JOULUEVANKELIUMI Koskettelukirja näkövammaisille lapsille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOULUEVANKELIUMI Koskettelukirja näkövammaisille lapsille"

Transkriptio

1 JOULUEVANKELIUMI Koskettelukirja näkövammaisille lapsille Arja Törnroos Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 TIIVISTELMÄ Törnroos, Arja. Jouluevankeliumi, koskettelukirja näkövammaisille lapsille. Opinnäytetyöni on kankainen koskettelukirja nimellä Ja tapahtui niinä päivinä ja teoriaosuus. Teoriaosuudessa on koskettelukirjan tekemiseen liittyvien osioiden lisäksi tietoa näkemisestä ja näkövammaisuudesta sekä näkövammaisista lapsista. Helsinki, syksy 2006, 60 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), diakoni. Jopa 80 % ulkomaailmasta tulevasta tiedosta saamme näön välityksellä. Toimivan näön merkitys korostuu aivan erityisesti lapsuusiässä, jolloin lapsen kokonaiskehitys (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kielellinen) on voimakkaimmillaan. Lapsen näkövamman aste ja syyt vaihtelevat. Näkövamma tulisi havaita mahdollisimman ajoissa, koska mahdollisimman varhaisella tarkoituksenmukaisella ohjauksella, kuntoutuksella ja näönkäytön harjoituksilla voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen merkittävästi. Näön tärkeä osuus lapsen kokonaiskehityksessä tulisi olla kaikkien lasta hoitavien tahojen tiedossa. Opinnäytetyöni käsittelee asioita, joita näkövammaisten lasten kanssa tekemisissä olevien olisi hyvä tietää. Teoriaosuus etenee yleisistä näkemiseen ja näkövammaisuuteen liittyvistä asioista näkövammaisen lapsen varhaisvaiheisiin. Mukana kulkee myös kuntoutuksen tuoman tuen esittely, johon yhtenä osana liittyy koskettelukirjastani ja näkövammaisten kuvamateriaalista kertova osuus. Olen suunnannut työni sosiaali-, terveydenhuolto- ja kasvatusalalla työskenteleville henkilöille, jotka toimivat näkövammaisten parissa sekä seurakunnan näkövammaistyössä oleville henkilöille ja näkövammaistyötä tekeville järjestöille. Koskettelukirjani on värikäs, tunnusteltavia kuvia sisältävä kuvakirja sokealle tai heikkonäköiselle lapselle. Ompelemani koskettelukirjan tarkoitus on rohkaista näkövammaista lasta katselemaan ja tutkimaan erilaisia kuvia ja tuntemaan erilaisia materiaaleja. Koskettelukirjan avulla näkövammainen lapsi aloittaa kuviin tutustumisen vähitellen. Kosketeltavat kuvat edistävät sekä pistekirjoituksen että kuvalukemisen oppimista. Opittu kuvalukemisen taito on pohjana myöhemmälle pisteluku- ja pistekirjoitustaidolle. Tekemäni koskettelukirja saavutti ne tavoitteet, jotka olin asettanut sille. Kirjani on selkeä ja hyvät väri- ja pintakontrastit omaava kokonaisine kuvahahmoineen. Kirjan tekstit ja kuvat tukevat myös hyvin toisiaan ja tekstin jaottelu on sopiva. Avainsanat: näkövammaisuus, näkeminen, vammaisuus, koskettelukirja

3 ABSTRACT Arja Törnroos. The Christmas Gospel, a Tactile Book for the Visually Impaired Children. Helsinki, Autumn 2006, Language: Finnish, 60 p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. This thesis had two aims. The main objective of this thesis was to make a tactile book for children with poor vision, visually impaired children and children who are blind. With the help of the tactile book, these children are able to get information by using the sense of touch. This skill is very important for learning the Braille in future. The tactile book was made of fabric. It is very colourful and there are different kinds of figures which are easy form and identify. The tactile book was written on the subject of the Christmas Gospel. It tells about the birth of Jesus. It is based on the Gospel according to St Luke. The second purpose of my thesis was the theoretical part. It consisted of vision, disability, the visually impaired children, theoretical knowledge about tactile books and a description of the working process. We get about 80 % from our outside information through our sense of vision. It is very important to notice if a child is visually impaired. Therefore, the development and rehabilitation of visually impaired children is of utmost importance. This thesis provides important materisl to people who are working with the visually impaired children. Key Words: visually impaired children, vision, disability, tactile book

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NÄKEMINEN JA NÄKÖVAMMAISUUS Vammaisuus - vammattomuus Näkövammaisuuden määrittely ja luokittelu Näön merkitys ja näkemisen osa-alueet NÄKÖVAMMAINEN LAPSI Lasten näkövammojen päädiagnoosit Lisävammattoman näkövammaisen lapsen kehitys Lapsen näön kehitys ja näkövamman vaikutus siihen Lapsen kognitiivinen kehitys ja näkövamma Näkövamman aiheuttamat haitat lapsella Näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutus Kuntoutuksen järjestäminen Näönkäytön tukeminen NÄKÖVAMMAISTEN KUVAMATERIAALI Kuvalukeminen Kohokuvat Koskettelukirja Pistekirjoituksen perusteet Näkövammaisten kirjasto Celia PRODUKTIONA KOSKETTELUKIRJA Ja tapahtui niinä päivinä -koskettelukirjan taustaa Kohderyhmä ja tavoitteet Suunnittelu ja toteutus Koskettelukirjan teologiset lähtökohdat Lukijalle mukailtu teksti Koskettelukirja kuvina Produktion arviointi... 50

5 6 POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Silmän anatomia Liite 2. Näöntarkkuus ja näkövammaisuus Liite 3. Näkövammojen luokitus WHO:n määritelmän mukaan

