SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta"

Transkriptio

1 SUURENNUSLASEJA LAINAAMASSA Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta Mikael Mustonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mikael Mustonen. Suurennuslaseja lainaamassa. Seuranta heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumisesta. Opinnäytetyö. Syksy Järvenpää. 130s. Liitteitä 4. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi. Tutkimus käsitteli heikkonäköisten henkilöiden apuvälineprosessin toteutumista. Tutkimuksessa selvitettiin saavatko heikkonäköiset asiakkaat heille suositeltuja näkemisen apuvälineitä ja millaisia ongelmia apuvälineprosessissa ilmenee. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee näkövammaisuutta ja silmätauteja luoden perusnäkökulman heikkonäköisen henkilön apuvälinetarpeeseen. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään apuvälineprosessien toimintaa suosittelija asiakas kustantaja-akselilla. Tutkimuksen alkuvaiheessa seurattiin apuvälineprosessien toteutumista. Tästä vaiheesta saatiin määrällinen tieto apuvälineiden myöntämisestä. Toisessa vaiheessa tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa tutkimushenkilöä teemahaastatteluna. Henkilöt oli jaettu eri ryhmiin apuvälineprosessin toteutumisen mukaisesti. Tutkimuksen mukaan näkövammaisten apuvälinepalvelu toteutui määrällisesti tulkittuna suhteellisen hyvin. Vain muutamia kielteisiä päätöksiä mahtui joukkoon. Siitä huolimatta teemahaastatteluista tuli esiin asiakkaiden tyytymättömyys apuvälineprosessin toimintaan. Asiakkaat kokivat apuvälinepalvelun rakenteellisesti huonosti toimivaksi, prosessin hitaaksi ja toimintaan sisältyvän paljon epäselvyyksiä. Lisäksi apuvälineprosessissa oli kohdattu syyllistämistä, ongelmallista kohtaamista, byrokraattisuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta. Asiasanat: näkövammaisuus, heikkonäköisyys, apuväline, apuvälinepalvelu, apuvälineprosessi

3 ABSTRACT Mikael Mustonen. Borrowing magnifying glasses. A follow-up of visually impaired patients aid service implementation. 130p. 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Option in social services and education. Degree: Bachelor of Social Services. The study deals wiht implementation of visually impaired people s aid processes. The aim of the study was to research if visually impaired patients get the optical or technical aids they are recommended to, and what kind of difficulties occur in the process. The theory part of the study deals with visual impairment and ophthalmological disorders giving a basic perspective to the need of visual aids of visually impaired. The theory part includes aid processes between recommender, patient and provider. In the first part of the study the processes of implementation of optical and technical aids were followed. Gathering of quantitative data was done in this phase of the study. In the second part of the study there were eight theme interviews for patients who were in the research group. Patients were divided into groups according to how the aid process was implemented. According to the quantitative results, aid service was realized relatively well. There were only few rejections of recommended optical or technical aids in this test group. However, in theme interviews dissatisfaction concerning aid service functioning emerged. Patients felt that aid service did not function well, the process was slow and there were lot of unclarities. They felt they had been offended, there were problems in how they were encountered, bureaucracy, unfairness and unreasonableness in the process. Key words: Visual impairment, reduced vision, aid, service for aids, aid process

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 NÄKÖVAMMAISUUS JA APUVÄLINEET Näkövammaisuus Näkövammautumisen syyt Näönkuntoutus ja apuvälinepalvelut Apuvälinetarve Apuvälinesovitus Apuvälinepalveluprosessi Apuvälineprosessin ongelmakohdat 25 3 VIITEKEHYS Lait ja asetukset Tutkimukset ja kirjallisuus Toimintaympäristö Näkövammaisten keskusliitto ja Näkökeskus Visio Keskussairaalat ja Kela 34 4 KESKEISET KÄSITTEET 36 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 38 6 TUTKIMUSPROSESSI Aineistonkeruu Aineiston analysointi 49 7 TUTKIMUSTULOKSET Apuvälinesuositusten toteutuminen Haastatteluaineiston tulokset A1-ryhmän haastattelut A2-ryhmän haastattelut B-ryhmän haastattelut C-ryhmän haastattelut Puhelinhaastattelut Haastattelujen koonti Apuvälineprosessikohtainen tarkastelu Apuvälineprosessikohtainen tarkastelu ryhmäkohtaisilla 90 indeksiarvoilla 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Apuvälineiden saatavuus Teemahaastattelut Rivien välit Onko hyvä palvelu riittävää palvelua Konkluusio 107 LÄHTEET 108 LIITE 1: Kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun seuranta: Lomake A 111 LIITE 2: Kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun seuranta: Lomake B 113 LIITE 3: Suostumus kuntoutuksen ja apuvälinesaannin seurantaa 115 koskevaan tutkimukseen LIITE 4: Tutkimustaulukko 116

