PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

Transkriptio

1 PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

2 Palvelutasopäätös Sisältö Riskianalyysi Toimii palvelutasopäätöksen perusteluosana ja edelleen tarkemman toiminnan suunnittelun apuvälineenä. Pyritty tunnistamaan pelastuslaitoksen toimialueella vallitsevat keskeiset riskit sekä kuvaamaan toimintaympäristön keskeiset piirteet, joiden pohjalta alueen pelastustoimen palvelutaso voidaan suunnitella. Rakentuu pelastuslaitoksen palvelutarjonnan ympärille. Ei sisällä ensihoidon riskien arviointiin liittyviä tarkasteluja. Pelastuslain mukaan palvelutaso on määritettävä siten, että se vastaa paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia.

3 Riskianalyysi Keskeiset teemat, joiden avulla toimialueen normaaliolojen riskikuvaa muodostettiin: Toimintaympäristön piirteet (väestö, rakentaminen, liikenne) Ennustettu onnettomuuksien esiintymistiheys (asukasluvun ja kerrosalan perusteella) Tapahtuneet onnettomuudet Omaisuus- ja henkilövahinkoriskit rakennuksissa Asumisen paloriskit Yksittäiset riskikohteet Erityistä tarkastelua vaativat toiminnot Teemakartta: Kiireelliset tehtävät Saavutettavuusarviot

4 Toimintaympäristö Asumisen paloriskit Erityistä tarkastelua vaativat toiminnot Tunnistettu mm. pahimmat liikennepaikat ja arvioitu asukasmäärän kehitystä ja tulevaa rakentamista toimialueella ja sen vaikutusta paloasemaverkon tuottamaan saavutettavuuteen. Tunnistettu riskialtteimmat alueet valvontatoimenpiteiden kohdentamista varten. Määrityksessä hyödynnetty: Saavutettavuustietoja (toimintavalmiuden toteutuminen alueilla) Tapahtuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja Asuinalueiden paloriskejä kuvaavaa aineistoa KUP alueella yleisempien syttymissyiden osalta sekä tahallisista Erityistä tarkastelua vaativien kohteiden riskien hallitsemiseksi toteutetaan kullekin ryhmälle soveltuvimpia toimenpiteitä. Kyseeseen tulevat mm. kohdennettu valvonta sekä turvallisuusviestintä. Joukosta tunnistettiin erikseen yksittäiset riskikohteet, jotka huomioidaan myös toimintavalmiuden suunnittelussa.

5 Onnettomuuksien esiintymistiheys, tapahtuneet onnettomuudet, omaisuus- ja henkilövahinkoriskit, yksittäiset riskikohteet Lähestymistapana riskiruutuajattelu, jonka kautta on pyritty tunnistamaan ja määrittämään maantieteellisesti ja toiminnallisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella sijaitsevat riskialueet, -kohteet ja -toiminnot. Tarkastelua hyödynnetään toimintavalmiuden mitoituksen lisäksi myös muiden palvelujen, kuten onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteiden sekä varautumisen palvelujen suunnitteluun ja mitoitukseen, kuten myös viranomaisyhteistyökeinoin tehtäviin toimenpiteisiin.

6 Riskiluokitteluun vaikuttavat tekijät Kerrosala ja asukasluku Omaisuus- ja henkilövahinkoriskit Tapahtuneet Yksittäiset

7 Riskiluokittelun muodostaminen TVO-ruudut Omaisuus- ja henkilövahinkoriski t Tapahtuneet onnettomuudet Erityistä tarkastelua vaativat kohteet Lähtökohtana asukaslukuun ja kerrosalaan perustuva riskiluokittelu. Mikäli ruudussa on korkeita omaisuus- tai henkilövahinkoriskejä, ruutu nostetaan korkeimpaan riskiluokkaan. Ruutu nostetaan riskiluokkaan I, mikäli: muiden kuin liikenneonnettomuuksien määrä on vähintään 2 kpl/a ja tapahtuneet vahingot ylittävät riskiluokalle I tyypilliset keskimääräiset arvot. Ruutu nostetaan riskiluokkaan I, mikäli siinä on toimintavalmiuden mitoitukseen vaikuttavia erityistä tarkastelua vaativia kohteita.

8 Riskiruudut palvelutasopäätöskaudelle

9 R1: 66 R2: 240 R3: R1: 97 R2: 190 R3: 111

10 Saavutettavuusarviot 6 min 10 min

11 Toimintavalmiusajat Toimintavalmiusajan mediaanit riskialueittain (kiireelliset tehtävät).

12 Saavutettavuusarviot 6 min 10 min

13 Laskennallisen saavutettavuuden ulkopuoliset ruudut

14 Palvelutasopäätös

15 Riskianalyysi ja uhkien arviointi Edellisellä palvelutasopäätöskaudella toiminnan riskiperusteisuutta vahvistettiin. Yksi toiminnan painopisteistä on pelastuslaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että pelastuslaitoksen toiminnan suunnittelu perustuu järjestelmälliseen tietojen keruuseen ja analysoituun tietoon yhteiskunnan riskeistä. Riskianalyysiprosessia kehitetään entisestään, sen reaaliaikaisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Tavoitteena on, että pelastuslaitoksella on ajantasainen käsitys alueella vallitsevista riskeistä ja niissä tapahtuvista muutoksista. Poikkeusolojen uhka-arvion kohdentamista jatketaan sille tarkkuudelle, että poikkeusolojen suorituskykyvaatimukset pystytään määrittämään entistä tarkemmin.

16 Riskeihin vastataan monipuolisin keinoin Tunnistettuihin uhkiin pyritään vastaamaan optimoidusti hyödyntämällä laajasti pelastuslaitoksen palveluvalikoimassa olevia erilaisia riskienhallintakeinoja. Eri riskienhallintakeinot, kuten valvonta, turvallisuusviestintä, pelastustoiminta, varautuminen, jne. tukevat toisiaan. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa riskianalyysissa tunnistettuihin riskeihin vastataan entistä monipuolisemmin eri riskienhallintakeinojen kombinaatioita käyttäen. Tarvittaessa luodaan uusia menettelyjä ja toimintatapoja, joilla riskeihin pystytään vastaamaan entistä kohdennetummin.

17 Kehittämisen pohjana oman toiminnan analysointi Yksi toiminnan painopisteistä on pelastuslaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että pelastuslaitoksen toiminnan suunnittelu perustuu järjestelmälliseen tietojen keruuseen ja analysoituun tietoon pelastuslaitoksen toiminnan tuloksista. Seurataan toiminnan tuloksia entistäkin tarkemmin ja varmistetaan, että toiminnan suunnittelu perustuu tunnistettujen riskien lisäksi analysoituun tietoon toiminnan tuloksista.

18 Onnettomuuksien ehkäisy Riskien ja turvallisuuteen vaikuttavien kehityskulkujen tunnistaminen mahdollistaa turvallisuuspalvelujen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen, ajallisten ja alueellisten painopisteiden asettamisen, asiakaslähtöiset palvelut sekä työn vaikuttavuuden parantamisen. Rakennusten käytönaikaista turvallisuutta parannetaan tuottamalla paloturvallisuuden asiantuntijapalvelua jo rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheissa. Ennakoivilla toimenpiteillä pystytään varmistamaan tehokkaasti myös pelastustoiminnan edellytykset ja riittävät henkilöturvallisuutta turvaavat ratkaisut. Palvelutasopäätöskaudella suunnitellaan entistä kohdennetumpia, riskiperusteisesti suunniteltuja onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteitä. Eri viestintäkanavia pyritään käyttämään entistä tehokkaammin ja löytämään tehokkaimmat menettelyt eri riskeihin. Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen jatkuva väestönkasvu sekä laajentuva ja koko ajan monimutkaistuva rakentaminen on luonut resurssivajeen neuvonta- ja ohjauspalveluun. Vajeen korjaamiseksi tarvitaan 1 htv:n lisäys onnettomuuksien ehkäisyn resursseihin.

19 Toimintavalmius Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttymisessä on alueellisia eroavaisuuksia. Riskianalyysissa on tunnistettu ne alueet, joiden saavutettavuus on tavoitetta heikompi. Toimintavalmius suunnitellaan siten, että riskiruudulle asetettu toimintavalmiusaikatavoite täyttyy vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Kivistön ja Klaukkalan alueen toimintavalmiuspuutteiden korjaamiseksi toteutetaan Nurmijärven ja Vantaan yhteinen Luhtaanmäen paloasema. Käyttöönoton onnistumiseksi resursseja lisätään vuonna 2018 viidellä henkilötyövuodella ja vuoden 2019 alusta viidellä henkilötyövuodella. Niille alueille, joiden saavutettavuus on tavoitetta heikompi, suunnitellaan tarkoituksenmukaiset kompensoivat toimenpiteet. Toimintavalmiuden kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä Uudenmaan alueen pelastuslaitosten kanssa aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta.

20 Kuntien varautumisen tukeminen Kuntien varautumisen tukemisella pyritään siihen, että alueen kunnat kykenevät: tunnistamaan varautumisen tarpeen havaitsemaan toiminnan riskit ja uhkamallit tunnistamaan reagointitarpeensa ja reagoimaan tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa tilanteissa, sekä kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan Pelastuslaitos tukee asiantuntijana alueensa kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Kuntien varautumisen tukemisen tavoitteet määritellään vuosittain kuntien tarpeiden mukaisesti. Kuntia tuetaan mm. valmiussuunnitelmien ja varautumiseen liittyvien muiden suunnitelmien ja kokonaisuuksien laatimiseksi, päivittämiseksi ja varautumistoiminnan kehittämiseksi sekä esimerkiksi sisäisissä harjoituksissa, varautumiseen ja kriisijohtamiseen liittyvissä koulutuksissa ja muissa kohdennetuissa koulutustilaisuuksissa. Pelastuslaitos on nimennyt kunkin kunnan johtokeskukseen 1-2 henkilöä toimimaan pelastuslaitoksen yhteyshenkilönä, avustamaan tilannekuvan luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tukemaan kunnan johtoryhmän työskentelyä suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä

21 Pelastustoimen uudistus Palvelutasopäätöskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa pelastustoimen uudistus niitä osin, jossa nykyisten kunnallisten 22 pelastuslaitoksen toiminta siirretään 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen toiminnaksi. Uudellamaalla hallinnollinen muutos on merkittävä ja aikataulu erityisen tiukka. Palvelutasopäätöskauden aikana seurataan tarkasti pelastustoimen uudistuksen etenemistä ja varaudutaan tulevaan muutokseen osallistumalla suunnitteluun ja valmisteluun aktiivisesti. Jotta pelastuslaitos kykenisi ylläpitämään riittävän hallinnon ja tukipalveluiden palvelutason myös pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon ajan, tulee tähän osoittaa henkilöresursseja palvelutasopäätöskaudelle

22 Kehittämisen painopisteet Toimialueella vallitsevien riskien tarkempi, kokonaisvaltaisempi ja reaaliaikaisempi tunnistaminen. Eri riskienhallintakeinojen käytön monipuolistaminen ja yhteiskäyttö toisiaan tukevina menettelyinä. Toiminnan tulosten seuranta ja analysointi Toimintavalmiuden kehittymisen seuranta ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Koordinoivan roolin ja aktiivisen yhteistyökumppanuuden vahvistaminen esim. suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa.