Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes

Transkriptio

1 Näön n ongelmien esiintyvyys koti- ja laitosväest estössä sekä näköön n liittyvät ongelmat Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes Jonas Heiska: Sokea 1 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 2 1

2 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 3 Näkökyvyn kyvyn määm ääritys RAIjärjestelmässä Koti- ja laitoshoidossa sama Tarkoitus selvittää näkökyky riittävässä valaistuksessa 4 2

3 Näkökyvyn kyvyn määm ääritys RAIjärjestelmässä Koti- ja laitoshoidossa sama Tarkoitus selvittää näkökyky riittävässä valaistuksessa 5 Näkökykykyky International statistical classification of diseases, injuries and causes of death,, 10th revision (ICD- 10): H54 (9)( ) : visual impairment includes low vision as well as blindness; low vision is defined as visual acuity of less than 6/18, but equal to or better than 3/60, or a corresponding visual field loss to less than 20 degrees in the better eye with best possible correction (ICD-10 visual impairment categories 1 and 2); blindness is defined as visual acuity of less than 3/60, or a corresponding visual field loss to less than 10 degrees in the better eye with best possible correction (ICD-10 visual impairment categories 3, 4 and 5). 6 3

4 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 7 Vanhuus ja näkökykyn kyky Jokaista elettyä 13 vuotta kohti valon tarve kaksinkertaistuu edelliseen nähden. Mitä vanhempi silmä, sen suurempi valomäärä tarvitaan pimeään sopeutuneella silmällä näkemiseen ja pimeästä valoisaan tultaessa "toipuminen" on hitaampaa Linssin / lasiaisen rappeutuminen lisää valon hajontaa. Perifeerinen värinäkö rapautuu Kontrastien erotuskyky heikkenee Seniili mioosi ja verkkokalvon perifeerinen rappeutuminen kaventavat näkökenttää 70 ikävuoteen mennessä 33 % näköhermon pään säikeistä on kadonnut ja näköhermon hermoärsytyksen kulku hidastuu Seniili skotooma kasvaa Hämäränäön heikkeneminen, linssien sameneminen eri tahtiin ja binokuläärisen näön (syvyysnäön) heikkeneminen Linssin puuttuminen (kaihileikkaus) altistaa häikäisylle Iän mukanaan tuovat yleiset kehon muutokset heikentävät tasapainoon liittyviä säätelyjärjestelmiä, jolloin näkökyvyn merkitys korostuu 8 4

5 Näön n huononeminen iäkki kkäällä Osittainen tai täydellinen näön menetys on yhteydessä mm aistiharhoihin (Komeima et al. 2005) depressioon (Rowner and Casten 2002) Toimintakyvyn menetykseen (Rowner and Casten 2002, Klein et al. 2004), falls (Coleman et al. 2004, Klein et al. 2005) ja murtumiin (Klein et al. 2004) Kyseiset ongelmat yhdessä näön menetyksen kanssa vaikeuttavat omatoimista selviytymistä ja kykyä huolehtia muista (olla omaishoitaja) (Stevenson et al. 2004) Institutionalisaation uhka lisääntyy (Klein et al. 2004). Vaikea molemminpuolinen näön menetys lisää kuolemaan johtavien onnettomuuksien riskiä (Lee et al. 2003). 9 Vanhus ja näkökykyn kyky Laitoshoidossa asuvalla 75 + väestöllä 4 x todennäköisemmin huono näkökyky ja 3x todennäköisemmin ERITTÄIN huono näkökyky kuin samanikäisellä avoväestöllä (Klein et al 1996) Laitoshoidossa molempien silmien sokeus jopa 19% (15-29 % riippuen ikäryhmästä) (Tielsch et al NEJM 1995) 10 5

6 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 11 Laitosasukkaiden näkökykykyky Normaali näkön PT:65% VK:54% TK:49% Noin joka toinen on jonkin asteisesti heikkonäköinen inen (D1>0) TK-asuminen Vanhainkoti 0 Näöstä aiheutuva toiminnallinen haitta on joka viidennellä Riittävä Hieman heikentynyt Kohtalaisesti heikentynyt Huomattavasti heikentynyt Ei toiminnallista näkykykyä Palvelutalo Vanhainkoti TK-asuminen Palvelutalo 12 6

7 Normaali näkön PT: 65% KH: 74 % LAH: 84 % Kotihoidon asiakkaiden näkökykykyky Noin joka viides on jonkin asteisesti heikkonäköinen inen (D1>0) Näöstä aiheutuva toiminnallinen haitta on joka 10:nnellä (9%) Riittävä Hieman heikentynyt Kohtalaisesti heikentynyt Huomattavasti heikentynyt Ei toiminnallista näkykykyä Palvelutalo Kotihoito LAH LAH Kotihoito Palvelutalo 13 Kotihoidon asiakkaiden näkökykyn kyky 11 maassa (The Ad-HOC study) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Norway Sweden Finland FIN-New Denmark Iceland The Netherlands UK CZ Germany Italy France 14 7

8 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 15 Laitos: Silmälasien lasien (muun apuv.) käyttö näkökyvyn kyvyn mukaan Silmälasit (muu apuv.) PT:81% VK:63% TK:52% Miltei joka toinen (44 %) jonkin asteisesti heikkonäköisistä on ilman silmälaseja tms. apuvälinettä Silmälasit (muu apuv.) puuttuvat heikkonäköiseltä PT:17 % VK:41 % TK:51 % Riittävä Hieman heikentynyt Kohtalaisesti Huomattavasti Ei heikentynyt heikentynyt toiminnallista näkykykyä Palvelutalo Vanhainkoti TK-asuminen TK-asuminen Vanhainkoti Palvelutalo 16 8

9 Laitos: Silmälasien lasien (muun apuv.) puuttuminen dementian asteen mukaan Dementian aste vaikeutuu TK-asuminen Vanhainkoti Palvelutalo Palvelutalo Vanhainkoti TK-asuminen 17 Laitos: Silmälasien lasien (muun apuv.) puuttuminen dementian asteen mukaan heikkonäköisill isillä Dementian aste vaikeutuu TK-asuminen Vanhainkoti Palvelutalo Palvelutalo Vanhainkoti TK-asuminen 18 9

10 Laitos: Näkökyky N kyky ja seisomatasapaino Seisomatasapaino on normaali sitä harvemmin mitä heikentyneempi on näkökyky 19 Laitos: Näkökyky N kyky ja seisomatasapaino Seisomatasapaino on normaali sitä harvemmin mitä heikentyneempi on näkökyky 20 10

11 Jokin silmäsairaus sairaus kirjattu Laitos: (ikä ka 83v) jokin silmäsairaus 12,6 % Katarakta 5,3 % Diabeettinen retinopatia 0,6 % Glaukooma 6,4 % Silmänpohjan rappeuma 2,0 % Kotihoito (ikä ka 78v) jokin silmäsairaus Katarakta 9,4 % Glaukooma 7,0 % 21 Näköön n liittyvät t tekijät: t: testattu Ikä ja sukupuoli Kognitio (CPS) ja sekavuus (B5) Toimintakyky (ADL) Masennus (DRS) Sosiaalinen aktiivisuus (SES), epävakaat ihmissuhteet Käytösoireet, harhaluulot, aistiharhat Kuulo ja kommunikaatio Onnettomuudet: kaatuilu, murtumat Inaktiivisuus (QI 27) Sitominen Ravitsemus 22 11

12 Heikkonäköisyyteen liittyvät tekijät laitoshoidossa Tekijä Dementian aste Sekavuuden aste Toiminnanvajeen aste (ADL) Sosiaalinen osallistuvuus (SES) Inaktiivisuus (QI 27) Hoidon / avun vastustelu Jokin silmäsairaus Aliravitsemus (BMI>20) Ikä Sukupuoli Riski Luottamusväli , Vahvuudet Laitoshoidon vahvuudet ja kehittämiskohteet Heikkonäköisiä ei sidota useammin kuin muitakaan Kaatuilua ja onnettomuuksia ei esiinny useammin kuin muillakaan Kehittämiskohteet Elämään osallistuminen Silmäsairauksien hoito Asianmukaiset näön apuvälineet 24 12

13 Näköön n liittyvät t tekijät: t: testattu Ikä ja sukupuoli Kognitio (CPS) Toimintakyky (ADL ja IADL) Masennus (DRS) Sosiaalinen aktiivisuus, epävakaat ihmissuhteet, eristyminen yksinäisyys Käytösoireet (vähän), harhaluulot, aistiharhat Kuulo ja kommunikaatio Onnettomuudet: kaatuilu, murtumat Ravitsemus Ympäristön esteettömyys ja valaistus Palvelujen käyttö 25 Heikkonäköisyyteen liittyvät tekijät kotihoidossa Tekijä Riski Luottamusväli Ei IADL vajetta Lievä IADL vaje Vaikea IADL-vaje Huonokuuloisuus Epävarma kävely Mekaanisesti käsitelty ruoka Katarakta Glaukooma Asunnon huono valaistus Ikä Nainen ,

14 Heikkonäköisyyteen isyyteen liittyvät t tekijät kotihoidossa Vahvuudet Kaatuilua tai onnettomuuksia ei useammin kuin muilla Sosiaalista eristymistä ei useammin kuin muilla Ei selkeää viitettä aliravitsemuksesta Kehittämiskohteet Valaistuksen riittämättömyys Itsenäisen selviytymisen tukeminen - suuri IADL avun tarve 27 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja näkö Vanhuspalveluiden asiakkaiden näkökyky laitosasukkailla kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa ja päätelmät Juho Rissanen: Sokea 28 14

15 Yhteenvetoa -1 Suomalaisissa vanhuspalveluissa alentunut näkökyky on yleistä. Valtaosa laitosväestöstä potee samanaikaisesti kognition vajetta jolloin hahmotushäiriöiden, virhetulkintojen ja sekavuuden uhka kasvaa. Silmälasien tms. näön apuvälineiden käyttö tuppaa unohtumaan tai niiden käytön merkitystä ei tulla ajatelleeksi 29 Yhteenvetoa -2 Näön alenema ei vaikuta olevan itsenäinen turvallisuutta vaarantava tekijä (hyvä) Heikkonäköisillä on kuitenkin taipumus eristyä sosiaalisen elämän ulkopuolelle laitoksissa ja on epäiltävissä että he syövät muita asukkaita huonommin Kotihoidon asiakkailla valaistusolosuhteisiin panostaminen on erityinen kehittämiskohde 30 15

16 Yhteenvetoa -3 Vanhuspalvelujen päämäärä toimintakyvyn ylläpito kärsimyksen lievittäminen arjessa selviäminen

17 33 17