POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 PHJIS-KARJALAN PELASTUSLAITS PELASTUST IMEN PALVELUTÄSPÄÄT ös HYVÄKSYTTY Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja tenreyspalvelujen kuntayhtymä Yhtymavaltuusto xx.xx.201 7

2 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Lainsäädantö Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Palvelutasopäätösprosessi 6 2 PALVELUTASPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi Uhkien ja riskien arviointi Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi 14 3 PALVELUTASPÄÄTÖS Lakisääteiset tehtävät Muut tehtävät 40 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 44 5 PELASTUSTIMEN HANKKEET Valtakunnalliset hankkeet Maakunnalliset hankkeet Pelastuslaitoksen omat hankkeet 51 LÄHTEET 52

3 3 1 YLEISTÄ 1.1 Lainsäädäntö Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelu tasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalveluj en asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoit teena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen on nettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen tolinli ta onnettomuus- ja vaaratilan teissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoiruen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuusifianteessa sekä siihen tanrittavasta hälytysjärj estelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämi sestä yhteistoliniinassa alueen pelastustoiruen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu tenreydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siltä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle sääde tyistä tehtävistä. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyk settä ja tehokkaasti. losuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

4 4 Pelasmslaitoksen palvelualueet spieusen-karjaia kupoli VAARA-KARJALA JENSUU.KESKI-KARJALA?LMANTSI Edellä esitetyt tehtävät Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa viiden palvelualueen kautta. Palvelualueiden tehtävänä on pitää yllä päivittäisen operatilvisen johtamisen- ja toiminnan vaatimaa valmiutta, sekä osallistua kuntien vainilussuunnitteluun. Heinäveden kunnan osalta pelastuslaitos hoitaa ensffioitopalvelut.

5 myös 5 Pelastiaslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia riskejä ja onnettomuusuhuda. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toimirta poilc keusoloissa. Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, anrioitava niistä aiheutuvat riskit, määri teltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palveluta sopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voi massa määräajan. Päätös on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiahdrjan täydennettäväksi. 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Sisäasianministeriön laatimassa pelastustoimen strategiassa 2025 on määritelty pelastustoi men visio ja kansalliset tavoitteet ja keskeiset toimintallnjat, joilla pelastustoimi vastaa tule vaisuuden haasteislin. Pohj ois-karj alan pelastuslaitos on huomioinut kansalliset tavoitteet palvelutasopäätöksen laadinnassa sekä oman toiminta-ajatuksen määrittelyssä. Lisäksi pelastuslaitos sitoutuu toirniinas saan valtakunnalliseen pelastustoimen toimintaajatukseen ja visioon, jonka mukaan parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa olois sa poilckeusoloissa- yhdessä muiden tojoiden kanssa lähellä ihmistä. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus Pohj ois-karj alan pelastuslaitos parantaa maakuntamme turvallisuutta kaikissa oloissa yh dessä muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen strategiset päämäärät Pelastuslaitoksen strategian pääkohdat ovat: Pelastuslaitoksella on jatkuvaan risldanrioon ja analyysiin perustuva kokonaiskuva maakunnan riskeistä ja tunrallisuus kehityksestä. Pelastustoim pitää jatkuvaa, riskejä vastaavaa toimintavalmiutta. Pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja rishdpe rusteisesti.

6 6 Ensihoitopalveluissa tehdään synergiaetujen mukaista yhteistyötä sosiaali- ja tenrey denhuollon kanssa. Motivomut ja osaava henkilöstö, jonka työkyky vastaa tehtäviä. Pidetään hyvä kumppanuusverkosto eri viranomaisten välillä. 1.3 Palvelutasopäätösprosessi Pelastuslam 29 :n mukaan alueen pelastustoirni päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätös on voimassa määräajan ja se on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Aluehaifin tovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palve lutasopäätöksen valmistelussa on huomioitu Sisäasiainministeriön ohje palvelutasopäätök sen sisällöstä ja rakenteesta (SMI8:00/2012) ja pelastuslaki (379/2011). Lisäksi on otettu huomioon sisäasiainministeriön julkaisema Pelasnistoimen toimintavaliniuden suunnitte luohje 21/2012. Palvelutasoluonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Karjalan kunnilta ja Itä-Suomen aluehadintovirastolta, helmikuun 2017 loppuun mennessä. Saatujen lausuntojen pohjalta pelastuslaitoksen johtokunta tekee muutosesitykset hyväksyttävään palvelutasopäätökseen. Yhtymän valtuusto päättää vuosien pelastustoimen palvelutasosta maaliskuussa Palvelutason keskeiset tavoitteet: Pidetään yllä riskeihin perustuvaa palvelutasoa suunnittelukauden aikana. Kehitetään toiminnan tehokkuutta, laatua sekä henkilöstön ydinosaamista ja työhy vinvointia. saifistutaan sivlilivahniuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Vähennetään onnettomuuksia määrittelemällä palotarkastettavat ja valvontakohteet esiintyvien riskien perusteella. Tuotetaan ensihoitopalvelut terveydenhuollon kanssa sovitulla tavalla

7 7 2 PALVELUTASPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste. Se on rat kaisevassa asemassa arvioitaessa pelastustoimen tasoa ja pelastustoimesta aiheutuvien kus tannusten muodostumista. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuoj e lun palvelujen taso. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös kattaa pelastuslaissa ja pelastustoimes ta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (407/2011) määritetyt alueen pelastustoimen jär jestämiseen kuuluvat tehtävät. Pelastustointa koskevan lainsäädännön lisäksi palvelutaso päätöksessä on huomioitu lainsäädännön perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet, joista Pohjois-Karj alan pelastuslaitok sen omat tavoitteet on johdettu. Palvelutasopäätöksen laadinnassa on noudatettu sisäasi ainministeriön ohjetta palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (5M01 8:00/2012). Toimintaympäristön kuvaus Pohjois-Karjala rajoittuu Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan maa kuntiin. Lisäksi maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän (Karjalan tasavallan) kanssa 296 km. Maakunnan pinta-ala on km2, josta vesistöä on km2. Asukkaita on (Pohjois-Karjalan maakuntahitto ), joka on noin 3 % koko maan asukasluvusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen alueella olevat 13 kuntaa. Toiminta-alueen muodostavat Ilomantsin kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kiteen kaupunki, Kontiobhden kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Nurmeksen kaupun ki, utokummun kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta ja Vaiti mon kunta. Maakunnan asukkaista 11 % asuu ensimmäisellä riskialueella ja 43 % toisella risldalueella. Kaikilla riskialueifia pelastustoimen yksiköiden tulee aloittaa pelastustoimenpiteet 50 %:ssa hälytyksistä, ensimmäisen riskiluokan alueella noin 6 minuutissa ja toisen riskiluokan alueel la noin 10 minuutissa hälytyksestä. Kolmannen riskiluokan alueella asuu 13 % maakunnan asukkaista. Kolmannen risldluokan alueella on kyettävä aloittamaan pelastustoimenpiteet 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Edellä mainittujen riskialueiden ulkopuolella asuu 33 % maakunnan asukkaista.

8 8 2.1 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi Tehokas pelastustoirninta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen tarve mitoitetaan risudanalyysin yhteydessä tehdyn valtakunnallisen riskialuejaon sekä paikallisen tarkastelun perusteella. Sisäasianministeriön toimintavahniuden suunmtteluohje määritteli riskiruuduffle toimintavahnilusajan, jossa pelastusmuodostelinat on koottava onnettomuuspaikalla häly tyksestä. Toirnirtavalmiuden suunmtteluohjeen mukaan nskiruudut jaetaan 1 - IV riskiluokkiin. Nykytilanteessa pelastuslaitoksen toimintavafrnius ja saavutettavuus eri riskialueifia on var sin hyvä. Pelastuslaitoksen yksiköt saavuttivat keskimäärin onnettomuuskohteet riskiluokis sa 1411 asetettujen tavoiteaikojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksil&ö saapui keskimäärin noin 10,34 minuutissa hälytyksestä kohteeseen ja täydentyi tavoitevahvuuteen noin 12,00 minuutissa hälytyksestä Palvelutasokaudelle tavoitteeksi asetettiin, että kiireeffisissä pelastustehtävissä ensimmäinen pelastusyksil&ö saavuttaa onnettomuuskohteen 70 prosentissa hälytvksistä riskialueen edellyttämässä toimmtavalmiusajassa. Pelastuslaitos saavutti määritellyt riskialu eet 96-prosenttisesti eli asetettu palvelutavoite ylitettiin. foimintavalmiusaika Palvelutaso 1. yksikkö kohteessa päätöksen mukainen P P 2013 TP 2f)14 I P 2015 TP 2016 tavoiteaika 1. Riskiluokka (min:ss) 6:00 5:22 min 5:22 min 5:17 min 5:32 min 5:27 min 2. Riskiluokka (min:ss) 10:00 5:49 min 6:49 min 6:52 min 6:56 min 7:04 min 3. Riskiluokka (min:ss) 20:00 8:36 09:08 min 8:36 min 9:39 min 930 min 4. Riskiluokka (min:ss) yli 20:00 Keskiarvo (min:ss) 11:00 10:10 min 11:34 min 11:43 min 12:05 min 11:29 min Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika 1. Riskiluokka (min:ss) 6:00 4:29 min 10:13 min 10:17 min 10:17 min 10:47min 2. Riskiluokka (min:ss) 10:00 6:36 min 10:49 min 10:48 min 11:27 min 12:08 min 3. Riskiluokka (min:ss) 20:00 9:08 min 11:54 min 12:48 min 12:56 min 11:40 min 4. Riskiluokka (min:ss) yli 20:00 17:11 min 18:29 min 18:58 min 18:36 min 20:11 min Keskianro (min:ss) 17:35 min 17:23 min 18:04 min 18:33 min Taulukko 1. Keskimääräiset toimii tavalmiusajat ldireeffisissä hälytvstehtävissä risidalueittain

9 9 Toimintavalmiusalan toteutumisprosentti riskiluokittain Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Riskiluokka Tavoite Tavoite % 82% 71% 75% 71% 71% 70% 73% 74% 68% 82% 59% II o% 90% 85% 85% 8i% 8o% 70% 82% 84% 8a% 8o% 65% III 70% ioo% 98% 99% 94% 94% 70% 95% 92% 93% 90% 92% IV % ioo% 92% 95% 95% 93% Yhteensä 70% 84 % 85% 86% 8i % 8o % 70 % 90 % 88 % 89 % 89% 83% Taulukko 2. Toteutuneet toimintavafrniusajat Idireeffisissä hälytystehtävissä riskialueittain Pelastustehtävien määrän kehitys Pelastuslaitoksella oli vuosina yhteensii pelastustehtävää. Lisäksi pelastus toimen yksiköt suorittivat ko. ajanjaksolla 5500 ensivastetehtvää. Hälytystehtävien määrät vaihtelivat voimakkaasti vuosittain. Vuosittainen vaihtelu muodostuu pääsääntöisesti tulipa lojen, vahmgontorjuntatehtavien ja tarldstustehtävien määrän vaihtelusta. Tulipalojen mää rän vuosittainen vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti maastopalojen määrän vaihtelusta, esi merkiksi vuosien 2015 ja 2016 osalta vaihtelua selittää sateiset kesät. Laaditun ennusteen mukaan tehtävämäärä näyttäisi asettuvan tulevina vuosina suurin plir tein vuoden tasolle. Puhtaasti väestökehityksen ennusteen pohjalta arvioituna onnettomuudet vähenevät hieman tulevaisuudessa. nnettomuuksien määrän kehittymistä ennustettaessa on kuitenkin huomioitava, että syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kansa laisen uusavuttomuus sekä riski entistä suuremrnille onnettomuuksffle voivat vaikuttaa on nettomuuksien määrään ja laatuun päinvastaisesti. Pelastustehtävät Tulipalot Pelastustehtävät Liikenneonnettomuudet Kemikaalivahingot Vahingontorjuntatehtävät Virka-aputehtävät 72 $ Tarkistustehtävät Avunantotehtävät 10$ $ Yhteensä Taulukossa 3 on selvitetty tehtävämäärien kehitystä onnettomuustyvpeittäin vuosina

10 Taulukossa 4 on esitetty keskimääräiset toiinirtava]niius ajat ja vahvuudet kiireellisifiä pelas tustehtävifiä paloasemittain vuosilta :c. : z t E.. E..c. -.Ic Asemapaikka r- : - - W : :0. c >. 11) > E.r c c c Z > : ).c w... 1 > > Ilomantsi 337 5:41 12:30 19:52 16: Joensuu :37 8:50 9:24 9: Reijolan VPK 152 5:57 8:12 11:56 14: Joensuun VPK 91 2:54 8:49 9:19 11: Kiihtelysvaara 266 5:48 11:14 16:00 16: Tuupovaara 172 4:42 17:12 23:50 20: Eno 362 6:11 15:00 21:51 19: Hammaslahti 261 5:39 10:26 15:04 15: Juuka 355 7:13 14:42 21:58 21: Kitee 546 5:52 8:44 14:35 13: Kesälahti 126 6:53 9:19 18:46 15: Kontiolahti 367 5:58 12:39 17:15 18: Lehmo 174 6:39 9:43 13:11 16: utokumpu 433 5:47 9:56 17:52 15: Lieksa 975 2:08 9:58 18:30 11: Liperi 380 5:44 11:14 17:18 17: Viinijärvi 292 5:37 10:33 18:44 16: Ylämylly 288 5:37 11:19 15:02 16: Nurmes 560 5:57 10:35 15:50 15: Polvijärvi 233 5:56 11:18 20:01 17: Rääkkylä 206 4:23 10:39 16:18 14: Tohmajärvi 362 4:33 10:52 14:28 15: Värtsilä 61 8:02 9:09 17:21 17: Valtimo 149 5:29 11:54 17:09 16: Yhteensä :19 10:27 15:13 14: Mheutuneiden vahinkojen arviointi Vuosina rakennuspaloissa menehtyi Ilja loukkaantui 56 henkilöä. Rakennus paloista aiheutuneet henkilövahingot kehittyivät hyvin myönteiseen suuntaan koko tarkaste lujakson aikana, mutta kuitenkaan palokuolemilta ei ole täysin selvitty. Kehitys on ollut hyvää verrattuna esimerkiksi vuoden 2007 synkkiin onnettomuusvabinkoihin (9 menehty

11 11 nyttä ja 19 loukkaantunutta). Tilastollisen keskiarvon mukaan Suomen tulipaloissa meneh tyy noin kaksi henkilöä asukasta kohden. Tarkastelujaksolla muissa onnettomuuk sissa menehtyi 91 ja loukkaantui 1345 henkilöä. Muissa onnettomuuksissa kuolleiden koko naismäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa ja loukkaantuneiden laskussa. Rakennuspaloista aiheutui tarkastelukauden aikana noin 14 miljoonan euron aineelliset va hingot. Pelastetun omaisuuden määräksi arvioitiin 242 miljoonaa euroa. Metsää ja maastoa paloi 357 tulipalossa yhteensä 104 hehtaaria. nnettomuusvahingot Rakennuspalot Palokuolemat 1km Loukkaantuneita 1km 15 i6 9 i6 Pelastetut arvot sallisena olleet henkilöt 223 i Pelastetut henkilöt 4 a Evakuoidut henkilöt 4 i8 169 maisuusvahingot tf,l milj. 3,6 milj. 2,9 milj. 3,7 milj. Pelastetut omaisuusarvot 90 % 95 % 94 % 96 % Muut onnettomuudet Kuolleita 1km Loukkaantuneita 1km Palanut metsä/maasto ha 22,8 62,4 10,2 8,8 Pelastetut arvot sallisena olleet henkilöt Pelastetut henkilöt o Evakuoidut henkilöt Taulukko 5. nnettomuusvahingot Ihminen aiheutti omalla toiminnallaan lähes puolet vuosina sattuneista tulipa loista (684), joista 47 % oli joko tahallaan sytytettyjä tai tuottamukseifisesti affieutettuja. Tulipalojen suurimpina yksittäisinä syttymissyinä olivat koneen tai laitteen vika (15 %) säh kölaitteiden tai asennusten vika (9 %) ja savuke tai tulitikku (6 %). Koneet ja laitteet aiheut tivat toiseksi eniten tulipaloja (527), joista sähkölaitepaloifia (266) oli merkittävin osuus.

12 Uhkien ja riskien arviointi Palvelutasopäätös perustuu yksityiskohtaiseen onnettomuusuhkien ja riskien arviointiin pelastuslain 29 :n mukaisesti. Risldanalyysityöskentelyssä on tarkasteltu pelastuslaitoksen toimintaympäristöä sekä arvioitu alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuk sia. Pelastuslaitoksen toimintavalmius on mitoitettu riskien mukaiseksi ja palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia. Riskianalyysitietoja hyödynnetään lisäksi pelastustoimen ennalta ehkäisytyössä, operatiivisen toiniinnan suunnittelussa, suuronnettomuus- ja valmius suunnit telussa sekä kuntien turvaifisuussuunnittelussa. nnettomuusuhkien arviointi ja risldanalyy sityöskentely ovat osa pelastuslaitoksen vakniustoiniintaa. Risldanalyysi on vuodelta 2009 ja se on kokonaisuudessaan päivitetty vuonna 2016 Pelas tustoiruen toimintavalmiuden suunmtteluohjeen 21/2012 mukaisesti. Pääsääntöisesti suurimmat rishiit sijoittuvat sinne, missä asuu, työskentelee tai liikkuu paljon ihmisiä. Merkittäviä suuronnettomuuden riskejä ovat henkilöhilkenne, vaaraifisten kemikaa lien käsittely ja kuljetus, laajat metsäpalot, rakennuspalot riskikohteissa sekä erilaiset luon nononnettomuudet. Myös yhteiskuntaa koskettavat häiriötilanteet ovat mahdollisia. Yhteis kunnan elintärkeiden toimii tojen strategia määrittelee uhkamaifit, joihin myös Pohjois- Karjalassa on varauduttava. nnettomuusuhkia, riskien arviointia sekä riskialuejakoa kuva taan tarkemmin risldanalyysiosiossa, jossa riskejä tarkastellaan sekä alueina että yksittäisinä kohteina. Riskianalyysiä päivitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja toiniirtaympäris töä. Siinä huomioidaan myös muutokset valtakunnaifisissa uhkamalleissa. Erityisesti tavoit teena on kehittää tapahtuneiden onnettomuuksien analysointia ja niiden huomioimista ris kianalyysityöskentelyssä PRNTa hyödyntäen. Työskentelyssä pyritään myös hyödyntä mään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Myös toimin taympäristöä ja riskejä tarkastellaan kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien sekä muiden yh teistoimintaviranomaisten ja -tahojen kanssa. Tavoitteena on kehittää työkaluja riskikohtei den entistä tarkempaan määrittelyyn ja kohderiskien analysointiin.

13 Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoirninnan edellyttämien voimavarojen tarve mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn riskialuejaon perusteella. Pelastuslaitoksen toimintavalinius muodostuu koko maakunnan henkilöstö- ja kalustore sursseista. Hälytysohjeet laaditaan siten, että pelastusmuodostelinien hälyttäminen on riittä vän etupamotteista ja pelastustoimen voimavaroja sekä tultiyksiköitä käytetään tehokkaasti. Ensimmäisen pelastusyksikön tehokas toimirtakyky varmistetaan toimintakuntoisella ensilähdön kalustolla, päivystys- ja varallaolojärjestelyifiä sekä hälytysohjeifia. Hälytysohjeissa tämä huomioidaan siten, että toirnirtavalmius kiireeffisnn tehtäviin on aina varmistettu ja kiireeffisiln tehtäviin hälytetään aina nopein ja tarkoituksenmukaisin apu. Lähtövahvuuden turvaamiseksi paloasemien vakinaisen ja sivutosen henkilöstön määrä pidetään rittävällä tasolla. Pelastuslaitoksen alueella on tavoitettavissa aina vähintään yksi päällystöviranhaltija ympärivuorokautisessa toimii tavalmiudessa Turvaffisuusviestintä ja pelastuslaitoksen valvontatoimirta ovat keskeisiä työvälineitä huo lehtia pelastuslaitokselle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta. Pelastuslaitos on asettanut tavoitteekseen antaa laadukasta valistusta ja neuvontaa vähintään 20 % maakunnan väestöstä vuosittain. Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain mukaan pelastuslaitos laatu valvonnan suorittamiseksi valvontasuunnitelman joka tarkastetaan vuo sittain ja muutoinkin, jos tarkastamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma perustuu kohdekohtaiseen risldenarviointlin. Turvaffisuusviestinnässä ja valvontatoimii nassa suunna taan resursseja entistä enemmän riskienanrioinnin perusteella, valtakunnalliset llnj aukset huomioiden. Pelastuslaitoksen muodostelmat on hälytetty hälytysohj een mukaan. Muodostelinien hälyt täminen on ollut empainotteista ja tilanteeseen on hälytetty läbimmät tarkoituksenmukaiset pelastusyksiköt. Pelastustoiii ta kohteessa on aloitettu vähintään pelastusyksiköllä, jonka on täydentynyt hälytysohjeen tai pelastustoiminnan johtajan ohjeiden mukaisesti. Pelastustoimintaan osaifistuvalla henkilöstöllä ja käytettävissä olevalla kalustolla on kyetty selviyty mään riskien perusteella määritellyistä tehtävistä.

14 Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi Pohjos-Karjalan pelastuslaitos -hikelaitoksen johtokunnalle raportoidaan talouden ja toi minnan kehityksestä ja yhtymän valtuustolle talouden sekä tom tavalmiusaikojen toteu tumsesta. savuosilcatsauksessa talouden ja toiminnan toteutumista arvioidaan yhtenä kokonaisuute na. Mikäli osavuosikatsauksessa havaitaan puutteita palvelutason toteutumisessa, niin ryh dytään toimenpiteisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelastuslaitoksen tifinpäätöksen yhteydessä laaditaan toiminta- ja henkilöstökertomus, joissa tarkastellaan kokonaisuutena pelastustoimen palvelutasopäätöksen toteutumista. Johtopäätös Pelastustoimen palvelujen taso perustuu onnettomuusriskien arviointiin, operainviseen järjestysmuotoon sekä nopeaa apua tuottavaan asemaverkostoon. Pelastuslaitoksen yksilcöt saapuvat onnettomuuskohteeseen risudalueiden toimintavalmiusaj an mukaisesti. Palveluta sopäätöksen tavoitteena on ylläpitää vähintään nykyinen toimintavalmiuden taso. Toimin tavalmiuden varmistaminen edellyttää, että henkilöstö- ja kalustoresurssit sekä päivystys- ja varallaolovahvuudet pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Pelastuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on onnettomuuksien torjunta ja onnettomuuksis ta aikeutuvien seurausten rajoittaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaitoksen tulee huolehtia kansalaisten valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on onnetto muuksien ja niistä aikeutuvien vahinkojen vähentäminen. Viestintäsuunnitelmassa huomi oidaan valtakunnallisesti määritellyt painopistealueet. Viestintäsuunnitelmassa esitetään yk sityiskohtaisenmiln turvaifisuusviestintään kuuluvan valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen tavoitteet, keinot ja resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tunraffisuusviestinnän toteutu mista seurataan määräifisifiä tavoitteifia. Pelastuslaitos suorittaa valvontasuunnitelman mukaisia palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksifia ohjataan myös kohteiden pelastussuunnittelua ja poistumisturvaffisuusselvitysten laatimista. Valvonta suunnitellaan vuosit tain. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoi menpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Suoritettavia

15 tarve vaatii, valvontasuunnitelmaa voidaan päivittää kuluvana vuoden aikana. taan huomioon myös onnettomuudet, jotka voivat johtaa suuronnettomuuteen. taan velvoifiset viranomaiset osallistuvat pelastustolinintaan. vissä. Pelastuslaitos on laatinut yhdessä keskeisten viranomaisten ja tahojen kanssa yhteis taan tarvitaan sellaista erityisosaamista tai - kalustoa, jota pelastuslaitoksella ei ole käytettä teista onkin varautuminen tällaisiin häiiötiianteisiin. Häfriötllanteislin varautumisessa ote erityisesti tilanteissa, joissa pelastuslaitoksen omat voimavarat eivät riitä tai pelastustoimin mintaa ja viestintää. Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrs lyttää viranomaisten ja muiden tojoiden tavanomaista laajempaa tai inviimpää yhteistoi pi voimahuollon, tietoliikenteen sekä tietojärjestelmien häiriöike, ja yksi suurimmista haas kunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia, ja jonka hallinta edel Normaaliolojen häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteis kytuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu. Nyky-yhteiskunta on teknistyessään entistä alttiim ovat suuret tai pelastuslaitoksen yksilcöt eivät saavuta kohdetta riittävän nopeasti. Mikäli Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on sopinut useiden eri yhteistoimintaviranomaisten sekä - tahojen kanssa pelastustoiminnan yhteistoimirtajärjestelyistä. Yhteistolinlinasta on sovittu toimenpiteitä tulee erityisesti suunnata sellaisiin riskiliohteisiin, joissa olemassa olevat riskit toimintasuunnitelmat ja -sopimukset, joissa on kuvattu periaatteet, miten pelastustoimin 15

16 3.1.2 Pelastustoimdlle kuuluva valistus ja neuvonta Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta valituksesta ja neuvonnasta. Valistusta ja neuvontaa kutsutaan valtakunnallisesti turvaffisuusviestmnäksi. Tunraffisuusviestinnän tavoitteena on hyvän turvaifisuuskulttuurin 16 3 PALVELUTASPÄÄTÖS Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhida. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tässä palvelutasopäätöksessä kuvataan turvaifisuuspalvelut, joita Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa ja määritellään niiden taso maakunnan alueella. Palvelutasopäätöksellä pääte tään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Poikkeusolojen ja häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on kuvattu tarkemmin pelastuslaitoksen vakniussuunnite]massa. 3.1 Lakisääteiset tehtävät Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta oh;auksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäi seminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukamen toiminta onnet tomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten raj oittamisessa. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Näihin kuuluvat muun muassa pelaswssuunmttelun, poistumisturvaffisuusselvitysten ja rakenteeffisen paloturvaifisuuden ohjaus. hjausvelvoite kattaa ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ohjaamisen pelastuslaissa säädettyjen vel voitteiden täyttämisessä. hjaus toteutetaan pääosin valvontatehtävien hoitamisen yhtey dessä.

17 Päätös palvelutasosta Päätös palvelutasosta onnettomuuksia. Alueellinen tunrallisuussuunnittelu pohjautuu valtioneuvoston päätökseen tää tunraifisuutta ja mnraffisuudentunnetta muun muassa vähentämällä rikoksia, häiriöitä ja TunalIisuusviestinnän vuosittaisena tavoitteena on valistaa 20 % Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos laatu vuosittain tunrallisuusviestintäsuunnitelman osana pelastuslai tintätyössä hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä laajasti. alueittain viestintäsuunnitelman mukaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tunraffisuusvies toks en viestintäsuunnitelmaa. Alueellisen tunraifisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja kehittää ja ylläpi Alueeffinen turvaifisuussuunnittelu Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi määritellään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa. Tunraifisuusviestintä toteutetaan palvelu Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tur vaifisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikahiseen ja alueeffiseen tunraifisuussuun onnettomuuksia sekä toimia asianmukaisesti vaaratilanteissa. Tavoitteet ja kohderyhmät saavuttaminen, jolloin ihmisillä ja yhteisöifiä on hyvät valmiudet estää tulipaloja ja muita nittelutyöhön. perustuvaan sisäisen mivaifisuuden ohjelmaan III furvaffisempi huominen, SM 26/2012). Enään turvaffisuustyössä. omaa toimialaansa koskevissa asioissa. hrvaffisuussuunnittelun ja kuntien varautumisen yhtymäkohtia pyritään hyödyntä Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti suunnitteluun ja suunnitelman toimenpanoon maakunnan väestöstä. 4

18 3.1.4 Palontutkinta Pelastuslain 41 :n mukaisesti pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Pääosassa tulipaloja riittää pelastustyönjohtajan suorittama arviointi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitok sessa on nimetty palontutkintaryhmä, joka tutkii erillisen palontutkintaohjeen mukaisesti Rakenteellinen paloturvaffisuus Rakenteellinen paloturvaifisuus muodostaa perustan rakennuksen turvaifiselle käytölle koko sen käyttöiän. Rakenteeffisen paloturvaffisuuden käsittelyvaiheita ovat kaavoitus, rakennuk sen suunnittelu, rakennuslupakäsittely, rakentaminen, rakennuksen käyttöönotto, sekä ra kennukseen kohdistuvat muutostyöt rakennuksen valmistuttua. Maankäyttö- ja rakennusla ki (132/1999) määrittelee rakentamisen valvonnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtä väksi, mutta pelastusviranomaisella on merkittävä rooli kaikissa käsittelyvaiheissa. Palvelualueilla olevat vastuupalotarkastaj at ohjaavat rakenteeffista paloturvaffisuutta palvelualueil laan ja kokonaisuutta valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällystöviranhaltija. Päätös palvelutasosta Pelastusviranomainen antaa rakenteelliseen palotunrallisuuteen liittyviä lausuntoja. Pelastusviranomamen toimii aktiivisena tiedottajana muuttuvissa määräyksissä Muu yhteistyö Pelastuslaitos tekee onnettomuuksien ehkäisemiseksi laajasti yhteistyötä en toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta haetaan vaikuttavuutta onnettomuuksien ehkäisyyn. Yhteistyömuotoja ovat olleet muun muassa yhteiset koulutustapahtumat ja valvontakäynnit. Yhteistyötahoja ovat viranomaiset, järjestöt ja erilaiset hankkeet. Yhteistyön kautta on toi omia turvaffisuuteen vaikuttamisen keinoja laajalti. mintaa voitu kohdentaa oikeffle kohderyhmille, opittu yhteistyötahoilta ja saatu levitettyä Päätös palvelutasosta visesti uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja. Vahvistetaan edelleen yhteistyötä eri turvallisuustoimijoiden kanssa ja haetaan aktii

19 - on - tutkinnalla - tutkinnasta 19 merkittävämmät tulipalot. Tutldnnan tuloksia hyödynnetään onnettomuuksien ehkäisytyös sä ja pelastustoimirnan kehittämisessä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos päivittää vuosittain palontutkintaohjeen. Palontutldnta suoritetaan ainakin tulipalosta, jossa: - omaisuusvahingot aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen; ovat yli euroa; saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen; on päätetty valtakunnaifisessa, ajankohtaisessa tai alueeffisessa tut kimushankkeessa tai teemassa Valvontatehtävät Pelastuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastuslain 78 :n mukaan pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkas tuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksifia ohjataan omalta osaltaan myös kohteiden pelastus suunnittelua ja poistumisturvaffisuusselvitysten laatimista. Valvontasuunnitelma laaditaan vuosittain. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotar kastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiin tyvien riskien perusteella. Valvonta toteutetaan palvelualueittain, joille on nimetty vasmupa lotarkastaj at. Vasmupalotarkastaj at vastaavat valvonnan toteuttamisesta palvelualueella yh dessä palvelualueen päällikön kanssa. Resurssina yrityksien ja laitosten palotarkastuksissa käytetään lähinnä päällystöä. Asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä.

20 Pelastuslain 59 :n perusteella pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alu eellaan. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on käytössä pilmuohousjärjestelmä eli pelastuslaitos hankkii nuohouspalvelut palvelujen tuottajilta ja valvoo nuohouspalvelujen toteuttamista. Pelastuslaitoksen alue on jaettu 22 nuohouspiiniin. Jokaisessa nuohouspiinissä on punnuohooja, joka vastaa nuohoustoimesta alueellaan. Piirinuohoojien kanssa on tehty nuohouspalvelusopimukset ja nuohoustyötä valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällvs töviranhaltija ja hänen sijaisensa. 20 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatil vuosittain valvontasuunnitelman. Kaikki valvontasuunnitelmassa määritellyt, riskienarvioinnin mukaisessa käytössä olevat Ä1-A6 kohteet yritvkset ja laitokset) palotarkastetaan Äsuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksissa hyö dynnetään myös omavalvontaa ja yhteistyötahoja. Kohteisiin ollaan yhteydessä kymmenen vuoden välein, varsinaisten palotarkastusten määrä päätetään valvontasuunnitelmassa vuosittain Kemikaaliturvaffisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastusviranomainen valvoo vaaraifisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvaifisuu desta annetun lain (390/2005) mukaisesti vaaraifisten kemikaalien vähäistä teollista käsitte lyä ja varastointia. Lisäksi pelastusviranomainen valvoo palotarkastusten yhteydessä myös ns. iimoitusrajan alle jäävien kemikaalien varastointia. Koko maakunnan kemikaalivalvon nan vastuu on keskitetty yhdelle pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijalle. Lisäksi alueeffi seen kemikaalivalvontaan on nimetty kaksi päällystöviranomaista. Päätös palvelutasosta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely, tarkastus- ja valvontatoimet, tarvittavat suun nitelmat ja harjoitusten järjestäminen kohteissa ovat kemikaalilainsäädännön edellyt tämällä tasolla Nuohous

21 21 Sisäministeriössä valmistellaan pelastuslam muuttamista niin, että alueen pelastustoimelta poistuisi velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä. Käytännössä muutos tarkoit taisi piirinuohousjärjestelmästä luopumista. Hankkeen toirnikausi kestää saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätkaudella 2017 ja uudistus tulisi voimaan Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista.(ainakin saakka) Nuohoojia koulutetaan vuosittain entistä enemmän huomioimaan nuohoustvon ohessa muitakin asumisen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.(ainaldn saakka) Pelastustoiminta Pelastustoimintaan kuuluvat pelastuslam 32 :n mukaisesti hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön sekä omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen ja tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Lisäksi pelastustoir ntaan kuulu vat edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii ldireeffisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnet tomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun vi ranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen tulee varautua hoitamaan teh tävänsä päivittäisissä tilanteissa, normaaliolojen häiriötilanteissa, poiltkeusoloissa ja väestön suojelutilanteissa Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodoste]mat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan risidanalyysin yhtey dessä tehdyn risidaluejaon perusteella. Ensimmäisessä riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksikön saavuttaisi onnetto muuskohteen kuudessa minuutissa hälytyksestä ja pelastusryhmä 11 minuutissa. Pelastus-

22 22 joukkueen (kolme pelastusryhmää) tulisi olla onnettomuuspaikalla 20 minuuttia hälytykses ii. Tavoitteena on myös, että pelastustolinlinan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia. Toisessa riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksilcön tulisi saavuttava onnetto muuskohde 10 minuutissa ja pelastusryhmän 14 minuutissa. Pelastusjoukkueen tulisi olla paikalla 30 minuutissa hälytyksestä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika tulisi olla kor keintaan 14 minuuttia. Kolmannessa riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksikön tulisi saavuttava on nettomuuskohde 20 minuutissa ja pelastusryhmän tulisi olla paikalla 22 minuutissa. Pelas tusjoukkueen tulisi olla paikalla 30 minuuttia hälytyksestä. Tavoitteena on, että pelastustoi minnan toimintavalmiusaika tulisi olla 22 minuuttia. Neljännen luokan riskiruudussa kyseiset ajat voivat olla pidempiä, koska riskimudulle ei ole määritetty riskien vähäisyyden vuoksi pelastustolininnan toimintavalmiusaikaa. Pelastuslai toksen eri muodostelinien tointivalmiusajat risldalueffle esitetään tarkemmin risidanalyysissa. Lisäksi alueen pelastustoimen tulee määrittää pelastusmuodostelmat, jotka hälytetään A- ja B-klireeffisyysluokan pelastustehtävlin ja missä toimintavalmiusailcatavoitteessa (prosenttei na) pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen ja pelastustoiminta aikaa eri riskiluokis sa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmia ovat: pelastusnrhmä, joka koostuu johtajasta ja kolmesta henkilöstä. pelastusjoukkue, joka koostuu kolmesta pelastusryhmästä. pelastuskomppania, joka koostuu kolmesta pelastusj oukkueesta. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saavuttaa kiireellisissä pelastustehtävissä mis kiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 % tehtävistä riski luokissa Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 % kiireellisistä tehtävistä.

23 Päivystys- ja varallaolovalmius Pelastuslaitoksen valmius suorittaa tehokkaasti erilaisia pelastustoimeen kuuluvia operaati oita määräytyy käytettävistä voimavaroista sekä niiden toituintavaliniusajasta. Pelastuslaitok sen operatiivinen toimintavahmus on järjestetty ja mitoitettu siten, että pystytään toimitaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja tilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Riittävien henkilöstö- ja kalustoresurssien saaminen onnet tomuuspaikalle varmistetaan maakunnaifisifia varallaolo- ja päivystysj ärj estelyifiä. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus pyritään pitämään perusval miudessa yhteensä 40 henkilössä (pääffikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksilönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen valmiudesta siirrytään tehostettuun valmiuteen, kun tilannetietoj en perusteella voidaan todeta, ettei pelastuslaitoksen normaalivalmius riitä, esimerkkinä pitkään jatkunut metsäpalovaroituskausi, tulossa oleva luonnon öt tms. Valmiutta voidaan kohottaa pelastuskomppanioittain tai paloasemittain. Valmiuden kohot tamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varal laolovalmius on yhteensä = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppamoiden johtajat ja 10 varaj ohtajaa, 23 yksikönj ohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3) = 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit, samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten. Val miuden kohottamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö.

24 Johtokeskus Komppanian johtaja Johtopaikka/Joensuu Joensuu Hammaslahii Kiihtelysvaara Reijola Joensuun \TK Palvelualue yhteensä Johtopaikka/Kitee Kitee Kesälahil Rääkkylä Tohmajiirvi Palvelualue yhteensä Johtopaikka/utokumpu Liperi utokumpu Polvijänri Vum ivi Ylämylly Palvelualue yhteensä Johtopaildca Lieksa Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Palvelualue yhteensä Johtopaildca Konfiolahö Eno Ilomantsi Konfiolahö Tuupovaara Lehmo Palvelualue yhteensä Pelastuslaitos yhteensä peratilvisen henkilöstön määrä TAVITEVAHVUUS arki8-iö TEHSTETTU VALMIUS arkil6-8& 24/7 24/7 vilkonloppu NRIVL1ALILJEN TÄYSVALMIUS johtokeskuksen tilannehuoneen paaffik paaifikko ; 12* j :2+ot#tLI 1c. t t ± j Taulukko 6. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaalioloj en valmiustilois sa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, vilkonpäivien ja vuorokauden ai kojen sekä toimil naifisten riskien mukaan.

25 25 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen operatiivisen toimintavalmiuden mitoitus perustuu riskianalyysiin. Pelastuslaitoksen operatuvinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa ovat yhteensä = 40 henkilöä. peradivinen vahvuus voi vaihdella asemit tain toiminnallisten riskien ja muuttuvien tarpeiden perusteella. Mikäli perusvalmiu dessa paloaseman tavoitevahvuus ei täyty, korotetaan palvelualueen muille paloase mille valmiutta siten, että toimialueen vahvuus on perusvalmiuden mukainen. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys ja varallaolovalmius on yhteensä 83 henkilöä päällikköpäivystäjä, päivystävä ja ralla oleva palomestari, komppanian johtajat ja varajohtajat, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Pelastuslaitoksen operatilvinen päivystysvahvuus normaaliolojen täysvaliniudessa on 123 henkilöä Pelastustoiminnan johtaminen ja johtovastuut Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, josta onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei siltä toisin sovita. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Mikäli pelastustoimirtaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisj ohta jana toimi pelastustoiminnan johtaja. Muissa tilanteissa johtovastuu on sillä viranomaiseila, jonka toimialaan tehtävä lain mukaan kuuluu. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen. Pelastusryhmä on pelastustoimin nassa käytettävä pienin kokoonpano, joka kootaan kalustosta ja henkilöstöstä. Pelastusryh män toimintaa johtaa pelastusviranomainen tai sivutoiminen yksikönjohtaja. Pelastusjouk kue kootaan kolmesta tai useammasta pelasmsryhmästä. Pelastusjoukkuetta johtaa päällys tö- tai alipäällystöviranhaldja. Pelastuskomppania kootaan kolmesta tai useammasta pelas tusj oukkueesta. Pelastuskomppaniaa johtaa päällystöviranhaltija. Pienissä onnettomuustilanteissa pelastustoiminta hoidetaan yhdellä pelastusryhmällä. Pie nissä tehtävissä pelastustoirnknan johtajana toimii pelastusvfranomainen. Mikäli tehtävää paikalla suorittavassa pelasmsryhmässä ei ole pelastusviranomaista, toimii päivystävä palo-

26 26 mestari pelastustoiminnan johtajana. Toimintaa tilannepaikalla johtaa pelastusryhmän j ohta ja päivystävän palomestarin antamien ohjeiden mukaisesti. Päivystävä pelastusryhmän joh taja työskentelee välittömässä lähtövahniudessa tai vapaamuotoisessa varallaolossa oman paloasemansa alueella. Keskisuurissa onnettomuustilanteissa pelastustoimintaan osallistuu vähintään yksi pelastus joukkue. Keskisuurten onnettomuustilanteiden j ohtovastuu kuuluu päivystävälle palomesta rike. Päivystävä palomestari voi siirtää johtovasmun toiselle pelastusviranomaiselle. Päivys tävän palomestarin asemapaudcana on Joensuun paloasema, jossa palomestari on väilttö mässä valmiudessa ympäri vuorokauden. Suurissa onnettomuustilanteissa sekä erityis- ja häiriötilanteissa pelasnistoimlitaa johtaa päivystävä päällikkö tai muu päivystävän päällikön tehtävään määräämä henkilö. Pelastus komppaniaa suurempia muodostelmia johtaa pelastusjohtaja tai hänen varahenkilönsä apu naan johtokeskuksen esilcuntahenkilöstö. Päivystävä päällikkö toimii vapaamuotoisessa varallaolossa Pohjois-Karjalan alueella.. Pelastustoiminnan johtaminen, johtovasmut ja johtamistasojen tehtävät on määrätty tar kemmin pelastuslaitoksen operatilvisen johtamisen ohjeessa. Päätös palvelutasosta. Pelastustoiminnan johtamisvalmius varmistetaan kolmiportaisella päivystys- ja va rallaolojärjestelmällä peratiivinen hälytyskalusto Tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä tolinintavalmius kyetään turvaamaan paloasemille hankituilla pelastusautoifia, joita ovat esimerkiksi johtoauto, sammutusauto, säiliöauto säiliö sammutus auto, raivausauto, pelastus sukellusauto, nostolava-auto, kemikaalintorjunta-auto, miehistö auto, huoltoauto, kalustoauto ja tarkastusauto. Pelastuslaitoksella on käytössään myös kont teja, perävaunuja, maastoajoneuvoja veneitä ja aluksia. Lähtökohtana on, että jokaisella paloasemalla on kalustollinen valmius selviytyä itsenäisesti päivittäisistä pienistä onnettomuustilanteista sekä aloittaa pelastustoili ta suuremmissa

27 27 onnettomuustilanteissa. Kalustoifinen jatkuvuus ja erityiskaluston käyttö varmistetaan häly tysohjein sekä muiden paloasemien kalustoa hyödyntämällä. Kaluston sijoituspaikkaa määri tettäessä huomioidaan toimh tavahnius sekä paloaseman alueen risldt. Kaluston ja varusteiden hankinta-, ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään koko pelastus toimialuetta palvelevaksi. Toimintojen koordinoind tapahtuu keskitetysti kalustohankinnas ta vastaavan palopäällikön ja häntä avustavan kalustomestarin kanssa yhteistyössä. Päätös palvelutasosta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen operadiviset palvelut määräl lisesti ja laadullisesti riittävällä ja ajanmukaisella operafflvisella kalustolla. Suurempien onnettomuusdlanteiden sekä erilaisten suurien torjuntatehtävien (öljyn torjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta. Erityiskalusto keskitetään ensisijaisesti riskien perusteella. Kalusto- ja varustehankinnoissa sekä kaluston sijoittarnisessa huomioidaan onnet to)muusuhkat ja riskianalyysi, toimintavalmius, aseman vastuualueen erityispiirteet sekä kaluston kierrättämisen- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. Pelastuslaitokselle hankitaan vuosittain kalustoa talousarvioon liitettävän investoin tisuunnitelman perusteella Pelastussukellus Pelastussukelluks ella tarkoitetaan savu-, kemikaali- ja vesisukellusta. Pelastus sukelluksen lisäksi tässä yhteydessä käsitellään pintapelastustoimintaa. Pelastussukellustoiminnan (kou lutus, kelpoisuus, varusteet, toiminnan organisointi) osalta noudatetaan sisäasiainministeri ön pelastussukellusohjetta vuodelta 2007 sekä pelastuslaitoksen sisäisiä tolinintaohjeita. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu ter veydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelas tussukellusta koskeva muodollinen kelpoisuus sekä kunto-, koulutus- ja tenreystilavaad mukset määritellään tarkemmin sisäisen koulutustolininnan ohjeessa, fyysisten kuntotestien suorittamisohjeessa sekä sisäisissä tunraohjeissa.

28 28 Savusukellus Savusukelluksella tarkoitetaan paineilmahengityslaitteiden ja asianmukaisten suoj avarustei den avulla tehtävää sammutus- ja pelastustyötä, joka edellyttää tunkeutumista palavaan ja rajattuun sisätllaan, jossa on savua. Palavan rakennuksen katolla tapahtuva työskentely pai neilmahengityslaitetta käyttäen rinnastetaan savusukellukseen. Savusukellustehtävä voidaan aloittaa tunraffisesd, jos pelastusyksilcössä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Jos kyseessä on asuinrakennus ja jos palo on yhdessä huo neistossa, voidaan savusukellus aloittaa, jos sukelluspari on savusukelluskelpoinen ja suojapari kykenee käyttämään paineilmahengityslaitteita. Erityisen vaativissa kohteissa (esim. maanalaiset tilat, tunnelit tai niihin verrattavat tilat sekä pitkää savusukellusailcaa edellyttävät tilat) ei ole turvallista aloittaa savusukellusta 1 +3-vahvuisella pelastusryhmällä. Savusukellus kuuluu pelastuslaitoksen pemstehtäviln ja toirniitaa suoritetaan kaikilla palo asemilla.. Savusukellusvainilus perustuu osittain päivystys- ja varallaolohenkilöstöön, joten edellä mainitun henkilön on täytettävä savusukelluskelpoisuuden vaatimukset. Päätös palvelutasosta Savusukellustoimintaa ylläpidetään kaikilla ensilähdön paloasemilla. Savusukeltajat sekä savusukellustoiminta täyttävät sisäasiainministeriön pelastussu kellusohjeen sekä sisäisten toimintaohjeiden vaatimukset. Savusukelluskelpoiset henkilöt nlinetään savusukeltajiksi vuosittain tammikuussa. Pintapelastus ja vesisukellus Pintapelaswstoiminta kuuluu sisäasiainministeriön tolitilitavalmiusohjeen mukaisesti palokunnan perustehtävlin. Pintapelastuksella tarkoitetaan veden pinnalta tai välittömästi pin nan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävää ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista ja vahingon torjuntaa. Pintapelastusvalmiudella tarkoitetaan esimiehen, kuljettajan ja työparin muodostamaa 1 +3-vahvuista pelastusryhmää. Jatkuva valmius pintapelastukseen ylläpidetään vähintään jokaisella ensilähdön paloasemal la. Vesisukelluksella tarkoitetaan tehtäviä, jotka edellyttävät vesisukelluslaitetta ja varustusta ihmisen sekä omaisuuden pelastamiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi. Vesisukellus

29 29 ta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat har oitukset. Välittömällä vesisukellusvaliniudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiudessa olevaa pe lastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta 1-tason vesisukehajasta ja sukellusavus taj asta. Muulla vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan pelastusyksikköä, joka koostuu esimie hestä, kahdesta vesisukelluskelpoisesta vesisukekajasta ja sukellusavustajasta. Pelastusyksik kö voidaan koota tilannepaikalle useammalta paloasemaka. Pintapelastusvahniuden lisäksi paikkakuntakohtaisesti on vesistöriskeihin perusmen arvioitu pinnan alta tehtävän vesisukellustyön tarpeeffisuutta. 1-tason vesisukeltajista koostuva muu vesisukellusva]mius on Joensuun paloasemalla. Päätös palvelutasosta Valmius pintapelastukseen ylläpidetään jokaisella ensilähdön paloasemalla. Joensuun paloasemalla ylläpidetään pelastussukellusohjeen tarkoittamaa muuta ei välitöntä vesisukdllusvaliniutta. Pintapelastajat ja vesisukeltajat sekä pintapelastus- ja vesisukellustoinuinta täyttävät sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen sekä sisäisten toimintaohjeiden vaati mukset. Kemikaalisukdllus Kemikaalisukelluksella tarkoitetaan välittömän vaaran alueella tapahtuvia tiedustelu-, pelas tus-, torjunta- tai muita vastaavia tehtäviä, jotka edellyttävät paineilmahengityslaitteen ja sovekuvan kemikaalisuojapuvun käyttöä. Kemikaalisukellustoirnirtaan varaudutaan vaaraifi sen aineiden torjuntakalustolla ja henkilöstön koulutuksella. Vaaraifisten aineiden onnettomuuksien varautumisen perustana käytetään Pelastusopiston laatimaa TKEVÄ-ohjeistusta. hjeistus sisältää kalustosuosituksen, jonka perusteella pelastuslaitoksen vaaraifisten aineiden torjuntakalustoa ylläpidetään. peratilvisen toiminnan toimintaohjeena toimii pelastuslaitoksen vuonna 2012 laatimaan CBRN-suunnitelma.

30 30 Kalustotason 2 paloasemilla ylläpidetään kalustollinen ja koulutuksellinen toimirtavalmius pelastussukellusohjeen mukaisten tavanomaisten kemikaahonnettomuustilanteiden varalle. Kalustotasolla 3 ylläpidetään valmius vaativien kemikaalionnettomuustilanteiden varalle. Kemikaalisukellus on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa erilcoistehtävä, eikä koko henki löstöä ole koulutettu kemikaalisukellustehtäviin. Pelastuslaitoksen tulee varmistaa kemikaa lisukellustoimintaa varten riittävät ja ammatfitaitoiset henkilöresurssit sekä tarkoituksenmu kainen kalusto ja varusteet. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos ylläpitää maakunnallista kemikaalisukellusvalmiutta tavanomaisten se kä vaativien kemikaalionnettomuusfllanteiden varalle. Kemikaalisukeltajat sekä kemikaalisukellustoiminta täyttävät sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen sekä sisäisten toimintaohjeiden vaatimukset Varautuminen häiriötilanteisiin Normaaliolojen häiriöifianteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteis kunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdoifisuuksia ja jonka hallinta edel lyttää viranomaisten ja muiden tojoiden tavanomaista laajempaa tai divlimpää yhteistoi mintaa ja viestintää (Yhteiskunnan turvaffisuusstrategia 2010). Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisista uhkamalleista pelastuslaitoksen toiminnan kannalta merlirttävämpiä ovat voimahuollon vakavat häiriöt, suuronnettomuudet sekä luonnon ääri-dnöt. Pelastuslaitos on ennalta varautunut siihen, että se kykenee normaaliolojen häiriötilanteissa huolehtimaan alueellaan pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Varautumisen hyvä taso saavutetaan oman toiminnan jatkuvuuden varmistamisella, ajantasaisifia erityis- ja yhteis toimintasuunnitelmiila, laajoilla yhteistoimintasuhteifia, rittävällä pelastus- henkilöstöllä, - materiaahila ja -kalustolla sekä henkilöstön kouluttamisella ja harjoittelulla. Pelastuslaitoksen varautumistolinintaa häiriötilanteiden varalle ohjaavat erityisesti pelastuslaitoksen laatimat erityissuunnitelmat ja yhteistoiminta-asiakirjat: suunnitelma dedottamistoiminnan tehostamisesta (dedottamisohje),

31 31 viranomaisten yhteistoimintasuunnitelma suuronnettomuuksien varalle, operatilvinen yhteistoimintasuunnitelma laaj oj en myrskytuhoj en varalle, tulvatorj untasuunrntelma, väestön evakuoindsuunnitelma, yhteistoiminta-sopimukset. Iarautumistoilrinnan henkilöstöresurssi muodostuu valmiuspääffiköstä, valmiussuunnitteli jasta, järjestelmäsuunnittelijasta ja paloinsinööristä. Varautumistolir palvelualueiden varautumisen vastuuhenkilöt. taan osallistuvat myös Pelas tuslaitos on suunnitellut häiriötilanteita varten normaalioloj en tehos tetun ja täysval miuden organisaation. Valmiuden kohottaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen valmiuden kohottamisen parametrien ja tavoitevahvuuden mukaisesti päivystävän päällikön tai pelas tusjohtajan päätöksellä. Normaaliolojen suuronnettomuuksissa ja laajoissa häiriötilanteissa pelastusyhtymä minimi vahvuudella =39 on muodostettu viimeistään kahden tunnin kuluessa häly tyksestä. Tämä on varmistettu koko pelastustoimen alueen päivitys- ja varallaolojärjestelyifiä sekä tarvittaessa etukäteen valmiutta kohottamalla tehostetun valmiuden tai normaaliolojen täysvalmiuden tasolle. Suuronnettomuuksissa, häiiötilanteissa tai tilanteissa, joissa alueella on useita yhtäaikaisia onnettomuuksia, perustetaan Joensuun paloasemalle pelastustoimen johtokeskus (PEL J01(E). Johtokeskus perustetaan kahden tunnin kuluessa siltä, kun pelastuslaitos on saanut tehtävään hälytyksen. Johtokeskuksen tehtävänä on muun muassa pelastus- ja viranomai syhteistoiminnan johtaminen sekä kokonaisifiannekuvan ylläpitäminen. Pelastustoimen johtokeskuksen hälyttäminen ja työjärjestys on ennalta suunniteltu. Johtokeskuksen perus tamisesta ilmoitetaan hätäkeskukselle. Tarvittaessa kaikki pelastustoimen hälytykset voidaan ohjeistaa välitettäväksi johtokeskukseen, joka välittää hälytystehtävät edelleen alueen palo asemiile. Johtokeskus antaa tilanteen aikana hätäkeskukselle tarkemmat ohjeet hälytysten ohjaamisesta tilapäisesti johtokeskukseen. Pelastustoimen johtokeskuksen lisäksi häiriötilan teissa tai valmiutta kohotettaessa perustetaan pelastuskomppanioiden Idinteät johtopaikat Joensuuhun, Kiteelle, Kontiolahdelle, Lieksaan ja Liperlin.

32 32 Maakunnaifista pelastustoiminnan tilannekuvaa ylläpidetään pelastustoimen johtokeskuk sessa. Mikäli pelastuskomppanioiden johtopaikat on perustettu, ne ylläpitävät alueensa ti lannekuvaa ja tolinittavat sen pelastustoimen johtokeskukseen. Tilannepailcan johtaja vastaa tilannepailcan tilannekuvan ylläpidosta ja tolinittamisesta pelastuskomppanian johtopaikalle tai pelastustoimen johtokeskukseen. Tilannekuvan ylläpitämiseen ja stirtämiseen käytetään ensisijaisesti pelastustoimen sähköistä kenttäjohtamisjärjestelmää (PEKE) sekä pelastustoi men johtamis- ja tilannekuvajärjeste]mää 0TKE). Pelastustoimintaan osaifistuvien yhteistyöviranomaisten sekä kuntien hälyttäminen ja yhteis toiminta suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa on etukäteen suunniteltu. Pelastuslaitos on laatinut yhdessä keskeisten viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistoirnirtasuunnitelmat ja -sopimukset, joissa on kuvattu periaatteet siltä miten pelastustoirnintaan velvoifiset viran omaiset osallistuvat pelastustoimintaan. Muille viranomaisille annettavan virka-avun perus teista on etukäteen sovittu keskeisten viranomaisten kanssa. Pelastuslaitos on laatinut yhteistoimintasopimuksen pelastustoiminnan yhteistyöjärj estelyis tä naapuripe1astustoalueiden kanssa sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa alueen omat pelastustoiminnan voimavarat eivät riltä tai muodostelmiin kuuluu yksilcöitä myös muilta pelastustoimen alueilta. Yhteistoimintasopimus on laadittu Etelä-Karjalan, Etelä- Savon, Kainuun sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Pohjois-Karjalan pelastuslai toksen hälytysvasteissa on huomioitu oman pelastustoalueen resurssien lisäksi myös naapurialueiden resurssit. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos huolehtii normaaliolojen suuronnettomuuksiln ja häiriötilanteislin varau tumisesta tässä asiakirjassa kuvatulla toimintamaifilla ja resursseilla. Pelastuslaitoksen laatimissa erityissuunnitelmissa ja yhteistolininta-asiakirjoissa on selvi tetty pelastuslaitoksen varautumisjärjestellyt normaaliolojen häiriötilanteita varten. Suunnitelmat päivitetään viimeistään viiden vuoden kuluttua suunnitelmien laatimisesta tai niiden edellisestä päivityksestä. Pelastuslaitos on suunnitellut suuronnettomuuksia ja häiriötilanteita varten normaa lioloj en tehostetun ja täysvalmiuden organisaation. Normaaliolojen suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa pelastustoimen johtokeskus on perustettu ja pelastusyhtymä muodostettu viimeistään kahden tunnin kuluessa häly tyksestä.

33 33 Pelastuslaitos on ruuhkadianteita varten ennalta suunnitellut hälytys ohj eesta poikkeavan yksiköiden hälyttämisen ja varautunut ottamaan hälytykset tilapäisesti johtokeskukseen. Pelastustoimintaan osallistuvien yhteistyövftanomaisten ja muiden pelastustoimialuei den hälyttäminen ja yhteistoiminta suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa on etukä teen suunniteltu. Pelastuslaitos kehittää varautumistaan normaaliolojen häiriötilanteisin Varautuminen poikkeusoloihin Valmiuslain (1552/2011) mukaan poikkeusoloja ovat: 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudehaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jällciffla; 2) Suomeen kohdismva huomattava aseeffisen mi siihen vakavuudeltaan dnnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimi valtuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen va kava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämät tömät toimii not olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jähiitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Poilokeusolojen olemassaolon toteaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presiden tin kanssa ja käyttöönottoasetuksesta päättää lopullisesti eduskunta. Pelastuslaitos on varautunut toimintansa hoitamiseen poilckeusoloissa ja väestösuojelutilan teissa rilttävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on selvitetty pelastuslaitoksen varautumisjärjestelyt poikkeusoloja varten ja se sisältää useita erityissuunnitelmia sekä toirnintaohjeita. Suunnitelma on päivitetty koko naisuudessaan vuonna Pelastuslaitos on laatinut myös maakunnaifisen evakuointi suunnitelman, jota on päivitetty vuonna Suunnitelmat päivitetään kokonaisuudessaan viimeistään viiden vuoden kuluttua edellisestä päiviu ksestä. Toimirman jatkuvuuden var mistamiseksi on tehty erilaisia teknisiä ja toimii naifisia varajärjestelyjä sekä huolehdittu ajan tasalla olevista henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvarauksista.

34 34 Pelastuslaitos on suunnitellut poilckeusoloja varten täysvahniuden organisaation sekä ni mennyt jokaiselle organisaation sijoitetulle henkilölle tehtävän ja sijoituspailcan. Käskyn pelastuslaitoksen siirtymisestä poilckeusolojen täysvalmiuteen antaa pelastusjohtaja. Täys vahniuteen siirtyminen edellyttää alueellista tai valtakunnallista poikkeusolojen tilaa ja vai miuslain osittaisia tai täydellisiä toirnintavaltuuksia, jotta esimerkiksi koko ennalta varattu henkilöstö voidaan määrätä pelastuslaitoksen palvelukseen. Täysva]miuteen siirtyminen tapahtuu johtamispaikkojen ja henkilöstön osalta kolmen vuorokauden (72 tuntia) kuluessa. Poilckeusolojen täysvalmiuden organisaatiossa muodostetaan pelastusyhtymä, jonka tavoit teeffinen operafflvinen päivystysvahvuus työvuorossaan on vähintään 1(6) eli yhteensä 263 henkilöä. Poikkeusolojen pelastusyhtymää johtaa pelastusjohtaja. Poilckeusolojen organisaation suunniteltu kokonaisvahvuus on 803 henkilöä. Puolustus voimilta ja Siviilipalveluskeskukselta varattuja henkilöjä on 585. Pelastuslaitos on tarkistanut henkilövaraukset edellisen kerran vuonna 2015, ja pelastuslaitos pyrkii varaamaan koko henkilöstön mukaan lukien sopimushenkilöstön ja kylän pelastusryhmäläiset. Pelastuslaitos ylläpitää riittävää pelastustoimen väestösuojelujärjestelmää ja on suunnitellut väestösuojeluorganisaation ja aluejaon sekä huolehtinut muista tanrittavista väestösuojelu järjestelyistä. Nykyaikaiselle väestönsuojalle asetettavat vaatimukset täyttäviä väestönsuojia on maakunnassa Väestösuojapaikkoja näissä suojissa on palotarkastusohjelman mu kaan asukkaalle. Asukkaille, joiden kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, osoitetaan tar vittaessa suojapaildca kunnan omistaman klinteistön väestönsuojasta tai ohjeistetaan tila päissuoj an rakentaminen yhteistyössä kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelas tuslaitos ohjaa yritysten, laitosten, taloyhtiöiden ja kansalaisten omatoimista varautumista sekä järjestää varautumiskoulutusta yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastusalanifiton kanssa. Pelastuslaitos ylläpitää väestön varoittamiseen tarvittavaa hälytysjärjestelmää. Väestön va roittamista varten kaildd Pohjois-Karjalan kunnat on varustettu vähintään yhdellä väestöhä lyttimellä. Hälyten määrään ja tiheyteen vaikuttavat ensisijaisesti vaarallisia aineita käsit televät laitokset sekä niiden kuljetusreitit.

35 35 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos huolehtii poikkeusoloihin varautumisesta tässä asiakirjassa kuvatulla toi mintamallilla ja resursseilla. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on selvitetty pelastuslaitoksen varaummisj är jestelyt poikkeusoloja varten. Valmiussuunnitefrna päivitetään viimeistään viiden vuo den kuluttua suunnitelman edellisestä päivityksestä. Pelastuslaitos on laatinut maakunnallisen evakuointisuunnitelman, joka päivitetään vii meistään viiden vuoden kuluttua suunnitelman edellisestä päivityksestä. Pelastuslaitos on suunnitellut poikkeusoloj en täysvalmiuden organisaation. Pelastuslaitos ylläpitää riittävää pelastustoimen väestösuojelujärjestelmää ja on suunni tellut väestösuojeluorganisaation ja aluejaon sekä huolehtinut muista tarvittavista väes tosuojelujärjestelyistä. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tehty erilaisia varajärjestelyjä sekä huoleh dittu ajan tasalla olevista henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvarauksista. Pelastuslaitos huolehtii väestönhälytinverkoston ylläpitämisestä. Pohjois-Karjalan alu een kunnat on varustettu vähintään yhdellä väestöhälyttimellä. Pelastuslaitos kehittää edelleen varautumistaan poikkeusoloihin, jossa painopistealueena on oman toiminnan jatkuvuuden varmistaminen sekä Itä-Suomen alueen yhteisen toi mintamalhn luominen nykyisiin sotilaallisiin uhkamalleihin ja toimintatapaan Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat Sammutusvesisuunffitelma Pelastuslain 30 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee tehdä suunnitelma sammutusveden han kinnasta ja toimittamisesta (sammutusvesisuunnitelma). Pohj ois-karj alan pelastuslaitos on vastannut sammutusvesisuunnitelman laatin]isesta, ja se on laadittu pelastustoimen aluee seen kuuluvien kuntien ja vesffiuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten kanssa yhteistyössä. Sammutusvesisuunnitelmassa on huomioitu pelastuslaitoksen alueella toimivat vesihuoholaitokset ja vesiosuuskunnat, joilla on katsottu olevan merkitystä sam mutusveden toimittamisen kannalta.

36 Sammutusvesisuunnitelmassa on esitetty perusteet ja tavoitteet sammutusvesisuunnitelmal le. Siinä on kerrottu pelastuslaitoksen ja sen alueella toimivien vesikuoltolaitosten toimin nan järjestelyistä sekä sammutusvesijärjestelyjen nykytilasta. Riskien kartoituksen ja arvioin nin pohjana on käytetty Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöstä vuosike ja siihen liittyvää rishilanalyysia sekä palopostien ja palovesiasemien testauksista saatuja tuloksia. Sammutusvesisuunnitelmassa on huomioitu pelastuslaitoksen laatima viranomaisten yhteis toimintasuunnitelma ja kuntien/vesikuoltolaitosten varautumis- ja valmiussuunnitelmat, joiden avulla varaudutaan mm. verkostohäiriöihin erilaisissa häiriö- ja uhkatilanteissa. Sammutusvesisuunnitelmassa on kahtia koskeva ns. yleinen osa ja kuntia koskeva liiteosa, jossa on esitetty tiedot kunnittain. Sammutusvesisuunnitelma päivitetään samanaikaisesti palvelutasopäätöksen kanssa. Sammutusvesisuunnitelman seuraava päivitys on vuonna Paloposti- ja palovesiasemalistojen, samoin kuin pelastuslaitoksen sekä kuntatietojen päivitys mm. yhteystietojen osalta tehdään vuosittain Hälytysvasteohje Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012 määrittelee rishtialueffle toimin tavalmiusaj an, jossa pelastusmuodostelmien on oltava onnettomuuspallcalla hälytyksestä. Vastealueiden määrittelyn pohjana on pelastuslaitoksen riskialuekartoitus. Määritetyistä vastealueista muodostuu eri paloasemien yksiköiden vastuualueita, jotka eivät ole riippuvai sia kuntaraj oista. Pelastusmuodostelmien hälyttämisessä noudatetaan tiettyjä pääperiaatteita, jolloin pelastustoiminnan johtaja on aina lähtökohtaisesti tietoinen hälytettävien resurssien määrästä eri suuruisiin onnettomuustilanteisiin. Pelasmsmuodostelmien hälyttämisessä tehtävät jaetaan pieniin, keskisuuniin ja suuriin onnettomuustilanteisiin. Tehtävän kiireeffisyyden pelastus toinen vasteissa määrää tehtäväluokka, jolla pelastustoimen muodostelmat hälytetään. Aluevasteiden hsäksi maakuntaan on laadittu kohdevaste 1-11-luokan riskikohteisin. Koh devasteet on laadittu sellaisiin riskikohteisiin, joissa on erityisen suuri henkilöriski (hoitolai tokset), suuret omaisuusriskit (teollisuus) tai laitoksiin, joissa käsitellään runsaasti kemikaale ja (Turvallisuus- ja kemikaaliviraston QFUKES) valvomia kohteita).

37 Pelastuslain mukainen yhteistoiminta Pelastuslaitos on laatinut yhdessä muiden viranomaisten kanssa yhteistoimin ta- ja varautu missuunnitelmat häiriötilanteiden- ja poildceusolojen varalta. Laadittuja suunnitelmia on mm. viranomaisten yhteistoimintasuunnitelma, mvrskytuho-, tulvantorjunta-, ja poildceuk seifisiin säällmiöihin varaummisen suunnitelmat. Tarkemmin suunnitelmia on käsitelty pe lastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa Turvaifisuusselvityslaitokset Vaaraifisten kemikaahen ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 30 :n 1 momentissa tai 62 :n 1 momentissa määfltetään tuotantolaitos, josta toiminnan harjoittajan tulee laatia mnaffisuusselvius. Näitä laitoksia on pelastuslaitoksen alueella neljä. Laitokset ovat laatineet mnraffisuusselviutkset ja TUKES on tarkastanut ja hyväksynyt teh dyt selvitvkset. Kohteet on analysoitu pelastuslaitoksen riskikartoituksessa sellaisiksi koh teilcsi, joihin on laadittu omat hälytysvasteet ja harjoitussuunnitelmat. Kohteisiin on laadittu ulkoiset pelastussuunnitelmat pelastuslain (379/2011) 48 mukaisesti. Vaaraifisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 :n mukaisia järjestelyratapihoja pelastuslaitoksen alueella on kaksi. Ratapffioffle on laadittu ulkoiset pe lastussuunnitelmat heidän laatfr ensa turvaifisuusselvitysten hyväksynnän jälkeen pelastuslain (379/2011) 48 mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) 31 mukaisia tunraffisuusselvitysvarastoja on kaksi. Varastoike on laadittu ulkoiset pelastussuunnitelmat pelastuslain (379/2011) 48 mukaises ti. Ympäristösuojelulain (527/2014) 112 mukaisia suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia kaivannaisj ätteen j ätealueita maakunnassa ei ole Öljyvahinkojen torjunta Öljyvahinkojen torjunta käsittää sekä maa- että vesialueella tapahtuvat torjuntatoimet. Pe lastuslaitos voi alueellaan vastata myös öljyvahinkojen jälkitorjunnasta. Pelastuslaitos on laatinut öljvvahinkojen torjuntasuunnitehnan vuosffle Torjuntasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen laatimaan risldkartoitukseen kemikaahrislden osalta. Maakunnan alueella tapahtuu vuosittain noin öljyvahinkoa. Pelastuslaitoksella on hyvä valmius suorittaa öljvvahinkojen torjuntaa. Jokaisella ensilähdön paloasemalla on vai miudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoi menpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjun

38 38 takalusto on keskitetty Joensuun, Kondolahden, Lieksan ja Kiteen paloasemiile, joiden alu eella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. Keskuskuntatason laa jempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjun tatoimenpiteistä, on keskitetty Joensuun paloasemalle. Riskien mukaan öljyntorjuntakalus toa voidaan sijoittaa myös ennalta määritehyihin riskipalldcoiliin kuten satamiin. Joensuun asemalle on hankittu öljyvahinkojen torjunta-auto, jonka toiminta-alue on koko Pohj ois-karj alan maakunta sekä tarvittaessa viereiset pelastustoimen alueet. Saimaan alueen öljyvahinkojen torjuntakomppaniaan kuuluva Pohjois-Karjalan pelastuslai toksen öljyvabinkojen torjuntajoukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta raskaspelastus joukkueen henkilöstöstä. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty Sai maan syväväylän läheisffle Joensuun, Kiteen, Liperin, Hammaslahden ja Rääkkylän palo asemille. Öljyntorjuntakalusto ja kalustovajat on sijoitettu syväväylän läheisyyteen Kiteen Puhokseen, Rääkkylän Koivuniemeen ja Joensuun paloaseman yhteyteen CBRN-toiminta CBRN-toiminnalla tarkoitetaan kemiallisia, biologisia, radioaktllvisia ja ydinuhkia. CBRN toiminnassa pelastuslaitoksen näkökulmasta useimmiten tehtäviä aiheutuu kemikaaliuhkista. Myös muut uhat on tiedostettu ja niiden vaatimiin toimenpiteisiin on varauduttu kalustoifi sesti ja henkilöstöä kouluttamalla. Uhkiin varautumisessa on tehty ja tehdään jatkuvaa yh teistyötä muiden alueen viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. CBRN- toimintaa varten pelastuslaitos on tehnyt erillisen suunnitelman, jossa on huomioitu maakunnassa mahdoifi set riskit, esitetty eri tilanteiden vaatimat toimenpiteet ja otettu kantaa kalustoifislin sekä koulutukseifislin valmiuksiln. Koulutukseifista ja kalustoifista valmiutta täydennetään tarvit taessa kansallisten uhka-arvioiden ja suositusten perusteella. Kalustoluokitus paloasemittain perustuu riskianalyysin yhteydessä kartoitettuihin onnetto muusriskeibin sekä pelastuslaitoksen vuonna 2012 laatimaan CBRN- suunnitelmaan. Kalus totason 2 paloasemilla ylläpidetään kalustollinen ja koulutuksellinen toimintavalmius pelas tussukellusohjeen mukaisten tavanomaisten kemikaali- tai CBRN- onnettomuustllanteiden

39 39 varalle. Kalustotasolla 3 Goensuu) ylläpidetään va]mius vaativien kemikaali- tai CBRN- on nettomuus tilanteiden varalle. Kalustotasoj a on käsitelty tarkemmin pelastuslaitoksen CBRN- suunnitelmassa. Raskaspelastusjoukkueen henkilöstöllä on kyky käyttää Puolustus voirnita virka-apuna saatavaa CBRN-kalustoa. CBRN- toiminta on erikoistehtävä, eikä koko henkilöstöllä ole valmiuksia tehtävien suorittamiseen. Pelastuslaitos ylläpitää CBRN- toirtaa varten uhka-arvion mukaista henkilöstö sekä ka lusto- ja Henkilöstön ylläpitokoulutuksesta huolehditaan siinä laajuudessa, että jokaisella kalustota son 2-3 paloasemalla on riittävä määrä toimintaan tarvittavaa, peruskoulutettua henkilöstöä. Erikseen kemikaalisukeiluskelpoiset tulee olla nimetty paloasemittain. CBRN- toiminnan riskianalyysia tulee edelleen kehittää ja päivittää säännöllisesti yhdessä eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa kalustollisten ja koulutukseifisten vahniuksien kehittämisessä. Itä-Suomen alueen pelastuslaitosten yhteistyön hengessä varmistutaan siltä, että toimii taan liittyvät investoinnit ja han kinnat ovat yhteensopivia muiden alueiden kanssa. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti tunnistamaan tilanteet, suojaummaan riittävästi sekä toimimaan uhlda vastaavalla tavalla. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos ylläpitää maakunnallista CBRN- tilanteiden torjuntavalmiutta tavanomaisten sekä vaativien kemikaalionnettomuustilanteiden varalle. Torjuntakalustoa varten paloasemat on jaettu kalustoluokkiin 0-3. Kalustoluokitus paloasemittain perustuu riskianah ysin yhteydessä kartoitettuihin onnettomuusriskeihin. CBRN- tilanteisin kelpoiset henkilöt täyttävät sisäasiainministeriön pelastussukel lusohjeen sekä sisäisten toimintaohjeiden vaatimukset. CBRN- toimintaan kelpoiset henkilöt nimetään paloasemittain.

40 Muut tehtävät Ensihoitopalvelut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) muutti sairaalan ulkopuolisen ensikoidon järjestämisvas tuuta. Ensikoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta kuntayhtymän tehtäväksi. Kuntayhtymä suunnittelee ja ohjaa alueensa ensihoitojärjestelmiä toimivilcsi kokonaisuuksiksi yh dessä toisaalta alueen kuntien ja toisaalta yliopistollisen kuntayhtymän/erityisvastuualueen kanssa. Ensihoitopalveluun sisältyvät aikaisemmin käytetyt käsitteet sairaankuljetus ja lää hiinnädinen pelastustoirni. Kuntayhtymä voi palvelutasopäätöksessään sisällyttää ensivaste toiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksilcön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisvtiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä (tenreydenhuoltolald 40 Alueen ensihoidon palvelutaso määritellään ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka kun tayhtymän tulee tenreydenhuoltolain mukaan laatia. Palvelutasopäätöksessä määritellään ainakin ensihoitopalvelun järjestämistapa, johtaminen, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus ja asetetaan ohjeeffiset alueelliset aikatavoitteet, joissa ensivasteyksilcön, perustasoisen tai hoitotasoisen ambulanssin tulee tavoittaa potilas. Tavoi tettavuuden osalta määrittelyn perusteet ovat valtakunnallisesti yhteneväiset ja perustuvat muun muassa riskikartoitukseen ja väestökeskittymiin. Ensihoitopalvelu on kiinteä osa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottamaa pelastustoi mea. Pelastuslaitos tuottaa sovitun tason mukaista sairaalan ulkopuolista ensihoitopalvelua yhteistyössä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja tenreyspalvelujen kuntayhtymän kanssa onnetto muus- ja sairaustilanteissa. Ensihoitopalvelutoiminnan tarkoituksena on, että pelastuslaitos tuottaa sairaalan ulkopuolista ensihoitoa siten, että asiakkaan tarpeet huomioiden hänen tilansa pystytään vakiinnuttamaan ja toirnittamaan hänet turvallisesti asianmukaiseen hoi toon. Ensihoitotoiminnan perustaksi on vakiintunut ns. moniportainen ensffioitoj ärj estel mä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin ja tarkoituk senmukaisin apu. Tasot lähtevät ensiavusta ulottuen aina pitkälle vietyyn ja laadukkaaseen, lääkkeeffiseen ensihoitoon asti.

41 41 Pelastuslaitoksen ensffioitopalvelutoimmnoista vastaa ensihoitopääffikkö. Ensffioitopääffi kön tukena tofr vat lisäksi päivystävät (24/7) ensihoidon kenttäjohtajat, jotka vastaavat ensihoitoyksiköiden ympärivuotisesta valmiudesta. Pelastuslaitoksen tuottamaa ensihoito toimintaa tuotetaan kulloinkin voimassa olevan sairaanhoitopnrin tekemän ensihoidon pal velutasopäätöksen mukaisesti, jossa määritellään järjestämistapa, tavoittamisvilveet sekä henkilöstön kelpoisuus. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut jatkossa vähintään yhtymävaltuuston edellyt tamalla tasolla. Henkilöstöllä on tehtävänsä edellyttämä normiston ja sairaanhoitopiirin vaatimusten mukainen tutkinto ja/tai peruskoulutus. Henkilöstön valmius hoitaa potilaita testataan toiminnan kaikilla tasoilla 1-5 vuoden välein Kansainvälinen toiminta Pelastuslain 3$ :n mukaan sisäministeriö voi lähettää toisen valtion tai kansainvälisen jär jestön avunpyynnön perusteella apua ulkomaille. Sisäministeriö voi myös pyytää tarvittaessa pelastustoimeen kuuluvaa kansainvälistä apua Euroopan unionilta, toiselta valtiolta tai kan sainväliseltä järjestöltä. Lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on varautunut yhteistyötehtäviin Karjalan Tasavallan kanssa 9.$.1994 ja tehtyjen sopimusten ja 2$ annetun asetuksen mukaises ti. Sopimukset ovat Suomen Tasavallan ja Venäjän Federaation hallitusten alle ldrjoittamia. Lähialueyhteistyötoimirtaa pidettiin yllä vuodesta 1994 alkaen vuoteen 2012 ulkoministeri ön määrärahalla, jonka käyttöä ohjasi sisäministeriön pelastusosaston kansainvälinen osasto. Vuosien 2013 ja 2014 rahoituksen järjesti sisäministeriö. Vuodesta 2015 toimintaa on jat kettu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen omalla rahoituksella. Toimintaan käytetty rahamää rä on nyt noin 1/10 osa siltä rahamäärästä, jota se oli enimrnillään valtion rahoittamana. Itsestään selvää on se, että määrärahan merkittävä väheneminen alkaa rapauttamaan 23 yhteistyövuoden aikana rakennettuja yhteistyöverkostoja. Muutamien vuosien katkos yhteis työtoiminnassa aiheuttaa sen, että yhteistyön rakentaminen on aloitettava aivan alusta, mi käli se haluttaisiin saada nykyiselle tasolle.

42 42 Pahimmillaan raja-alueen nykyinen hyvä tunraffisuustaso laskee, koska Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ei pysty osallistumaan yhteistyöhön ja yhteisiin toimii taharjoituksiin Karjalan tasavallan päähallinnon operatiivisen osaston pelastusyksilcöiden kanssa. Raskas pelastus joukkue Vuonna 2015 perustettiin ns. raskas pelastusjoukkue. Ajatuksena on hälyttää raskas pelas tusjoukkue laaja-alaisiin ja pitkäkestoisin tehtäviin. Sekä erityisen vaativiin pelastustehtävin, joihin kuuluvat CBNRE-, ja köysipelastus- ja rauniopelastustehtävät. Ensisijaisesti raskasta pelastusj oukkuetta käytetään Pohj ois-karj alan maakunnan alueella. Yhteistyösopimusten mukaisesti sitä voidaan käyttää naapuri maakunnissa. Se voidaan hä lyttä myös Venäjä-yhteistyötehtäviin sekä sisäministeriön toimesta ja korvauksella vaafiviin kansainvälisiin tehtäviin. Päätös palvelutasosta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos osallistuu pyydettäessä suomalaisten ja venäläisten raja- ja tulliviranomaisten raja-alueiden turvallisuutta käsitteleviin kokouksiin sekä yhteistoimintaharjoituksin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos antaa edelleen pelastustoimintaan kuuluvaa operaifi vista apua sekä pyytää sitä voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Raskas pelastusjoukkue voidaan hälyttää naapuri maakuntiin, Venäjä- yhteistyöteh täviin sekä sisäministeriön toimesta ja kustannuksella vaativin kansainvälisiin pelas tustehtäviin Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valiniussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tukenut kuntien vahnilussuunnittelua aktiivisesti koko alueellisen pelastustoimen toiminnan ajan. Tukea on annettu esimerkiksi avustamalla valmiussuunnitelman yleisen osan laadin nassa, varausten tekemisessä sekä koulutuksessa. Pelastuslaitos on osoittanut toiiitaan oman resurssinsa. Vahutiussuunnittelijan tehtävänä on kuntien valmiussuunnittelun tukemi nen koko maakunnan alueella. Lisäksi pelastuslaitoksen palvelualueffle on nimetty varautu misen vastuuhenkilöt, jotka antavat käytännön tukea oman alueensa kunnille. Jokaisen kun-

43 43 taan on nimetty myös pelastustoimen paikallinen yhteyshenldlö, joka osallistuu tarvittaessa pelastustoimen asiantuntijana kunnan johtoryhmän toimintaan normaaliolojen häiriötilan teissa tai poildceusoloissa. Maakunnaifista varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamista varten toimi eri viranomaisista ja vapaaehtoisjärjestöistä koostuva Pohjois-Karjalan valmiusryhmä. Lisäksi pelastuslaitos on vuonna 2012 perustanut yhteistyössä kuntien kanssa maakunnan alueelle neljä pelastuslaitoksen palvelualuekohtaista vahniusryhmää, joiden avulla tuetaan valmiussuunnittelua paikaifistasolla. Vuoden 2017 alkaen aluejaossa huomioidaan Siun sote Poh jois-karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän aluejako. Pelastuslaitos tukee kuntien sisäistä viesöntää erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Viestinnän tarkoituksena on välittää tietoa etupainotteisesti tapahtumakunnan johdolle ja sen eri hallintokunniile pelastuslaitoksen johtovastuulla olevista merkittävistä tehtävistä tai uhkaavasta vaarasta. Viestinnällä varmistetaan kunnan johdon tiedottamis- ja toirnintaval mius sekä eri hallintokuntien resurssien nopea hälyttäminen. Kunnan vahtilusjohtoryhmää tiedotetaan tai se hälytetään kuntaa koskevissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa pelastuslai toksen päivystävän päällikön toimesta. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos tukee kuntien valmiussuunnittelua sekä kuntien sisäistä viestintää eri laisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa tässä asiakfrjassa kuvatulla toimintamallilla ja resursseifia. Pelastuslaitos yhteen sovittaa alueen varautumista sekä koordinoi kuntien valmiussuunnittelua Pohjois-Karjalan valmiusryhmän ja palvelualuekohtaisten valmiusryh mien kautta, joiden toimintaa kehitetään mahdollisimman hyvin kuntien tarpeita palvelevaksi.

44 44 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kehittämissuunnitelmassa määritellään niitä toimenpiteitä, joilla palveluja kehitetään toi mintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Kehittämissuunnitelman toteutumista seurataan tanrittaes sa vuosittain talousanrio- ja toimintakertomusprosessien yhteydessä. Palvelutasopäätöksen keskeisinä tavoitteina ovat: Parantaa maakunnan turvallisuutta kaikissa oloissa, yhdessä muiden yhteistyötoi mioiden kanssa Kehitetään organisaation toimii nan olemassa olevilla resursseifia niitä tehokkaam min hyödyntämällä. Parannetaan tuotettavien palveluiden laatua kehittämällä henkilöstön osaamista. Toiminta järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Turvaifisuusviestintä Pelastustoimen turvaffisuusviesdnnän palveluita tuotetaan riskiperusteisesti, järjestelmäifi sesti ja suunniteknallisesti. Tunraffisuusviesdnnän vuosisuunnitelma on osa pelastuslaitok sen viestintä- ja toirniitasuunnitelmaa, ja siinä kuvataan seuraavan vuoden toiminta ja sen tavoitteet. Tunraffisuusviesdntää kehitetään saadun palautteen perusteella. Palautteen lisäksi tunraifisuusviestinnän aikealueita, toteutusta ja sisältöä suunnitellaan ja seurataan PRNT-diastojen perusteella. Pelastuslaitos tukee kouluja omatoimisessa varautumisessa ja tunraffisuuteen liittyvien vel voitteiden täyttämisessä. Pelastuslaitos suuntaa lapsille ja nuorille tarkoitettua tun-aifisuus viestintää kohdentamalla sen esilcoululaisiln sekä 4-luokkalaisiin. Toisena kohdervhmänä ovat ikäihmiset. Pelastustoiminta Pelastuslaitoksen operatilvinen päivystys- ja varallaolovahvuus pidetään palvelutasokauden aikana tasolla, jolla selvitään normaaleista päivittäisistä onnettomuuksista. Perusvalmiudesta siirrytään tarvittaessa tehostettuun valmiuteen tai täysvalmiuteen. Erityisesti tavoitteena on kehittää siirtymistä tehostetun valmiuden tilaan tilanteissa, joissa onnettomuusriskit ovat

45 45 kohonneet ja ovat todennäköiset. Paloasemien henkilöstövahvuuksia hälytystehtävissä seu rataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain. Mahdoifisin henkilöstövah vuuspuutteislin reagoidaan päivittämällä hälytysvasteita, rekrytoimalla lisää sopimushenki löstöä tai muuttamalla tilapäisesti päivystysjärjestelyjä. Johtamistoiminta Palvelutasokauden aikana pelastuslaitos ylläpitää nykyisen johtamisvaliniuden. Pelastustoi minnan johtajina toimivien henkilökohtaista johtamisvalmiutta parannetaan lisäämällä kou lutusta ja harjoituksia sekä vahvistamalla koulutuksen seurantajärjestelmää. Johtamisval miuksien parantamisella varmistetaan yhteisen, alueellisen j ohtamisj ärj estelmän onnistumi nen pelastustoimessa. Pelastussukellus Pelastus toimen alueella ylläpidetään riittävää, onnettomuusuhkiin perustuvaa savusukellus valmiutta. Savusukellusvalmius tulee varmistaa tarvittaessa valmiuden kohotuksin tai val mius siirroin. Erityisen vaativien savusukellustehtäviin varaudutaan harj oittelulla. Tavoittee na on hankkia tarvittavat kalustopäivitykset muun muassa kaivosonnettomuuksia varten. Pelastuslaitoksen tulee varmistaa myös jatkossa savusukellustoirnintaa varten riittävät ja ammatiltaitoiset henkilöresurssit. Erityisesti henkilöstön ylläpitokoulutuksesta sekä frysisen kunnon ylläpidosta ja testauksesta on huolehdittava. Savusukelluskelpoiset henkilöt nime tään vuosittain savusukeltajilcsi. Harjoittelun osalta tavoitteena on, että jokaisella palvelualu eella harjoitellaan myös erityisen vaativia sukellustehtäviä muutaman kerran palvelutasokauden aikana. Pelastuslaitoksen tulee huomioida maakunnan kaivokset toiminnan suunnittelussa. nnettomuusuhkiin perustuvaa riittävää vesipelastusvalmiutta pidetään yllä. Joensuun pa loasemalla ylläpidetään pelasmssukellusohjeen tarkoittamaa muuta ei välitöntä vesisukel lusvalmiutta. Henkilöstön osalta pyritään lisäämään pintapelastuskurssin käyneiden määrää jokaisella paloasemalla ja laajentamaan valmiutta resurssien saifiessa myös muille kuin ensilähdön

46 46 paloasemille. Erityisesti henkilöstön ylläpitokoulutuksesta on huolehdittava. Pmtapelastus ja vesisukefiuskelpoiset henkilöt nimetään vuosittain tammikuussa. ljyntorj unta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ylläpitää vähintään nykyistä valmiutta suorittaa öljyvahinko jen torjuntaa. Pelastuslaitos kehittää öljyvabinkojentorjuntaa kalustohankinnoifia ja henki löstöä kouluttamalla. Kalustohanitintoja suoritetaan öljyntorjuntasuunrntelman ja IrnTestorn tiohjelman mukaisesti. Talous Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimi toteutetaan kustannus tehokkaasti. Kustan nuskebitys pidetään maltiliisena, ellei toirnintaympäristössä tapahdu sellaisia muutoksia tai hälytystehtävämäärässä sellaista kasvua, jotka aiheuttavat huomattavaa kustannusten kasvua. Pelastustoimen lakisääteisten palvelujen maksuosuudet määräytyvät kunnan asukasluvun ja pelastuslaitoksen talousarvion mukaisesti. Maksuosuuksifia katettaviin kustannuksnn kuulu vat mloslaskelman mukaisten kulujen lisäksi käyttöomaisuuden poistot ja mahdolliset inves tointivaraukset. Muut tehtävät hoidetaan hiketaloudeifisten periaatteiden mukaisesti. Mikäli jollakin kunnalla on erityisvelvoitteita hyväksyttyyn palvelutasoon tai muil pelas tustoimen hoitoon liittyvissä asioissa, näistä aiheutuvat kustannukset maksaa ao. sopijakun ta. Pelastustoimen tulosalue sisältää pelastus toiminnan, turvaffisuuspalveluiden, varautumisen ja tukipalveluiden tehtäväkokonaisuudet. Pelastustoimen käyttö- ja investointimenot Pelastuslaitoksen vuoden 2017 toimintatulojen on arvioitu olevan 23,9 milj. euroa ja toi mintamenojen 22,9 milj. euroa sekä suunnitelman mukaiset poistot 1,0 milj. euroa. Pelas tustoimen nettomenot ovat euroa, josta muodostuu asukaskohtaiseksi kustan nukseksi 72,24 euroa/asukas. Palvelutasokaudelle on varattu pelastustoimen nettoinvestointeihin yhteensä 2,4 milj. euroa.

47 Investointibudjetd Investomtisuunmtelma palvelutasokaudelle sisältää mm. ko]men raskaanauton hankinnan. Lisäksi pienautokalustoa, pelastus- ja viestivälineitä pyritään uusimaan tarpeen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kalustomäärää ei lisätä nykyisestä, vaan kalustomäärää pienen netään ja laatua pyritään parantamaan. Toimitilojen kehittäminen Kiteen paloaseman uudishanke toteutetaan vuosien aikana. Polvijärven paloaseman perusparannushankkeen suunnittelu on tarkoitus käynnistää vuon na 2017, jolloin hankkeen vuokrakustannusvaikutukset aj oittuvat palvelutasopäätöskauden loppupuolelle. Pohj ois-karj alan väestömäärän alenemisella on vaikutusta kuntakohtaisen maksuosuuden kasvamiseen, koska palveluverkostoa ei voida purkaa väkiluvun vähenemisen suhteessa. Toimipisteiden tai tilojen määrän vähentäminen ei ole mahdollista iiman palveluverkon supistamista, mikä tarkoittaisi käytännössä jonkin paloaseman lakkauttamista. Tällöin pelas tuslaitos ei pystyisi antamaan riskinarvioon perustuvaa tasapuolista pelastustoimen apua maakunnan asukkaille. Kuntarahoituksen rajaifisen kasvun vuoksi on pelastuslaitoksen etsittävä uusia keinoja ta louden tasapainon ylläpitämiseksi. Palvelutasokaudella on pystyttävä kehittämään tai tuot teistamaan pelastuslaitoksen eri palveluprosesseja. Henkilöstö Toimintojen ylläpitäminen tämän palvelutasopäätöksen mukaisella tasolla edellyttää, että päätoimista henkilöstöresurssia on käytettävissä 260 henkilötyövuoden verran. Hyvin toi mivissa hälytysosastoissa tarvitaan vapaaehtoishenkilöstöä pelastustonninnan tehtäviin henkilöä/paloasema. Vapaaehtoisen henkilöstön kokonaismäärän tullee olla hieman tavoitearvoa suurempi, koska työ- ja opiskeluesteet rajoittavat toitnintaan osallistumista. Palvelutasokaudella tulee saada toimintaan mukaan 600 sopimuspalomiehen kokonaisvah vuus. Lisäksi tavoitteena on palvelutasokaudella, että jokaisella ensilähdön paloasemalla on toimiva palokuntanuoriso-osasto.

48 48 Pelastustoimintaan os aifistuvan henkilöstön toimintakyky Pelastuslaitoksen tarkoituksena on määritellä tarkemmin fyysisen tolinintakyvyn sekä ter veydentilan arviointia ja kehittämistä. Samalla tarkoituksena on myös kannustaa pelastus toimessa toimivaa henkilöstöä osallistumaan fyysisen toimii takyvyn arviointiin ja siitä saa dun palautteen perusteella kehittämään omaa fyysistä toirnintakykyään. Tavoitteena on, että fyysinen toirnintakyky mahdollistaisi pelastustoimintaan osallistumisen koko työuran ajan. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen perustuu työyhteisön ja yksittäisen työntekijän perustehtävän vastuunjaon seiltiyttämiseen. Työhyvinvoinnin perustana toimii työntekijän fyysisen, psyyhddsen ja sosiaalisen toiminta kyvyn sekä riittävän osaamisen turvaaminen. Henkilökunnan ennenaikaista eläkkeelle siir tymistä pyritään ehkäisemään kehittämällä uusia toiinintamalleja yhteistyössä työterveys huollon kanssa. Pelastustoimintaan osallistuvan päätosen ja sopimushenkilöhenkilökunnan toimirtaky kyä seurataan vuosittain FireFit- järjestelmän avulla. ToiiTllitakyky mitataan vuosittain kai kilta pelastustoirnintaan osaifistuvalta päätoiuiiselta henkilöstöltä ja hälytysostoissa toimi vien sopimushenkilöiden toinilkyky kartoitetaan vuosittain 70 % henkilökunnasta. Henkilöstön koulutus Henkilöstön osaamisalueiden määrittely, nykyosaamisen kartoitus ja kehittämissuunnitel mien laadinta ovat johdon ja lähiesimiesten vastuulla. Myös työntekijät itse ovat vastuussa oman ammatdtaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. saamisen kehittämisellä on kiinteä yhteys henkilöstö- ja urasuunnitteluun sekä palvelujen tuotantotapaan ( strategiaan). saamiskuvauksia ja kartoituksia hyödynnetään muun muassa kehityskeskusteluissa. Näissä keskusteluissa tehdään kehittymissuunnftelmia, jotka työnantajan näkökulmasta tu kevat myös yksittäistä työyksikköä laajempaa henkilöstösuunnittelua. Esimerkiksi täyden nyskoulutuksen avulla voidaan tarvittaessa pätevöittää työntekijöitä uusiin työtehtäviin, ja näin mahdollistaa työntekijän urakehitys ja osaamisen laajempi hyödyntäminen. Henkilös töä kannustetaan jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen järjestämällä joustavia vaihtoehto ja työn ohella tapahtuvaan opiskeluun.

49 - Sisäasianministeriön - Mueeffinen Sopimushenkilöstön lähtövaihtuvuus edellyttää vuosittain 40 - uuden henkilön reiny toimia. Sopimushenkilöstön vaihtuvuus edellyttää kahdeksan peruskoulutukseen kuuluvan kurssin järjestämistä.. Lisäksi vuosittain järjestetään toiminnassa oleville sopimushenkilöille 1-4 täydennyskurssia. Sopimushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen hankitaan Pohjois-Karjalan pelastusalanifitolta. Ammattitaidon ylläpitämiseen tarvittavia viikkoharjoituksia järjestetään sopimushenkilöstölle erillisen koulutussuunnitelman mukai sesti 80 tuntia vuodessa. sen henkilöstön tvövuoroililn sisältyy 80 tuntia vuodessa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta/harjoituksia. 5 PELASTUSTIMEN HANKKEET 5.1 Vahakunnaifiset hankkeet Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen j ärjestämi sestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Pelastustoimen uudistuksessa on neljä osahanketta, joiden alle on perustettu 14 työryhmät, näistä Pohjois-Karjalan pelasnaslaitoksella on edustus kuudessa työryhmässä. asettaman pelastuslaitosten ensihoidon kehittä mistyö ryhmä Työryhmän tavoitteena on tuottaa kehitysehdotuksia pelastuslaitosten suorit taman ensihoitopalvelun toteuttamiseksi toirninnaifisesti ja taloudellisesti kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi ensihoitopalvelusta vastaavan tahon kanssa. Työryhmän jäsen ensihoitopääffikkö Petteri Hakkarainen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa Työryhmän työn tavoitteena on vahvistaa ja parantaa yhteistoirtaa pelas naslaitosten johdolla tehtävässä pelasnastoin nan suunnittelussa ja koordi noinnissa sekä sellceyttää vastuita osaifistumisessa pelastustointaan. Työryhmän jäsen valmiuspäällikkö Markus Viltaniemi

50 - nnettomuuksien - Kansainvälinen 50 - Risidanalyysityöryhmä Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa pelastuslaitosten riski analyysityötä. Työryhmän jäsen palomestari Mika Viertola ehkäisyn yhdenmukaistaminen Työryhmän tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Työryhmän jäsen riskienhallintapäähildcö Tommi Mukkala pelastustoiminta Työryhmän tavoitteena on edistää kansainvälisen pelastustolinlinan järjeste]mänkehittämistä. Työryhmän jäsen palomestari Jani Kareinen - Taloustyhmä Työryhmän tavoitteena on turvata riittävä rahoitus ja resurssit toirnhtaympä ristön uudistuessa ja luoda selkeät prosessit uusien tojoiden välille. Työryhmän jäsen pelastuspäällikkö Esko Hätinen 5.2 Maakunnalliset hankkeet 1. Pohjois-Karjalan maakuntahiton asettaman Ensihoidon kehittämisnjhmä Työryhmän tehtävänä on kuvattava asiakaslähtöinen maakunnan parempi toimii tamaifi, sen keskeiset edut ja riskit, tehdä esitys keskeisistä rajapinnoista valtio / maakunnan/ kun nan kesken, sekä arvioida taloudellisia ja henkilövailcutuksia. Lisäksi työryhmä seuraa valtakunnallista valmistelua omalla tehtäväalueellaan. 2. Siun soten palvelupaketti jatkotyöstäminen Ensikoidon kehittäminen osaksi päivystys- ja kotiin vietävien palvelujen kokonaisuudeksi muiden palvelupakettityöryhmien kanssa 3. AVT-hanke AVT-hankkeessa luodaan Siun soten alueelle I&-kärkihankkeen tavoiteasettelun mukai sesti yhteen sovitettu ikäffimisten palvelujen kokonaisuus, minkä tarkoitus on turvata alueen ikäffimisffle yhdenvertaiset palvelut koti kunnasta riippumatta vahvistamalla kotona asumi sen tukea, arjen hallintaa, turvaifisuudentunnetta ja elämisen mielekkyyttä.

51 51 4. Varautumisen maakunnallinen toimintamalli-työryhmä Varautuminen on kokonaisuutena merkittävässä osassa tulevassa maakuntakonsernissa ja kuuluu kaikkien maakuntakonsernin tolinialojen laltisääteistin tehtäviin. Toimisi tamalli luo perusteet sekä maakunnan yhteiselle että maakuntakonsernin sisäiselle varautumiselle. 5. Öljyvahinkojen torjunta työryhmä Luoda sopimusmaali, missä kunnat voivat sopia pelastuslaitoksen kanssa siten, että pelas tuslaitos johtaa öljyvahinkojen jäiltitorjunnan. Pelasmslaitos vastaa kokonaisvaltaisesti tor junnan jatkumisesta ja öljprahinkojenjälldtorjunnan päättämiseen saakka. 5.3 Pelastuslaitoksen omat hankkeet Turvaa maaseudulle-hanke Vuonna 2015 käynnistettiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Pohjois-Karjalan pelastus alanifiton ja Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluetoliniston yhteinen Turvaa maaseu dulle-hanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on muodostaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle vähintään 50 kylän pelastusryhmää, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelas tustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa. Hankkeen yleistavoitteena on entistä turvaffisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa. Hankkeen toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelaswsryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa tom aan pelasmstoimen tukena poilckeavissa tilanteissa (esimerkiksi laajoissa myrskytuhotilanteissa) 2. Lisätä asukkaiden osallistumista kylämnraffisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämi seen (esimerkiksi kylän mnraffisuussuunnitelman laatu en ja toimeenpano) 3. Kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähirnmäisestä huolehti miseen (naapuriapuringin muodostaminen).

52 52 LÄHTEET Laki vaaraifisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Pelastuslalti (379/20 1 1). Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmä (PRNT). Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Vesipelastusohje. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pelastuspalveluyhteistyöohje. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnitelma. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Palvelutasopäätös Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Yhteistoiniintasopimukset. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos peratiivmen johtamisohje. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Öljyntorjuntasuunnitelma. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos CBRN - suunnitelma. Sanastokeskus TSK ry. Varautumisen ja väestösuojelun sanasto Sisäasiainministeriö hje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Sisäasiainministeriön julkaisu 21/2012. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunmtteluohje. Sisäasiainministeriön julkaisu 26/2012. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisu 48/2007. Pelastussukellusohje. Sisäasiainministeriön julkaisu 18/2016. Pelastustoimen strategia Vahniuslald (1552/2011). Valtioneuvoston asetus vaaraifisten kemikaalien teoffisesta käsittelystä ja varastoinmsta (59/1999). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/20 1 1). Valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan turvaffisuusstrategia.