Elektroninen liiketoiminta Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet. Mistä on kysymys?

Transkriptio

1 Elektroninen liiketoiminta Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto Mistä on kysymys? Elektronisessa kaupankäynnissä tilaus välittyy elektronisessa muodossa asiakkaalta myyjälle (Kallio et al. 1997) E-commerce is buying and selling over digital media (Kalakota & Robinson 1999) Elektroninen kaupankäynti on tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa (Kettunen & Filenius 1998) E-Business, in addition to e-commerce, includes both front- and back-office applications that form the engine for modern business (Kalakota & Robinson 1999) Electronic Commerce involves making business transactions via telecommunications networks, primarily the Internet. (Turban et al. 2002) 1

2 Kaksi peruskäsitettä b-to-b ecommerce = elektroninen kaupankäynti Ostajan ja myyjän välinen liiketoimi ebusiness = elektroninen liiketoiminta Kattaa koko liiketoimen jalostusarvoketjun/- verkoston ml. sidosryhmät B b-to-c C c-to-c G Jaottelu Business-to-business (B2B) Liikeyritykset ja yhteisöt käyvät kauppaa keskenään. Business-to-consumer (B2C) Liikeyritykset myyvät tuotteita kuluttajille Consumer-to-consumer (C2C) Kuluttajat käyvät kauppaa keskenään Peer-to-peer (P2P) Käytetään teknologioita, joka mahdollistaa resurssien (esim. tiedostot ja laskentakapasiteetti) jakamisen ilman keskitettyjä palvelinratkaisuja. M-commerce Langattomien, digitaalisten päätelaitteiden käyttö transaktioiden toteuttamisessa 2

3 Kehitysvaiheet (Tekes, 2000) Hieman historiaa Kaikki alkoi 1970-luvun alussa Esimerkiksi elektroninen rahansiirto Rajoittunut lähinnä suuryrityksiin Seuraava kehitysvaihe EDI (= OVT) Finanssitransaktioiden ohella myös muita transaktiotyyppejä B-to-B 1990-luvun alusta alkaen Internet-teknologiat Erittäin laaja sovellusalue B-to-C myös mukaan Elektroninen B-to-C kauppa lisääntynyt räjähdysmäisesti Miksi? 3

4 Silloin ennen vuotta sitten kansainvälinen kuluttajakauppa oli lähes olematonta Informaatiovaje myyjien ja ostajien kohtaaminen; trenditietoisuus Tilaaminen ja kaupankäyntiprosessi monimutkaisia Maksutavat edellyttivät pääasiallisesti henkilökohtaista kontaktia Toimitukset kestivät kauan ja olivat kalliita; valtiollisilla postiyrityksillä käytännössä monopoli pienten tuote-erien logistiikassa Merkantilistiset kaupan esteet Ja nyt - globalisaatio Kansainväliset tietoverkot, erityisesti Internet ja WWW helpottivat tiedonvaihtoa huomattavasti Tilausliikenne Internetin tai call centerin kautta Luottokortit yleistyivät monimutkaiset kansainväliset postiennakot ja tilisiirrot eivät enää ainoita mahdollisuuksia Vapaakauppasopimukset, esim. Euroopan integraatiokehitys Yhteinen valuutta 4

5 Ja nyt - logistiikka Pienten määrien logistiikka vuosisatoja (valtion omistamien) postilaitosten monopoli Virastoajattelu Ei kilpailua ei insentiivejä parempaan palveluun Ei kilpailua täydellinen hinnoitteluvapaus Kilpailu logistiikassa 1980-luvulta alkaen Esim. DHL, GP, Danzas/DPAG, UPS, FedEx Asiakaslähtöinen ajattelu Alussa nopeita ja kalliita, nykyisin ainoastaan nopeita kilpailu painanut hinnat alas Dinosauruksien vastaisku: EuroExpress ja palvelutakuut Toimitus verkon välityksellä (esim. musiikin jakelu) Innovaatioiden diffuusio 5

6 Miksi? Hyötyjä kuluttajan kannalta Helpompi vertailla tuotteita ja niiden hintoja ( search cost, ajan ja vaivan säästö) Hintakilpailu => alemmat hinnat Laaja tuotevalikoima, erikoistuotteet Lisäarvopalvelut Aika- ja paikkariippumattomuus Oleellista: hyötyjen saavuttaminen edellyttää teknologian hallintaa ja saatavuutta Jako A- ja B-kansalaisiin? Digital divide Miksi? Hyötyjä myyjän/kaupan kannalta Laaja asiakaspotentiaali Maantieteellinen ja alueellinen laajuus, taloudellinen tehokkuus Resurssien tehokkaampi käyttö Toimipaikat, varastot, työvoiman tarve Parempi markkina- ja asiakastieto Asiakastietojen keruu, asiakasprofilointi Kysyntään vastaaminen, sen ennustaminen Markkinoinnin kohdentaminen, koemarkkinointi Uuden liiketoiminnan mahdollisuudet Jakeluyrittäjät, noutopalvelut Alhaiset alalle tulon esteet, kilpailun uhka 6

7 Suomessa (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Odotukset korkealla Yhteiskunnan rakenne Pieni ja harvaan asuttu maa, aktiivinen tietoyhteiskuntakehitys Yritysten valmiudet hyvät Tietotekninen infrastruktuuri, standardit (esim. maksamiselle), EDI-järjestelmät yleisiä, osaaminen Kuluttajien valmiudet hyvät Korkea teknologinen varustaso, korkeatasoinen tietoliikenneinfrastruktuuri, osaamisen taso Kysynnän hidasteet (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Teknologia Laitteiden puute tai yhteyksien hitaus Tietotaito tai osaaminen Kuluttajakäyttäytyminen Tottumukset, sosiaalisten kontaktien tarve, luottamuspula Tarjonta Puute, heikko käytettävyys Lainsäädäntö Globaali kuluttajansuoja, sopimuskäytännöt ja verot, lainvalintaongelma Kulttuurierot Esim. kieliongelmat, yhteisten toimintatapojen puute 7

8 Asiakkaiden valmiudet Managing basic prerequisites (Statistics Finland, 1999) % Can use keyboard Using mouse is easy Can cope with English software Has access to network Has address(es) < Age eeurope 2005 Euroopan unioni on kesäkuussa 2002 hyväksynyt eeurope 2005 ohjelman, jonka tavoitteena on tuoda uudet tietoverkot kaikkien ulottuville ja tarjota verkossa yhä enemmän julkisia palveluita Verkkoyhteyksien yleistyminen parantaa myös kaupallisten toimijoiden asemaa PK-yrityksille tarkoitus tarjota erityistukea elektronisen liiketoiminnan käynnistämisessä. Suomessa ohjelman toteuttamiseksi on laadittu hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, jonka sisältö hyväksyttiin

9 Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Tarkoitus kehittää seuraavia osa-alueita Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisio Teknologianeutraali laajakaistastrategia vuoden 2003 loppuun mennessä => laajakaista kaikkien kansalaisten saatavilla kohtuuhintaan vuoteen 2005 mennessä. Yleisten tietoliikenneyhteyksien tarjoaminen. Digitelevisioon siirtymiseen nopeuttaminen. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskunnan palveluiden käytön tehostaminen Koulutus ja mediakasvatus Sähköisten palveluiden markkinointikampanja Palveluiden saatavuuden parantaminen Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Koulutetun työvoiman saatavuuden ja laadun turvaaminen Oppilaitosten resursointi Lisä- ja muuntokoulutus Virtuaaliopetus Sähköinen asiointi julkishallinnossa Julkisen hallinnon verkkopalveluiden kehittäminen useimmilla hallinnon aloilla Sosiaali- ja terveydenhuolto Saumaton palveluketju Sähköinen potilaskertomus ja lähete-palaute järjestelmä Sähköiset reseptit Selvitys itsenäisen suoriutumisen mahdollisuuksista 9

10 Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Sähköinen liiketoiminta, sisällöt ja palvelut Best practices sivuston perustaminen Selvitystyö nykytilasta ja tulevista haasteista => strategia uuden teknologia, osaamisen ja toimintatapojen hyödyntämiseksi kaikkialla elinkeinoelämässä. Sähköisen laskutuksen edistäminen Tieto- ja viestinäteknologian, uusien liiketoimintamallien ja uusien työnorganisointitapojen käyttöönoton edistäminen PK-yrityksissä. Sähköisen palvelukeskustoiminnan edistäminen Verkkokaupan riskit arveluttavat 10

11 mutta yhä useampi uskaltaa kokeilla Tilastokeskus 4-5/2002 Noin 62% käyttänyt Internetiä, näistä 9% tilannut Internetistä jotain yksityiskäyttöön, mutta vain 4% maksanut ostoksensa verkossa. Polte on kuitenkin kova: 45% suomalaisista oli käynyt verkossa näyteikkunaostoksilla vrt. edellinen esimerkki. NetAnttila Suomen tunnetuin verkkokauppa 45% verkon käyttäjistä vieraillut. Myynnin kasvu: 2001 myynti nelinkertaistui, 2002 myynti kasvoi 90%. Keskiostos hieman yli kaksinkertaistunut. Asiakkaista yli puolet perheellisiä, naisia yli 60%. Myynti vastaa keskimääräistä Anttila-tavarataloa. Asenneongelma? Usein potentiaaliset asiakkaat pelkäävät elektronisen liiketoiminnan oletettuja riskejä Tuoteriskit Transaktiokumppaniin liittyvät riskit Maksamiseen liittyvät riskit Yksityisyyden menettämiseen liittyvät riskit Ratkaisu: asiakkaita on opetettava, vrt. esim. Internet pankkitoiminta, pankkiautomaatit jne 11

12 Verkkoliiketoimintaa? Tähän saakka suurin osa Internet-liiketoiminnan liikevaihdosta on syntynyt yhteysmaksuista (kuukausimaksu, aikaperustaiset maksut) Tulevaisuudessa poikkeuksellisten voittojen saavuttaminen tarjoten Internet-yhteyttä ei ole enää mahdollista. Aikaperustainen veloitus kadonnee lukuunottamatta tiettyjä erikoissovelluksia Normaalit markkinamekanismit stabiloivat kiinteiden Internet-yhteyksien hinnat Ongelma: syrjäiset alueet, vrt. ruotsalaisten BREDBANprojekti Tulevaisuudessa elektroniset liiketoiminnan tuloista pääosa on lähtöisin asiakkaalle tarjottavista lisäarvopalveluista Tulevaisuuden trendejä Uusia toimialoja elektronisen liiketoiminnan piiriin Voimakasta kasvua odotettavissa Uusien yhteysteknologioiden esiinmarssi Verkko ei enää tulevaisuudessa ole liiketoimintaa mikä sitten on? Kuluttajien asenteet muuttuvat Lainsäädännöllinen ympäristö kehittyy 12

13 Choin kuutio Choi et. al, 1997 Choin mallissa markkinat koostuvat kolmesta tekijästä: toimijoista, tuotteesta ja prosesseista. Toimialojen luokittelu Perinteiset toimialat Ydinhyöty voidaan toimittaa ainoastaan fyysisenä tuotteena Esimerkiksi autot, vaatteet, keittiötarvikkeet, lamput Transitionaaliset toimialat Tällä hetkellä ydinhyöty toimitetaan pääasiallisesti fyysisenä tuotteena,mutta se voidaan myös digitalisoida Esimerkiksi sanomalehdet ja kirjat Digitaaliset toimialat Ydinhyöty toimitetaan digitaalisessa muodossa Esim. verkon portaalipalvelut, DAB, DVB, musiikki 13

14 Elektronisesti vai ei? Perinteiset toimialat Elektronista liiketoimintaa voidaan hyödyntää laajennetun tuotteen (augmented product) tarjoamisessa asiakkaalle Transitionaaliset toimialat Useimmat yritykset tarjonnevat tulevaisuudessa digitaalisen version tuotteestaan. Jotkin perinteiset versiot saattavat kadota Digitaaliset toimialat Todennäköisesti siirtyminen verkkojakeluun On demand -palvelut Uudet yhteysteknologiat Nykyisin pääosa elektronisesta kaupankäynnistä hoidetaan tietokoneella WWW:n kautta. Tulevaisuudessa käytettävien yhteysteknologioiden määrää lisääntyy: Mobiilitlaitteet, digitaalinen televisio, DAB Eurooppa ja Japani etunenässä, USA jälkijunassa Henkilökohtaiset päätelaitteet saattavat helpottaa elektronista kaupankäyntiä Autentikointi, personoidut palvelut, turvallisuus 14

15 Uudet yhteysteknologiat. Uudet yhteysteknologiat ovat myös haaste Palvelurajapinnan ja käyttöliittymän on oltava joustava siirrettävän informaation laatu ja määrä, näyttö, tilannetekijät Digitaalinen verkkojakelu yleistyy Uudet, nopeammat ja kiinteät Internet-yhteydet W-LAN, kaapelimodeemi, LAN, ADSL, sähkörunkoverkko Meillä opit Ymmärtämään ihmistä, asiakaskulttuureja ja liiketoimintamalleja. Näkemään tietojärjestelmän asiakasrajapintana et teknologian mestarinäytteenä. Suunnittelemaan elektronisessa liiketoiminnassa tarvittavia tietojärjestelmiä. Ottamaan huomioon ne monet tekniikkaa tärkeämmät asiat. 15

16 Me lupaamme Tarjota Sinulle mahdollisimman korkeatasoista opetusta: monipuolista, vuorovaikutteista, ajankohtaista ja uusimpaan tietoon perustuvaa. Kuunnella Sinua. Tunnustaa, ettemme osaa kaikkea ja tehdä opetuksessamme yhteistyötä meitä viisaampien kanssa. Pyrkiä kehittämään uusia, tavanomaisesta poikkeavia suoritusmuotoja. Olla mahdollisimman joustavia. Elliläiseksi? Suuntautumisvaihtoehto valitaan toisen opiskeluvuoden keväällä. Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon sivuainevaatimukset poikkeavat muiden vastaavista Aineopinnot tai kahdet perusopinnot Taloustieteiden tiedekunnan oppiaine(ei/i)ssa Kansantaloustieteen peruskurssi Hakijoita on aiemmin ollut paikkoja enemmän Opintojen laajuus, laatu ja koostumus valintaperusteina 16

17 Kysyttävää? Ota meihin rohkeasti yhteyttä! Annathan myös palautetta tästä luennosta! 17