SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta"

Transkriptio

1 SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta Mikael Mustonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mikael Mustonen. Suurennuslaseja lainaamassa. Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta. Opinnäytetyö. Syksy Järvenpää. 130s. Liitteitä 4. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi. Tutkimus käsitteli heikkonäköisten henkilöiden apuvälineprosessin toteutumista. Tutkimuksessa selvitettiin saavatko heikkonäköiset asiakkaat heille suositeltuja näkemisen apuvälineitä ja millaisia ongelmia apuvälineprosessissa ilmenee. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee näkövammaisuutta ja silmätauteja luoden perusnäkökulman heikkonäköisen henkilön apuvälinetarpeeseen. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään apuvälineprosessien toimintaa suosittelija asiakas kustantaja-akselilla. Tutkimuksen alkuvaiheessa seurattiin apuvälineprosessien toteutumista. Tästä vaiheesta saatiin määrällinen tieto apuvälineiden myöntämisestä. Toisessa vaiheessa tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa tutkimushenkilöä teemahaastatteluna. Henkilöt oli jaettu eri ryhmiin apuvälineprosessin toteutumisen mukaisesti. Tutkimuksen mukaan näkövammaisten apuvälinepalvelu toteutui määrällisesti tulkittuna suhteellisen hyvin. Vain muutamia kielteisiä päätöksiä mahtui joukkoon. Siitä huolimatta teemahaastatteluista tuli esiin asiakkaiden tyytymättömyys apuvälineprosessin toimintaan. Asiakkaat kokivat apuvälinepalvelun rakenteellisesti huonosti toimivaksi, prosessin hitaaksi ja toimintaan sisältyvän paljon epäselvyyksiä. Lisäksi apuvälineprosessissa oli kohdattu syyllistämistä, ongelmallista kohtaamista, byrokraattisuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta. Asiasanat: näkövammaisuus, heikkonäköisyys, apuväline, apuvälinepalvelu, apuvälineprosessi

3 ABSTRACT Mikael Mustonen. Borrowing magnifying glasses. A follow-up of visually impaired patients aid service implementation. 130p. 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Option in social services and education. Degree: Bachelor of Social Services. The study deals wiht implementation of visually impaired people s aid processes. The aim of the study was to research if visually impaired patients get the optical or technical aids they are recommended to, and what kind of difficulties occur in the process. The theory part of the study deals with visual impairment and ophthalmological disorders giving a basic perspective to the need of visual aids of visually impaired. The theory part includes aid processes between recommender, patient and provider. In the first part of the study the processes of implementation of optical and technical aids were followed. Gathering of quantitative data was done in this phase of the study. In the second part of the study there were eight theme interviews for patients who were in the research group. Patients were divided into groups according to how the aid process was implemented. According to the quantitative results, aid service was realized relatively well. There were only few rejections of recommended optical or technical aids in this test group. However, in theme interviews dissatisfaction concerning aid service functioning emerged. Patients felt that aid service did not function well, the process was slow and there were lot of unclarities. They felt they had been offended, there were problems in how they were encountered, bureaucracy, unfairness and unreasonableness in the process. Key words: Visual impairment, reduced vision, aid, service for aids, aid process

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 NÄKÖVAMMAISUUS JA APUVÄLINEET Näkövammaisuus Näkövammautumisen syyt Näönkuntoutus ja apuvälinepalvelut Apuvälinetarve Apuvälinesovitus Apuvälinepalveluprosessi Apuvälineprosessin ongelmakohdat 25 3 VIITEKEHYS Lait ja asetukset Tutkimukset ja kirjallisuus Toimintaympäristö Näkövammaisten keskusliitto ja Näkökeskus Visio Keskussairaalat ja Kela 34 4 KESKEISET KÄSITTEET 36 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 38 6 TUTKIMUSPROSESSI Aineistonkeruu Aineiston analysointi 49 7 TUTKIMUSTULOKSET Apuvälinesuositusten toteutuminen Haastatteluaineiston tulokset A1-ryhmän haastattelut A2-ryhmän haastattelut B-ryhmän haastattelut C-ryhmän haastattelut Puhelinhaastattelut Haastattelujen koonti Apuvälineprosessikohtainen tarkastelu Apuvälineprosessikohtainen tarkastelu ryhmäkohtaisilla 90 indeksiarvoilla 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Apuvälineiden saatavuus Teemahaastattelut Rivien välit Onko hyvä palvelu riittävää palvelua Konkluusio 107 LÄHTEET 108 LIITE 1: Kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun seuranta: Lomake A 111 LIITE 2: Kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun seuranta: Lomake B 113 LIITE 3: Suostumus kuntoutuksen ja apuvälinesaannin seurantaa 115 koskevaan tutkimukseen LIITE 4: Tutkimustaulukko 116

5 1. JOHDANTO 5 Opinnäytetyössäni tutkin heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumista. Painopisteenä työssä on, saavatko heikkonäköiset asiakkaat apuvälineitä, joita heille Näkökeskus Visiosta suositellaan ja millaisia ongelmia apuvälineprosessissa tulee esiin. Olen työskennellyt näkövammaisten kuntoutuksessa jo yli kymmenen vuotta, josta viimeiset yhdeksän Näkövammaisten keskusliiton näönkuntoutukseen erikoistuneessa yksikössä, Näkökeskus Visiossa. Työssäni olen joutunut huomaamaan, että apuvälinepalvelua koskevat lait, asetukset ja suositukset tulkitaan eri tahoilla hyvin eri tavoin. Apuvälineen suosittelija löytää laista perusteet apuvälineen suositteluun, ja maksaja taas perusteet kieltäytyä myöntämästä apuvälinettä. Kaikkien lakien ja muiden sitovien säädösten ja ohjeiden yli näyttää liian usein ajavan apuvälineen kustantajan taloudellinen tilanne ja paineet säästöihin. Sanktioita tällaisesta toiminnasta ei ole olemassa. Asiakkaan, heikkonäköisen henkilön, kohdalla ongelmat apuvälineiden saannissa näyttäytyvät usein kohtuuttomuutena. Lähes aina heikkonäköinen henkilö on aidosti apuvälineen tarpeessa. Apua tarvitsevana henkilönä hänen on hyvin vaikea käsittää, miksi juuri heikkonäköisten auttamiseen asetettu taho kieltää häneltä avun. Usein apuvälineet ovat niin kalliita, että harvalla yksityisellä ihmisellä on varaa niihin, etenkään mikäli näön heikentymisen takia on menettänyt työpaikkansa ja joutunut mahdollisesti turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen edes normaaleista elämisen kuluista. Opinnäytetyön alkuosa keskittyy varsinaisen tutkimukseni taustoihin. Käsittelen näkövammaisuuden, näönkuntoutuksen ja apuvälineprosessin melko laajasti, samoin kuin tutkimukseeni liittyvän toimintaympäristön. Päädyin tällaiseen esitysmuotoon siitä syystä, että näkövammaistyö ja apuvälineprosessit ovat keskimäärin melko vieraita käsitteitä. Haluan siis antaa lukijalle kattavat taustatiedot tutkimukseeni liittyvistä tekijöistä. Nämä teemat antavat selvän kuvan siitä mitkä osatekijät ovat vaikutta-

6 6 massa heikkonäköisen henkilön apuvälinepalvelussa. Esittelemäni teemat painottuvat monin paikoin tarkastelemaan asiaa Näkökeskus Vision näkökulmasta. Tämä asetelma on tarkoituksellinen ja harkittu, sillä nimenomaan tästä alkuasetelmasta koko opinnäytetyöni on lähtenyt liikkeelle. Tutkimukseni loppuosassa selvitän opinnäytetyöni prosessin, siitä saadut tulokset ja arvioin kokonaisuutta. Menetelmällisesti opinnäytetyöni rakentuu apuvälineiden saamisen osalta määrälliseen seurantaan. Tästä esitän keskeiset tunnusluvut apuvälinepalvelun toteutumasta. Toisessa vaiheessa tutkimuksen pääpaino on teemahaastatteluissa, joita tein yhteensä kahdeksalle henkilölle. Aineistoa analysoin aineistolähtöisen analyysin menetelmää mukaillen. Tärkeimpänä tämän vaiheen asiana oli saada asiakkaiden ääni kuuluviin, jotta saisin yhdistettyä laadullisen elementin määrälliseen aineistoon. Tutkimus on merkityksellinen oman työni ja työpaikkani kannalta. Reaalista tietoa apuvälineiden saannista ei ole ollut olemassa. Tutkimukseni antaa näkökulman työmme laadun arviointiin, ja tuo esiin sen puolen apuvälineprosessista, jota me Näkökeskus Visiossa emme juuri pääse näkemään.

7 2. NÄKÖVAMMAISUUS JA APUVÄLINEET Näkövammaisuus Näkövammaisuudella tarkoitetaan näön heikkenemistä siinä määrin, että henkilö voidaan määritellä virallisesti näkövammaiseksi. Tällöin käytetään WHO:n määritelmää näkövammaisuudesta, jonka perusteella virallisen näkövammaisuuden rajana pidetään näöntarkkuusarvoa V=0,3 tai näkökentän voimakasta kaventumaa (Ojamo 2007, 2). Lisäksi yleisen haitta-astemäärityksen pohjalta henkilön saavuttaessa haitta-prosentin 50, luokitellaan hänet näkövammaiseksi. Näkövammaisuus tarkoittaa siis yksinkertaisimmillaan selvästi heikentynyttä näkökykyä. Tyypillisesti heikentynyt näkökyky tarkoittaa näöntarkkuuden laskua tai näkökentän kaventumista. Henkilöä ei määritellä näkövammaiseksi mikäli näöntarkkuus paranee lasikorjauksella näöntarkkuusrajan V=0,3 yläpuolelle. Kun näöntarkkuus on alle V=0,05, määritellään henkilö sokeaksi, vaikka hänellä vielä olisikin näönvaraista toimintaa jonkin verran (Kuvio 1.). KUVIO 1. Näkövammaisuus näöntarkkuuden mukaan WHO:n määritelmä näkövammaisuudesta sisältää viisi eri näkövammaisuuden luokkaa. Ensimmäinen ryhmä, WHO 1, tarkoittaa heikkonäköis-

8 8 tä, toinen, eli WHO 2 vaikeasti heikkonäköistä, WHO 3 syvästi heikkonäköistä, WHO 4 lähes sokeaa ja viimeinen, eli WHO 5, täysin sokeaa (Kuva 2;Taulukko 1.). KUVIO 2. Näkövammojen vaikeusasteluokitus WHO:n suosituksen mukaisesti näöntarkkuuden perusteella Näkövammaisuuden luokitukseen heikentyneen näöntarkkuuden ja kaventuneen näkökentän lisäksi voivat kuitenkin vaikuttaa myös muut tekijät, kuten voimakas hämäräsokeus, häikäistymisherkkyys tai kaksoiskuvat. Luokituksissa käytetään myös haitta-astetta sekä haittaluokkaa. Käytännössä haitta-aste ja haittaluokka määritetään näkemisen eri osa- esiintyvien ongelmien tai toimintakyvyn puutteiden pohjalta. Vii- aluilla denkymmenen prosentin haitta-aste vastaa WHO:n luokituksessa en- heikkonäköisten ryhmää. Tällöin haittaluokka on 10. Haitta- simmäistä, asteprosentin ja haittaluokan noustessa vastaavasti WHO:n luokitus nousee.

9 TAULUKKO 1. Näkövammojen luokitus WHO:n mukaan 9 Käytännössä näkövammaisuus tarkoittaa näkökyvyn heikkenemisestä aiheutuvia huomattavia haittoja ja ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Siihen, kuinka suuri haitta henkilölle aiheutuu vammasta, voivat vaikuttaa esimerkiksi vammautumisikä, kyky sopeutua psyykkisesti ja kyky oppia uutta. Lähes aina näkövammaisen henkilön keskeisenä ongelma- ettei na on tarkan näkemisen vaikeus. Toisena yleisenä ongelma on liikkumisen vaikeus. Käytännössä näkövammautunut henkilö saattaa joutua luopumaan hyvinkin paljosta näkökyvyn heikennyttyä. Lukeminen tulee kohtuuttoman vaikeaksi, asiointi kaupoissa, pankeissa ja virastoissa vaikeutuu merkittävästi. Henkilö ei pysty välttämättä lukemaan edes omaa postiaan vaan joutuu pyytämään tähänkin apua. Hän ei ehkä pysty liikkumaan itsenäisesti kaikissa olosuhteissa, esimerkiksi hämärään aikaan, tai hän saattaa kärsiä niin voimakkaasta häikäistymisherkkyydestä, hän pysty pitämään kotonaan valoja päällä, puhumattakaan siitä että hän lähtisi ulos kirkkaana aurinkoisena päivänä. Näkövammaisen henkilön näönvarainen suorituskyky on siis voimakkaasti heikentynyt. Näön on katsottu olevan vastuussa noin 80 prosentista kaikesta havainnoinnista ja informaation vastaanotosta. Kun näin voimakas aistitoiminto heikkenee ratkaisevasti, on henkilön informaation vastaanotto huomattavasti heikentynyt.

10 10 Virallisen näkövammaisuuden ja normaalin näön välimaastoon mahtuu suuri joukko henkilöitä, joiden näkö on jossain määrin heikentynyt. Täl- Näköongelmaiseksi määrit- löin puhutaan näköongelmaisista henkilöistä. telyyn ei ole olemassa mitään selkeää ohjeistusta. Termi ei ole virallinen, vaan pikemminkin käytännön muovaama, vakiintunut ilmaisu. Kyseessä on siis henkilö, jolla on selviä ongelmia näössä, mutta hän ei kuitenkaan saavuta näkövammaisuuden rajaa. Joissakin tapauksissa näköongelmaisuuden ja näkövammaisuuden raja on häilyvä. Näkövammaisten määrästä puhuttaessa merkittävä asia on suurten ikäluokkien ikääntyminen. Vuonna 2006 arvioitiin Suomessa olevan noin näkövammaista, joista oli ikääntyneitä. Toisin sanoen joka kymmenes ikääntynyt henkilö on näkövammainen. Väestön kehitysennusteiden mukaisesti ikääntyneitä näkövammaisia henkilöitä vuonna 2030 on noin Tällä aikajanalla mitattuna ikääntyneiden näkövammaisten määrä tulee siis lähes kaksinkertaistumaan. (Mustonen 2004, 2-3.) Tällä hetkellä työikäisiä näkövammaisia Suomessa on noin ja alle 18-vuotiaita (Ojamo 2007.) 2.2. Näkövammautumisen syyt Näön heikkenemiseen ja sitä kautta näkövammautumiseen voi olla monia syitä. Tyypillisin näkövammaisuuden aiheuttaja tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin ikääntymisen aiheuttama silmänpohjan ikärappeuma. Lisäksi on useita silmäsairauksia, jotka voivat iästä riippumatta aiheuttaa näkövammaisuutta. Sairauksien lisäksi myös silmiin kohdistuneet vammat voivat aiheuttaa näön voimakkaan heikentymisen ja näkö- vammautumisen. Verkkokalvon ikärappeuma on yleisin (42,3 % kaikista) näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Vuonna 2006 lähes 60 % uusista rekisteröidyistä näkövammaisista sairasti juuri verkkokalvon ikärappeumaa (Ojamo 2007). Vuosittain vammautuu siis henkilöä tämän sairauden seurauksena (Mustonen 2006, 7).

11 11 Verkkokalvon ikärappeuma aiheuttaa puutosalueen näkökentän keskei- eli tarkan näön alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että selle näöntarkkuus heikkenee hyvin voimakkaasti, jopa kahdeskymmenesosaan normaalista, lukemisesta tulee hyvin hankalaa, jopa mahdotonta, kasvojen tunnistaminen vaikeutuu, tarkkojen tehtävien tekeminen vaikeutuu ja ylipäätään kaikki tarkkaa näkemistä vaativat tehtävät vaikeutuvat. Kuitenkin liikkumisnäkö säilyy. Vain keskeinen alue näkökentästä heikkenee tai häviää kokonaan, mutta ympäröivä näkökenttä (perifeerinen kenttä) säilyy. (Lindstedt 1984, 39; Seitsonen 2008,15.) Verkkokalvon pigmenttisurkastuman, eli retinitis pigmentosan voidaan katsoa olevan toiminnallisesti vastakkainen tilanne verkkokalvon ikärappeumalle. Retinitis aiheuttaa usein kaventuneen näkökentän eli putkinäön, joka pahimmillaan saattaa olla halkaisijaltaan vain parin asteen luokkaa. Näöntarkkuus saattaa kaventuneessa kentässä kuitenkin olla täysin normaali. Myös selvästi normaalia voimakkaampi häikäistymisherkkyys on tyypillinen oire. (Heckenlively & Krauss 1988, 25.) Teollisuusmaissa diabeettinen verkkokalvosairaus (retinopatia) on yleisin työikäisen väestön sokeuden aiheuttaja. Diabetes vaikuttaa haitallisesti verisuoniin silmässä. Tyypillisesti silmänpohjaan kasvaa niin sanottua uudissuonitusta, joka aiheuttaa kiristystä verkkokalvoon ja voi saada aikaan verkkokalvon irtauman. Tilaan liittyy usein verenvuotoja lasiaisti- uudissuonten heikon rakenteen vuoksi. (Saari 2001, 362.) Eri poti- laan lailla tauti ilmenee hyvin eri tavoin. Joillakin henkilöillä esiintyy vain lieviä muutoksia silmässä ja näkö pysyy hyvänä. Toisilla keskeisten alueiden muutokset silmänpohjassa vievät lukunäön (diabeettinen maculopatia). Jos uudissuonitusta kehittyy, on näkö vaarassa silmänsisäisten verenvuotojen ja sidekudosmuodostuksen takia (proliferatiivinen retinopatia). (emt. 363.) Glaukooma eli silmänpainetauti on sairaus, jossa silmänpaineen kohoaminen aiheuttaa muutoksia näköhermon toiminnassa. Nämä muutokset saattavat johtaa näköhermonpään surkastumiseen ja näkökentän supis-

12 Verkkokalvon irtauman yleisin syy on voimakkaaseen likinäköisyyteen liittyvä verkkokalvon rappeuma. Vanhusväestöllä syynä voi olla mykiön poiston aiheuttamat muutokset yhdessä jo rappeutuneen verkkokalvon kanssa. Tapaturmissa verkkokalvoon saattaa tulla repeämiä, jotka myöhemmin aiheuttavat irtauman. Diabeettisessa retinopatiassa esiintyvät lasiaisen sidekudosmuodostumat saattavat kiristää verkkokalvoa, ja ai- 12 tumiseen. (Tsai 2000, 55.) Glaukooma on yleisesti yli 40-vuotiaiden henkilöiden sairaus. Useimmat potilaat ovat yli 60-vuotiaita. Tosin glaukoomaa on olemassa myös synnynnäinen muoto. Sairaus esiintyy yleensä kummassakin silmässä, ja siihen on perinnöllinen taipumus. (Child 2000, 22.) Harmaakaihilla tarkoitetaan mykiön samentumaa. Samentuma voi syntyä eri syistä, yleisimmin kuitenkin vanhuuden mukanaan tuomana. Vanhuuden kaihi syntyy mykiön tuman kovettuessa ja pigmenttihiukkasten kertyessä siihen. Samentuminen johtuu osittain myös iän mukanaan tuomista aineenvaihdunnan muutoksista. Pääasiallisena oireena kaihi aiheuttaa näöntarkkuuden heikkenemisen. Lisäksi kaihi aiheuttaa voi- mykiön samentuman aiheuttamasta va- makasta häikäistymisherkkyyttä lon hajaantumisesta johtuen. Kaihi hoidetaan leikkauksella, jossa poistetaan mykiö joko kokonaan tai osittain. Nykyisin lähes kaikissa tapauksissa silmään asetetaan keinomykiö. (Lumme 1994, ) Sarveiskalvon kartiopullistuma (keratoconus) on tila, jossa sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin. Pullistuessaan sarveiskalvo menettää symmetrisen muotonsa, sen valontaitto-ominaisuudet heikkenevät voimakkaasti, ja kehittyy voimakasta hajataitteisuutta. Pääasiallisena näön oireena on heikentynyt näöntarkkuus. Joissakin tapauksissa esiintyy sarveiskalvon kartion huipun samenema, joka niinikään heikentää näkemistä. Yleensä keratoconus on molemminpuolinen ja alkaa puberteetin aikaan ja pahe- nee vuosien kuluessa. Alkuvaiheessa keratoconuksen hoitona on kovat piilolasit, joilla pyritään pitämään sarveiskalvo lähempänä normaalia muotoaan. Vaikeissa tapauksissa tehdään sarveiskalvonsiirto, jonka tulokset ovat yleisesti hyviä. (Tervo 2001, )