6 1 JOHDANTO Sokeaa tai eriasteisesti heikkonäköistä henkilöä sanotaan näkövammaiseksi. Näkövamma voi olla synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt. Se voi olla lapsen ainoa vamma tai yksi muiden joukossa. Suurin osa ympäristöstä tulevasta tiedosta jää näkövammaisen lapsen ulottumattomiin, ellei hän saa siitä tietoa muiden aistien kautta. Tällainen lapsi tarvitsee paljon ohjausta voidakseen muodostaa selkeän käsityksen ympäristöstään mm. tilasta, suunnista, tapahtumista ja muista ihmisistä. Motorinen kehitys saattaa olla sokealla lapsella hitaampaa kuin näkevällä lapsella. Näköärsykkeiden puuttuessa sokealta lapselta jää pois mallioppiminen, joka hidastaa kehitystä. Lapsen maailmankuva luodaan ihotunnon, kuulon, kinestesian sekä haju- ja makuaistimusten välityksellä. Näkövammaisen lapsen kädet täytyy opettaa tunnustelemaan, koska hänen oppimisensa tapahtuu tunnustelemalla. Hänet täytyy myös saada tietoiseksi kehostaan. Kehonhahmotus kehittyy eri aistikokemusten, liikkeiden ja asentojen kautta. Lapsen hyvin kehittynyt kehonkaava mahdollistaa häntä muodostamaan kuvan suhteessa itseen, toiseen ihmiseen, tilaan, ympäristöön ja avaruuteen. (Kiviniemi 1989, 1; Hänninen & Marila 2005.) Aistivammojen ero suhteessa erityisoppimishäiriöihin on siinä, että esimerkiksi puhtaasti näkövammaisella on informaation vastaanoton vaikeus ja siitä johtuva häiriö. Ei siis ole kyse keskushermostotasolla olevasta prosessointivaikeudesta eli virheellisestä tiedon prosessoinnista. Näkövamma on siis tekninen haitta, joka on autettavissa hyvällä kuntoutuksella ja apuvälineillä sekä ympäristön riittävällä tuella. Keskeistä on näkövamman varhainen toteaminen ja kuntoutus, neuvolan näköseulat ja näönjäänteiden stimulointi näköjärjestelmän toiminnan aktivoimiseksi. Jos näköjärjestelmää ei aktivoida kolmen ensimmäisen vuoden aikana, sammuu näköhermotoiminta vähitellen. Myöhemmät parannusleikkauksetkaan eivät anna samaa mahdollisuutta kuin, jos näköä olisi aktivoitu harjoituksilla.

7 7 Kohokuvista ja koskettelukirjoista saatu aistimus välittyy näkövammaisen lapsen kehon ja erityisesti käsien kautta. Kokemus tutkittavasta kohteesta suodattuu hänen kokemusmaailmansa kautta. Näkövammainen lapsi saa tietoa objektin koosta, pintarakenteesta, muodosta ja sijainnista suhteessa itseensä ja muihin objekteihin käsiensä liikkeiden avulla. Kun näkövammainen lapsi pystyy käyttämään kehoaan havainnoinnin välineenä, voidaan hänelle opettaa kohokuvan rakentumista ja kuvaamisen periaatteita sekä kuvalukemista. Kuvien ymmärtäminen ja tutkiminen vaatii aina opettelua. (Kiviniemi 1989, 2.) Koskettelukirjan hyvät ja selkeät väri- ja pintakontrastit stimuloivat jäljellä olevaa näköä. Lukemisessa prosessi ensimmäisistä tunnusteluharjoituksista sujuvaan pistelukutaitoon on pitkä ja vaatii paljon harjoittelua eri osatekijöiden hallitsemiseksi. Siksi on tärkeä tukea näkövammaista lasta koskemaan esineitä käsillään mahdollisimman varhain. (Rautavuoma 2004, 6.) Opinnäytetyöni teoriaosuudessa avaan edellä esitettyjä aiheita. Työni alkaa näkemisen ja näkövammaisuuden kuvauksella. Tämän jälkeen kerron näkövammaisen lapsen varhaisvaiheista ja kuntoutuksen antamasta tuesta. Omana lukuna tulee näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusta ja kehitystä tukeva osio näkövammaisten kuvamateriaalista. Kirjoitan myös koskettelukirjani tekemiseen liittyvistä vaiheista. Tässä osiossa kerron koskettelukirjan tekemiseen liittyvistä kokemuksistani, taustoista, kohderyhmistä, tavoitteista, suunnittelusta, toteutuksesta, teologisista lähtökohdista ja kirjan saamasta palautteesta. Kiinnostus koskettelukirjani tekemiseen heräsi joulukuussa vuonna 2004, kun vierailin näkövammaisten kirjastossa ja siellä kerrottiin, että koskettelukirjat ovat hyvin kysyttyjä, mutta niitä on vain noin neljäsataa kappaletta ja esim. jouluaiheisia kirjoja on vain muutama (Koskettelukirjat 2005). Opinnäytetyöni perustuu sosiaalialan opintoihini, optikon ammatin perustana oleviin tietoihini, alan kirjallisuuteen, haastatteluihin ja asiaa käsittelevien kurssien antamiin anteihin.

8 8 2 NÄKEMINEN JA NÄKÖVAMMAISUUS Näkeminen on monimutkainen tapahtumasarja, jossa silmään tullut näköinformaatio kulkeutuu aivoihin ja jossa erilaisten vaiheiden jälkeen saadaan näkemisenä koettu kuva. Katsoessamme silmän mykiö mukautuu sopivan kuperaksi etäisyyden mukaan. Näkeminen on aivotoimintaa, jolloin perifeeriset näkötoiminnat välittävät tietoa kameran tavoin. Katsoessamme esineen kuva muodostuu valonsäteiden avulla verkkokalvolle. Silmässä valonsäteiden pääasialliset taittajat ovat sarveiskalvo ja mykiö. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 1997, 474, 500.) Katso liite 1: Silmän anatomia. Normaalitaitteisessa silmässä valonsäteet taittuvat verkkokalvon ns. tarkan näön alueella. Verkkokalvo muodostaa silmämunan seinämän sisimmän kerroksen (Saari 2001, 226). Kuva on silmän verkkokalvolla ylösalaisin, mutta aivoissa kuva kääntyy oikeinpäin ja jäsentyy molempien silmien antaman informaation sekä aiemmin tunnettujen asioiden mukaan. Ihmisen näköhavaintoihin vaikuttaa myös se, mitä odotetaan nähtävän sekä hänen aiemmat kokemuksensa. (Yleislääkärin käsikirja 1998.) Näköreseptoreita on verkkokalvolla kahta tyyppiä, tappeja ja sauvoja. Valonsäteet aiheuttavat näihin valokemiallisia muutoksia, jotka johtavat näköhermon impulsseihin. Sitten nämä sähköimpulssit siirtyvät näköhermoa myöten aivojen näkökeskukseen, joka käsittelee saamaansa tietoa. Lopullinen näköaistimus syntyy aivojen työn tuloksena. Kummassakin silmässä on 4,6 6,8 miljoonaa tappisolua ja miljoonaa sauvaa. Tapit ovat erikoistuneet toimimaan keskinkertaisessa ja voimakkaassa valaistuksessa sekä erottamaan värit. Sauvasolut puolestaan toimivat hämärässä, eivätkä osallistu värien näkemiseen. (Millar 2002, 51; Saari 2001, ) Näkemisen osa-alueita ovat mm. näöntarkkuus ja näkökentät, kontrastien erotuskyky ja värinäkö, silmien akkommodaatio eli silmien mukautuminen eri etäisyyksille, adaptaatio eli silmien mukautuminen eri valaistustasoille sekä silmälihasten toiminta, silmien yhteistyö ja syvyysnäkö. Päivittäisiin toimintoihin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. alentunut

9 9 näöntarkkuus, väriaistin puuttuminen, puutokset näkökentässä, syvyysnäön vajavuus, kaksoiskuvien näkeminen tai hämäräsokeus. (Poussu-Olli 1997, 19.) Varhaisella kehitysasteella olevan lapsen näkötoiminnot kehittyvät toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin ja ovat eri tilanteissa eri tavoin lapsen hallittavissa. Tärkeää on havainnoida lapsen näönkäyttöä kaikissa hoito-, leikki- ja terapiatilanteissa esimerkiksi ruokailuja kylpytilanteissa. Lapsen näönkehitystä on paras arvioida lapsen ollessa parhaassa mahdollisessa vireystilassa. Lapsen tapa katsella ympärilleen ja silmien liikkeet kertovat paljon lapsen näön käytöstä. (Hyvärinen 1996, 8.) 2.1 Vammaisuus - vammattomuus Vammaisuus ja vammainen henkilö käsitteet ovat sekä puhekielessä että lainsäädännössä uudehkoja ja sisällöltään epätarkkoja. Vammaisuuden, vaikeavammaisuuden, vajaakuntoisuuden ja työkyvyttömyyden kriteerit ja rajat eivät ole yksiselitteisiä ja universaaleja. Käsiteparit vammainen - vammaton ja terve - sairas sekoitetaan usein toisiinsa. Kuitenkin usein vain vammautumisprosessin alkuvaiheessa kyseessä on sairaus ja monet sairaudet paranevat jättämättä vaurioita mihinkään elimeen. Mikäli sairauden hoitamisen jälkeen henkilölle jää pysyvää toiminnanvajausta eikä kyseessä ole mikään krooninen sairaus, hän on terve mutta vammainen. (Ojamo 1998, 1 2.) Vammainen ei ole myöskään normaalin vastakohta eli epänormaali. Normaalien tai terveiden sijasta voitaisiin puhua ei-vammaisista. (Somerkivi 2000, 36.) On kolme tapaa mallintaa vammaisuutta: medikaalinen, sosiaalinen ja poliittinen. Medikaalinen malli on yksilöön liittyvä luonnontieteellinen lähestymistapa. Kohteena on henkilö eli potilas ja ongelman ratkaisuna vaurion lääketieteellinen hoito. Toiminnan painopisteenä on yksilön terveydentila. Sosiaalisessa mallissa on selittävä sosiaalinen lähestymistapa. Tässä mallissa sopeutuminen on yhteiskunnan eikä vammaisten ongelma. Kohteena on asiakas, ja ongelman ratkaisussa otetaan hänet subjektina, ei pelkkänä objektina huomioon. Poliittinen malli tähtää siihen, että henkilö eli kansalainen itse osallistuu aktiivisesti omaa elämää kos-

10 10 keviin päätöksiin ja on mukana häntä koskevissa neuvotteluissa ja päätöksien teoissa. Lisäksi päätöksien ja ratkaisujen lähtökohtana ovat ihmisoikeudet ja toiminnan lähtökohtana ihmisyys. Tämä lähestymistapa on tällä hetkellä lähtökohtana erilaisissa vammaispoliittisissa ohjelmissa ja niiden suunnittelussa. (Penttilä 2006.) Vammaisuuden ja näkövammaisuuden määritteleminen riippuu yhteiskunnassa vallitsevasta arvomaailmasta ja yhteisön jäsenilleen asettamista vaatimuksista (Ojamo 2003, 1). Vuonna 1988 voimaan tulleen vammaispalvelulain (VPL 380/1987, 2 ) mukaan vammainen on henkilö, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaiset lapset joutuvat elämänsä aikana käymään läpi lukuisia ja joskus kivuliaita, vaikeasti jäsennettäviä ja poikkeuksellisia kokemuksia. Nämä kokemukset muovaavat lapsen käsitystä omasta itsestään, muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta. Kaikkien näiden kokemusten ei kuitenkaan tarvitse olla haitallisia. Hyvinkin erilaisia kokemuksia on mahdollista jäsentää osaksi omaa ehyttä psyykkistä rakennetta, kunhan niihin liittyvät tunteet, kuten tuska, pelko tai hämmennys voidaan jakaa toisen ihmisen kanssa. Kun lapsen elämään kuuluu poikkeuksellisia kokemuksia, on tärkeää, että vanhempi ottaa vastaan lapsen tunnekokemuksia ja käsittelee niitä mielessään lapsen avuksi. (Mäkelä 1998, 84.) 2.2 Näkövammaisuuden määrittely ja luokittelu Näkövammaisuuden tarkka määritteleminen on hankalaa. Näkövammaisuusaste vaihtelee näkemisolosuhteiden esimerkiksi erilaisten valon asteiden vaihteluiden muuttuessa ja näkemisen eri osa-alueiden vaurioituessa eri tavalla. (Poussu-Olli 1997, 19.) Näkövammaisuuden toiminnallisen määritelmän mukaan näkövammaisena pidetään henkilöä, jolla on näkökyvyn alentumisesta huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissaan esimerkiksi kotona, harrastuksissa tai työpaikalla. Jos näkö voidaan korjata normaaliksi silmä- tai piilolaseilla, kyseessä ei ole näkövamma. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikut-

11 11 tavat monet tekijät, mm. vammautumisikä eli minkä ikäisenä henkilö on vammautunut ja vamman laatu, vamman kesto eli miten kauan henkilöllä on ollut näkövamma, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky uuteen tilanteeseen ja hänen kykynsä omaksua uusia asioita. (Ojamo 2004, 1.) Näkövammainen voi tarkoittaa sekä lievästi heikkonäköistä että täysin sokeaa henkilöä. Vamman laatu ja pysyvyys ohjaavat näköön perustuvaa toimintaa. Haittaan vaikuttavat myös henkilön elämäntapa ja hänen tehtäviensä näkökyvylle asettamat vaatimukset samoin kuin epäsuhta yksilön toimintakyvyn ja ympäristöolosuhteiden välillä. (Ojamo 2004, 1.) Näkövammaisuus luokitellaan Suomessa Maailman Terveysjärjestön (WHO 1973) suosittelemiin viiteen vaikeusluokkaan visuksen eli näöntarkkuuden ja näkökentän laajuuden perusteella ns. taulukkohaittana. Kahteen ensimmäiseen luokkaan kuuluvat ovat heikkonäköisiä ja kolmeen seuraavaan luokkaan kuuluvista käytetään nimitystä sokea. Tätä suositusta ei yleisesti käytetä kaikkialla maailmassa. (Ojamo 2004, 2.) Yksilön näkökyky voidaan esittää jatkumona, jonka toisessa päässä on täydellinen tarkka näkö (visus = ) kaikissa olosuhteissa ja toisessa päässä täydellinen sokeus (visus = 0) eli valon tajun puute. Näkövammaisuuden määrittely on siis sopimuksenvaraista; on vain päätetty, mihin kohtaan jatkumoa vedetään viiva näkövammaisuuden alkamisesta ja missä heikkonäköisyys on jo sokeutta. (Ojamo 2004, 1 2.) Katso Liite 2: Näöntarkkuus ja näkövammaisuus. Henkilö ei ole näkövammainen, jos näön heikentymisestä aiheutuneet haitat voidaan korjata silmä- tai piilolaseilla. Heikkonäköisenä pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.3 tai jonka näkö on esim. hämäräsokeuden, häikäistymisen, värinäön puuttumisen, heikon kontrastien erotuskyvyn tai muun vastaavan syyn vuoksi on heikentynyt. WHO:n luokituksessa heikkonäköisiin luetaan luokat 1 ja 2. Luokkaan 1 kuuluvat lievästi heikkonäköiset, joiden näöntarkkuus (visus) on < He pystyvät lähes normaaliin

12 12 toimintaan näön avulla käyttämällä sopivia apuvälineitä. Luokkaan 2 kuuluvat vaikeasti heikkonäköiset, joiden näöntarkkuus on < Heillä näön käyttö on mahdollista erityisapuvälineiden avulla esim. lukutelevisio, suurennuslasit ja kiikarit. Heillä liikkuminen on vaikeutunut, koska heidän suuntausnäkönsä on puutteellinen. (Ojamo 2004, 2.) Sokeana pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.05 tai jonka näkökentän halkaisija on alle 20 astetta. WHO:n luokituksessa sokeita ovat luokat 3 (syvästi heikkonäköinen), 4 (lähes sokea) ja 5 (täysin sokea). Toiminnallisesti luokka 3 merkitsee sitä, että syvästi heikkonäköinen pystyy lukemaan sormia 1 3 metrin etäisyydeltä. Hän ei pysty lukemaan tavallista mustavalkoista tekstiä. Suuntausnäön puuttumisen vuoksi myös liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Muiden aistien apu on tarpeen. Lähes sokea henkilö (luokka 4) pystyy lukemaan sormia alle metrin etäisyydeltä. Hän toimii pääasiassa muiden kuin näköaistin varassa. Hänellä on usein vain valon tajua. Täysin sokean (luokka 5) henkilön toiminnat ovat muiden aistien varassa. (Ojamo 2004, 2.) Katso liite 3: Näkövammojen luokitus WHO:n määritelmän mukaan. Käytännössä näkövammaisuuden raja riippuu siitä, minkälaista näkökykyä yhteiskunta edellyttää jäseniltään. Esimerkiksi erilaisten visuaalisten opasteiden käytön lisääminen lisää tavallaan myös näkövammaisuutta, koska kaikki eivät pysty aina vastaanottamaan visuaalista tietoa. (Ojamo 2004, 1.) 2.3 Näön merkitys ja näkemisen osa-alueet Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme. Jopa 80 % informaatiosta tulee näön välityksellä. Normaalisti toimivan näköaistin avulla ihminen pystyy hetkessä havaitsemaan suuren määrän tietoa ja hahmottamaan kokonaisuuksia, esimerkiksi maiseman. Silmä rekisteröi välittömästi maisemasta sen yleispiirteet, yksityiskohdat ja muita oleellisia asioita. (Poussu-Olli 1999, 7.) Yleissilmäyksen jälkeen katse tarkentuu tarvittaessa ja kohdentuu johonkin yksityiskohtaan. Näin tieto kulkee kokonaisuuden kautta pienempiin osiin.

13 13 Näön puutteesta huolimatta täysin sokeakin pystyy kertomaan yksityiskohtia maisemasta. Kuitenkin näköjärjestelmän kautta tulevan tiedon ollessa vaillinainen, täytyy muiden aistien korvata se. (Hyvärinen 1995, 897). Kun tiedonhankinta tapahtuu tuntoaistin avulla, on se hitaampaa kuin jos se tapahtuisi näkemällä. On myös hyvä tietää ero näkövammaisuuden toiminnallisen haitan ja taulukkohaitan välillä. Taulukkohaitta viittaa vajaukseen näköaistissa, jolloin kyseessä on näkövaurio. Toiminnalliseen haittaan sisältyy sekä näön toiminnallinen haitta että vajavuus. Toiminnallinen haitta riippuu paljon henkilön ominaisuuksista, elämäntilanteesta, työpaikan, kodin ja ystävien suhtautumisesta ja henkilön muista sairauksista. Näiden tekijöiden vaikutukset voivat eriasteisesti vähentää tai lisätä vamman vaikutuksia henkilön elämään. Kuntoutuksen tarpeen ja edistymisen arviointi tulisi tehdä toiminnallisen haitan perusteella. Taulukkohaitan arvioimisessa käytetään tutkimustuloksia ja toiminnallisen haitan selvittämisessä on tärkeää henkilön ja omaisten haastatteleminen. Kuntoutuksen avulla voidaan pienentää toiminnallista haittaa vielä senkin jälkeen, kun varsinaisella hoidolla ei pystytä enää vaikuttamaan taulukkohaittaan. (Somerkivi 2000, 46.) Toiminnallinen haitta ratkaisee potilaan kuntoutustarpeen ja se on myös kuntoutuksen edistymisen käyttökelpoinen mittari. Taulukkohaitta ei periaatteessa muutu kuntoutuksessa. (Leikola 1993, 39.) Edellä todettiin, että näkemiseen vaikuttavat monet tekijät ihmisen persoonallisuudesta aina fyysisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Yksi tapa ymmärtää näkövamman vaikutuksia näkemiseen on tarkastella näkemistä näkemisen osa-alueittain. Näkemisen osa-alueet ovat näöntarkkuus (visus), näkökenttä (campus), silmien sopeutuminen hämärään ja valoon (adaptaatio), valontarve, kontrastienerotuskyky, värinäkö, silmälihasten toiminta, silmien yhteistyö, syvyysnäkö ja silmien mukautuminen (akkommodaatio). (Malm, Matero, Repo & Talvela 2004, 300.) Näöntarkkuus ilmaisee henkilön kyvyn erottaa tietty standardikokoinen sovitun muotoinen testikuvio tietyltä etäisyydeltä sekä kaukaa että läheltä. Suomessa näöntarkkuus ilmaistaan

14 14 desimaalilukuina ja normaalit arvot ovat alueella Mitä pienempi luku on, sitä huonompi henkilön näöntarkkuus on. Jos henkilö ei erota näkötaulun kuvioita, voidaan näöntarkkuus ilmaista sormilukuna tai valon tajuna. Näkökenttä on alue, jossa olevat kohteet nähdään samanaikaisesti ja josta silmät tekevät valoärsykkeistä havaintoja henkilön ollessa paikallaan. Kun ihminen katsoo suoraan eteensä, hän näkee myös molemmille sivuilleen. Näkökentän keskiosaa (tarkan näön aluetta) käytetään lukemisessa ja tarkkuutta vaativien tehtävien tekemisessä. Näkökenttien laita- eli äärialueita käytetään liikkumisessa, käytännön askareissa ja hämärässä valaistuksessa. Näkökenttien puutokset vaikeuttavat eri tavalla ihmisen toimintoja. Keskeisen näön näkökenttäpuutokset aiheuttavat lähinäköongelmia, mutta ei vaikeuta liikkumista. Näkökenttäpuutosten ollessa näkökentän laitaosissa lukeminen onnistuu, mutta liikkumisnäkö on kaventunut (putkinäkö). (Saari 2001, ) Ympäristöllä on myös suuri merkitys näkemiseen erilaisine valaistusolosuhteineen esim. siirtyminen kirkkaasta pimeään saattaa hankaloittaa näkemistä. Ihmisen silmät sopeutuvat nopeammin valoon kuin hämärään. Eli valoadaptaatio on hämäräadaptaatiota nopeampi. Adaptaatio heikkenee monissa verkkokalvon sairauksissa. Tunnetuin valoadaptaation häiriö on hämäräsokeus, joka liittyy moneen periytyvään silmäsairauteen ja ilmaantuu joko kouluiän alussa tai murrosikäisenä. Hämäräsokeus etenee hämäräadaptaation hidastumisesta aina hämärässä näkemättömyyteen. (Rudanko 1996; Simonen 1995.) Jos silmissä on alentunut valoadaptaatiokyky, silmät häikäistyvät herkästi. Häikäisy on tavallista harmaakaihissa, silmänpohjan sairauksissa, näköhermon taudeissa sarveiskalvo- ja silmän lasiaissamentumissa. Erilaisilla absorptio- eli suodatinlaseilla ja valaistusolosuhteiden järjestelyillä voidaan vähentää häikäisyä. (Näkövammarekisterin vuosikirja 1995; Saari 2001, 454.) Hyvällä valaistuksella ilman häikäisyä on merkitystä näkemiseen erityisesti näkövammaisilla. Oikea valaistus helpottaa liikkumisessa, tilan ja muotojen hahmottamisessa, syvyys-

15 15 ja korkeuserojen havainnoinnissa, yksityiskohtien sekä ilmeiden ja eleiden tunnistamisessa. (Malm ym. 2004, 14.) Kontrastien erotuskyky on kykyä erottaa vierekkäisten pintojen vaaleusaste-eroja. Erilaisen pintojen värit ja värikontrastit voivat vaikeuttaa kohteen erottamista. On näkövammaisia, joiden kontrastien erotuskyky on heikentynyt. Tällöin on tärkeää, että hänen ympäristönsä on suunniteltu niin, että siellä pystyy toimimaan. Portaiden tasoerojen selvä merkitseminen ja musta kirjoitusteksti keltaisella pohjalla auttavat jo ympäristön hahmottamisessa. Värinäkö ilmaisee silmän kykyä erottaa erilaisia värisävyjä ja niiden vaaleusasteita. Verkkokalvon tappisolut huolehtivat värien erottamisesta (sininen, punainen ja vihreä väri). Tämän lisäksi tarvitaan toimivat näköradat ja toimiva näkökuorialue väriaistimuksen syntymiseksi. Synnynnäistä värisokeutta tai heikkoa värien erotuskykyä voi olla ilman näkövammaa. Tavallisin värisokeuden muoto on puna-vihersokeus. Harvinaisempi muoto on siniseen valoon reagoivan väriaineen puutos. Erittäin harvinaisena pidetään värinäön täydellistä puuttumista, jonka aiheuttaja on perinnöllinen sairaus. (Nienstedt ym. 1991; Simonen 1995.) Silmälihasten toiminta tulee olla kunnossa, jotta silmät pystyisivät kohdistamaan katseen samaan kohteeseen yhtä aikaa. Eli silmien liikkeet ovat myös olennainen osa näkemistä. Ihmisen silmämunan liikkeistä huolehtivat kuusi silmänliikuttajalihasta, joista neljä on ns. suoraa ja kaksi ns. vinoa lihasta. (Saari 2001, 32). Silmälihasten toimintavaikeudet heikentävät esim. etäisyyksien ja syvyyksien arviointia. Silmien liiketoimintojen häiriö voi ilmetä silmien liikejäykkyytenä ja -rajoituksena, karsastuksena ja kaksoiskuvina. (Malm ym. 2004, 302.) Silmien karsastaessa katsottava kuva kohdistuu oikean ja vasemman silmän verkkokalvolle toisiaan vastaamattomiin kohtiin ja ihminen näkee kaksoiskuvia (Rudanko 1996; Simonen 1995). Karsastuksia on monta eri tyyppiä ja niiden mahdollisimman varhainen toteaminen ja hoitaminen ovat tärkeitä, jotta lapselle ei kehittyisi toiminnallista heikkonäköisyyttä.

16 16 Jotta ihmisellä olisi hyvä yhteis- ja syvyysnäkö täytyy molempiin silmänpohjiin projisoituvien kuvien olla samanlaiset tai ainakin riittävästi yhteensopivat. Tällöin molempien silmien on fiksoitava samalla tavalla, mikä edellyttää katsekeskusten, silmälihasten ja silmän liikehermojen normaalia toimintaa. (Saari 2001, 313.) Silmien mukautuminen (akkommodaatio) eri etäisyyksille perustuu silmän sisäisen linssin eli mykiön kykyyn muuttaa muotoaan ja taittovoimaansa katsottaessa eri etäisyyksille. Iän myötä silmien mukautuminen heikkenee ja neljäkymmentä vuotta täyttäneet tarvitsevat lähilasit lukemiseen. Näkövammat heikentävät myös yleensä silmien mukautumista. Tämä aiheuttaa näköreaktioiden hidastumista ja silmien väsymistä. (Malm ym. 2004, 302.) 3 NÄKÖVAMMAINEN LAPSI Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa syntyy vuosittain näkövammaista lasta. Tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, koska valtaosa näkövammaisina syntyvistä lapsista on monivammaisia, eikä näkövammaa havaita heti. (Ojamo 2004, 3.) Näistä lapsista puhtaasti näkövammaisia arvellaan olevan noin 10 (Lehtinen 2006). Näkövammaisrekisterissä on noin 1300 lasta ja nuorta. Vaikka heidän osuutensa näkövammaisten joukossa on melko pieni, he ovat monella tavalla merkittävä ryhmä. He tulevat olemaan ja elämään koko ikänsä näkövammaisina, joten heidän kauttaan punnitaan koko palvelujärjestelmän toimivuus. Ei riitä, että palvelu kattaa näkövammaisen lapsen tarpeet. Palapeliin kuuluvat myös lapsen vanhemmat, neuvola, päiväkoti, koulu ja muu yhteistyöverkosto, jotka kaikki tarvitsevat oikeaa tietoa ja tukea ohjatessaan lasta kohti aikuisuutta ja kertoessaan yhteiskunnan jäsenilleen antamista oikeuksista ja velvollisuuksista. (Ojamo 1998, 24.)

17 17 Lasten silmien ja niiden toiminnan tarkkailu tulisi kuulua rutiinitutkimuksiin ensin synnytysostolla ja sitten neuvolakäynneillä 6 viikon iästä lähtien. Näkökyvyn kehityksen seuraaminen on tärkeää, jotta voitaisiin havaita mahdollisimman varhain lasten näkövammat. Menetelmiä ovat esim. silmien tarkkailu, valoheijasteen symmetrisyys, punaheijasteen tarkkailu ja näkökyky. Lisätutkimuksiin on syytä lähettää, jos lapsella on pysyvä karsastus yli 6 kk:n iässä tai pysyvä sisäänpäinkarsastus. (Koskiniemi & Donner 2004, 203.) Näkövammaisen lapsen tutkimisessa lähtökohtana on selvittää kuinka paljon lapsella on käytettävissään näköä eri kehitystapahtumia ajatellen. Näön kehityksessä on kolme eri päätyyppiä ja kehittymisaluetta: sensorinen, motorinen ja attentionaalinen eli visuaalisen tarkkaavaisuuden kehittyminen. Tietyt näkötoiminnat esiintyvät tietyssä iässä siinä määrin, että niiden myöhästyessä lapsen kokonaistilanne ja edellytykset näkemiseen on aiheellista selvittää. (Hyvärinen 1998, 16; Rudanko 2001, ) Lapsen näkövamma ei voi olla vaikuttamatta vanhempiin. Näkövammaisen lapsen syntymä on aina ennakoimaton arkea mullistava tapahtuma. Suru ja pelko lapsen tilanteesta voi tulla lapsen ja vanhempien väliin ja vaikuttaa kiintymyksen muodostumiseen. Erityisesti äidille on vaikeaa, kun hän ei saakaan lapseensa katsekontaktia. Äidillä voi olla tunne, että lapsi ei ilahdu hänestä. (Palomäki 2005.) Virhetulkinnat ovat tyypillisiä näkövammaisen lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Jos vuorovaikutus lapsen kanssa koetaan vaikeaksi, sitä vältetään. Kuitenkin oleellista on se, että lapsi tarvitsee vanhempien aikaa ja läsnäoloa pystyäkseen tulkitsemaan ja jäsentämään asioita. Lapsi tarkentaa hoitajan ilmeistä ja reaktioista sen, mikä on turvallista. Siksi näkövammaisen lapsen kanssa oleminen on hyvin konkreettista. (Palomäki 2005.) Vanhempien suhtautumiseen tilanteeseen vaikuttaa se, miten ammattitaitoisesti hoitohenkilökunta osaa antaa ensitiedon. Erityisen tärkeää on se, etteivät vanhemmat tunne jääneensä yksin. Vanhemmat ovat varhaiskuntoutustiimin tärkeimmät työntekijät, joten heidän tulee saada kaikki mahdollinen tuki selvitäkseen alkushokista ja seuraavista kuukausista. (Palomäki 2005.)

18 Lasten näkövammojen päädiagnoosit Näkövammaisista lapsista poikien osuus ikäryhmästä 0 17 vuotta on suurempi kuin tyttöjen. Tämän ikäryhmän yleisimmät näkövammojen diagnoosit ovat näköratojen eisynnynnäiset viat (37 %). Näillä tarkoitetaan kaikkia niitä näköhermojen ja muiden näköratojen vikoja, jotka eivät ole synnynnäisiä kehityshäiriöitä: näköhermonpään (papillan) turvotus, näköhermon tulehdus ja surkastuma, näköhermojen risteyksen (kiasma) ja näkökeskuksen viat. Tälle ryhmälle ovat näkökentän puutokset tyypillisiä. Synnynnäiset kehityshäiriöt ovat olleet jo pitkään laskussa. Niiden osuus on 26 %. Synnynnäisiä kehityshäiriöitä ja epämuodostumia ovat mm. silmien etuosan, takaosan ja näköratojen kehityshäiriöt, albinismi (silmien melaniininpuutostila) sekä synnynnäinen harmaakaihi. Keskosille annetun happihoidon aiheuttaman verkkokalvovaurioiden (ROP) osuus näkövammadiagnooseita on 7 %, ja 10 % osuuden muodostaa verkkokalvon perinnölliset rappeumat. Tämä on ryhmä, johon kuuluvat mm. retinitis pigmentosa sekä Usherin syndrooma. Näkökentän alueellinen asteittainen hämärtyminen tai kaventuminen (putkinäkö) on tyypillistä tälle diagnoosiryhmälle. (Ojamo 2001, 53 54; Ojamo 2004, ) Loput 20 % lasten ja nuorten näkövammojen aiheuttajista muodostuvat suonikalvon vioista, myopia malignasta, kasvaimista, näköhäiriöistä, silmävärveestä (nystagmus) ja muista määrittämättömistä diagnooseista (Ojamo 2004, 19). 3.2 Lisävammattoman näkövammaisen lapsen kehitys Ei näkövammaisen vastasyntyneen lapsen verkkokalvon (retinan) sauva- ja tappisolut jatkavat differentoitumistaan neljän ensimmäisen elinkuukauden ajan. Kehityksen seurauksena muodostuu binokulaarisen näkemisen perusta. Tietyt hermoratayhteydet ovat jo kehittyneet ennen syntymää, mutta kompleksisuus lisääntyy ensimmäisinä elinkuukausina ja - vuosina visuaalisten ärsykkeiden vaikuttaessa niihin. Tämän vuoksi varhaislapsuus on kriittinen periodi myös näön kehityksen kannalta. (Koskiniemi & Donner 2004, 31.)

19 19 Vastasyntyneiden näkökyky on aktiivinen ja lapsi käyttää näköaistiaan heti syntymästään lähtien (Brumer & Enckell 2005, 15). Sen asema johtavana informaatiokanavana tulee tärkeämmäksi vasta myöhemmin. Tärkeämpiä informaationlähteitä lapsen hyvälle ololle ja turvallisuuden tunteelle ovat ihotunto, erityisesti suunseudun tunto, maku- ja hajuaisti, sisäkorvan tasapainoaisti sekä kinestesia (tieto nivelten ja lihasten liikkeistä). (Hyvärinen 1984, 33; Kiviniemi 1989, 10.) Näkevä vastasyntynyt seuraa häntä kiehtovia kohteita, etenkin kasvoja ja niiden ilmeitä. Jos lapsi on näkövammainen, vanhemmat kokevat huonommuutta siitä, että he eivät onnistu luomaan katsekontaktia lapseensa. Vanhempien kriisi vaikeuttaa lapsen pitämistä sylissä. Sylissä pitäminen on kuitenkin ensimmäisten viikkojen tärkein kontaktitilanne näkövammaiselle lapselle. (Hyvärinen 1984, 33.) Vauvan minuus syntyy yhdessäolon kokemuksista. Tämä minuus on ruumiillinen, tiedostamaton ja ei-kielellinen ja se säätelee tunnepitoisen kokemuksen itsestä ja toisesta. Jos vastavuoroinen yhdessäolo ei onnistu, epäonnistuu myös vauvan itsesäätely. Tällöin vauvan ydinminuus on hauras ja vauva on itkuinen, levoton ja ahdistunut. (Brumer & Enckell 2005, 16.) Näkövammaisen lapsen ja aikuisen kontakti tapahtuu kosketuksen välityksellä, koska kuulo ei pysty välittämään läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lapsen tulisi olla mahdollisimman paljon sylissä, jotta hän oppisi tajuamaan liikkeitä ja hahmottamaan kehoaan. On tärkeää, että hoitoon liittyvät toimenpiteet (pukeminen ja vaipanvaihto) tehdään pitämällä lasta sylissä. Näkevä lapsi oppii hahmottamaan kehoaan ja ympäröivää tilaansa katselemalla käsiään eri etäisyyksiltä. Näkövammainen lapsi täytyy opettaa tähän erilaisin harjoituksin. (Hyvärinen 1984, 36; Hänninen & Marila 2005.) Normaalisti lapsen kehityksessä näkö saa merkittävän osuuden kuuden viikon ikäisenä ja kolmannesta elinkuukaudesta lähtien näkö on tärkein aistitoiminta ympäristön tutkimisessa koko ensimmäisen elinvuoden ajan. Jos näköaisti on puutteellinen, lapsen täytyy kehittää maailmankuvaansa muiden aistien välittämän informaation kautta. (Hyvärinen 1984, 33 34; Kiviniemi 1989, 10.)

20 20 Ei-näkövammaisen kuuden kuukauden ikäisen lapsen silmän motoriikka on yhtä kehittynyt kuin aikuisella. Tämän ikäinen lapsi tarkastelee itseään innokkaasti peilistä ja fiksoi katseensa haluamaansa kohteeseensa. Puolivuotias kykenee erottamaan kuvioita, joissa on vain pienet kontrastierot lähes samalla tavalla kuin aikuinen. Näöntarkkuus tuossa iässä on sama kuin aikuisella. (Erhardt 1990, 52 56; Hyvärinen 1984, ) Lapset alkavat katsella 7-10 kuukauden iässä yksinkertaisia kuvakirjoja ja seuraavat mielellään katseellaan, kun aikuinen piirtää heille ja samalla kertoo piirtämästään. Tässä ikävaiheessa lapset tunnistavat oman perheen jäsenet ja alkavat vierastaa tuntemattomia henkilöitä. He pystyvät huomaamaan mielenkiintoiset lelut ja tavarat useamman metrin etäisyydeltä. He pitävät piilosilla olosta ja osaavat tunnistaa osittain piilotettuja tavaroita. (Hyvärinen 1998, 13.) Näkövammainen lapsi ei ole kiinnostunut ympäristöstään samalla tavalla kuin näkevä lapsi. Näkevä lapsi liikuttaa ja kohottaa päätään nähdäkseen ympäristöään, mutta näkövammaisella lapsella ei ole mitään syytä nostaa päätään. Kuitenkin pään kohottaminen on tärkeä motorinen funktio, joka aikaansaa muita motorisia toimintoja, jotka ovat välttämättömiä ryömimisen oppimiselle. Näkövammainen lapsen kanssa tehdään sellaisia harjoituksia, joilla kehitetään ja vahvistetaan heidän niskalihaksistoaan. Lapsen on osattava nostaa päätään myös siksi, että hän voisi alkaa katselemaan ympärilleen ja harjoitella näkemistoimintoja. (Hyvärinen 1984, 35 36; Hänninen & Marila 2005.) 3.3 Lapsen näön kehitys ja näkövamman vaikutus siihen Normaalin näön omaavalla vastasyntyneellä on aluksi huono näöntarkkuus ja kontrastien erotuskyky. Näkötoimintojen kehittyminen kuitenkin on ensimmäisten kuukausien aikana erittäin nopeaa. Ensimmäisen kuukauden aikana normaalisti näkevä vauva alkaa katsella aktiivisesti kasvojensa lähellä olevia kohteita, kuten ihmisen kasvoja tai liikkuvia esineitä. Ensimmäisten elinviikkojen aikana hän kykenee jo katsekontaktiin ja pystyy liikuttamaan päätään sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Vastasyntyneen katse kertoo vauvan hermoston kypsyydestä. (Brumer & Enckell 2005, 15; Hyvärinen 1984, 12.)

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: VAMMAISTYÖ

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot