Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä. Kurssin asema

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä. Kurssin asema"

Joel Elstelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä Jyväskylän yliopisto Kurssin asema Kuuluu tietojärjestelmätieteen kandidaattitason opintoihin Pakollinen EL-linjalla, suositellaan TJ-, RT- ja OL-linjoilla, vapaavalintainen muille Voidaan sisällyttää myös markkinoinnin cum laude approbatur opintokokonaisuuteen (YMA C55 Elektronisen liiketoiminnan perusteet)

2 Kurssin suorittaminen Kontaktiopetus (yhteensä noin 48 h) Luennot sekä laitoksen järjestämiä että vierailuluentoja sekä harjoituksia Tentti luentojen materiaali, erillinen lukupaketti ja tenttikirja Turban et. al. Electronic Commerce 2002 A Managerial Perspective (ilmoitettavin osin) Ryhmätyö, noin neljän hengen ryhmissä. Henkilöt Panu Moilanen Yleisvastuu kurssista pjmoilan@cs.jyu.fi 2792, AgC Jari Penttilä Osa luennoista, harjoitukset jari.penttila@titu.jyu.fi 3070, AgC Jukka Heikkilä Vieraileva tähti jups@cc.jyu.fi 3240, AgC 535.2

3 Sinun tulee tietää että kurssilla on oma postituslista Listan voi tilata kurssin kotisivun kautta että kurssilla on oma kotisivu että aina voi kysyä, jos on epäselvää että aina kannattaa tulla juttelemaan AgC ja AgC että aina voi antaa palautetta Kurssin kotisivulla on linkki palautelomakkeeseen Johdatusta elektroniseen liiketoimintaan Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto,

4 Mistä on kysymys? Elektronisessa kaupankäynnissä tilaus välittyy elektronisessa muodossa asiakkaalta myyjälle (Kallio et al. 1997) E-commerce is buying and selling over digital media (Kalakota & Robinson 1999) Elektroninen kaupankäynti on tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa (Kettunen & Filenius 1998) E-Business, in addition to e-commerce, includes both front- and back-office applications that form the engine for modern business (Kalakota & Robinson 1999) Electronic Commerce involves making business transactions via telecommunications networks, primarily the Internet. (Turban et al. 2002) Hieman historiaa Kaikki alkoi 1970-luvun alussa Esimerkiksi elektroninen rahansiirto Rajoittunut lähinnä suuryrityksiin Seuraava kehitysvaihe EDI (= OVT) Finanssitransaktioiden ohella myös muita transaktiotyyppejä B-to-B 1990-luvun alusta alkaen Internet-teknologiat Erittäin laaja sovellusalue B-to-C myös mukaan Elektroninen B-to-C kauppa lisääntynyt räjähdysmäisesti Miksi?

5 Silloin ennen vuotta sitten kansainvälinen kuluttajakauppa oli lähes olematonta Informaatiovaje myyjien ja ostajien kohtaaminen; trenditietoisuus Tilaaminen ja kaupankäyntiprosessi monimutkaisia Maksutavat edellyttivät pääasiallisesti henkilökohtaista kontaktia Toimitukset kestivät kauan ja olivat kalliita; valtiollisilla postiyrityksillä käytännössä monopoli pienten tuote-erien logistiikassa Merkantilistiset kaupan esteet Ja nyt - globalisaatio Kansainväliset tietoverkot, erityisesti Internet ja WWW helpottivat tiedonvaihtoa huomattavasti Tilausliikenne Internetin tai call centerin kautta Luottokortit yleistyivät monimutkaiset kansainväliset postiennakot ja tilisiirrot eivät enää ainoita mahdollisuuksia Vapaakauppasopimukset, esim. Euroopan integraatiokehitys Yhteinen valuutta

6 Ja nyt - logistiikka Pienten määrien logistiikka vuosisatoja (valtion omistamien) postilaitosten monopoli Virastoajattelu Ei kilpailua ei insentiivejä parempaan palveluun Ei kilpailua täydellinen hinnoitteluvapaus Kilpailu logistiikassa 1980-luvulta alkaen Esim. DHL, GP, Danzas/DPAG, UPS, FedEx Asiakaslähtöinen ajattelu Alussa nopeita ja kalliita, nykyisin ainoastaan nopeita kilpailu painanut hinnat alas Dinosauruksien vastaisku: EuroExpress ja palvelutakuut Toimitus verkon välityksellä (esim. musiikin jakelu) Muutosvoimia I Innovatiivisuus Mobiilit viestintäratkaisut Informaatioteknologian kehitys Mediakonvergenssi Kustannusrakenteen muutos Tietoliikennekustannusten aleneminen Laitteistojen ja ohjelmistojen halpeneminen Tietotekniikkakustannus 1 Mhz prosessoritehoa 1 megatavu levytilaa Biljoona siirrettyä bittiä ,17 0,17 0,12

7 Muutosvoimia II Standardisointi Laitteistot ja verkot (TCP/IP) Sovellukset Tuotteet Lainsäädäntö Asiakkaiden hyväksyntä Vrt. Innovaatioiden diffuusio Analogia: siirtyminen käteisestä korttimaksamiseen Innovaatioiden diffuusio

8 Miksi? Hyötyjä kuluttajan kannalta Helpompi vertailla tuotteita ja niiden hintoja ( search cost, ajan ja vaivan säästö) Hintakilpailu => alemmat hinnat Laaja tuotevalikoima, erikoistuotteet Lisäarvopalvelut Aika- ja paikkariippumattomuus Oleellista: hyötyjen saavuttaminen edellyttää teknologian hallintaa ja saatavuutta Jako A- ja B-kansalaisiin? Digital divide Miksi? Hyötyjä myyjän/kaupan kannalta Laaja asiakaspotentiaali Maantieteellinen ja alueellinen laajuus, taloudellinen tehokkuus Resurssien tehokkaampi käyttö Toimipaikat, varastot, työvoiman tarve Parempi markkina- ja asiakastieto Asiakastietojen keruu, asiakasprofilointi Kysyntään vastaaminen, sen ennustaminen Markkinoinnin kohdentaminen, koemarkkinointi Uuden liiketoiminnan mahdollisuudet Jakeluyrittäjät, noutopalvelut Alhaiset alalle tulon esteet, kilpailun uhka

9 Suomessa (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Odotukset korkealla Yhteiskunnan rakenne Pieni ja harvaan asuttu maa, aktiivinen tietoyhteiskuntakehitys Yritysten valmiudet hyvät Tietotekninen infrastruktuuri, standardit (esim. maksamiselle), EDI-järjestelmät yleisiä, osaaminen Kuluttajien valmiudet hyvät Korkea teknologinen varustaso, korkeatasoinen tietoliikenneinfrastruktuuri, osaamisen taso Kysynnän hidasteet (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Teknologia Laitteiden puute tai yhteyksien hitaus Tietotaito tai osaaminen Kuluttajakäyttäytyminen Tottumukset, sosiaalisten kontaktien tarve, luottamuspula Tarjonta Puute, heikko käytettävyys Lainsäädäntö Globaali kuluttajansuoja, sopimuskäytännöt ja verot, lainvalintaongelma Kulttuurierot Esim. kieliongelmat, yhteisten toimintatapojen puute

Verkkokaupan riskit arveluttavat mutta yhä useampi uskaltaa kokeilla Tilastokeskus 4-5/2002 Noin 62% käyttänyt Internetiä, näistä 9% tilannut Internetistä jotain yksityiskäyttöön, mutta vain 4%

10 Verkkokaupan riskit arveluttavat mutta yhä useampi uskaltaa kokeilla Tilastokeskus 4-5/2002 Noin 62% käyttänyt Internetiä, näistä 9% tilannut Internetistä jotain yksityiskäyttöön, mutta vain 4% maksanut ostoksensa verkossa. Polte on kuitenkin kova: 45% suomalaisista oli käynyt verkossa näyteikkunaostoksilla vrt. edellinen esimerkki. NetAnttila Suomen tunnetuin verkkokauppa 45% verkon käyttäjistä vieraillut. Myynnin kasvu: 2001 myynti nelinkertaistui, 2002 myynti kasvoi 90%. Keskiostos hieman yli kaksinkertaistunut. Asiakkaista yli puolet perheellisiä, naisia yli 60%. Myynti vastaa keskimääräistä Anttila-tavarataloa.

11 Asenneongelma? Usein potentiaaliset asiakkaat pelkäävät elektronisen liiketoiminnan oletettuja riskejä Tuoteriskit Transaktiokumppaniin liittyvät riskit Maksamiseen liittyvät riskit Yksityisyyden menettämiseen liittyvät riskit Ratkaisu: asiakkaita on opetettava, vrt. esim. Internet pankkitoiminta, pankkiautomaatit jne Verkkoliiketoimintaa? Tähän saakka suurin osa Internet-liiketoiminnan liikevaihdosta on syntynyt yhteysmaksuista (kuukausimaksu, aikaperustaiset maksut) Tulevaisuudessa poikkeuksellisten voittojen saavuttaminen tarjoten Internet-yhteyttä ei ole enää mahdollista. Aikaperustainen veloitus kadonnee lukuunottamatta tiettyjä erikoissovelluksia Normaalit markkinamekanismit stabiloivat kiinteiden Internet-yhteyksien hinnat Ongelma: syrjäiset alueet, vrt. ruotsalaisten BREDBANprojekti Tulevaisuudessa elektroniset liiketoiminnan tuloista pääosa on lähtöisin asiakkaalle tarjottavista lisäarvopalveluista

12 Tulevaisuuden trendejä Uusia toimialoja elektronisen liiketoiminnan piiriin Voimakasta kasvua odotettavissa Uusien yhteysteknologioiden esiinmarssi Verkko ei enää tulevaisuudessa ole liiketoimintaa mikä sitten on? Kuluttajien asenteet muuttuvat Lainsäädännöllinen ympäristö kehittyy Choin kuutio Choi et. al, 1997 Choin mallissa markkinat koostuvat kolmesta tekijästä: toimijoista, tuotteesta ja prosesseista.

13 Toimialojen luokittelu Perinteiset toimialat Ydinhyöty voidaan toimittaa ainoastaan fyysisenä tuotteena Esimerkiksi autot, vaatteet, keittiötarvikkeet, lamput Transitionaaliset toimialat Tällä hetkellä ydinhyöty toimitetaan pääasiallisesti fyysisenä tuotteena,mutta se voidaan myös digitalisoida Esimerkiksi sanomalehdet ja kirjat Digitaaliset toimialat Ydinhyöty toimitetaan digitaalisessa muodossa Esim. verkon portaalipalvelut, DAB, DVB, musiikki Elektronisesti vai ei? Perinteiset toimialat Elektronista liiketoimintaa voidaan hyödyntää laajennetun tuotteen (augmented product) tarjoamisessa asiakkaalle Transitionaaliset toimialat Useimmat yritykset tarjonnevat tulevaisuudessa digitaalisen version tuotteestaan. Jotkin perinteiset versiot saattavat kadota Digitaaliset toimialat Todennäköisesti siirtyminen verkkojakeluun On demand -palvelut

14 Uudet yhteysteknologiat Nykyisin pääosa elektronisesta kaupankäynnistä hoidetaan tietokoneella WWW:n kautta. Tulevaisuudessa käytettävien yhteysteknologioiden määrää lisääntyy: Mobiilitlaitteet, digitaalinen televisio, DAB Eurooppa ja Japani etunenässä, USA jälkijunassa Henkilökohtaiset päätelaitteet saattavat helpottaa elektronista kaupankäyntiä Autentikointi, personoidut palvelut, turvallisuus Uudet yhteysteknologiat. Uudet yhteysteknologiat ovat myös haaste Palvelurajapinnan ja käyttöliittymän on oltava joustava siirrettävän informaation laatu ja määrä, näyttö, tilannetekijät Digitaalinen verkkojakelu yleistyy Uudet, nopeammat ja kiinteät Internet-yhteydet W-LAN, kaapelimodeemi, LAN, ADSL, sähkörunkoverkko

Samankaltaiset tiedostot

Elektroninen liiketoiminta Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto Mistä on kysymys? Hieman historiaa

Elektroninen liiketoiminta Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 9.10.2002 Mistä on kysymys? Elektronisessa kaupankäynnissä tilaus välittyy elektronisessa muodossa asiakkaalta myyjälle (Kallio et al. 1997)