13 13 heuttaa irtauman. Mikäli verkkokalvo irtoaa kokonaan, kykenee silmä erottamaan vain esim. käden liikkeet tai hyvin lähellä olevat kohteet. Jos verkkokalvo on kauan irti, sokeutuu silmä kokonaan. (Bonnet 1989, ) Näköhermon sairaus aiheuttaa usein näöntarkkuuden heikentymisen, myös värinäössä saattaa olla ongelmia. Lisäksi näkökenttään saattaa tulla puutosalueita. Tyypillisimpiä näköhermosta aiheutuvia näkövam- muotoja aiheuttavat aivopaineen kohoamisen seurauksena maisuuden muodostunut salpauspapilli (staasipapilli), näköhermon tulehdus (optikusneuriitti), joka ilmenee usein MS-taudin ensimmäisenä oireena ja näköhermon surkastuma (optikusatrofia), joka usein syntyy myrkyllisten aineiden tai verenkiertohäiriön seurauksena. (Ojamo 2007, 15; Nikoske- 2001, ) Muista näkövammaisuutta aiheuttavista sairauk- lainen sista neurologiset, päähän kohdistuneet vammat tai esimerkiksi aivoverenvuoto ovat verrattain yleisiä. Tämän tyyppiset vauriot voivat aiheuttaa esimerkiksi näkökentän puolipuutoksia. (Launes & Soinila 2001, 169.) Patologinen likitaitteisuus (myopia maligna) on myös yleinen näkövam- aiheuttaja. Kyseessä on silmämunan liiallinen piteneminen, maisuuden joka voi johtaa verkkokalvon repeytymiseen ja irtaumaan sekä näön me- netykseen. (Ojamo 2007, 15.) Synnynnäiset kehityshäiriöt käsittävät lukuisan määrän erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia ja kehityshäiriöitä. Näitä ovat esimerkiksi synnynnäinen harmaakaihi sekä silmän etuosan, takaosan ja näköratojen synnynnäiset kehityshäiriöt. (emt. 16.) Keskosen verkkokalvosairaus (ROP, retinopathia praematuritatis) on keskosuuden ja sen takia annetun happihoidon seurauksena syntynyt verkkokalvon vaurio, joka voi johtaa verkkokalvon irtaumaan ja silmän sokeutumiseen. (emt. 16.)

14 2.3. Näönkuntoutus ja apuvälinepalvelut 14 Kuntoutus on moniammatillista ja monia tieteen aloja soveltavaa työtä (Sorri & Huttunen & Rudanko 2008, 331). Kuntoutuksen toimintakenttä muodostuu useiden eri tahojen palveluista ja etuuksista, ja sillä tähdätään henkilön toimintakyvyn paranemiseen tai säilymiseen sekä mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen. Kuntoutus täydentää ja tehostaa lääketieteellisen hoidon ja muiden toimintakykyisyyttä tukevien palvelujen vaikutusta. (Paatero & Lehmijoki & Kivekäs & Ståhl 2008, 31.) Kun- on väline vammaisen henkilön toiminnallisten taitojen ja itseluot- toutus tamuksen hankkimiseen. Näiden taitojen avulla hän pystyy selviytymään päivittäisessä elämässään mahdollisimman itsenäisesti vammastaan huolimatta. (Sorri ym. 2008, 331.) Näönkuntoutuksen tavoitteena on maksimoida asiakkaan jäljellä olevan näön käyttömahdollisuuksia (Rudanko 2007, 39) ja minimoida näkövammasta aiheutuvia haittoja. Pyrkimyksenä on tehostaa jäljellä olevan näön käyttöä jokapäiväisen elämän tilanteita ajatellen. Näönkuntoutuksessa heikkonäköinen asiakas oppii tuntemaan ne rajoitukset, joita hänellä näönvaraisessa toimintakyvyssä on ja samoin hän oppii uusia, korvaavia tapoja toimia eri tilanteissa. Näönkuntoutuksella edistetään asi- omatoimisuuden ja elämänlaadun säilymistä. (Rudanko & Leino- akkaan nen 2001, 443.) Näönkuntoutuksen tehtävänä on pyrkiä apuvälineiden ja ohjauksen keinoin sekä olosuhteiden järjestelyillä muokkaamaan asiakkaan tilanne sellaiseksi, että hän voi toimia mahdollisimman normaalisti ilman kohtuuttoman suuria näkemisen ongelmista johtuvia vaikeuksia. Heikkonäköisen henkilön tulee voida työskennellä, toimia ja osallistua haluamallaan tavalla yhteiskunnan toimintoihin. Apuvälineiden vaikutus on merkittävä tilanteessa, jossa toiminta ja osallistuminen on vamman takia heikentynyt. Apuvälineet mahdollistavat toimintakyvyn ylläpitämisen, ja siten myös hyvinvoinnin lisäämisen. Ne lisäävät toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta myös itsenäisyyttä ja omatoimisuutta ehkäisten toisten varaan jäämistä. (Salminen 2003,19; Taipale 2001, 7.)

15 15 Heikkonäköisen henkilön näönkuntoutuksen keskeisiä tekijöitä ovat apuvälineiden sovittaminen ja niiden käytön opetus. Perusteena apuvälineiden määräämiselle (l. suosittelulle) on asiakkaan näkötilanteen mahdollisimman perusteellinen selvitys. Asiakkaan näkö testataan useilta eri näön toimintojen alueilta. Kyseeseen yleensä tulee näöntarkkuuden ja refraktion määrittäminen, kontrastiherkkyyden-, näkökenttien-, värinäön-, hämäräadaptaation-, häikäistymisherkkyyden-, yhteisnäön-, silmälihasten toiminnan- ja lukukyvyn tutkiminen. Lisäksi se mitä asiakas kertoo näkemisen ongelmistaan on erittäin tärkeällä sijalla toimintakyvyn rajoitteita ja apuvälinetarvetta määritettäessä. (Rudanko & Leinonen2001, 444.) Apuvälinepalvelut Suomessa on järjestetty niin, että terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä, sosiaalitoimi asumiseen- ja koulutoimi perusopetukseen liittyvistä apuvälineistä. Kelan vastuulla ovat opiskeluun ja työhön tarvittavat apuvälineet. Lisäksi vakuutusyhtiöt vastaavat apuvälinepalveluista siltä osin, kuin niistä on säädetty liikenne- ja tapaturmavakuutuslaissa. (Kuvio 3.)(Konola + ym. 2003, 33.) KUVIO 3. Apuvälinepalvelut

16 16 Heikkonäköisille henkilöille on olemassa erilaisia apuvälineitä eri tarpeisiin. Karkeasti apuvälineet voidaan jakaa lähikatselun-, kaukokatselun-, häikäistymisen eston-, ergonomian-, atk-työskentelyn apuvälineiksi sekä valaistuksen parantamiseksi. Useimmin heikkonäköinen henkilö tarvitsee apuvälineitä lukemiseen tai muuhun tarkkaa näkemistä vaati- tehtävään. Yleisimmin näitä apuvälineitä ovat suurennuslasit, voi- vaan makkaat lukulasit, elektroniset suurennuslasit ja lukutelevisio. Pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettujen apuvälineiden luovuttamisesta asiakkaalle vastaa sairaanhoitopiiri, ja käytännössä apuvälinepalvelun toteutuksesta vastaa keskussairaala. Näkemisen apuvälineiden saaminen keskussairaalan kautta vaatii pääsääntöisesti virallisen näkövammaisuuden täyttymisen. Keskussairaaloilla on mahdollisuus antaa apuvälineitä myös muille ei-näkövammaisille, joilla on olemassa selvä apuvälinetarve. Mitään velvoitetta ei-näkövammaisten apuvälineitten myöntämiseen keskussairaaloilla ei kuitenkaan ole Apuvälinetarve Apuvälinetarve on hyvin yksilöllinen asia. Henkilöt, joilla on samanlainen näkövamma, voivat tarvita täysin erityyppisiä apuvälineitä. Tähän vaikuttaa pitkälti se, mitä asiakkaan tulisi pystyä apuvälineidensä avulla tekemään. Mikäli hän haluaa lukea paljon, tai esimerkiksi opiskelee, täytyy lukemisen apuvälineet saada kuntoon. Mikäli hän taas haluaa käydä teatterissa tms. tarvitsee hän luultavasti käyttöönsä kiikarin. Näkövammaisten Keskusliitossa vuosina tehdyn ikääntyneille näönkuntoutuksen asiakkaille suunnatussa INK-projektissa todettiin yksilöllisen apuvälinesovituksen olevan äärimmäisen tärkeä juuri siitä syystä että tällöin asiakkaalle saadaan juuri hänen tarpeitaan vastaavat apuvälineet. Näkötilanteen pienetkin eroavaisuudet vaikuttavat apuvälinetar- Samoin apuvälinetarpeeseen vaikuttavat asiakkaan yksilölliset peeseen. tavat ja tottumukset. (Mustonen 2004, 87.) Apuvälinetarve on muutoinkin yksilöllinen. Monet asiakkaat tulevat toimeen yhdellä tai kahdella perustoimintoihin sopivalla apuvälineellä. Kui-

17 Apuvälinesovituksessa lähdetään liikkeelle niistä ongelmista, jotka asia- kas tuo esiin. Yleisin asiakkaan kertoma ongelma on se, että hän ei näe lukea. Tällöin selvitetään millaista tekstiä tulisi pystyä lukemaan ja suh- 17 tenkin valtaosa asiakkaista on sellaisia, että he tarvitsevat hyvin monia eri tyyppisiä apuvälineitä. Näkövammaisten keskusliitossa tehdyn INK-projektin yhtenä päätelmänä onkin nimenomaan se, että apuvälineitä tarvitaan useita eri käyttötarkoituksiin. Ei ole riittävää, että asiakkaalla on vain yksi apuväline lukemiseen. Täytyy ottaa huomioon se, että tilanteet, joissa apuvälineitä tarvitaan, ovat vaihtelevia. On äärimmäisen harvinaista että sama apuväline jolla luetaan pöydän ääressä toimisi myös kaupassa asioitaessa. (emt, 90.) Apuvälinetarve ja apuvälineen käyttö kokonaisuudessaan on prosessi. Apuvälineen kattava käyttötarpeen määritys on vasta ensimmäinen askel prosessissa. Usein todellinen apuvälinetarve selviää vasta pitemmän ajan kuluessa. Asiakkaan tarpeet apuvälineelle voivat muuttua. Hän saattaa alkaa harrastaa jotain uutta tai hänen työnsä saattaa muuttua niin, että entinen apuväline ei enää riitäkään muuttuneisiin tarpeisiin. Toinen merkittävä tekijä apuvälineen määritysprosessissa on se, että apuvälinesovitus ei aina onnistu kunnolla. Sovitustilanteessa apuväline saattaa tuntua sopivalta, mutta reaalisessa käytössä saattaa apuväli- käytössä tai toimivuudessa esiintyä mittavia ongelmia joiden takia neen apuvälineestä ei saada tavoiteltua hyötyä. (Salminen 2003, 26; Mustonen 2004, 90.) Apuvälineitä tulee siis pystyä vaihtamaan tarvittaessa. Lisäksi apuvälinepalvelun tulisi pystyä vastaamaan asiakkaan tarpeeseen melko nopeasti. (Mustonen 2004, 90.) Kun asiakas hakeutuu, ja lopulta pääsee apuvälinesovitukseen, on apuvälinetarve yleensä melko akuutti. Erityi- tärkeää nopea apuvälinepalvelu on niillä henkilöillä, jotka työssään sen tarvitsevat apuvälineitä. Käytännössä heidän on lähes mahdotonta toimia täyspainoisesti työssään ilman sopivia apuvälineitä Apuvälinesovitus

18 18 teutetaan tämä asiakkaan näöntarkkuuteen ja muihin näkemisessä todettuihin ongelmiin. Apuvälinesovitusta siis lähes aina edeltää näön tutkimukset, joitten pohjalta jo hyvin pitkälti voidaan arvioida apuvälinetarvetta. Vaikka apuvälineen sovittaja osaisikin arvioida mikä apuväline asiakkaan käyttöön parhaiten sopii, täytyy asiakkaan mielipidettä apuvälineestä kuunnella. Asiakas itse on asiantuntija siinä miten hän voi hyödyntää eri tyyppisiä apuvälineitä. Apuvälineen sovittajan tulee omaksua rooli erilaisia mahdollisuuksia tarjoavana asiantuntijana. Mikäli asiakas ei itse saa vaikuttaa apuvälinesovitukseen ja tämän seu- rauksena suositeltavaan/määrättävään apuvälineeseen, hän omaksuu helposti passiivisen autettavan roolin. Tällöin hänen on vaikea motivoitua apuvälineen käyttöön. Asiakkaan mielipidettä arvostava ja kuunteleva apuvälinepalvelu lisää apuvälineen käyttöä (Salminen 2003, 23-24). Asiakas kokee olevansa subjektina omassa kuntoutumisessaan ja apuvälinesovituksessaan. Kun asiakas saa itse päättää apuvälinesovituksessa millaisen laitteen hän tarvitsee, kokee hän usein apuvälinesovituksen onnistuneen hyvin. Tai vaikka apuväline ei vastaisikaan asiakkaan käsitystä, on hän kuitenkin edelleen subjekti. Häntä ei ole pakotettu väärän apuvälineen käyttöön, vaan hän on itse valinnut kyseisen laitteen. Usein tällaisessa tilanteessa asiakas ottaa helpommin yhteyttä apuvälineen myöntäneeseen tahoon ja pyytää uutta apuvälinesovitusta. Apuvälineen käytettävyyden tulee olla mahdollisimman hyvä. Tällä tar- sitä, että apuvälineen tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva ja koitetaan sen tulee olla käyttöominaisuuksiltaan yksinkertainen. Asiakkaan tulee tuntea voivansa hallita apuvälinettä. Apuvälineen tulee myös olla muilta ominaisuuksiltaan sopiva. Usein tämä tarkoittaa sitä, että apuvälineen käyttöönotto vaihtelevissa tilanteissa tulee olla nopeaa, apuvälineen tulee olla kevyt ja liikuteltavissa, sen tulee kestää normaalia käyttöä ja sen tulee olla turvallinen käyttää. Kokonaisuudessaan apuvälineen kanssa toimimisen tulee olla sujuvaa. Lisäksi apuvälineen tulisi olla miellyttävän näköinen. Rumat ja näkövammaisen apuvälineeltä näyttävät laitteet

19 Vastavammautunut henkilö elää vammautumisen aiheuttamaa kriisivaihetta, jonka johdosta hänen on vaikeaa suhtautua apuvälineeseen realistisesti. Apuväline saattaa edustaa hänelle muistutusta vammautumisesta. Lisäksi hän ei välttämättä pysty ajattelemaan tulevaisuuttaan näkövammaisena. (Heiskanen & Salonen & Sassi 2007, 38.) Tällaisessa tilanteessa asiakas vaatii aikaa sopeutuakseen tilanteeseensa. Sopeutumisaika, eli siirtyminen kriisin uudelleenorientoitumisvaiheeseen saattaa henkilöstä ja tilanteesta riippuen vaihdella puolesta vuodesta jopa useisiin vuosiin. On jopa tilanteita, joissa päädytään apuvälineiden osalta siihen, että ei suositella mitään apuvälinettä, vaan annetaan asiakkaan rauhassa sopeutua tilanteeseensa. Useimmiten kuitenkin jo alkuvai- heessa yritetään saada asiakkaalle edes auttavat apuvälineet arjen perustoiminnosta selviämiseen. 19 jäävät helposti käyttämättä. (emt ) Paras tilanne saavutetaan silloin kun apuväline on sellainen, että asiakas ei häpeä käyttää sitä julkisesti. Tähän toki voi vaikuttaa myös asiakkaan sopeutuminen omaan tilanteeseensa. Apuvälinesovituksessa erittäin merkittävää on myös se, onko asiakas vastavammautunut vai niin sanottu veteraani. Mikäli hän on ollut näkö- vammainen jo pitkään, osaa hän yleensä suoralta kädeltä kertoa itse millaisen apuvälineen hän tarvitsee. Hän on sopeutunut hyvin omaan tilanteeseensa ja tietää näkövammansa aiheuttamat rajoitukset apuvälinesovituksessa (emt. 22). Vastavammautuneiden kohdalla tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Lähes aina vastavammautunut elää siinä uskossa, että sopivilla silmälaseilla hän alkaa taas nähdä kuin ennen vammautumistaan. Apuvälineiden esittely tuleekin aloittaa vastavammautuneen kohdalla varovaisesti helpoista ja mahdollisimman normaalin tyyppisistä apuvälineistä alkaen. Lisäksi hänelle tulee hyvin tarkasti kertoa näöntutkimuksissa esiin tulleet seikat, ja miten ne vaikuttavat hänen näkemiseensä ja apuvälinetarpeeseen. Joskus vastavammautunut kokee leimautuvansa apuvälineen käyttäjänä vammaiseksi, joka varmasti vaikuttaa apuvälineen hyväksymiseen ja sen käyttöönottoon (emt. 23).

20 20 Apuvälinesovituksessa asiakkaan näöntarkkuus ja muut vaikuttavat tekijät luovat yhdessä asiakkaan kokemien näkemisen ongelmien ja toi- pohjan apuvälineen sovitukselle. Yleisin vaikuttava tekijä apuvä- veiden linesovituksessa on suurennustarpeen määrittäminen. Tämä tapahtuu näöntarkkuuden ja tavoiteltavan tekstikoon perusteella laskettaessa. Op- timaalisen suurennuskertoimen lisäksi oleellisina tekijöinä ovat apuvälineiden käyttöominaisuudet. Usein saatetaan päätyä optimaalista suurennuskerrointa pienempään kertoimeen mikäli apuvälineen käyttöominaisuudet ovat muutoin selvästi paremmat. Lukemiseen tarkoitettujen suurentavien apuvälineiden kohdalla myöskään liiallinen suurentaminen ei yleensä ole onnistunut ratkaisu, vaikkakin se mahdollistaisi myös pienempien tekstien lukemisen. Liiallinen suurentaminen usein hidastaa lukunopeutta ja vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista merkittävästi Apuvälinepalveluprosessi Apuvälinepalveluprosessiin kuuluvat kaikki ne vaiheet, jotka alkavat siitä, kun apuvälineen tarve asiakkaalla on havaittu päättyen apuvälineen tar- päättymiseen ja apuvälineen palauttamiseen (Kuva 4.) (Kanto- peen Ronkainen & Salminen 2003, 57). Apuvälinetarpeen synnyttyä asiakkaan tulisi saada tarpeeseen sopiva apuväline mahdollisimman nopeasti käyttöönsä. Usein kyseessä on rat- näkötilanteen heikkeneminen, joka aiheuttaa sen, että aiemmin kaiseva normaalit näköä vaativat tehtävät osoittautuvat mahdottomiksi. Tai kyseessä voi olla myös tilanne, jossa selvästi jokin tilanne tai olosuhde on alkanut aiheuttaa selvää haittaa tai jopa kipua. Tyypillisesti tällainen voi olla voimistunut häikäistymisherkkyys.

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot