Suomalaiset tietoyhteiskunnassa ja verkkokaupassa. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 27. syyskuuta Tietoyhteiskunta

Transkriptio

1 Suomalaiset tietoyhteiskunnassa ja verkkokaupassa Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 27. syyskuuta 04 Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskuntaa voidaan tarkastella esimerkiksi Taloudellisesta näkökulmasta Huomio tiedon (informaation) merkityksessä tuotannontekijänä Tarkastelun kohteena yritystoiminnan ja talouden toiminnan muutos Teknologisesta näkökulmasta Huomio innovaatioissa ja teknologisessa kehityksessä sekä niiden käytössä Tarkastelun kohteina esim. ihmisten jokapäiväinen elämä mm. viestintä, asiointi ja kaupankäynti.

2 Infrastruktuuri kunnossa? Suomen infrastruktuuri on korkeatasoinen NRI 5,92 paras maailmassa Network Readiness Index mittaa maan valmiutta osallistua ja hyötyä informaatio- ja tietotekniikan kehitykseen/-stä ERI 8,38 6. paras maailmassa (Ruotsi ykkönen) Economic Applications of ICT Readiness Index mittaa sitä, kuinka maan taloudellinen rakenne (markkinarakenne) edesauttaa Internetin hyödyntämistä. Laajakaistayhteydet yleistyvät räjähdysmäisesti Muutos % Asiakkaiden valmiudet Managing basic prerequisites (Statistics Finland, 1999) % Can use keyboard Using mouse is easy Can cope with English software Has access to network Has address(es) < Age

3 Suomalaiset verkossa Internetin käyttö sukupuolen ja iän mukaan keväällä 04, %. (Tilastokeskus) Internet mediana on saavuttanut kypsyytensä ja muuttunut luontevaksi osaksi jokapäiväistä elämää nuorten ja nuorten aikuisten (=> 39- vuotiaat) keskuudessa. Suomalaiset verkossa Kahdella kolmasosalla suomalaisista (57 % kotitalouksista) on kotonaan tietokone, 47%:lla on Internet yhteys kotitaloudessa (25%) on laajakaistaliittymä ennuste 07 on 36%. Suomi Euroopassa lukumäärässä viidennellä sijalla Laajakaistaliittymät Suomessa suhteellisen kalliita

4 Vaikuttaako talouden koko? (Kuluttajabarometri 5/04) Internet-yhteydet kotitalouden koon mukaan keväällä 04. Entä koulutustaso? (Tilastokeskus) Koulutustaso, verkon käyttö ja verkkokauppa. 16 Akat. Tutkinto Ammattiopisto tai ammattikorkeakoulu 25 Prosenttia 39 Verkkokaupan käyttäjät Internetin käyttäjät Koko väestö Keskiaste Perusaste

5 Entä tulotaso? (Tilastokeskus) Internet-yhteys vs. tulotaso ja talouden koko Kallista on (ITU 03)

6 Mitä ne siellä tekee? (Tilastokeskus 03 ja 04) Internetin käyttötarkoitukset ikäryhmittäin keväällä 03 ja keväällä 04 Verkkokaupan riskit arveluttavat

7 mutta yhä useampi kokeilee (Lähde: Tilastokeskus) Noin vuotiaista oli tilannut jotain verkosta kevääseen 04 mennessä. Keväällä tilannut jotain viimeisen kolmen kuukauden aikana (syksy 02: , syksy ); noin maksanut ostoksen verkossa. Verkkokaupan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti Syksy meur Syksy meur Syksy meur Syksy meur Kuka surffaa ja shoppaa? (Tilastokeskus 04) Koko väestö, Internetin käyttö ja verkkokauppa. Kevät Prosenttia Koko väestö Internetin käyttäjät Verkkokaupan käyttäjät v -29 v v v v v Ikäryhmä

8 Kehitys (Tilastokeskus 04) Verkkokaupan käyttäjien osuus koko ikäryhmästä Prosenttia v -29 v v v v v Vuosi 01 Vuosi 02 Vuosi 03 Vuosi 04 Mitä ostaa tai tilaa? (Tilastokeskus 04) Verkkokauppa tuoteryhmittäin, kevät 04. Jotain muuta 6,2 Elintarvikkeita, juomia 2,6 Autoiluun liittyviä tuotteita 7,7 Osakkeita, arvopapereita, vakuutuksia 9,3 Tietokoneohjelmia, pelejä 13 Urheiluharrastuksiin liittyviä tuotteita 13,3 Prosenttia Kulutuselektroniikkaa, kodinkoneita Tietokoneita, oheislaitteita Kodin tekstiilejä 17,2 17,4 19 Muita harrastustuotteita 21,4 Musiikka, videoita 23,8 Kirjoja, lehtiä 26,2 Pääsylippuja 29 Vaatteita, jalkineita 33,9 Matkoja, hotellivarauksia 35,

9 Ja onko asuinpaikalla väliä? (Tilastokeskus 04) Internetin ja verkkokaupan käyttäjien osuus. Kevät Tilannut tai ostanut verkosta Hakenut tuotetietoa Internetistä Muut kunnat Kaupunkimaiset kunnat Suuret kaupungit Pääkaupunkiseutu Käyttänyt Internetiä Summa summarum Verkkokaupan asiakas On tyypillisesti nuori tai nuori aikuinen Asuu pääkaupunkiseudulla tai suuressa kaupungissa Asuu tyypillisesti useamman hengen kotitaloudessa On usein keskimääräistä parempituloinen On usein keskimääräistä paremmin koulutettu

10 Digitaalinen kahtiajako Ihmisten erilaiset mahdollisuudet päästä verkkoon ja saada hyötyä sen käytöstä uuden teknologian kyky synnyttää merkittäviä sosiaalisia eroja Kaksi tasoa Heikko oletus eriarvoistuminen on tilapäistä ja koskee lähinnä ihmisten erilaisia taitoja ja kykyjä Vahva oletus tietoyhteiskunnan kehitys synnyttää uusia sosiaalisten ryhmien välisiä jakoja ja syventää vanhoja Erilaisia näkökulmia (Sassi, 03) Teknis-hallinnollinen nk, pienet huolet Olennaista verkkoon pääsy, käyttötaidot ja verkon sisällöt Tietoyhteiskuntaohjelmien lähtökohta Teknologiaoptimismi Sosiaalisten rakenteiden nk, keskikokoiset huolet Tarkastelun kohteena yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden ja verkon välinen suhde Informaatiorikkaat ja köyhät, joiden välillä pysyvä kuilu Tulotaso, koulutus, etninen tausta Informaatiorakenteet ja syrjäytyminen, suuret huolet Epätasa-arvoinen sosiaalinen rakenne ja informaatioteknologian aktiivinen osuus eriarvoisuuden syvenemisessä Marginaaliin joutuminen on pysyvää Modernisaation ja kapitalismin näkökulma vallankumous Kurjistumisteoria informaatioteknologian kontekstissa

11 Asenneongelma? Usein potentiaaliset asiakkaat pelkäävät elektronisen liiketoiminnan oletettuja riskejä Tuoteriskit Transaktiokumppaniin liittyvät riskit Maksamiseen liittyvät riskit Yksityisyyden menettämiseen liittyvät riskit Ratkaisu: asiakkaita on opetettava, vrt. esim. Internet pankkitoiminta, pankkiautomaatit jne Verkkoliiketoimintaa? Aiemmin suurin osa Internet-liiketoiminnan liikevaihdosta syntyi yhteysmaksuista (kuukausimaksu, aikaperustaiset maksut) Tulevaisuudessa poikkeuksellisten voittojen saavuttaminen tarjoten Internet-yhteyttä ei ole enää mahdollista. Aikaperustainen veloitus kadonnee lukuunottamatta tiettyjä erikoissovelluksia Normaalit markkinamekanismit stabiloivat kiinteiden Internet-yhteyksien hinnat Ongelma: syrjäiset alueet, vrt. ruotsalaisten BREDBANprojekti Tulevaisuudessa elektroniset liiketoiminnan tuloista pääosa on lähtöisin asiakkaalle tarjottavista lisäarvopalveluista

12 Tulevaisuuden trendejä Uusia toimialoja elektronisen liiketoiminnan piiriin Voimakasta kasvua odotettavissa Uusien yhteysteknologioiden esiinmarssi Verkko ei enää tulevaisuudessa ole liiketoimintaa mikä sitten on? Kuluttajien asenteet muuttuvat Lainsäädännöllinen ympäristö kehittyy Toimialojen luokittelu Perinteiset toimialat Ydinhyöty voidaan toimittaa ainoastaan fyysisenä tuotteena Esimerkiksi autot, vaatteet, keittiötarvikkeet, lamput Transitionaaliset toimialat Tällä hetkellä ydinhyöty toimitetaan pääasiallisesti fyysisenä tuotteena,mutta se voidaan myös digitalisoida Esimerkiksi sanomalehdet ja kirjat Digitaaliset toimialat Ydinhyöty toimitetaan digitaalisessa muodossa Esim. verkon portaalipalvelut, DAB, DVB, musiikki

13 Elektronisesti vai ei? Perinteiset toimialat Elektronista liiketoimintaa voidaan hyödyntää laajennetun tuotteen (augmented product) tarjoamisessa asiakkaalle Transitionaaliset toimialat Useimmat yritykset tarjonnevat tulevaisuudessa digitaalisen version tuotteestaan. Jotkin perinteiset versiot saattavat kadota Digitaaliset toimialat Todennäköisesti siirtyminen verkkojakeluun On demand -palvelut