Pohjois-Karjalan pelastuslaitos RISKIANALYYSI 2016 TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos RISKIANALYYSI 2016 TIIVISTELMÄ

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus Harkittavat riskialueet RISKIKOHDEANALYYSI Riskiruutuvertailu Hälytystehtävät riskiruuduittain Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain YHTEENVETO

3 1 JOHDANTO Pelastuslain mukaan pelastustoimen tehtävänä on arvioida alueensa riskit, huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta sekä pelastustoiminnan suunnittelu ja mitoittaminen toimintaympäristön riskien mukaisesti. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut edellisen riskianalyysin vuonna Riskianalyysi on ollut perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle vuosille Nyt laadittavan riskianalyysin tarkoituksena on tarkastella Pohjois-Karjalan riskejä ja riskianalyysi toimii perustana laadittavalle palvelutasopäätökselle vuodesta 2017 eteenpäin. Pelastustoimen riskianalyysin tavoitteena on: tunnistaa alueella olevat uhat ja niistä aiheutuvat riskit huomioida muuttuva toimintaympäristö toimia perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle tukea valmiussuunnittelua ja suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautumista. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella uhkien arviointi muodostuu seuraavista osista: toimintavalmiuden määrittämiseksi Pohjois-Karjala jaetaan riskiluokkiin (alueriskianalyysi) valtakunnallista regressiomallia (rakennuspaloriski) käyttämällä ja tarkastamalla Pohjois-Karjalassa tapahtuneita riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia tarkastellaan regressiomallin 1. ja 2. riskiluokan ruutujen onnettomuusuhkia tarkemmalla analyysillä sisältäen myös muiden kuin riskiluokan määrittävien (=kiireettömien) onnettomuuksien esiintyvyyttä tunnistetaan Pohjois-Karjalan sellaiset onnettomuustyypit, riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisjärjestelyitä (riskikohdeanalyysi ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhkat, vesistö- ja kemikaaliriskianalyysi) seurataan Pohjois-Karjalan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä tunnistetaan ja arvioidaan Pohjois-Karjalan osalta Kansallisen riskinarvion 2015 mukaiset onnettomuusuhkat 2 ALUERISKIANALYYSI Alueriskianalyysissa on Pohjois-Karjalan maakunta jaettu tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan 1 km x 1 km ruutuihin. Jokaiseen ruutuun on määritelty regressiomallin mukaisesti riskitaso. Regressiomallin tekijöinä ovat ruudun asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella (rakennuspaloriskiluku). Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin riskiruudulle, josta muodostuu kyseisen alueen riskiluokka I-IV. 2.1 Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus Regressiomallin mukaan on Pohjois-Karjalassa I-luokan riskiruutuja 4 kappaletta. Kaikki ruudut sijaitsevat Joensuun kantakaupungin alueella. II-riskiluokan ruutuja on 105 kappaletta ja III luokan riskiruutuja 114 kappaletta. Ruudun koko on sama kuin km 2. Uusia riskiruutuja ovat: Rääkkylä 1 kpl: uusi 3. ruutu Joensuu 3 kpl: Karhumäki uusi 3. ruutu, Reijola uusi 3. ruutu, Uimaharju uusi 3. ruutu 3

4 Kontiolahti 2 kpl: Lehmo uusi 3. ruutu, Asemankylä uusi 3. ruutu Liperi 1 kpl: Vaivio uusi 3. ruutu Ilomantsi 1 kpl: uusi 3. ruutu Muuttuneita kohonneita riskiruutuja ovat: Joensuu 3 kpl: Rantakylä 2->1, Noljakka 3->2, Reijola 3->2 Kontiolahti 2 kpl: Lehmo 3->2, keskusta 3->2 Muuttuneita laskeneita riskiruutuja ovat: Liperi 2 kpl: Välikangas 2->3, Viinijärvi 2->3 (olleet korotettuja onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Kitee 1 kpl: Puhos 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Rääkkylä 1 kpl: 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) 2.2 Harkittavat riskialueet Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on arvioinut ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Näitä riskiruutuja voi pelastuslaitos arvioinnin perusteella korottaa seuraavasti: riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittämää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia ovat: rakennuspalovaarat rakennuspalot liikenneonnettomuudet liikennevälinepalot muut tulipalot räjähdykset/räjähdysvaarat sortumat / sortumavaarat vaarallisten aineiden onnettomuudet kiireelliset ihmisen pelastamistehtävät Pohjois-Karjalassa tarkasteltiin ne riskiruudut, joissa tilastokeskukselta saadussa aineistossa oli osoitettu se, että määrittävien onnettomuuksien perusteella ruudun riskiluokka voisi olla korkeampi (taulukko 3). Harkittavien ruutujen analyysiin tehtävämäärien perusteella nousseet riskiruudut ovat Joensuun Sirkkala, Lieksan keskusta, Liperin Ylämyllyn Shell, Nurmeksen ABC ja Kontiolahden Uuro. Analyysin perusteella kaikkien tarkasteltujen riskiruutujen riskiluokka korotetaan seuraavasti: - Lieksan keskusta 2 -> 1 - Joensuu Sirkkala 2 -> 1 - Liperi Ylämylly 3 -> 2 - Nurmes ABC 4 -> 3 - Kontiolahti Uuro 4 -> 3 4

5 Ruutu Id nro Regressiomallin mukainen riskiluokka Regressiomallin riskitaso Korkeamman ruudun riskitaso Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi korotusperuste Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi edellinen riskianalyysi Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi edellinen riskianalyysi Lieksa keskusta ,93 1,00 10/2 12,4 54,4 15,1 46,4 Joensuu Sirkkala ,86 1,00 10/2 10,0 29,6 16,9 29,0 Liperi, Ylämylly ,159 0,25 10/2 3 2,6 2 2,8 Nurmes ABC ,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 3,2 3,4 2,2 1,8 Kontiolahti Uuro ,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 2 2,4 2 1,4 Ruutu Riskikohteitkohteita Riski- Vaaralliset aineet lkm lkm hoitolaitokset maantie rautatie kohteita teollisuus Riskikohteita lkm Riskikohteita lkm Kuvaus alueesta maanal. tilat vesistö Lieksa keskusta II III on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, liikehuoneistoja, liikekeskusta, huoltoasemia Joensuu Sirkkala III I on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, ratapiha osittain, teollisuutta, huoltoasema Liperi, Ylämylly II II ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Nurmes ABC II ei 1 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Kontiolahti Uuro II ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, teollisuutta Taulukko 3: Yhteenveto Pohjois-Karjalan harkinnanvaraisesti korotettavista ruuduista I -luokan riskialue II-luokan riskialue III -luokan riskialue Joensuu 5 4 4, , ,27 Lieksa 1 1 0, , ,67 Nurmes 8 8 4, ,7 Kontiolahti 8 6 3, ,63 Outokumpu 6 6 2, ,7 Kitee 5 6 4, ,65 Eno/Joensuu 6 6 2, ,64 Liperi 6 7 2, ,35 Ilomantsi 4 4 2, ,55 Hammaslahti/Joensuu 4 3 1, ,36 Juuka 2 2 1, ,71 Polvijärvi 2 2 1, ,48 Tohmajärvi 1 1 0, ,5 Valtimo 1 1 0, ,48 Kesälahti 1 1 1, ,68 Rääkkylä 1 2 0, ,61 Tuupovaara/Joensuu ,1 Kiihtelysvaara/Joensuu 5 5 5, , , ,2 Taulukko 4. Pohjois-Karjalan lopulliset riskialueet ja niiden muutos aikaisempiin vuosien 2012 ja 2008 riskianalyyseihin. 5

6 3 RISKIKOHDEANALYYSI Riskialueiden lisäksi on pelastustoimen riskianalyysissä tarkasteltu myös yksittäisiä kohteita (yrityksiä, laitoksia, toimintoja). Regressiomalli ei ota huomioon rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa, vaan ainoastaan ruudussa olevan rakennetun kerrosalan ja asukasluvun. Tämän johdosta tarkastelua tulee laajentaa kuvaamaan tarkemmin toimintaa. Tätä varten on palotarkastusohjelma Merlotista poimittu A1-6 luokan valvontakohteet, jotka on valvontasuunnitelmassa arvioitu pelastuslaitoksen toimesta ja luokiteltu eri luokkiin rakennuksessa tapahtuvan toiminnan ja toiminnan riskinarvion perusteella. Kohdekohtaista riskinarviointia tehdään tarkastelemalla kohteet valtakunnallisin kriteerein, jotka luokittelevat toiminnan laajuuden ja riskiprofiilin perusteella. Riskinarviota tehtäessä otetaan huomioon myös aiempien palotarkastusten havainnot. Tämän luokituksen perusteella voidaan kohteet järjestää riskien mukaiseen järjestykseen ja ruutujen keskinäinen vertailtavuus paranee. Valvontakohteiden luokittelussa huomioidaan kohteet, joissa on olemassa merkittäviä henkilöturvallisuusriskejä ympäristöriskejä kulttuuririskejä omaisuusriskejä mukaan lukien keskeytysvahingot yhteiskunnan toimintaan kohdistuvia riskejä kasvaneita suuronnettomuuden riskejä. Arvioinnissa on tarkasteltu mm. seuraavia kriteereitä: hoitolaitokset > 5 hoitopaikkaa > 10000m² kerrosalan rakennukset maataloustuotannon rakennukset >1000m² kokoontumis- ja liikehuoneistot >500m², ravintolat >50 paikkaa, päivähoitolaitokset >25 hoitopaikkaa majoitustilat >10 paikkaa suurehkot tuotanto- ja varastotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat SEVESO-kohteet sekä Tukesin lupalaitokset ja toimintaperiaatelaitokset turvetuotantoalueet satamat lentokentät ja sen lähestymisalueet voimalaitokset sähkön- ja vedenjakelukohteet tele- ja viestintäkohteet kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset turvallisuusselvitysvelvolliset kohteet 4. RISKIRUUTUVERTAILU Riskikohdeanalyysin jälkeen aineisto on koottu ruutuaineiston pohjalta taulukkoon ja karttamateriaaliin. Tarkasteltuja riskejä ja tapahtuneita onnettomuuksia vuosina on analysoitu riskiruuduittain. Tarkasteluun on otettu kaikki I-III-riskiluokkien ruudut ja IV-riskiluokkien ruudut, joissa tehtäviä on ollut tarkastelujaksolla yli 10. Kaikkiaan tarkastelussa on ruutuja 6

7 yhteensä 293. Onnettomuustarkastelu on tehty tarkastelemalla kaikkia tehtäviä, joihin pelastustoimea on hälytetty kiireellisyysluokituksesta riippumatta, jotta ruutuihin saadaan riittävä määrä havaintoja. Riskiluokka I 6 ruutua Riskiluokka II 104 ruutua Riskiluokka III 105 ruutua Riskiluokka IV 78 ruutua 4.1 Hälytystehtävät riskiruuduittain Ruutuaineistoa on tarkasteltu hälytystehtävittäin vuosien tehtävien osalta. I-luokan riskiruutujen hälytystehtävämäärät vaihtelevat välillä keskiarvon ollessa 579 tehtävää/ruutu. II-luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat tehtävän välillä keskiarvon ollessa 104 tehtävää/ruutu. III-luokan luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat tehtävän välillä keskiarvon ollessa 21 tehtävää/ruutu. Riskiluokka Ruudun nimi Ruuduntunniste (ID-nro) Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä I Joensuu ruutukaava pohjoinen I Lieksa keskusta I Joensuu ruutukaava eteläinen I Joensuu Niinivaara I Joensuu Sirkkala I Yhteensä II Lieksa Partalanmäki II Outokumpu keskusta itä II Kitee Hutsi II Kitee keskusta II Tuupovaara keskusta II Kesälahti keskusta II Joensuu Noljakka II Joensuu Penttilä II Joensuu Linnunlahti II Ilomantsi keskusta luode II Kitee Peltola II Nurmes Porokylä II Ilomantsi keskusta koillinen II Lieksa Merilä II Tohmajärvi Kemie II Ilomantsi keskusta lounas II Joensuu Ranta-Mutala II Ilomantsi keskusta kaakko II* Joensuu Rantakylä itä * 1. riskiluokka 2017 II Kontiolahti keskusta II Juuka keskusta itä II Joensuu Otsola II Joensuu Voimatie II Eno keskusta etelä II Lieksa Teollisuuskylä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä Taulukossa 5: Vilkkaimmat riskiruudut (30 kpl) hälytystehtävien osalta eriteltynä Pohjois- Karjalan alueella. 4.2 Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain Tarkempi analyysi tehtiin ruuduille, joissa tehtävämäärä ylitti tarkastelujaksolla 100 tehtävää 5 vuoden aikana. Mukaan tarkasteluun tuli 6 kpl 1. riskiluokan ruutua, 46 kpl 2. riskiluokan ruutua ja 2 kpl 3. riskiluokan ruutua. Analyysissä ruutua tarkasteltiin riskien ja regressiomallin tietojen perusteella, jolloin saatiin laajempaa vertailtavuutta ruutujen kesken. Ruutuihin tuotiin vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetukset, kemikaalikohteet, vesistöriskit, valvontakohteiden riskiluokitus, maanalaiset tilat sekä museoviraston luokittelemat suojelukohteet. Riskikohteiden tiedot tuotiin koostetaulukkoon, joissa ne ryhmiteltiin eri luokitteluille. Riskiruutuja tarkasteltiin mm. rakennuspaloriskin ja riskikohteiden lukumäärien mukaisesti. 7

8 5. SUOMEN KANSALLINEN RISKINARVIO 2015 Suomessa on laajana viranomaisyhteistyönä valmisteltu kansallinen riskinarvio pohjautuen EU:n yhteiseen pelastuspalvelumekanismin mukaiseen riskinarvioon. Suomen kansallinen riskinarvio 2015:ssa on yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Skenaariot on jaettu kahteen luokkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset on arvioitu niin laajoiksi, että yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille tai kriittiselle infrastruktuurille mahdollisesti aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen. Vakavia alueellisia tapahtumaskenaarioita on 15 ja niiden vaikutukset rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne aiheuttavat vahinkoja ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle ja saattavat aiheuttaa rajattuja häiriöitä kriittiselle infrastruktuurille tai elintärkeille toiminnoille tai ne saattavat aiheuttaa tarpeen pyytää kansainvälistä pelastustoimen apua. Pohjois-Karjalan osalta on tarkasteltu sekä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia skenaarioita että vakavia alueellisia tapahtumia. Vakavat alueelliset tapahtumat on analysoitu ensin vaikutusarvioilla, joka on taulukossa 6. Vakavat alueelliset tapahtumat Riskiluku Suomi Riskitaso Pohjois- Karjala Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai sen läheisyydessä 7,1 keskitaso Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa 4,4 keskitaso Suuri merellinen onnettomuus 11,2 matala Vakava lentoliikenteen onnettomuus 4,4 keskitaso Vakava raideliikenteen onnettomuus 7,9 keskitaso Vakava maantieliikenteen onnettomuus 5,1 keskitaso Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo 6,8 korkea Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa 6,8 keskitaso Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö 8,0 keskitaso Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso 13,8 korkea Ukkosmyrsky (rajuilma) 7,6 keskitaso Suomeen kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi 7,5 matala Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko 6,6 keskitaso Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä 5,7 matala Laajamittainen maahantulo 8,5 keskitaso Taulukko 6. Kansallisen riskinarvion vakavien tapahtumien vaikutusanalyysi. 8

9 6. YHTEENVETO Riskianalyysityö on pelastuslaitoksella jatkuva prosessi, jossa yhdistellään eri tietolähteistä saatua tietoa ja pelastuslaitoksen itse kokoamaa tietoa. Riskit muuttuvat jatkuvasti, joten riskienhallintatyö on jatkuvaa. Maakuntauudistuksen yhteydessä Suomeen kootaan yhtenäistä riskianalyysipohjaa, jonka perustalle pelastuslaitos rakentaa oman riskianalyysinsä. Poikkeusolojen riskianalyysiin rakennetaan myös valtakunnallista analyysipohjaa. Molemmat riskianalyysipohjat ovat pelastuslaitosten käytettävissä ennakkosuunnitelman mukaisesti 2018 lopussa. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään jatkossakin valtakunnallisen riskianalyysityötyhmän puitteissa hyödyntäen riskien analysointiin liittyvää tutkimustyötä. Tulevaisuudessa pelastustoimen uudistuva tietojärjestelmä Varanto toimii perustana riskianalyysityössä tarvittavan tiedon keräämiseen. Palvelutasopäätökseen ja pelastuslaitoksen kehittämistyöhön riskianalyysistä on tullut lisää tietoa pelastuslaitoksen varautumiseen. Riskiruutuaineiston analyysin perusteella saadaan tarkempi kuva riskikohteiden sijoittumisesta alueelle ja riskit ovat paremmin hyödynnettävissä varautumiseen, operatiiviseen suunnitteluun ja valvontatoimintaan. Jatkoselvittämistä vaativia asioita ovat mm: - kansallisen riskinarvion uhkamallien vaikutuksiin varautuminen - suunnitelmien linkittäminen pelastuslaitoksen ja kansallisen riskinarvion uhkamalleihin - poikkeusolojen riskianalyysin tekeminen eli poikkeusolojen elintärkeiden ja kriittisten toimintojen uhkien tunnistaminen pelastuslaitoksessa - normaaliolojen ja poikkeusolojen riskimallien yhdistäminen ja linkittäminen valmiussuunnitteluun suunnitelmatasolla eli yhteiskunnan, kuntakonsernin ja yhteistyökumppaneiden elintärkeiden ja kriittisten toimintojen häiriöiden vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan - riskianalyysin riskikohteiden ja uhkamallien vaikutus palvelutasopäätöksen kehittämisosaan - pelastuslaitoksen riskienhallintaprosessissa olevien puutteiden tunnistaminen normaalioloista poikkeusoloihin - riskianalyysin regressiomallin virheellisyyksien korjaaminen yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa - riskiruutujen rajapintaongelmien tarkempi tarkistaminen regressiomallissa - VAK-kuljetusten tarkempi analysointi 9