Kandiluento Hanna Kannisto. Näkövammaisuuden määm

Transkriptio

1 Näkövammaisuus Kandiluento Hanna Kannisto Silmälää ääkäri Näkövammaisten Keskusliitto Näkövammaisuuden määm ääritelmä Vammaisuuden määm äärittely riippuu yhteiskunnan arvomaailmasta ja yhteisön n jäsenilleenj asettamista vaatimuksista. Vammaisuus on ristiriita yksilön n suorituskyvyn ja yhteisön n jäsenilleen j asettamien vaatimusten välillä. Näkövammaisuuden raja riippuu siitä,, millaista näkökykyä yhteiskunta edellyttää jäseniltään (esim. visuaaliset opasteet ja tarkkaa näköän vaativat palveluautomaatit jne).

2 Näkövammaisuuden määm ääritelmä Näkövammaisena pidetää ään n henkilöä öä,, jonka näkökyvynn kyvyn alentuminen aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiv iväisissä toiminnoissa. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat monet tekijät, t, mm. vammautumisikä,, vamman kesto, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Siihen vaikuttavat myös s henkilön n elämäntapa ja hänenh tehtäviens viensä näkökyvylle kyvylle asettamat vaatimukset, samoin kuin ympärist ristöolosuhteiden ja yksilön n oman toimintakyvyn välinen v mahdollinen epäsuhta. Näkövammaisuuden määm ääritelmä Aivan tarkkoja tietoja näkövammaistenn lukumää äärästä ei ole. NäkövammarekisterinN v.2011 tietojen mukaan arvioidaan, että näkövammaisia olisi Suomessa n Valtaosa heistä on heikkonäköisi isiä ja sokeiksi luokiteltavia vain pieni vähemmistv hemmistö (n. 20%). Suurimmalla osalla sokeistakin on jäljellj ljellä näön jäännettä.

3 Näöntarkkuus ja näkövammaisuusn Kuvio 1. Näöntarkkuus ja näkövammaisuus EI-NÄKÖVAMMAISET NÄKÖVAMMAISET Hyvä näkö Heikkonäköiset Sokeat Näöntarkkuus (visus) taittovirhekorjauksella Näkövammaisuuden määm ääritys (WHO) Näkövamman vaikeusasteluokka 1 Heikkonäköinen 2 Vaikeasti heikkonäköinen 3 Syvästi heikkonäköinen 4 Lähes sokea 5 Täysin sokea Näöntarkkuus eli visus (v) Näkökentän halkaisija ( ) Toiminnallinen kuvaus 0.3 >v 0.1 Lähes normaali toiminta näön turvin mahdollista optisin apuvälinein. 0.1 >v 0.05 Näön käyttö sujuu vain erityisapuvälinein, lukunopeus on hidastunut >v Yleensä ei näe lukea kuin luku- TV:llä. Suuntausnäkö puuttuu. Liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Muiden aistien apu on tarpeen >v - 1/ 10 Toiminta pääasiassa muiden aistien kuin näköaistin varassa. v = 0 ei valon tajua Lähde: The Prevention of Blindness, Wld Hlth Org. Techn. Rep. Ser., 1973, No 518, WHO, Geneva Suomenkieliset nimitykset ja toiminnallinen kuvaus: NKL. Näöstä ei ole apua. Toiminta muiden aistien (erityisesti kuulo- ja tuntoaistin) varassa.

4 Näkövammaisuuden määm ääritys (WHO) Heikkonäköinen inen on henkilö,, jonka paremman silmän n näön äöntarkkuus on lasikorjauksella alle 0.3 (WHO-luokat 1 ja 2) tai näkön on muusta syystä heikentynyt vastaavalla tavalla. Sokeana pidetää ään n henkilöä öä,, jonka paremman silmän n näön äöntarkkuus on lasikorjauksella alle 0.05 (WHO-luokat 3,4 ja 5) tai näkökentn kentän n halkaisija on alle 20 astetta. Näkövammaisuuden määm äärittely Näkövamman määm äärittely on aina KOKONAIShaitan määrittämistä,, jossa pitää huomioida kaikki näkemisen n osa-alueet. alueet. Vika saattaa olla vain yhdessä näkötoiminnossa, mutta yleensä useammassa toiminnossa yhtä aikaa. näöntarkkuus näkökenttä kontrastinäkö häikäistymisherkkyysistymisherkkyys näkö hämärässä silmien mukautuminen valoon valontarve silmälihasten lihasten toiminta (esim.kaksoiskuvat( esim.kaksoiskuvat,, liikerajoitukset) silmien yhteisnäkö,, mukauttaminen eri etäisyyksille, värinv rinäkö jne.

5 Näkövammojen jakaumat Ikäjakauma Näkövammojen jakaumat Sukupuolijakauma

6 Näkövammojen jakaumat Alueellinen jakauma Näkövammojen syyt Lapset ja nuoret alle18v:

7 Näkövammojen syyt Työik ikäiset iset (18-64 v.): Näkövammojen syyt Ikää ääntyneet (yli 64 v.):

8 Näkövammojen syyt Lapsilla synnynnäiset silmien kehityshäiri iriöt, näköhermon ja näköratojen n taudit sekä keskosuuden aiheuttamat silmänpohjavauriot ovat merkittävi viä näkövammaisuuden aiheuttajia. Työik ikäisillä tavallisimmat näkövamman n aiheuttajat ovat diabetes, verkkokalvon perinnölliset rappeumat ja näköhermoviat. Aiemmin yleiset silmätapaturmat ovat vähentyneet näkövammojen n aiheuttajina suojaimien käytön n lisää äännyttyä. Näkövammojen syyt Myöhemm hemmällä iällä silmänpohjan (ik( ikä)rappeuma on yleisin näkövammaisuuden n syy. Myös diabetes ja glaukooma vammauttavat tässt ssä ikäryhm ryhmässä. Runsas 20% näkövammaisista n on monivammaisia. Heihin kuuluvat kuulonäkövammaiset, CP- ja muut liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset. Näkövamma on tällt llöin usein aivoperäinen. inen.

9 Näkövammaisen sosiaaliturvaan liittyvät t lausunnot ja todistukset Kaikissa lausunnoissa olisi hyvä kuvailla näkövammaisen TOIMINNALLISTA NÄKÖÄ. Perusstatus (näö äöntarkkuudet, näkökentn kentät jne) kertoo jo paljon, mutta näköhaitann kuvaileminen päivittp ivittäin in tarvittavissa toimissa on erittäin in tärket rkeää. Näkövammaisen sosiaaliturvaan liittyvät t lausunnot ja todistukset Mitä toiminnallinen näkön sitten on? 1. Lähinäkö: : miten näönalenema vaikuttaa lukemiseen, kirjoittamiseen, tietokoneen, pankkiautomaatin, kännykän n käyttk yttöön n jne. 2. Liikkumisnäkö: : miten näönalenema vaikuttaa liikkumiseen sisäll llä ja ulkona, tutussa ja vieraammassa ympärist ristössä,, joukkoliikennevälineiss lineissä,, erilaisissa valaistusolosuhteissa jne.

10 Näkövammaisen sosiaaliturvaan liittyvät t lausunnot ja todistukset 3. Näkö päivittäistoimissa: istoimissa: miten näkön riittää ruoanlaittotehtäviin, vaatehuoltoon, siivoukseen tai oman hygienian huoltoon 4. Kommunikaationäkö: : miten näönalenema vaikuttaa TV:n katseluun, lehden lukuun, oman postin selvittämiseen, omien asioiden hoitoon kodin ulkopuolella, sosiaalisen kanssakäymiseen (tuttavan tunnistaminen kadulla, ilmeiden, eleiden lukeminen) jne Todistuksia, joita (näkö)vammaiset( tarvitsevat B-lausunto KELA-etuudet (kuntoutus, työkyky, erityiskorvattavat lääl ääkkeet) Sosiaalitoimen myönt ntämät t etuudet (asunnon muutostyöt, t, henkilökohtainen kohtainen avustaja, omaishoidon tuki, kuntoutus esim. liikkumistaidon ohjauksena) Muita: ajoneuvoveron palautus, verotuksen invalidivähennys

11 Todistuksia, joita (näkö)vammaiset( tarvitsevat C-lausunto Vammaistuki, eläkett kettä saavan hoitotuki Haittaluokka(-aste)todistus aste)todistus Vammaisen pysäköintilupa, julkisten kulkuvälineiden lineiden alennusliput, vaikeavammaisen kuljetuspalvelu, verotuksen invalidivähennys Todistuksia, joita (näkö)vammaiset( tarvitsevat Todistuksiin kannattaa laittaa haittaluokka (aikaisemmin haitta-aste) aste) Näkövammaisen haittaluokan määm äärittää yleensä silmälää ääkäri, mutta myös s yleislää ääkäri voi joutua ottamaan siihen kantaa Määrittää pitäisi isi KOKONAIS-haitta haitta,, jossa huomioidaan kaikki näkemisen n osa-alueet alueet

12 Todistuksia, joita (näkö)vammaiset( tarvitsevat Haittaluokkauudistus astui voimaan v alussa ja se toi tullessaan muutamia muutoksia vanhaan luokitteluun Aikaisemmin puhuttiin haitta-asteesta asteesta (1-100%), 100%), nykyää ään n suositellaan käytettk ytettäväksi haittaluokkaa (1-20) Esim. täysin t sokea henkilö ei saa haittaluokaksi täyttt yttä 20 (haitta-aste aste 100%), vaan siihen vaaditaan myös s kuurous Näkövammasta puhutaan, kun haittaluokka on 10 tai enemmän

13 Näkövammarekisteri Näkövammainen henkilö pitää lain mukaan ilmoittaa näkövammarekisteriin, joka on THL:n valtakunnallinen henkilörekisteri ja jonka tekninen ylläpit pitäjä on Näkövammaisten Keskusliitto ry. Ilmoittamisesta on vastuussa hoitava silmälää ääkäri tai silmätautien yksikkö Rekisteri selvittää näkövammojen esiintymistä,, tuottaa tilastotietoa aiheesta ja tekee tutkimustyötä näkövammaisuudesta Näkövammarekisterissä on tällt llä hetkellä hieman yli näkövammaisen n tiedot. Näönkuntoutus Kandiluento Tuula Kääriäinen Optikko, ortoptisti Näkövammaisten Keskusliitto

14 Näkövammaisten keskusliiton näönkuntoutuksen strategia edistää näkövammaisen ihmisen omaehtoista ja sisältörikasta elämää oikein ajoitetut, toteutetut ja mitoitetut kuntoutuspalvelut edistävät näkövammaisen hyvinvointia sekä toiminta- ja työkykyä näkövamman perusteella järjestettävät kuntoutuspalvelut ovat iästä ja asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla lasten ja nuorten kuntoutus ikäkausittain aikuisten kuntoutus; peruskuntoutus, yksilöllinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus järjestetään kuntoutus- Iriksessä Helsingissä jaksojen kesto 2-19 vrk Kuntoutus

15 Kuntoutuksen järjestäminen Kela järjestää/kustantaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille ja ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille sekä harkinnanvaraista kuntoutusta terveydenhuollon (terveyskeskus, keskussairaalat) kuntoutuspalvelut järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta pyrkien parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, elämän hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus muut kuntoutus ja sopeutumisvalmennus; veteraanikuntoutus, Valtiokonttori, liikennevakuutuslaki, Vakuutuskuntoutus (VKK ry.) Kelan standardit palvelun tarjoajalle luovat raamit kuntoutusjaksoille moniammatillinen työryhmä osallistuu kuntoutukseen Ammatillinen kuntoutus työeläkelaitokset järjestävät ( kuntoutustarpeessa olevile vakuutetuilleen kuntoutusta työkyvyttöömyyden ehkäisemiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi työeläkekuntoutus on subjektiivinen oikeus edellytyksenä on hakijan vakiintunut työelämäsuhde (riittävän pitkä työhistoria ja ansaittua eläketurvaa) myös Kela järjestää näköongelmainenkin voi osallistua

16 Ammatillisen kuntoutuksen sisältö tukea ammatillisen suunnitelman tekoon tietoa apuvälineistä, koulutusmahdollisuuksista, työllistämisen tukimuodoista, sosiaaliturvasta vertaistukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta mahdollisuus taustatilanteen kartoitukseen työpaikalla yksilöllinen tilannekartoitus ja jatkosuunnitelma kirjallisena Esimerkkejä työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikentymisestä 50-vuotiaan kuljettajan näkö on heikentynyt niin, ettei se vastaa ammattikuljettajalta vaadittavaa näöntarkkuutta. Henkilöauton kuljettaminen voi olla mahdollista 45-vuotiaan toimistotyöntekijän on katsottava näyttöruutua normaalia lähempää ja tarkkuutta vaativa työ sujuu entistä hitaammin, vaikka optoergonomiset seikat on huomioitu

17 Optiset apuvälineet kaukonäkemiseen: kiikarit, kiikarilasit näönkuntoutuksessa käytettävät käsikiikarit yleensä pieniä malleja kaventavat näkökenttää suurennuskertoimet 3x 12x katsottavat kohteet näkyvät aikaisemmin: bussien numerot, katukyltit, liikennevalot joillakin malleilla pystyy tarkentamaan myös lähietäisyyksille Kiikarit, kiikarilasit binokulaari- ja monokulaarikiikarit mitä suurempi kerroin, sitä pienempi alue näkyy kerrallaan ja sitä herkempi liikkeelle kiikarilasit: yhden tai kahden silmän eteen silmälasikehykseen tai vastaavaan tehtyjä kiikariratkaisuja

18 Optiset apuvälineet lähinäkemiseen: luku- ja suurennuslasit vahva lukulasi, jolloin lukuetäisyys esim. 10 cm lukuviivaimet ja kivet kädessä pidettävä kokoontaitettavat kaulassa roikkuva suurennuslevyt laseihin kiinnitettävä klipsi Stand- eli jalallinen malli Valolliset suurennuslasit kohdevalontarve voi olla normaalia suurempi verkkovirralla toimiva paristokäyttöinen saatavana myös LEDvalolla

19 Suurennuslaitteet, kannettava pienikokoinen, elektronisesti suurentava laite suurennus x mustavalkea tai värillinen kuva laitteiden painot n g esim. työkäyttöön Suurennuslaitteet, pöytämallit: lukutelevisiot kameralla ja litteällä näytössä varustettu lukulaite suurennus jopa 78x suurin näyttö21 voidaan liittää tietokoneeseen värillinen tai mustavalkea

20 Tietokoneeseen tai lukutelevisioon liitettävät suurentavat kamerat kameraa voidaan käyttää lähiluku- ja kaukokamerana suurennus x kamera voi saada virtalähteensä myös tietokoneesta Sisähäikäisyn poistaminen/vähentäminen: absorptiolasit näkyvän valon lyhyt aallonpituus ts. sininen valo aiheuttaa häikäisyä voi esiintyä kirkkaasti valaistuissa sisätiloissa, pilvisellä säällä... värisävy vaihtelee keltaisesta punertavaan vähentää häikäisyä, parantaa kontrastia

21 Ulkohäikäisyn poistaminen: aurinkolasit aurinkolasien tehtävä suojata silmää ja silmän seutua UV-säteilyltä, näkö häiritsevältä liialta valolta, tuulelta, lumisateelta, muilta lentäviltä epäpuhtauksilta harmaat, ruskeat, vihertävän harmaat hyviä linssivärejä linssien tummuusaste ilmaisee valon suodatuskyvyn mitä tummempi linssi, sitä vähemmän se päästää valoa lävitseen tummuusaste yleensä % Muut apuvälineet suurennus-ja/tai puheohjelma tietokoneelle pistenäyttö puheohjelma kännykkään äänikirjatuotteet (Celiaerikoiskirjaston jäsenyys), Daisy-laite kuunteluun sopiva kodin valaistustaso valkoinen keppi, opaskoira hoito- ja harjoitusvälineet kodinhoitovälineet, mittauvälineet vapaa-aika ja leikkivälineet