnilla tässä tarkoitetaan KASPERI osahankkeiden välistä arviointia ja benchmarkkausta. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen vertaisarviointikumppani on Pirkanmaan intensiivimallin nuorten avohuoltoon -hanke Vertaisarviointikysymykset on muodostettu niin, että ne ovat tiiviissä vuoropuhelussa suhteessa hankkeen laajempiin arviointikysymyksiin. Vertaisarviointi toteutetaan alla olevan kysymyspatteriston kautta. Vertaisarviointikumppani tekee vastausten perusteella hankkeesta swot -analyysin. Hankkeet tekevät ennen vertaisarviointia sisäisen swot -analyysin suhteessa vertaisarviointikysymyksiin, jota peilataan ulkoiseen swot - analyysiin. Hankkeen tavoitteet ja tämänhetkinen vaihe - Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? - Missä hankkeessa mennään parhaillaan? (miltä tuntuu ja mitä kuuluu)? - Millaisia vaiheita hankkeessa on läpikäyty? - Ovatko tavoitteet muuttuneet hankekauden aikana, ja jos näin niin miksi ja miten? - Missä määrin hanke on edennyt tavoitteiden saavuttamiseksi ja kuinka se näkyy? - Millaisia joko positiivia asioita tai esteitä hanke on kohdannut? Hankkeen työskentelymallit - Miten hankkeen työntekijöiden sisäinen yhteydenpito on rakennettu? 9

11 - Miten hankkeen työntekijöiden työskentely (kokoontumiset, yhteistyötavat ja -muodot, yksin tekemisen muodot, reflektoinnin foorumit) palvelevat kehittämistyötä hankkeen tavoitteiden suunnassa? - Miten hankeorganisaatio on toiminut? Pilottityöskentely - Mitkä ovat hankkeen pilottikohteet ja niiden tavoitteet? - Miten työ pilottikohteissa / kunnissa on käynnistetty? - Millaisilla toimintavoilla on pyritty vastaamaan tavoitteisiin (mitä on hankkeen konkreetti tekeminen suhteessa tavoitteisiin)? - Mitä pilottityöskentelyllä on saavutettu hankkeen tässä vaiheessa (millaisia toimintatapoja tai - malleja on syntynyt)? - Millaisia hyviä käytänteitä hankkeessa on syntynyt tähän mennessä? - Millä keinoilla pilottikohteissa kehitetty työ saadaan leviämään? - Mitkä ovat pilottityöskentelyn heikkoudet ja vahvuudet? Monialaisen työn ja verkostoyhteistyön kehittäminen - Millaisilla toimintatavoilla monialaista- ja verkostoyhteistyötä on työstetty ja miten se on toteutunut? Uudenlainen toimintakulttuuri - Millaisin keinoin uudenlaista toimintakulttuuria pyritään vahvistamaan? - Miten hankkeen sisälle rakennettu koulutus tukee hankekuntien työntekijöitä uudenlaisen toimintakulttuurin oppimisessa? Osallisuus - Miten osallisuutta on huomioitu ja kenen osallisuutta (asiakkaan / toimijan)? - Mitä välineitä käytetään asiakkaan osallisuuden lisäämiseksi? Mitä asiakkaiden osallisuuden eri toimintatavoista on seurannut (millä tavalla asiakkaan mahdolliset tuotokset on huomioitu käytännön kehittämistyössä)? Hankkeen seuraavat vaiheet - Mihin suuntaan hanke on nyt menossa, mitä on odotettavissa? - Mitä asioita hankkeessa tehdään seuraavaksi? 3.5 Aineiston hankintastrategia Aineistoa hankitaan suunnitelmallisesti ja sen prosessoidaan systemaattisesti; esimerkiksi toiminnan dokumentoinnin tuotokset huomioidaan kolmannesvuosittain raportoinnissa (ks. kuvio 3). Arvioinnissa käytettävä aineisto pohjautuu toiminnan raportointiin, joka perustuu muistioihin ja raportteihin. Muu materiaali saadaan kuntakierroksilta, erilaista yhteistyötapaamista ja tilaisuuksien palautteina. Lisäksi materiaalia saadaan mm. osallistavien menetelmien (swot, arviointiakvaario) kautta hankkeen ohjausryhmältä, asiantuntijatyöryhmiltä ja pilottikohteiden työryhmiltä. Arviointiakvaario on toiminnallinen menetelmä, jonka tarkoituksena on tarkastella hankkeen toteutumista. Arviointiakvaario perustuu vuorovaikutteiseen ja avoimeen keskusteluun etukäteen laadittujen kysymysten pohjalta siitä. Arviointiakvaarion toteuttaa ulkopuolinen arvioija syksyllä Arviointiakvaarioon kutsutaan hankkeen 10

12 ohjausryhmän jäsenet ja hankkeen henkilöstö. Hankkeen henkilöstö yhteistyössä arvioijan kanssa muodostaa etukäteen arviointikysymykset. Kysymysten pohjalta on tarkoitus saada informaatiota hankkeen tämänhetkisestä vaiheesta, tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan suuntaamisesta hankkeen loppukaudella. Kuntakierrokset Yhteistyötapaamiset Työryhmätyöskentelyn materiaali Palautteet - Koulutukset Toiminnan dokumentointi Pilottikohtainen arviointi Osallistavat menetelmät - Arviontiakvaario - Kyselyt Vertaisarviointi Kuvio 3 Aineiston hankintastrategia 11

13 4. Arvioinnin raportoiminen Hankkeen arviointi on jatkuvaa prosessiarviointia ja sen keskeisenä tavoitteena on toimia kehittämisen välineenä. Tästä syystä myös arvioinnin raportoimisen tavat konkretisoituvat hankkeen edetessä. Hankkeessa tulosten toteutuminen raportoidaan rahoittajalle maksatuksen yhteydessä kolmannesvuosittain. Arviointi raportoidaan sosiaali- ja terveysministeriölle ministeriön ohjeistuksen mukaan. 4.1 Arvioinnin aikataulutus Arviointi jatkuu Prosessiarvioinnin mukaisesti koko hankkeen ajan. Arviointisuunnitelman tekemistä on käsitelty marraskuussa 2009 osahankkeiden näkemyksillä arvioinnista. Tämän jälkeen arviointisuunnitelman ensimmäinen luonnos valmisteltiin osahankekohtaisesti. KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä ja osahankkeiden yhteisessä tapaamisessa joulukuussa KAS- PERI -hankkeen arviointisuunnitelma valmistui keväällä 2010, jonka jälkeen osahankkeet ovat täsmentäneet omia arviointisuunnitelmiaan. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arviointisuunnitelman luonnokset on käsitelty alueellisessa ohjausryhmässä ja Ohjausryhmää hyväksyy täsmennetyn arviointisuunnitelman , jonka jälkeen se käsitellään KASPERI - hankkeen ohjausryhmässä. Projektinjohtaja Juha Luomala hyväksyy osahankkeiden arviointisuunnitelmat. Kuviossa 4 on hahmoteltu Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arvioinnin kulkua. Kuvio 4 Arvioinnin aikataulutus 12