5 1. JOHDANTO 5 Opinnäytetyössäni tutkin heikkonäköisten apuvälinepalvelun toteutumista. Painopisteenä työssä on, saavatko heikkonäköiset asiakkaat apuvälineitä, joita heille Näkökeskus Visiosta suositellaan ja millaisia ongelmia apuvälineprosessissa tulee esiin. Olen työskennellyt näkövammaisten kuntoutuksessa jo yli kymmenen vuotta, josta viimeiset yhdeksän Näkövammaisten keskusliiton näönkuntoutukseen erikoistuneessa yksikössä, Näkökeskus Visiossa. Työssäni olen joutunut huomaamaan, että apuvälinepalvelua koskevat lait, asetukset ja suositukset tulkitaan eri tahoilla hyvin eri tavoin. Apuvälineen suosittelija löytää laista perusteet apuvälineen suositteluun, ja maksaja taas perusteet kieltäytyä myöntämästä apuvälinettä. Kaikkien lakien ja muiden sitovien säädösten ja ohjeiden yli näyttää liian usein ajavan apuvälineen kustantajan taloudellinen tilanne ja paineet säästöihin. Sanktioita tällaisesta toiminnasta ei ole olemassa. Asiakkaan, heikkonäköisen henkilön, kohdalla ongelmat apuvälineiden saannissa näyttäytyvät usein kohtuuttomuutena. Lähes aina heikkonäköinen henkilö on aidosti apuvälineen tarpeessa. Apua tarvitsevana henkilönä hänen on hyvin vaikea käsittää, miksi juuri heikkonäköisten auttamiseen asetettu taho kieltää häneltä avun. Usein apuvälineet ovat niin kalliita, että harvalla yksityisellä ihmisellä on varaa niihin, etenkään mikäli näön heikentymisen takia on menettänyt työpaikkansa ja joutunut mahdollisesti turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen edes normaaleista elämisen kuluista. Opinnäytetyön alkuosa keskittyy varsinaisen tutkimukseni taustoihin. Käsittelen näkövammaisuuden, näönkuntoutuksen ja apuvälineprosessin melko laajasti, samoin kuin tutkimukseeni liittyvän toimintaympäristön. Päädyin tällaiseen esitysmuotoon siitä syystä, että näkövammaistyö ja apuvälineprosessit ovat keskimäärin melko vieraita käsitteitä. Haluan siis antaa lukijalle kattavat taustatiedot tutkimukseeni liittyvistä tekijöistä. Nämä teemat antavat selvän kuvan siitä mitkä osatekijät ovat vaikutta-

6 6 massa heikkonäköisen henkilön apuvälinepalvelussa. Esittelemäni teemat painottuvat monin paikoin tarkastelemaan asiaa Näkökeskus Vision näkökulmasta. Tämä asetelma on tarkoituksellinen ja harkittu, sillä nimenomaan tästä alkuasetelmasta koko opinnäytetyöni on lähtenyt liikkeelle. Tutkimukseni loppuosassa selvitän opinnäytetyöni prosessin, siitä saadut tulokset ja arvioin kokonaisuutta. Menetelmällisesti opinnäytetyöni rakentuu apuvälineiden saamisen osalta määrälliseen seurantaan. Tästä esitän keskeiset tunnusluvut apuvälinepalvelun toteutumasta. Toisessa vaiheessa tutkimuksen pääpaino on teemahaastatteluissa, joita tein yhteensä kahdeksalle henkilölle. Aineistoa analysoin aineistolähtöisen analyysin menetelmää mukaillen. Tärkeimpänä tämän vaiheen asiana oli saada asiakkaiden ääni kuuluviin, jotta saisin yhdistettyä laadullisen elementin määrälliseen aineistoon. Tutkimus on merkityksellinen oman työni ja työpaikkani kannalta. Reaalista tietoa apuvälineiden saannista ei ole ollut olemassa. Tutkimukseni antaa näkökulman työmme laadun arviointiin, ja tuo esiin sen puolen apuvälineprosessista, jota me Näkökeskus Visiossa emme juuri pääse näkemään.

7 2. NÄKÖVAMMAISUUS JA APUVÄLINEET Näkövammaisuus Näkövammaisuudella tarkoitetaan näön heikkenemistä siinä määrin, että henkilö voidaan määritellä virallisesti näkövammaiseksi. Tällöin käytetään WHO:n määritelmää näkövammaisuudesta, jonka perusteella virallisen näkövammaisuuden rajana pidetään näöntarkkuusarvoa V=0,3 tai näkökentän voimakasta kaventumaa (Ojamo 2007, 2). Lisäksi yleisen haitta-astemäärityksen pohjalta henkilön saavuttaessa haitta-prosentin 50, luokitellaan hänet näkövammaiseksi. Näkövammaisuus tarkoittaa siis yksinkertaisimmillaan selvästi heikentynyttä näkökykyä. Tyypillisesti heikentynyt näkökyky tarkoittaa näöntarkkuuden laskua tai näkökentän kaventumista. Henkilöä ei määritellä näkövammaiseksi mikäli näöntarkkuus paranee lasikorjauksella näöntarkkuusrajan V=0,3 yläpuolelle. Kun näöntarkkuus on alle V=0,05, määritellään henkilö sokeaksi, vaikka hänellä vielä olisikin näönvaraista toimintaa jonkin verran (Kuvio 1.). KUVIO 1. Näkövammaisuus näöntarkkuuden mukaan WHO:n määritelmä näkövammaisuudesta sisältää viisi eri näkövammaisuuden luokkaa. Ensimmäinen ryhmä, WHO 1, tarkoittaa heikkonäköis-

8 8 tä, toinen, eli WHO 2 vaikeasti heikkonäköistä, WHO 3 syvästi heikkonäköistä, WHO 4 lähes sokeaa ja viimeinen, eli WHO 5, täysin sokeaa (Kuva 2;Taulukko 1.). KUVIO 2. Näkövammojen vaikeusasteluokitus WHO:n suosituksen mukaisesti näöntarkkuuden perusteella Näkövammaisuuden luokitukseen heikentyneen näöntarkkuuden ja kaventuneen näkökentän lisäksi voivat kuitenkin vaikuttaa myös muut tekijät, kuten voimakas hämäräsokeus, häikäistymisherkkyys tai kaksoiskuvat. Luokituksissa käytetään myös haitta-astetta sekä haittaluokkaa. Käytännössä haitta-aste ja haittaluokka määritetään näkemisen eri osa- esiintyvien ongelmien tai toimintakyvyn puutteiden pohjalta. Vii- aluilla denkymmenen prosentin haitta-aste vastaa WHO:n luokituksessa en- heikkonäköisten ryhmää. Tällöin haittaluokka on 10. Haitta- simmäistä, asteprosentin ja haittaluokan noustessa vastaavasti WHO:n luokitus nousee.

9 TAULUKKO 1. Näkövammojen luokitus WHO:n mukaan 9 Käytännössä näkövammaisuus tarkoittaa näkökyvyn heikkenemisestä aiheutuvia huomattavia haittoja ja ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Siihen, kuinka suuri haitta henkilölle aiheutuu vammasta, voivat vaikuttaa esimerkiksi vammautumisikä, kyky sopeutua psyykkisesti ja kyky oppia uutta. Lähes aina näkövammaisen henkilön keskeisenä ongelma- ettei na on tarkan näkemisen vaikeus. Toisena yleisenä ongelma on liikkumisen vaikeus. Käytännössä näkövammautunut henkilö saattaa joutua luopumaan hyvinkin paljosta näkökyvyn heikennyttyä. Lukeminen tulee kohtuuttoman vaikeaksi, asiointi kaupoissa, pankeissa ja virastoissa vaikeutuu merkittävästi. Henkilö ei pysty välttämättä lukemaan edes omaa postiaan vaan joutuu pyytämään tähänkin apua. Hän ei ehkä pysty liikkumaan itsenäisesti kaikissa olosuhteissa, esimerkiksi hämärään aikaan, tai hän saattaa kärsiä niin voimakkaasta häikäistymisherkkyydestä, hän pysty pitämään kotonaan valoja päällä, puhumattakaan siitä että hän lähtisi ulos kirkkaana aurinkoisena päivänä. Näkövammaisen henkilön näönvarainen suorituskyky on siis voimakkaasti heikentynyt. Näön on katsottu olevan vastuussa noin 80 prosentista kaikesta havainnoinnista ja informaation vastaanotosta. Kun näin voimakas aistitoiminto heikkenee ratkaisevasti, on henkilön informaation vastaanotto huomattavasti heikentynyt.

10 10 Virallisen näkövammaisuuden ja normaalin näön välimaastoon mahtuu suuri joukko henkilöitä, joiden näkö on jossain määrin heikentynyt. Täl- Näköongelmaiseksi määrit- löin puhutaan näköongelmaisista henkilöistä. telyyn ei ole olemassa mitään selkeää ohjeistusta. Termi ei ole virallinen, vaan pikemminkin käytännön muovaama, vakiintunut ilmaisu. Kyseessä on siis henkilö, jolla on selviä ongelmia näössä, mutta hän ei kuitenkaan saavuta näkövammaisuuden rajaa. Joissakin tapauksissa näköongelmaisuuden ja näkövammaisuuden raja on häilyvä. Näkövammaisten määrästä puhuttaessa merkittävä asia on suurten ikäluokkien ikääntyminen. Vuonna 2006 arvioitiin Suomessa olevan noin näkövammaista, joista oli ikääntyneitä. Toisin sanoen joka kymmenes ikääntynyt henkilö on näkövammainen. Väestön kehitysennusteiden mukaisesti ikääntyneitä näkövammaisia henkilöitä vuonna 2030 on noin Tällä aikajanalla mitattuna ikääntyneiden näkövammaisten määrä tulee siis lähes kaksinkertaistumaan. (Mustonen 2004, 2-3.) Tällä hetkellä työikäisiä näkövammaisia Suomessa on noin ja alle 18-vuotiaita (Ojamo 2007.) 2.2. Näkövammautumisen syyt Näön heikkenemiseen ja sitä kautta näkövammautumiseen voi olla monia syitä. Tyypillisin näkövammaisuuden aiheuttaja tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin ikääntymisen aiheuttama silmänpohjan ikärappeuma. Lisäksi on useita silmäsairauksia, jotka voivat iästä riippumatta aiheuttaa näkövammaisuutta. Sairauksien lisäksi myös silmiin kohdistuneet vammat voivat aiheuttaa näön voimakkaan heikentymisen ja näkö- vammautumisen. Verkkokalvon ikärappeuma on yleisin (42,3 % kaikista) näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Vuonna 2006 lähes 60 % uusista rekisteröidyistä näkövammaisista sairasti juuri verkkokalvon ikärappeumaa (Ojamo 2007). Vuosittain vammautuu siis henkilöä tämän sairauden seurauksena (Mustonen 2006, 7).

11 11 Verkkokalvon ikärappeuma aiheuttaa puutosalueen näkökentän keskei- eli tarkan näön alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että selle näöntarkkuus heikkenee hyvin voimakkaasti, jopa kahdeskymmenesosaan normaalista, lukemisesta tulee hyvin hankalaa, jopa mahdotonta, kasvojen tunnistaminen vaikeutuu, tarkkojen tehtävien tekeminen vaikeutuu ja ylipäätään kaikki tarkkaa näkemistä vaativat tehtävät vaikeutuvat. Kuitenkin liikkumisnäkö säilyy. Vain keskeinen alue näkökentästä heikkenee tai häviää kokonaan, mutta ympäröivä näkökenttä (perifeerinen kenttä) säilyy. (Lindstedt 1984, 39; Seitsonen 2008,15.) Verkkokalvon pigmenttisurkastuman, eli retinitis pigmentosan voidaan katsoa olevan toiminnallisesti vastakkainen tilanne verkkokalvon ikärappeumalle. Retinitis aiheuttaa usein kaventuneen näkökentän eli putkinäön, joka pahimmillaan saattaa olla halkaisijaltaan vain parin asteen luokkaa. Näöntarkkuus saattaa kaventuneessa kentässä kuitenkin olla täysin normaali. Myös selvästi normaalia voimakkaampi häikäistymisherkkyys on tyypillinen oire. (Heckenlively & Krauss 1988, 25.) Teollisuusmaissa diabeettinen verkkokalvosairaus (retinopatia) on yleisin työikäisen väestön sokeuden aiheuttaja. Diabetes vaikuttaa haitallisesti verisuoniin silmässä. Tyypillisesti silmänpohjaan kasvaa niin sanottua uudissuonitusta, joka aiheuttaa kiristystä verkkokalvoon ja voi saada aikaan verkkokalvon irtauman. Tilaan liittyy usein verenvuotoja lasiaisti- uudissuonten heikon rakenteen vuoksi. (Saari 2001, 362.) Eri poti- laan lailla tauti ilmenee hyvin eri tavoin. Joillakin henkilöillä esiintyy vain lieviä muutoksia silmässä ja näkö pysyy hyvänä. Toisilla keskeisten alueiden muutokset silmänpohjassa vievät lukunäön (diabeettinen maculopatia). Jos uudissuonitusta kehittyy, on näkö vaarassa silmänsisäisten verenvuotojen ja sidekudosmuodostuksen takia (proliferatiivinen retinopatia). (emt. 363.) Glaukooma eli silmänpainetauti on sairaus, jossa silmänpaineen kohoaminen aiheuttaa muutoksia näköhermon toiminnassa. Nämä muutokset saattavat johtaa näköhermonpään surkastumiseen ja näkökentän supis-

12 Verkkokalvon irtauman yleisin syy on voimakkaaseen likinäköisyyteen liittyvä verkkokalvon rappeuma. Vanhusväestöllä syynä voi olla mykiön poiston aiheuttamat muutokset yhdessä jo rappeutuneen verkkokalvon kanssa. Tapaturmissa verkkokalvoon saattaa tulla repeämiä, jotka myöhemmin aiheuttavat irtauman. Diabeettisessa retinopatiassa esiintyvät lasiaisen sidekudosmuodostumat saattavat kiristää verkkokalvoa, ja ai- 12 tumiseen. (Tsai 2000, 55.) Glaukooma on yleisesti yli 40-vuotiaiden henkilöiden sairaus. Useimmat potilaat ovat yli 60-vuotiaita. Tosin glaukoomaa on olemassa myös synnynnäinen muoto. Sairaus esiintyy yleensä kummassakin silmässä, ja siihen on perinnöllinen taipumus. (Child 2000, 22.) Harmaakaihilla tarkoitetaan mykiön samentumaa. Samentuma voi syntyä eri syistä, yleisimmin kuitenkin vanhuuden mukanaan tuomana. Vanhuuden kaihi syntyy mykiön tuman kovettuessa ja pigmenttihiukkasten kertyessä siihen. Samentuminen johtuu osittain myös iän mukanaan tuomista aineenvaihdunnan muutoksista. Pääasiallisena oireena kaihi aiheuttaa näöntarkkuuden heikkenemisen. Lisäksi kaihi aiheuttaa voi- mykiön samentuman aiheuttamasta va- makasta häikäistymisherkkyyttä lon hajaantumisesta johtuen. Kaihi hoidetaan leikkauksella, jossa poistetaan mykiö joko kokonaan tai osittain. Nykyisin lähes kaikissa tapauksissa silmään asetetaan keinomykiö. (Lumme 1994, ) Sarveiskalvon kartiopullistuma (keratoconus) on tila, jossa sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin. Pullistuessaan sarveiskalvo menettää symmetrisen muotonsa, sen valontaitto-ominaisuudet heikkenevät voimakkaasti, ja kehittyy voimakasta hajataitteisuutta. Pääasiallisena näön oireena on heikentynyt näöntarkkuus. Joissakin tapauksissa esiintyy sarveiskalvon kartion huipun samenema, joka niinikään heikentää näkemistä. Yleensä keratoconus on molemminpuolinen ja alkaa puberteetin aikaan ja pahe- nee vuosien kuluessa. Alkuvaiheessa keratoconuksen hoitona on kovat piilolasit, joilla pyritään pitämään sarveiskalvo lähempänä normaalia muotoaan. Vaikeissa tapauksissa tehdään sarveiskalvonsiirto, jonka tulokset ovat yleisesti hyviä. (Tervo 2001, )

13 13 heuttaa irtauman. Mikäli verkkokalvo irtoaa kokonaan, kykenee silmä erottamaan vain esim. käden liikkeet tai hyvin lähellä olevat kohteet. Jos verkkokalvo on kauan irti, sokeutuu silmä kokonaan. (Bonnet 1989, ) Näköhermon sairaus aiheuttaa usein näöntarkkuuden heikentymisen, myös värinäössä saattaa olla ongelmia. Lisäksi näkökenttään saattaa tulla puutosalueita. Tyypillisimpiä näköhermosta aiheutuvia näkövam- muotoja aiheuttavat aivopaineen kohoamisen seurauksena maisuuden muodostunut salpauspapilli (staasipapilli), näköhermon tulehdus (optikusneuriitti), joka ilmenee usein MS-taudin ensimmäisenä oireena ja näköhermon surkastuma (optikusatrofia), joka usein syntyy myrkyllisten aineiden tai verenkiertohäiriön seurauksena. (Ojamo 2007, 15; Nikoske- 2001, ) Muista näkövammaisuutta aiheuttavista sairauk- lainen sista neurologiset, päähän kohdistuneet vammat tai esimerkiksi aivoverenvuoto ovat verrattain yleisiä. Tämän tyyppiset vauriot voivat aiheuttaa esimerkiksi näkökentän puolipuutoksia. (Launes & Soinila 2001, 169.) Patologinen likitaitteisuus (myopia maligna) on myös yleinen näkövam- aiheuttaja. Kyseessä on silmämunan liiallinen piteneminen, maisuuden joka voi johtaa verkkokalvon repeytymiseen ja irtaumaan sekä näön me- netykseen. (Ojamo 2007, 15.) Synnynnäiset kehityshäiriöt käsittävät lukuisan määrän erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia ja kehityshäiriöitä. Näitä ovat esimerkiksi synnynnäinen harmaakaihi sekä silmän etuosan, takaosan ja näköratojen synnynnäiset kehityshäiriöt. (emt. 16.) Keskosen verkkokalvosairaus (ROP, retinopathia praematuritatis) on keskosuuden ja sen takia annetun happihoidon seurauksena syntynyt verkkokalvon vaurio, joka voi johtaa verkkokalvon irtaumaan ja silmän sokeutumiseen. (emt. 16.)

14 2.3. Näönkuntoutus ja apuvälinepalvelut 14 Kuntoutus on moniammatillista ja monia tieteen aloja soveltavaa työtä (Sorri & Huttunen & Rudanko 2008, 331). Kuntoutuksen toimintakenttä muodostuu useiden eri tahojen palveluista ja etuuksista, ja sillä tähdätään henkilön toimintakyvyn paranemiseen tai säilymiseen sekä mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen. Kuntoutus täydentää ja tehostaa lääketieteellisen hoidon ja muiden toimintakykyisyyttä tukevien palvelujen vaikutusta. (Paatero & Lehmijoki & Kivekäs & Ståhl 2008, 31.) Kun- on väline vammaisen henkilön toiminnallisten taitojen ja itseluot- toutus tamuksen hankkimiseen. Näiden taitojen avulla hän pystyy selviytymään päivittäisessä elämässään mahdollisimman itsenäisesti vammastaan huolimatta. (Sorri ym. 2008, 331.) Näönkuntoutuksen tavoitteena on maksimoida asiakkaan jäljellä olevan näön käyttömahdollisuuksia (Rudanko 2007, 39) ja minimoida näkövammasta aiheutuvia haittoja. Pyrkimyksenä on tehostaa jäljellä olevan näön käyttöä jokapäiväisen elämän tilanteita ajatellen. Näönkuntoutuksessa heikkonäköinen asiakas oppii tuntemaan ne rajoitukset, joita hänellä näönvaraisessa toimintakyvyssä on ja samoin hän oppii uusia, korvaavia tapoja toimia eri tilanteissa. Näönkuntoutuksella edistetään asi- omatoimisuuden ja elämänlaadun säilymistä. (Rudanko & Leino- akkaan nen 2001, 443.) Näönkuntoutuksen tehtävänä on pyrkiä apuvälineiden ja ohjauksen keinoin sekä olosuhteiden järjestelyillä muokkaamaan asiakkaan tilanne sellaiseksi, että hän voi toimia mahdollisimman normaalisti ilman kohtuuttoman suuria näkemisen ongelmista johtuvia vaikeuksia. Heikkonäköisen henkilön tulee voida työskennellä, toimia ja osallistua haluamallaan tavalla yhteiskunnan toimintoihin. Apuvälineiden vaikutus on merkittävä tilanteessa, jossa toiminta ja osallistuminen on vamman takia heikentynyt. Apuvälineet mahdollistavat toimintakyvyn ylläpitämisen, ja siten myös hyvinvoinnin lisäämisen. Ne lisäävät toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta myös itsenäisyyttä ja omatoimisuutta ehkäisten toisten varaan jäämistä. (Salminen 2003,19; Taipale 2001, 7.)

15 15 Heikkonäköisen henkilön näönkuntoutuksen keskeisiä tekijöitä ovat apuvälineiden sovittaminen ja niiden käytön opetus. Perusteena apuvälineiden määräämiselle (l. suosittelulle) on asiakkaan näkötilanteen mahdollisimman perusteellinen selvitys. Asiakkaan näkö testataan useilta eri näön toimintojen alueilta. Kyseeseen yleensä tulee näöntarkkuuden ja refraktion määrittäminen, kontrastiherkkyyden-, näkökenttien-, värinäön-, hämäräadaptaation-, häikäistymisherkkyyden-, yhteisnäön-, silmälihasten toiminnan- ja lukukyvyn tutkiminen. Lisäksi se mitä asiakas kertoo näkemisen ongelmistaan on erittäin tärkeällä sijalla toimintakyvyn rajoitteita ja apuvälinetarvetta määritettäessä. (Rudanko & Leinonen2001, 444.) Apuvälinepalvelut Suomessa on järjestetty niin, että terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä, sosiaalitoimi asumiseen- ja koulutoimi perusopetukseen liittyvistä apuvälineistä. Kelan vastuulla ovat opiskeluun ja työhön tarvittavat apuvälineet. Lisäksi vakuutusyhtiöt vastaavat apuvälinepalveluista siltä osin, kuin niistä on säädetty liikenne- ja tapaturmavakuutuslaissa. (Kuvio 3.)(Konola + ym. 2003, 33.) KUVIO 3. Apuvälinepalvelut

16 16 Heikkonäköisille henkilöille on olemassa erilaisia apuvälineitä eri tarpeisiin. Karkeasti apuvälineet voidaan jakaa lähikatselun-, kaukokatselun-, häikäistymisen eston-, ergonomian-, atk-työskentelyn apuvälineiksi sekä valaistuksen parantamiseksi. Useimmin heikkonäköinen henkilö tarvitsee apuvälineitä lukemiseen tai muuhun tarkkaa näkemistä vaati- tehtävään. Yleisimmin näitä apuvälineitä ovat suurennuslasit, voi- vaan makkaat lukulasit, elektroniset suurennuslasit ja lukutelevisio. Pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettujen apuvälineiden luovuttamisesta asiakkaalle vastaa sairaanhoitopiiri, ja käytännössä apuvälinepalvelun toteutuksesta vastaa keskussairaala. Näkemisen apuvälineiden saaminen keskussairaalan kautta vaatii pääsääntöisesti virallisen näkövammaisuuden täyttymisen. Keskussairaaloilla on mahdollisuus antaa apuvälineitä myös muille ei-näkövammaisille, joilla on olemassa selvä apuvälinetarve. Mitään velvoitetta ei-näkövammaisten apuvälineitten myöntämiseen keskussairaaloilla ei kuitenkaan ole Apuvälinetarve Apuvälinetarve on hyvin yksilöllinen asia. Henkilöt, joilla on samanlainen näkövamma, voivat tarvita täysin erityyppisiä apuvälineitä. Tähän vaikuttaa pitkälti se, mitä asiakkaan tulisi pystyä apuvälineidensä avulla tekemään. Mikäli hän haluaa lukea paljon, tai esimerkiksi opiskelee, täytyy lukemisen apuvälineet saada kuntoon. Mikäli hän taas haluaa käydä teatterissa tms. tarvitsee hän luultavasti käyttöönsä kiikarin. Näkövammaisten Keskusliitossa vuosina tehdyn ikääntyneille näönkuntoutuksen asiakkaille suunnatussa INK-projektissa todettiin yksilöllisen apuvälinesovituksen olevan äärimmäisen tärkeä juuri siitä syystä että tällöin asiakkaalle saadaan juuri hänen tarpeitaan vastaavat apuvälineet. Näkötilanteen pienetkin eroavaisuudet vaikuttavat apuvälinetar- Samoin apuvälinetarpeeseen vaikuttavat asiakkaan yksilölliset peeseen. tavat ja tottumukset. (Mustonen 2004, 87.) Apuvälinetarve on muutoinkin yksilöllinen. Monet asiakkaat tulevat toimeen yhdellä tai kahdella perustoimintoihin sopivalla apuvälineellä. Kui-

17 Apuvälinesovituksessa lähdetään liikkeelle niistä ongelmista, jotka asia- kas tuo esiin. Yleisin asiakkaan kertoma ongelma on se, että hän ei näe lukea. Tällöin selvitetään millaista tekstiä tulisi pystyä lukemaan ja suh- 17 tenkin valtaosa asiakkaista on sellaisia, että he tarvitsevat hyvin monia eri tyyppisiä apuvälineitä. Näkövammaisten keskusliitossa tehdyn INK-projektin yhtenä päätelmänä onkin nimenomaan se, että apuvälineitä tarvitaan useita eri käyttötarkoituksiin. Ei ole riittävää, että asiakkaalla on vain yksi apuväline lukemiseen. Täytyy ottaa huomioon se, että tilanteet, joissa apuvälineitä tarvitaan, ovat vaihtelevia. On äärimmäisen harvinaista että sama apuväline jolla luetaan pöydän ääressä toimisi myös kaupassa asioitaessa. (emt, 90.) Apuvälinetarve ja apuvälineen käyttö kokonaisuudessaan on prosessi. Apuvälineen kattava käyttötarpeen määritys on vasta ensimmäinen askel prosessissa. Usein todellinen apuvälinetarve selviää vasta pitemmän ajan kuluessa. Asiakkaan tarpeet apuvälineelle voivat muuttua. Hän saattaa alkaa harrastaa jotain uutta tai hänen työnsä saattaa muuttua niin, että entinen apuväline ei enää riitäkään muuttuneisiin tarpeisiin. Toinen merkittävä tekijä apuvälineen määritysprosessissa on se, että apuvälinesovitus ei aina onnistu kunnolla. Sovitustilanteessa apuväline saattaa tuntua sopivalta, mutta reaalisessa käytössä saattaa apuväli- käytössä tai toimivuudessa esiintyä mittavia ongelmia joiden takia neen apuvälineestä ei saada tavoiteltua hyötyä. (Salminen 2003, 26; Mustonen 2004, 90.) Apuvälineitä tulee siis pystyä vaihtamaan tarvittaessa. Lisäksi apuvälinepalvelun tulisi pystyä vastaamaan asiakkaan tarpeeseen melko nopeasti. (Mustonen 2004, 90.) Kun asiakas hakeutuu, ja lopulta pääsee apuvälinesovitukseen, on apuvälinetarve yleensä melko akuutti. Erityi- tärkeää nopea apuvälinepalvelu on niillä henkilöillä, jotka työssään sen tarvitsevat apuvälineitä. Käytännössä heidän on lähes mahdotonta toimia täyspainoisesti työssään ilman sopivia apuvälineitä Apuvälinesovitus

18 18 teutetaan tämä asiakkaan näöntarkkuuteen ja muihin näkemisessä todettuihin ongelmiin. Apuvälinesovitusta siis lähes aina edeltää näön tutkimukset, joitten pohjalta jo hyvin pitkälti voidaan arvioida apuvälinetarvetta. Vaikka apuvälineen sovittaja osaisikin arvioida mikä apuväline asiakkaan käyttöön parhaiten sopii, täytyy asiakkaan mielipidettä apuvälineestä kuunnella. Asiakas itse on asiantuntija siinä miten hän voi hyödyntää eri tyyppisiä apuvälineitä. Apuvälineen sovittajan tulee omaksua rooli erilaisia mahdollisuuksia tarjoavana asiantuntijana. Mikäli asiakas ei itse saa vaikuttaa apuvälinesovitukseen ja tämän seu- rauksena suositeltavaan/määrättävään apuvälineeseen, hän omaksuu helposti passiivisen autettavan roolin. Tällöin hänen on vaikea motivoitua apuvälineen käyttöön. Asiakkaan mielipidettä arvostava ja kuunteleva apuvälinepalvelu lisää apuvälineen käyttöä (Salminen 2003, 23-24). Asiakas kokee olevansa subjektina omassa kuntoutumisessaan ja apuvälinesovituksessaan. Kun asiakas saa itse päättää apuvälinesovituksessa millaisen laitteen hän tarvitsee, kokee hän usein apuvälinesovituksen onnistuneen hyvin. Tai vaikka apuväline ei vastaisikaan asiakkaan käsitystä, on hän kuitenkin edelleen subjekti. Häntä ei ole pakotettu väärän apuvälineen käyttöön, vaan hän on itse valinnut kyseisen laitteen. Usein tällaisessa tilanteessa asiakas ottaa helpommin yhteyttä apuvälineen myöntäneeseen tahoon ja pyytää uutta apuvälinesovitusta. Apuvälineen käytettävyyden tulee olla mahdollisimman hyvä. Tällä tar- sitä, että apuvälineen tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva ja koitetaan sen tulee olla käyttöominaisuuksiltaan yksinkertainen. Asiakkaan tulee tuntea voivansa hallita apuvälinettä. Apuvälineen tulee myös olla muilta ominaisuuksiltaan sopiva. Usein tämä tarkoittaa sitä, että apuvälineen käyttöönotto vaihtelevissa tilanteissa tulee olla nopeaa, apuvälineen tulee olla kevyt ja liikuteltavissa, sen tulee kestää normaalia käyttöä ja sen tulee olla turvallinen käyttää. Kokonaisuudessaan apuvälineen kanssa toimimisen tulee olla sujuvaa. Lisäksi apuvälineen tulisi olla miellyttävän näköinen. Rumat ja näkövammaisen apuvälineeltä näyttävät laitteet

19 Vastavammautunut henkilö elää vammautumisen aiheuttamaa kriisivaihetta, jonka johdosta hänen on vaikeaa suhtautua apuvälineeseen realistisesti. Apuväline saattaa edustaa hänelle muistutusta vammautumisesta. Lisäksi hän ei välttämättä pysty ajattelemaan tulevaisuuttaan näkövammaisena. (Heiskanen & Salonen & Sassi 2007, 38.) Tällaisessa tilanteessa asiakas vaatii aikaa sopeutuakseen tilanteeseensa. Sopeutumisaika, eli siirtyminen kriisin uudelleenorientoitumisvaiheeseen saattaa henkilöstä ja tilanteesta riippuen vaihdella puolesta vuodesta jopa useisiin vuosiin. On jopa tilanteita, joissa päädytään apuvälineiden osalta siihen, että ei suositella mitään apuvälinettä, vaan annetaan asiakkaan rauhassa sopeutua tilanteeseensa. Useimmiten kuitenkin jo alkuvai- heessa yritetään saada asiakkaalle edes auttavat apuvälineet arjen perustoiminnosta selviämiseen. 19 jäävät helposti käyttämättä. (emt ) Paras tilanne saavutetaan silloin kun apuväline on sellainen, että asiakas ei häpeä käyttää sitä julkisesti. Tähän toki voi vaikuttaa myös asiakkaan sopeutuminen omaan tilanteeseensa. Apuvälinesovituksessa erittäin merkittävää on myös se, onko asiakas vastavammautunut vai niin sanottu veteraani. Mikäli hän on ollut näkö- vammainen jo pitkään, osaa hän yleensä suoralta kädeltä kertoa itse millaisen apuvälineen hän tarvitsee. Hän on sopeutunut hyvin omaan tilanteeseensa ja tietää näkövammansa aiheuttamat rajoitukset apuvälinesovituksessa (emt. 22). Vastavammautuneiden kohdalla tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Lähes aina vastavammautunut elää siinä uskossa, että sopivilla silmälaseilla hän alkaa taas nähdä kuin ennen vammautumistaan. Apuvälineiden esittely tuleekin aloittaa vastavammautuneen kohdalla varovaisesti helpoista ja mahdollisimman normaalin tyyppisistä apuvälineistä alkaen. Lisäksi hänelle tulee hyvin tarkasti kertoa näöntutkimuksissa esiin tulleet seikat, ja miten ne vaikuttavat hänen näkemiseensä ja apuvälinetarpeeseen. Joskus vastavammautunut kokee leimautuvansa apuvälineen käyttäjänä vammaiseksi, joka varmasti vaikuttaa apuvälineen hyväksymiseen ja sen käyttöönottoon (emt. 23).

20 20 Apuvälinesovituksessa asiakkaan näöntarkkuus ja muut vaikuttavat tekijät luovat yhdessä asiakkaan kokemien näkemisen ongelmien ja toi- pohjan apuvälineen sovitukselle. Yleisin vaikuttava tekijä apuvä- veiden linesovituksessa on suurennustarpeen määrittäminen. Tämä tapahtuu näöntarkkuuden ja tavoiteltavan tekstikoon perusteella laskettaessa. Op- timaalisen suurennuskertoimen lisäksi oleellisina tekijöinä ovat apuvälineiden käyttöominaisuudet. Usein saatetaan päätyä optimaalista suurennuskerrointa pienempään kertoimeen mikäli apuvälineen käyttöominaisuudet ovat muutoin selvästi paremmat. Lukemiseen tarkoitettujen suurentavien apuvälineiden kohdalla myöskään liiallinen suurentaminen ei yleensä ole onnistunut ratkaisu, vaikkakin se mahdollistaisi myös pienempien tekstien lukemisen. Liiallinen suurentaminen usein hidastaa lukunopeutta ja vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista merkittävästi Apuvälinepalveluprosessi Apuvälinepalveluprosessiin kuuluvat kaikki ne vaiheet, jotka alkavat siitä, kun apuvälineen tarve asiakkaalla on havaittu päättyen apuvälineen tar- päättymiseen ja apuvälineen palauttamiseen (Kuva 4.) (Kanto- peen Ronkainen & Salminen 2003, 57). Apuvälinetarpeen synnyttyä asiakkaan tulisi saada tarpeeseen sopiva apuväline mahdollisimman nopeasti käyttöönsä. Usein kyseessä on rat- näkötilanteen heikkeneminen, joka aiheuttaa sen, että aiemmin kaiseva normaalit näköä vaativat tehtävät osoittautuvat mahdottomiksi. Tai kyseessä voi olla myös tilanne, jossa selvästi jokin tilanne tai olosuhde on alkanut aiheuttaa selvää haittaa tai jopa kipua. Tyypillisesti tällainen voi olla voimistunut häikäistymisherkkyys.

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Näkövammaisen ja näköongelmaisen henkilön AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Näkövammaisen ja näköongelmaisen henkilön AMMATILLINEN KUNTOUTUS Näkövammaisen ja näköongelmaisen henkilön AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus tasoittaa tietä työelämään Ammatista ja työtehtävistä riippuen näön heikentyminen saattaa alentaa nopeastikin työkykyä.

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lilli-Kaisa Lepomäki IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖVAMMAISTEN ENSITIETOPÄIVÄN KEHITTÄMINEN. Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma

Lilli-Kaisa Lepomäki IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖVAMMAISTEN ENSITIETOPÄIVÄN KEHITTÄMINEN. Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma Lilli-Kaisa Lepomäki IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖVAMMAISTEN ENSITIETOPÄIVÄN KEHITTÄMINEN Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2011 OPINNÄYTETYÖN NIMI Lepomäki, Lilli-Kaisa Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Sisällys 5 ALKUSANAT 6 ELÄMÄNLAATU JA NÄKEMINEN 19 GLAUKOOMA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot