Valvontaraportti 2016
|
|
- Kaarina Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Espoon vanhusten palvelut Pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu Valvontaraportti Valvontaraportti Päiväys Vastuu Laadittu Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund Hyväksytty Espoon pitkäaikaishoidon johtoryhmä Hyväksytty Espoon vanhusten palvelujen johtoryhmä Hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta Tiedoksi 2017 Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon
2 Raportti 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset Palveluseteli VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT VALVONTASUUNNITELMA Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus Valvonnan painopistealueet vuonna VALVONNAN TOTEUTUMINEN Ennakollinen valvonta Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus Omavalvonta Ohjaus ja neuvonta Suunnitelmaperusteinen valvonta Henkilöstö Lääkehoito RAI-vertailukehittäminen Itsemääräämisoikeus Asiakastyytyväisyyskysely ja kannustinmalli Yhteistyöneuvottelu Reaktiivinen valvonta Asiakaspalautteet Laatupoikkeamat MUU VALVONTA Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Omavalvonta TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO YMPÄRIVUOROKAUTISESSA ASUMISPALVELUYKÖSSÄ VALVONNAN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27
3 Raportti 2 1 JOHDANTO Tämä valvontaraportti kuvaa vuoden 2016 ennakollista, suunnitelmaperusteista ja reaktiivista valvontaa Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluissa. Raportti ei sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä asumispalveluyksiköistä tai sen asukkaista. Raportissa kuvataan julkisen ja ostopalveluna tuotetun ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaa yhtenä palvelukokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteuttavat ohjausta ja oma-aloitteista valvontaa kunnissa. Kunta vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Kunnan tehtävänä on valvoa itse järjestämiensä ja ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa alueellaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011/6 ). Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja laitoshoidon laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Kaupunki järjestää ympärivuorokautista hoiva-asumista itse ja ostaa sitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinta toteutettiin hankintalain mukaan kilpailutuksella edellisen kerran vuonna Tällöin laadittu hoivaasumisen palvelukonsepti määrittää vähimmäisvaatimukset asumiselle, hyvälle hoidolle ja laadulle. Palvelukonseptin vaatimusten toteutumista seurataan asumispalvelujen kunnallisessa valvonnassa jatkuvasti. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat yhteistyössä laatineet sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Valvontaohjelman mukaan valvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän ennakoiviin valvonnan menetelmiin. Omavalvonnan lisäksi keskeistä on valvonnan kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi sekä turvallisuuskulttuurin lisääminen ja kehittäminen. Suunnitelmallinen omavalvonta palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on yksityisten ja julkisten sosiaalipalvelujen lakisääteinen velvollisuus. Omavalvonta perustuu toimintayksikössä tehtyyn riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Toimiva omavalvonta on palvelujen laadunhallinnan ja toiminnan kehittämisen tärkein väline myös vanhustenhuollossa. Espoon pitkäaikaishoidon valvontaviranomaisena toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö, jonka alaisuudessa on asumispalvelujen valvontatiimi. Palvelun laatua valvottiin voimassa olevan, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunniteloman mukaisesti. Vuodesta 2015 alkaen lakisääteinen valvontavelvollisuus koski yksityisen sosiaalihuollon palveluntuottajien ylläpitämien asumispalveluyksiköiden lisäksi myös Espoon kaupungin ympärivuorokautista asumispalvelua. Valvontalain hengen mukaisesti yhteistyö perustuu kaikissa sen vaiheissa luottamukseen ja avoimuuteen. Yhteisenä tavoitteena on turvata espoolaisille asukkaille laadukasta palvelua ja hyvää hoivaa ja huolenpitoa elämän loppuun saakka.
4 Raportti 3 2 IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN ESPOOSSA Ikääntyneiden asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain alaista ympärivuorokautista ja/tai lyhytaikaista asumispalvelua (hoiva-asumista). Espoossa hoiva-asuminen perustuu kaupungin itse tuottamaan tai yksityiseltä palveluntuottajalta ostamaan palveluun, palvelusetelillä hankittuun palveluun tai asiakkaan itse kustantamaan ja solmimaan palvelu- ja sopimussuhteeseen. Laitoshoitoa järjestetään vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 14 ). Pitkäaikaisen hoiva-asumisen asukkaat eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi enää selviydy kotona sinne järjestettävien palveluiden turvin. Asukkaiden avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että he tarvitsevat jatkuvaa ja yhtämittaista ympärivuorokautista hoivaa, huolenpitoa sekä valvontaa. Asukas asuu hoivaasumisessa pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen (Lah) sisältö noudattaa samoja palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä. Lyhytaikaisen hoiva-asumisen erityisinä painopisteinä ovat asukkaan toimintakyvyn ylläpito, kuntouttaminen ja kotona selviytymisen tukeminen niin, että kotona asuminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään. 2.1 Ostopalveluiden hankinta ja toiminnan muutokset Espoossa vanhusten palveluiden ympärivuorokautiset asumispalvelut kilpailutettiin edellisen kerran vuonna 2014 yhteistyössä Kirkkonummen, Kauniaisten ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Ympärivuorokautiset palvelut ovat pitkäaikaista ja lyhytaikaista hoiva-asumista suomen- ja ruotsinkielisinä. Hankintasopimukset ovat voimassa Hankinnan yhteydessä laadittiin ympärivuorokautisen asumispalvelun palvelukonsepti (linkki), jossa määritellään palvelun vähimmäisvaatimukset asumiselle, hyvälle hoivalle ja laadun tasolle. Palveluntuottajat sitoutuvat kaikilta osin noudattamaan palvelukonseptissa määriteltyjä hoiva-asumisen laatukriteereitä sopimuksen alkuhetkistä lähtien. Vuonna 2016 Espoon kaupungin vanhusten palvelut osti ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja Espoosta ja muista kunnista yhteensä 966 (Taulukko 1). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 67 paikkaa, mukaan lukien palvelusetelipaikat. Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2016 aikana kahdelle henkilölle kahdesta eri laitosyksiköstä.
5 Raportti 4 Taulukko 1. Espoon ostamat pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2016 (ei sisällä palveluseteleitä) Kunta Asumispalveluyksiköt Paikkamäärä Asukkaita yhteensä vuoden 2016 aikana Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat Yhteensä Vuonna 2016 Espoossa oli 30 yksityistä ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä, joissa oli yhteensä 1078 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa asukaspaikkaa. Espoon kaupungin oman toiminnan kolmessa asumispalveluyksiköissä oli yhteensä 181 paikkaa. Espoossa lyhytaikaista hoiva-asumista oli kolmessa yksikössä, joista kaksi on Espoon kaupungin asumispalveluyksikköä (23 asukaspaikkaa) ja yksi ostopalveluna hankittu lyhytaikaisen hoiva-asumisen yksikkö (39 asukaspaikkaa). Espoon pitkäaikaishoidon käytössä Espoossa oli yhteensä 1199 paikkaa, joissa asukkaita vuoden aikana oli yhteensä Lukuun sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaishoidon paikat sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 2). Taulukko 2. Espoossa sijaitsevien asumispalveluyksiköiden paikkamäärät ja Espoon käyttämät paikat sisältäen palveluseteliasukkaat vuonna 2016 Asumispalvelu Ostettu toiminta o Pitkäaikainen o Lyhytaikainen Avin hyväksymä virallinen paikkaluku asumispalveluyksikössä Espoon käyttämät asukaspaikat Espoolaisia asukkaita vuoden aikana Yhteensä Oma toiminta o Pitkäaikainen o Lyhytaikainen Kaikki yhteensä Vuonna 2016 keskimääräinen hoitoaika yksityisissä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa oli noin 2,8 vuotta. Asukkaiden keski-ikä oli 84,4. Asukkaista 55 % kuului ikäryhmään vuotta. Kaikkein vanhimpien ikäryhmässä kasvua edelliseen vuoteen oli 23 %. Asukkaista 33 % oli ikäryhmässä Vuonna 2016 kymmenen asukasta täytti 100 vuotta.
6 Raportti Palveluseteli Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteli on ollut alkaen vakituinen osa palvelujärjestelmää. Hoiva-asumisen palveluseteli on yksi vaihtoehtoinen tapa järjestää ikääntyneiden hoivapalveluja Espoon kaupungin oman palvelun ja ostopalvelujen rinnalla. Asiakas voi valita palvelusetelin, mikäli hänellä on todettu ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tarve. Asiakas valitsee yksityisen palveluntuottajan Espoon kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista. Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laadittua palvelukonseptia hyödynnettiin myös palvelusetelin sääntökirjan laatimisessa niin, että Espoon kaupunki asettaa palvelusetelilain ja Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelujen palvelukonseptin mukaiset hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laaditun sääntökirjan vaatimuksia siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Valtakunnallinen verkkopalvelu palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP (parastapalvelua.fi) yksinkertaistaa ja helpottaa palveluntuottajan ja Espoon kaupungin yhteistyötä. Palvelusetelien maksatus palveluntuottajille siirtyi vuoden 2016 aikana PSOPjärjestelmään. Palveluseteliä käyttäviä asukkaita asumispalveluyksiköissä oli 84, joista Espoon alueella oli 64 (n. 76 %). Tilaston mukaan asukkaat suosivat kotikunnan alueella sijaitsevia asumispalveluyksiköitä (Taulukko 3). Taulukko 3. Palvelusetelien määrä ja hoivakodin sijainti Hoivakotienmäärä 2016 aikana (lkm) Palveluseteleitä (lkm) Vuoden aikana asiakkaita (lkm) Espoossa Espoon ulkopuolella Yhteensä 34 Yhteensä 84 Yhteensä VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT Valvonnan perusta on, että asukkailla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle aluehallintoviranomaiselle sekä sille
7 Raportti 6 kunnalle, jossa palveluja annetaan. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaviranomaisena toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö, jonka alaisuudessa toimii pitkäaikaishoidon asumispalvelujen valvontatiimi. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tehtävänä on lakisääteinen laadunvalvonta. Lisäksi sillä on muun muassa seuraavia tehtäviä: kokonaisvastuu ostopalvelupaikkojen koordinoinnista, palveluohjaus, asiakasmaksupäätösten valmistelu, makasatukseen liittyvien asioiden hallinta sekä ohjeiden laadinta. Lisäksi tehtävänä on toimia koordinoivana yksikkönä hallinnollisissa, sosiaalityöhön sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Vuonna 2016 Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikössä työskenteli asumispalvelupäällikkö, kaksi sosiaalityöntekijää, kolme sairaanhoitajaa, kolme palvelusihteeriä sekä yksi kokoaikainen työllistetty henkilö. Espoon pitkäaikaishoidon aluepäällikkö osallistui osaan asumispalveluyksikön tehtävistä. Asumispalveluyksikkö teki yhteistyötä myös pitkäaikaishoidon asiantuntijan kanssa muun muassa hoivakodin Kannustinmalliin, asiakastyytyväisyyskyselyyn sekä RAI-vertailukehittämiseen liittyvissä asioissa. Vuoden aikana oli henkilöstössä osa-aikaisuuksia, joita huomioitiin työnjaon suunnittelussa. Riippumatta palveluntuottajasta kaupungin järjestämät palvelut ovat kuntalaisille yhdenvertaisia. Valvontavelvollisuus koski samoilla kriteereillä myös kolmea Espoon kaupungin tuottamaa ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä. Espoossa laitoshoitoa valvottiin toimintayksikön omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen seurannan avulla. 4 VALVONTASUUNNITELMA Lakisääteistä laadunvalvontaa toteutettiin voimassa olevan Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman (linkki) mukaisesti. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman piiriin kuuluvat myös Espoossa sijaitsevat vanhusten palvelujen palvelusetelituottajien asumispalveluyksiköt. Valvontasuunnitelman avulla luotiin edellytykset järjestelmälliselle toiminnan ohjaukselle ja valvonnalle sekä laadukkaan toiminnan varmistamiselle yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 4.1 Palvelukonsepti ja valvontakäyntikertomus Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä laaditussa palvelukonseptissa on määritelty asumisen ja hoivan hyvä ja riittävä laatu. Palveluntuottajan järjestämien palveluiden tulee olla vähintään tämän palvelukonseptin sisällön mukaiset. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaille tarjottava palvelu on laadultaan ajantasaista ja kilpailukykyistä. Palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ympärivuorokautisessa asumispalvelussa voivat elää turvallisesti elämänsä loppuun
8 Raportti 7 saakka. Palvelukonseptin toteutumista valvottiin voimassa olevan valvontasuunnitelman mukaisesti. Palvelukonseptin pääsisällöt: Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: johtaminen, laadunhallinta ja omavalvonta, henkilöstö Asumispalveluyksikön toimitilat: sijainti, tilat, varusteet, turvallisuus, siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto Asukkaan asema ja oikeudet: hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, edunvalvonta, yhteistyö omaisten kanssa Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen: merkityksellinen ja arvokas elämä, ravitsemus. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, lääkehoito, saattohoito Asiakastietojen käsittely: dokumentointi, tietosuoja, arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle Seuranta: jälkivalvonta, yhteistyö Valvonnan työvälineenä toimi valvontakäyntikertomus, joka on johdettu palvelukonseptin laatukriteereistä ja jossa huomioitiin vuoden 2016 valvonnan painopisteet. Valvontakäyntikertomus toimi myös valvontakäynnin muistiona, johon kirjattiin palvelukonseptin toteutumisen arvio sekä valvonnan havainnot. 4.2 Valvonnan painopistealueet vuonna 2016 Palvelukonseptin mukaisesti ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavalla palveluntuottajalla on dokumentoidut laatuvaatimukset, keskeiset laatutavoitteet ja omavalvontasuunnitelma, joka on palvelujen laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline. Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelman tulee sisältää palvelukonseptin asiasisältö ja siinä pyydetyt asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat lakisääteiset suunnitelmat (21), jotka ovat asukkaille annettavan asianmukaisen palvelukokonaisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä. Lakisääteisen valvonnan tavoitteena oli taata ikääntyneille espoolaisille heidän tarvitsemansa yksilöllinen ympärivuorokautinen, laadultaan hyvä ja tavoitteellinen hoiva ja huolenpito. Hoiva-asumisen laatua valvottiin valvontasuunnitelmassa vahvistetulla tavalla sekä määrättyjen painopistealueiden (Taulukko 4) mukaisesti.
9 Raportti 8 Taulukko 4. Valvonnan painopistealueet 2016 Palvelukonseptin pääsisältö Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: Laadunhallinta ja omavalvonta Painopiste Omavalvonta Omavalvontasuunnitelma RAI-kehittäminen RAI-painopisteet Espoon pitkäaikaishoidon palvelualueella RAI-arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen: Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstömitoitus ja -rakenne Rekisteröityminen Asukkaan asema ja oikeudet: Asukkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä: Lääkehoito Itsemääräämisoikeus Vapauden rajoittaminen Lääkehoito Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitoluvat Vuonna 2016 keskeisinä painopistealueina olivat omavalvonta, henkilöstö, lääkehoito, itsemääräämisoikeus sekä RAI-kehittäminen. Valvonnan ja yhteistyön kannalta nähtiin tarpeellisena jatkaa samoissa painopisteiden kohteissa kuin vuonna Painopistealueet olivat Espoon vanhusten palvelujen strategian ja palvelukonseptin mukaisia. 5 VALVONNAN TOTEUTUMINEN Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö toteutti valvontalain hengen mukaista työtä ennakoivalla, suunnitelmallisella ja reaktiivisella valvonnalla. Tämä edellytti läpi vuoden tapahtuvaa aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö perustui kaikissa sen vaiheissa kumppanuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Peruslähtökohdat yhteistyölle ja valvonnalle ovat, että asumispalveluyksikössä on lähijohtaja, välittömään hoitotyöhön osallistuva sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut henkilöstö sekä avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa. Henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat AVI:n toimiluvan, palvelukonseptin sekä Espoon asumispalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisia.
10 Raportti Ennakollinen valvonta Ennakollisella valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asianmukaiset, laadukkaat ja asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Sillä pyritään ehkäisemään virheellisiä, epäasianmukaisia tai laadultaan riittämättömiä palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Ennakollisessa valvonnassa korostuu palveluntuottajan edustajien ja kunnan valvontatyöstä vastaavien tiivis ja aktiivinen yhteistyö. Ennakollisen valvonnan muotoja ovat muun muassa ohjaus ja neuvonta, lupa-asioiden käsittelyt, toimiluvan myöntämiseen liittyvät tarkastukset sekä lausuntojen antamiset. Valviran suositusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan painopiste on jatkuvasti siirtymässä jälkikäteisestä valvonnasta ennakoivaan valvontaan. Etukäteisvalvonnan mahdollisuudet ovat parhaat silloin, kun toimintayksikkö itse seuraa aktiivisesti prosessejaan ja palvelujensa laatua, tunnistaa laatua uhkaavat riskit jo ennakolta ja toimii nopeasti niiden poistamiseksi tai mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Espoossa lähtökohdat ennakoivalle ja vuorovaikutukselliselle valvonnalle ovat hyvät, koska yhteistyö palveluntuottajien kanssa on ollut jo vuosia säännöllistä Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen luvanvaraisuus Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan ympärivuorokautisia yksityisiä sosiaalipalveluja antavan palveluntuottajan on haettava toiminnalleen aluehallintoviraston lupa. Lupahakemus tehdään sille aluehallintoviranomaiselle, jonka alueella palveluja annetaan. Mikäli palveluntuottaja antaa palveluja kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, toimii lupaviranomaisena Valvira. Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon asumispalveluyksiköllä on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevia yksityisiä palveluntuottajia riippumatta siitä, ostaako se niistä palveluja. Vuonna 2016 Espoo osti paikkoja kaikista alueellaan sijaitsevista asumispalveluyksiköistä. Espooseen avautui toukokuussa 2016 uusi yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä asumispalveluyksikkö. Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti tarkastuksen toimintayksikössä heti sen jälkeen, kun asumispalveluyksikkö sai toiminnan aloittamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilöstöä osallistui tähän tarkastuskäyntiin. Toimiluvan saamiseksi Espoon pitkäaikaishoidon vs. aluepäällikkö laati Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupamenettelyn mukaisen kuntalausunnon. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa. Palveluntuottaja laati omavalvontasuunnitelman puolen vuoden sisällä asumispalveluyksikön avautumisesta. Uuteen yksikköön tehtiin ohjauksellinen käynti, jossa palveluntuottajaa perehdytettiin Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon ohjeisiin ja toimintatapoihin.
11 Raportti Omavalvonta Lain yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 :n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toimintansa asianmukaisuuden varmistamiseksi yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Omavalvonta on palveluntuottajan ensisijainen valvonnan muoto. Palveluntuottajalla on vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Perusidea on, että esille tulevat epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta kriittiset työvaiheet ja riskit osataan tunnistaa, ennaltaehkäistä ja korjata nopeasti. Toimiva omavalvonta on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa. Se ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua toimintayksikön toimintaan jälkikäteisellä valvonnalla tai velvoitteilla. Palveluntuottaja laatii asumispalveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman puolen vuoden sisällä yksikön käynnistymisestä. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää, jos toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asukasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Vuonna 2016 valvonnan mukaan kaikki Espoossa ympärivuorokautista asumispalvelua tuottavat palveluntuottajat ovat laatineet toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi lakisääteisen omavalvontasuunnitelman. Kaikki asumispalveluyksiköt olivat päivittäneet omavalvontasuunnitelmansa. Lähes kaikki asumispalveluyksiköt olivat myös julkaisseet omavalvontasuunnitelmansa nettisivuilla. Suurin osa asumispalveluyksiköistä oli tehnyt päivityksen Valviran lomakepohjalle. Valvira suosittelee vaihtamaan lomakepohjassa olevan logon palveluntuottajan omaan, mutta vain harva palveluntuottaja oli näin tehnyt. Omavalvontasuunnitelmat olivat esillä asumispalveluyksikön ilmoitustaululla asukkaiden, omaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden nähtävillä. Vuoden 2016 valvontakäyntikertomus sisälsi kolme omavalvontaa koskevaa lisäkysymystä: Mihin omavalvonnan alaisiin asioihin aiotte kiinnittää erityistä huomiota tulevan vuoden aikana? Toteutuuko riskinhallinta omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla? Toteutuuko asukasturvallisuus omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla? Vastauksissaan palveluntuottajat kiinnittivät erityistä huomiota hyvään ja laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen sekä asukasturvallisuuteen. kiinnitämme huomiota itsemääräämisoikeuden toteutumiseen hoidon tasoon ja palvelun laatuun ensisijainen painopiste on aina asukkaan hyvinvointi, elämänlaatu, viihtyvyys, turvallisuus sekä asukkaan kunnioitus Henkilöstön näkökulmasta omavalvonnassa painottui selkeästi eniten hoitotyön kirjaamisen laadun sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällön kehittäminen sekä turvallisen lääkehoidon kehittäminen. Muita yksittäisiä mainintoja saivat työhyvinvointi, työturvallisuus ja ilmoitusvelvollisuus. hoito- ja palvelusuunnitelmien sisältöön ja tavoitteisiin
12 Raportti 11 RAI:n hyödyntämiseen lääkehoidon käytäntöjen ja -taitojen kehittämiseen Vastauksista nousi esille runsaasti koulutustarpeita liittyen kaikkiin edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin, kuten asukkaan kohtaamiseen, kuntouttavaan työotteeseen, kirjaamiseen ja RAI-osaamisen kehittämiseen. Vastauksissa riskinhallinnan toteutumisesta omavalvontasuunnitelmassa kuvatulla tavalla korostuivat eniten asioihin ennakolta varautuminen, riskikartoituksen tekeminen ja koulutus. avoin keskusteleva ilmapiiri laatupoikkeamista ja läheltä piti -tilanteista oppiminen prosessien parantaminen jatkuvan kehittämisen periaatteella Asukasturvallisuuden varmistamisen osalta korostettiin vahvasti henkilöstön vastuuta ja velvollisuuksia. Asiakasturvallisuuden toteutumisen mahdollistavat vastauksien mukaan vakituinen henkilöstö, oikea henkilöstömitoitus ja asioihin perehtyminen. Asiakasturvallisuuteen vaikuttavina asioina mainittiin laitehuolto ja laitteiden luettelointi, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen sekä ilmoitusvelvollisuus. Tärkeänä keinona nähtiin aiheeseen liittyvä säännöllinen perus- ja täydennyskoulutus. Valvontakäyntikertomuksen kysymyksillä haluttiin aktivoida palveluntuottajaa pohtimaan ja arvioimaan yksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa erilaisista näkökulmista. Kokonaisuutena vastaukset ovat samansuuntaisia. Palveluntuottajien pyrkimyksenä on parantaa ja kehittää olemassa olevia toimintatapoja ja käytäntöjä. Kaiken kaikkiaan omavalvonta on jokaisen työntekijän jokapäiväistä toimintaa kaikissa työtehtävissä ja - vaiheissa. Vastauksissa nousi esille myönteinen ja vahvasti asiakaslähtöinen näkökulma Ohjaus ja neuvonta Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista painotetaan kunnan antamaa ohjausta ja neuvontaa yhtenä valvonnan muotona. Pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki monipuolista yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tiedottamalla, ohjaamalla ja neuvomalla. Vuoden aikana palveluntuottajille välitettiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Verkostotapaamisia järjestettiin hoivakotien hygieniayhdyshenkilöille ja Espoon haavaverkoston haavanhoidon yhdyshenkilöille. Palveluntuottajat osallistuivat Espoon pitkäaikaishoidon yhteisiin koulutustapahtumiin (3), joissa ajankohtaisina aiheina olivat omavalvonta sosiaalihuollossa, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimainen käyttäminen sekä RAI-palauteraporttikatselmus. Tilaisuuksien jälkeen palveluntuottajat saivat asiantuntijaluentojen materiaalit käyttöönsä. Lisäksi Espoon kaupungin organisoimat ulkoiluystäväkoulutukset laajenivat kuluvan vuoden aikana neljään yksityisen palveluntuottajan ylläpitämään asumispalveluyksikköön. Koulutuksen saaneita ulkoiluystäviä kävi nyt viidessä yksikössä.
13 Raportti 12 Espoon kaupunki otti vuonna 2016 käyttöön uuden sähköisen järjestelmän (Serena) asukaspaikkojen hallinnointiin. Tarkoituksena oli faksitoiminnan korvaaminen uuden järjestelmän avulla. Espoon kaupunki koulutti asumispalveluyksiköiden henkilökuntaa järjestelmän käyttöön järjestämällä aiheesta seitsemän (7) samansisältöistä koulutustilaisuutta. Edellä mainittujen koulutusten ja ohjauksen lisäksi palveluntuottajia informoitiin säännöllisesti ajankohtaisista asioista tiedotteilla. Aiheina olivat muun muassa tietosuojaseloste, RAI-laatutavoitteet, valvonnan painopistealueet sekä Valviran tarkastuskäyntien raportit terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - ammattimaisen käytön varmistamisesta sekä omavalvontasuunnitelmista. 5.2 Suunnitelmaperusteinen valvonta Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon valvontatiimin toteuttama suunnitelmaperusteinen valvonta toteutui ennalta laaditun aikataulun mukaisina tapaamisina palveluntuottajien kanssa. Tapaamisia järjestettiin Espoossa ja tarpeen mukaan muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Espoossa suunnitelmallinen valvonta perustui valvontasuunnitelman mukaisesti palvelukonseptiin sekä erikseen määriteltyihin painopisteisiin. Vuonna 2016 oli Espoossa valvonnan piirissä 33 ympärivuorokautista asumispalveluyksikköä (Taulukko 5), joista kolme on Espoon kaupungin itse ylläpitämiä*. Määrällisesti eniten asumispalveluyksikköjä (14) ja asukkaita (496) on Leppävaaran suuralueella. Taulukko 5. Espoossa sijaitsevat ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt suuralueittain vuonna 2016 Suuralue Ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö Avin ja julkisen toiminnan paikkalukumäärä Espoon sijoittamat Espoon keskus Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus* Sateenkaarikoti Villa Lauriina Vire Koti Muurala Espoonlahti Hulda & Malva Ryhmäkoti Puistohelmi Villa Andante Vire Koti Merivirta Leppävaara Attendo Laaksolahden hoivakoti Dementiakoti Kotkansiipi Elämäntalo Aaria
14 Raportti 13 Hoivakoti Jänismäki Hoivakoti Villa Lyhde Koivu ja Tähti Palvelukoti Iltala Palvelukoti Sylvi Tunaro Viherlaakson muistipalvelukeskus* Villa Linnea Vire Koti Huvilaharju Vire Koti Kristiina (Lah) Vire Koti Uuttu Matinkylä-Olari Attendo Olarinpuisto Hopeakuu Linnunrata Hopeakuu lisäsiipi Ryhmäkoti Kaneli Tapiola Taavin muistipalvelukeskus* Grupphemmet Vindarnas hus Kanervakoti Hoivakoti Opri ja Oleksi Palvelukoti Mäntyranta Villa Tapiola Hoivakoti Vuoksela Yhteensä Ennalta suunniteltu valvontakäynti (34) toteutettiin jokaiseen ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön Espoossa. Yhteen yksikköön tehtiin kaksi valvontakäyntiä. Ennalta ilmoittamaton valvontakäynti tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi kolmeen (3) asumispalveluyksikköön Espoossa. Ennalta ilmoittamattoman valvontakäynnin perusteella sovittiin suunnitelma laadun korjaamisesta ja seuranta-aikatauluista. Vuonna 2016 tehtiin valvontakäynti neljään (4) muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan asumispalveluyksikköön espoolaisten asukkaiden osalta samoilla kriteereillä ja periaatteilla kuin Espoossa sijaitseviin vastaaviin yksiköihin. Muihin pääkaupunkiseudun asumispalveluyksiköihin (4) oltiin vuoden aikana yhteydessä puhelimitse. Kaikissa asumispalveluyksiköissä (10) on laadittu ja päivitetty omavalvontasuunnitelmat. Valvontavastuu näistä asumispalveluyksiköistä on sijaintikunnilla eli Helsingillä ja Vantaalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin asumispalveluyksiköihin ei tehty säännönmukaisia valvontakäyntejä. Kuluvana vuonna 27 espoolaista asui yhdeksässä (9) eri asumispalveluyksikössä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valvontaa toteutettiin olemalla yhteydessä asumispalveluyksikköön, jolloin saatiin tietoa espoolaisen asukkaan tilanteesta. Tämän lisäksi oltiin yhteydessä valvontavastuussa olevaan kuntaan. Saatujen tietojen mukaan yksiköissä ei ole edeltävän vuoden aikana ollut merkittäviä
15 Raportti 14 laatupoikkeamia. Kuntayhteistyön havainnoista oltiin yhteydessä myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Ennalta suunnitellut valvontakäynnit tehtiin etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti. Palveluntuottaja täytti etukäteen valvontakäyntikertomuksen sekä henkilöstölomakkeen. Valvontakäynteihin osallistuneet sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä perehtyivät näiden lisäksi asumispalveluyksikön aikaisempaan yhteistyö- ja valvontahistoriaan. Valvontakäynnillä käytiin yksityiskohtaisesti läpi valvontakäyntikertomus, joka toimi myös valvontakäynnin muistiona ja johon kirjattiin palvelukonseptin toteutumisen arvio sekä valvonnan havainnot. Tarvittaessa kirjattiin sovitut korjaavat toimenpiteet ja määräaika, mihin mennessä palveluntuottajan tuli ne tehdä. Ennen valvontakäyntikertomuksen lähettämistä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI), palveluntuottaja tarkasti kertomuksen ja tarvittaessa kommentoi sitä. Yhteensä vuoden 2016 aikana lähetettiin AVI:iin 33 valvontakäyntikertomusta. Lisäksi kertomus lähetettiin tiedoksi niihin 9 kuntaan (Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Pori), joiden asukkaita asui Espoossa sijaitsevissa ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä vuonna Palveluntuottajat täyttivät kiitettävän hyvin Espoon valvontakäyntikertomuksen. Valvontatapahtuma sisälsi paljon vuoropuhelua, havainnointia ja tarvittaessa asiakirjoihin tutustumista. Valvontatapahtumassa haastateltiin henkilöstöä, tavattiin asukkaita ja keskusteltiin heidän kanssaan, mikäli tämä oli mahdollista. Käynneillä havaittiin, että yhteiset tilat oli sisustettu kodinomaisiksi ja niissä oli rauhallinen tunnelma. Valvontakäyntien yhteydessä ei havaittu huomauttamista siisteyden, asukkaiden vaatetuksen eikä asukastilojen suhteen. Asukkaan asemaan ja edunvalvontaan kuuluu, että henkilöstö neuvoo asukkaita ja omaisia sosiaali- ja potilasasiamiehen palveluista ja antaa tarvittavat yhteystiedot. Valvontakäynnillä informoitiin Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietojen muuttumisesta ja kehotettiin palveluntuottajaa laittamaan tiedot esille paikkaan, josta asukkaiden ja omaisten on helppo löytää ne, esimerkiksi ilmoitustaululle. Valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella yhteystiedot olivat näkyvillä asumispalveluyksiköissä Henkilöstö Espoossa vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä määritelty palvelukonsepti sisältää hoiva-asumiselle laaditut vähimmäisvaatimukset, joiden on täytyttävä jokaisen palvelun kohdalla. Hankinnan yhteydessä palvelunuottaja on tehnyt sitovan asumispalveluyksikkökohtaisen henkilöstösuunnitelman. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005.
16 Raportti 15 Henkilöstömitoituksen tulee aina olla AVI:n tai Valiran luvan mukainen. Vuonna 2016 tarkastettiin Espoon palvelukonseptissa määritelty asumispalveluyksikön henkilöstömitoitus ja -rakenne kaikilta sopimustoimittajilta Espoossa. Suurella osalla se oli Espoon sopimuksen mukainen. Mutta niissä tapauksissa, joissa henkilöstön määrä ei ollut riittävä suosituksiin ja Espoon sopimukseen nähden, laadittiin yksikkökohtainen seurantasuunnitelma yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Espoo edellytti mitoituksessa havaittujen epäkohtien korjaamista sopimuksen mukaiselle tasolle. Henkilöstömitoituksen toteutumista seurattiin useissa tapauksissa jälkivalvonnalla. Suurin osa palveluntuottajista korjasi mitoituksen sopimukse nmukaiselle tasolle seuraavaan tarkastuskertaan mennessä. Valvontakäynnillä palveluntuottajaa informoitiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröitymisestä JulkiSuosikkiin. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) tuli voimaan Uuden lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on aikaa hakea laillistamista tai nimikesuojausta vuoden 2017 loppuun saakka. Palveluntuottajan tehtävänä on tarkastaa ennen työsuhteen alkamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyys rekisteristä. Valvira ylläpitää valtakunnallisia Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereitä, JulkiTerhikki ja JulkiSuosikki. Espoo on seurannut useamman vuoden ajan hoitohenkilöstön rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekisteriin (JulkiTerhikki) aina henkilöstömitoituksen tarkastamisen yhteydessä. Valvontakäynnillä informoitiin myös vuoden 2016 alussa voimaan tulleesta työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta (Sosiaalihuoltolaki 48 ) sekä sen kirjaamisesta yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Lain mukaan henkilöstön on viipymättä ilmoitettava yksikkönsä vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asukkaan hoivassa tai hoidossa. Ilmoituksen vastaanottaneen on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitusvelvollisuudella turvataan asukkaan hyvä hoito, huolenpito ja hyvinvointi. Palvelukonseptin kriteerien mukaan palveluntuottajan tulee tarjota työkokeilupaikkoja työttömille, erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille. Työkokeilupaikkojen määrä on vähintään 1/30 asukasta kohden jatkuvasti. Palveluntuottaja tekee yhdessä työkokeiluun osallistuvan ja TE-toimiston kanssa kirjallisen työkokeilusopimuksen ja noudattaa TE-toimiston työkokeiluun liittyviä ohjeita. Työkokeilussa olevaa ei lasketa mukaan asumispalveluyksikön henkilöstömitoitukseen. Palveluntuottajat ovat tarjonneet kahden viimeisen vuoden aikana työkokeilupaikan (Taulukko 6) yhteensä 52 työttömälle. Palveluntuottajien mukaan tämän kriteerin toteuttaminen on yrityksistä huolimatta ollut monelle haastavaa.
17 Raportti 16 Taulukko 6. Työkokeilupaikka työttömälle, erityisesti alle 30-vuotiaalle nuorelle Vuosi Palveluntuottajien lkm, jotka tarjosivat työkokeilua / palveluntuottajien kokonaismäärä Tarjottujen työkokeilupaikkojen lkm / 30 (63 %) / 30 (43 %) 21 Lisäksi sopimuksen mukaan palveluntuottajan tulee työllistää asumispalveluyksikköön yksi henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta ennen työsuhteen alkua. Työllistettävää henkilöä ei lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Palveluntuottaja suorittaa työllistämistoimet ja rekrytoinnit sopimuskauden aikana. Työllistämisen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkinaasemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen henkilön pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Tämän kriteerin toteutumisen seuranta on Espoon hankintapalveluilla Lääkehoito Turvallisen lääkehoidon tärkein työväline on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma. Jokaisessa terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee olla yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. THL julkaisi tammikuussa 2016 päivitetyn Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opas tukeutuu vuonna 2006 julkaistun Turvallinen lääkehoito -oppaan keskeisiin linjauksiin ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Lääkehoidon turvallisuus on noussut potilasturvallisuuden keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Merkittävä osa kaiken annetun hoidon haitoista liittyy lääkitykseen. Erityisen alttiita näille haitoille ovat iäkkäät, paljon lääkkeitä käyttävät. Jokaisessa ympärivuorokautisessa asumispalveluyksikössä Espoossa on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Yksikön johto kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä. Tätä vastuuta johto ei voi delegoida. Valvonnan mukaan lääkehoitosuunnitelman päivittämisen tarvetta on arvioitu vuosittain suunnitelmaa tarkistettaessa. Valvontakäynnillä suositeltiin palveluntuottajaa lukemaan ja päivittämään yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma vähintään päivitetyn oppaan mukaiselle tasolle. Suurin osa palveluntuottajista oli tietoisia päivitetystä lääkehoito-oppaasta ja osa oli tietoisia uudistetusta sisällöstä. Palveluntuottajia suositeltiin huomioimaan lääkehoitosuunnitelman päivittämisen yhteydessä myös lääkehoitolupalomakkeen päivittäminen. Palveluntuottajilta kysyttiin yksikkökohtaisesti voimassa olevien henkilöstön lääkelupien määrä sekä henkilöstön täydennyskoulutuksen toteuttanut taho. Vastausten mukaan valtaosalla on voimassa olevat lääkehoitoluvat. Lääkehoitolupia on myös jatkuvasti työn alla, johtuen muun muassa henkilöstön vaihtumisesta. Palveluntuottaja vastaa henkilöstön
18 Raportti 17 täydennyskoulutuksista. Lääkehoidon täydennyskoulutukset on hankittu kolmansilta osapuolilta. Vuonna 2016 havaittiin muutamia epäkohtia, joiden selvittämisen yhteydessä varmistettiin yksikkökohtaisen lääkehoitosuunnitelman asianmukaisuus ja lääkelupien ajantasaisuus. Näissä tapauksissa asia eteni ohjauksella, erikseen laaditun seurantasuunnitelman sekä jälkivalvonnan avulla. Palvelukonseptin mukaan palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet valvonnasta vastaavalle sijaintikunnalle sekä asukkaiden kotikuntien valvontaviranomaisille. Kuluvana vuonna lääkehoitoon liittyviä vaaratapahtumia ilmoitettiin Espoon valvontatiimille viisi (5). Kaikissa tapauksissa asia oli jo käsitelty yksiköissä eikä jatkotoimenpiteitä tarvittu. Yksityisten palveluntuottajien asumispalveluyksiköissä ei ole käytössä terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro). Palveluntuottajalla on vaaratapahtumien varalle yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan kirjatut toimintatavat, joiden mukaisesti lääkehoidon vaaratapahtumat käsitellään ja analysoidaan yksikössä. Palveluntuottajat pyrkivät löytämään lääkehoitoprosessien toimimattomat kohdat ja kohdistamaan niihin kehitystoimenpiteitä vastaavien vaaratapahtumien ehkäisemiseksi RAI-vertailukehittäminen RAI (Resident Assessment Inventory) on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin järjestelmällinen ja monipuolinen väline. RAI-järjestelmää ylläpitää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaverkosto interrai. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valvoo RAI-välineiden suomalaisia versioita. RAI-arviointijärjestelmä perustuu RAI-arviointiin, jota käytetään Espoon vanhusten palveluissa yhtenä työkaluna palvelutarpeen selvittämisessä sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman perustana. THL kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Palveluntuottaja saa THL:n palauteraporteista yksikkökohtaisen tiedon. RAI:n avulla voidaan hahmottaa oman organisaation kehittämiskohteita sekä alueita, joissa toiminta on vähintään yhtä hyvää tai parempaa kuin verrokeilla. Espoon palvelukonseptin mukaan jokaisella palveluntuottajalla oli oltava ajanmukainen RAI -järjestelmä käytössä siten, että kaikista asukkaista on tehty RAI-arviointi viimeistään Tällöin oli vuoden 2016 toinen RAI-aineistojen sähköinen tiedonsiirto THL:lle. Määräaikaan mennessä RAI-arvioinnin olivat tehneet yhtä yksikköä lukuun ottamatta kaikki (28/29) yksityiset ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt Espoossa. Yksikkökohtaisten RAI-arviointien lukumäärä ei tiedonsiirtohetkellä kaikissa tapauksissa vastannut yksikön asukaslukumäärää. Palveluntuottajien valmiudet RAI-arviointiin poikkesivat toisistaan. Noin puolet asumispalveluyksiköiden henkilöstöstä on jo useamman vuoden ajan tehnyt RAIarviointeja ja osa vasta opettelee RAI-järjestelmän käyttöä. Espoon ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tehdään RAI-arvioinnit käyttämällä RAI-LTC (Long Term Care) -mittaria. Yksityinen palveluntuottaja on voinut itse päättää, minkä RAI-palveluntarjoajan välinettä se käyttää RAI-arvioinneissa.
19 Raportti 18 Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä RAI-osaamisesta. Vuonna 2016 asumispalveluyksiköissä jatkuivat RAI-osaamisen opettelu ja kehittäminen RaiSoftin järjestämissä koulutuksissa sekä omassa yksikössä saatavalla kokeneempien RAIkäyttäjien ohjauksella ja lähiopetuksella. Edellä mainituista vastasivat kokeneemmat työntekijät. Osa palveluntuottajista on kouluttanut koko henkilöstönsä RAI:n käyttöön ja osa mahdollistaa RAI-koulutuksen muutamille ydinhenkilöille, jotka jatkavat muiden kouluttamista yksikössä. Jokaisessa yksikössä on nimetty RAI-vastaava. RAIyhdyshenkilönä on yleensä yksikön johtaja sekä muutamissa tapauksissa vastaava hoitaja tai sairaanhoitaja. Espoon vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa on määritelty yhteisesti sovitut RAIlaatuindikaattorit, joille asetetaan yhteiset tavoitteet ja joiden toteutumista seurataan vähintään puolivuosittain. Vuoden 2016 RAI-laatuindikaattorit ja RAI-tavoitteet olivat: Osallisuus: Vuoteessa elävät alle 15 % Osallisuus: Ei aktiviteetteja alle 35 % Kuntoutus: Niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla alle 11 % Osallisuus: Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin alle 13 % Osallisuus: Asiakas ei itse osallistunut arviointiin alle 50 % Kipu: Ajoittain vaikea kipu päivittäin alle 2 % Sairaalahoito tai käynti päivystyksessä 90 vrk aikana alle 4 % Espoon pitkäaikaishoidon asiantuntija järjesti kesäkuussa ensimmäisen yhteisen RAIkatselmuksen Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon oman toiminnan yksiköiden sekä yksityisten palveluntuottajien avainhenkilöille. Tilaisuudessa tarkasteltiin Espoon ympärivuorokautisen hoivan laatua vertailemalla THL:n RAI-vertailukehittämisen tuloksia (1_2016) Espoon sisällä ympärivuorokautinen asumispalvelu ja laitoshoito ja suhteessa muuhun Suomeen. Espoolaisten saaman hoivan laatu on RAI:lla tarkasteltuna parempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Asia kävi ilmi erityisesti asukkaan osallisuutta kuvaavissa indikaattoreissa. Espoon vanhusneuvosto käsitteli kokouksessa Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -dokumenttia. Vanhusneuvosto kiinnitti huomiota RAI-arvioinneissa esiin nousevaan kipuiluun. Kipuilu on pysynyt lähes samalla tasolla RAI-arvioinnista toiseen. Asukkaille tulee huolehtia kipulääkitys, jota voidaan käyttää tarvittaessa. Tämä mahdollistaa sen, että henkilökunta kuuntelee asukasta ja toteuttaa kuulemansa ja oman arvionsa pohjalta riittävää ja ajantasaista kivunhoitoa. Vanhusneuvosto esitti, että kivun hoidon parantamiseksi tulee tehdä konkreettinen
20 Raportti 19 suunnitelma lähivuosina. Suunnitelmassa tulee vanhusneuvoston näkemyksen mukaan kuvata kivunhoidon tavoitteet ja keinot näiden toteutumiseksi. RAI-laatuindikaattori: Kipu, ajoittain vaikea kipu päivittäin. Indikaattorilla tarkoitetaan asukkaita, joilla on päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua tai sellaista kipua, jonka voimakkuus häiritsee päivittäisiä toimintoja. Espoon vanhainkodeissa alle kymmenes (7 %) asukkaista kokee ajoittain vaikeaa kipua päivittäin, kun valtakunnan keskiarvo oli 4 %. Espoon asumispalveluissa tällaisia asukkaita oli vain 2 %, ostetuissa asumispalveluissa heitä oli prosenttiyksikön verran enemmän (3 %) ja valtakunnan keskiarvo oli neljä. Espoon vanhusneuvoston esille tuomaa huolta kipuilusta käsiteltiin jokaisen palveluntuottajan kanssa yhteistyöneuvotteluissa marras- joulukuun aikana. Yhteistyöneuvottelussa tarkastettiin asumispalveluyksikkökohtaista lukua (%) kipu, ajoittain vaikea kipu -indikaattorin osalta sekä kehotettiin kiinnittämään huomiota edellä mainittuihin seikkoihin asukkaan kivun hoidossa yhteistyössä asukkaita hoitavan lääkärin kanssa Itsemääräämisoikeus Palvelukonseptin mukaan palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä kanssa asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta, hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Hyvään vanhustenhoitoon kuuluu välttää fyysistä ja kemiallista sitomista tai liikkumisen rajoittamista. Yleisesti perusteluina vapauden rajoittamiselle käytetään turvallisuutta, kaatumisen ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta. Päätöksen asukkaan vapauden rajoittamisesta tekee aina asukasta hoitava lääkäri, ja asiasta keskustellaan asukkaan päätöksentekokyvyn ja kognition mukaan joko hänen itsensä tai omaisten kanssa. Rajoittamispäätös sekä sen aikainen seuranta kirjataan asukastietojärjestelmään. Espoon pitkäaikaishoidossa selvitettiin kyselyllä syyskuussa 2016 asukkaiden käytössä olevien hygieniahaalareiden määrää. Tämä oli jatkoa edellisenä vuonna toteutettuun kyselyyn, jolloin selvitettiin asukkaisiin kohdistuneiden muiden rajoitustoimien määrää vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä Espoossa. Vuoden 2016 kyselyyn vastasivat kaikki asumispalveluyksikköä. Kyselyhetkellä hygieniahaalari ei ollut lainkaan käytössä kuudessa (6/30) yksikössä. Hygieniahaalari oli 24 yksikössä käytössä yhteensä 89 asukkaalla. Noin puolessa (14) asumispalveluyksiköistä hygieniahaalari oli käytössä 1 2 asukkaalla. Kolmessa asumispalveluyksikössä hygieniahaalari oli käytössä 7 12 asukkaalla. Eniten haalaria käytettiin yöllä (74 asukasta). Päätöksen haalarin käyttöön ottamisesta oli pääsääntöisesti tehnyt asukasta hoitava lääkäri. Joissakin tapauksissa päätöksentekoon olivat vaikuttaneet myös hoitohenkilökunnan ja omaisten mielipide. Muutamassa tapauksessa hoitajat olivat itsenäisesti päättäneet hygieniahaalarin käytön aloittamisesta. Asukkailla, joiden käytössä oli hygieniahaalari, oli yleensä pitkälle edennyt muistisairaus. Vastauksien mukaan yleisimpiä syitä haalarin käytölle olivat toistuva vaippojen silppuaminen ja eritteillä
21 Raportti 20 sotkeminen sekä vaatteiden ja vaippojen riisuminen. Lisäksi syinä mainittiin unirytmin häiriintyminen asukkaalla itsellään ja toisilla asukkailla sekä kaatumisriski johtuen lattialla olevista eritteistä. Vastausten perusteella hygieniahaalarin käyttö oli keskimäärin vähäistä. Muutamilla asumispalveluyksiköillä hygieniahaalareita oli käytössä selvästi muita enemmän. Lukumäärällisesti suurin käyttö kohdistui muutamiin asumispalveluyksiköihin. Verrattuna vuoden 2015 kyselyyn hygieniahaalareiden käyttö vaikutti lisääntyneen. Palveluntuottajien kanssa keskusteltiin itsemääräämisoikeuteen liittyvistä asioista kevään 2016 aikana valvontakäynneillä sekä hygieniahaalarin käytöstä syksyn yhteistyöneuvottelussa. Keskusteluissa korostui itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteiden ja käytäntöjen avaaminen. Lisäksi painotettiin rajoittamiseen liittyvien asioiden kirjaamista yksikkökohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia asianmukaisten ohjeiden antamisesta yksikössään sekä valvoa rajoitustoimia omavalvonnan keinoin. Valvontakäynnin ja yhteistyöneuvottelujen jälkeen monet asumispalveluyksiköt ilmoittivat luopuneensa hygieniahaalarin käytöstä monen asukkaan kohdalla. Valmistelussa olevan itsemääräämisoikeuslain tavoitteena on vähentää asukasta rajoittavien toimenpiteiden tarpeetonta käyttöä ja asettaa selkeät rajat näille toimenpiteille Asiakastyytyväisyyskysely ja kannustinmalli Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutuksen yhteydessä laadittiin asukkaan hyvää hoitoa ja hyvinvointia edistävä kannustinmalli. Malli kannustaa asumispalveluyksikköjä tuottamaan asukkaille arvoa ja tyytyväisyyttä kehittämällä hyviä käytäntöjä ja jakamalla niitä. Kannustinmallissa on kaksi osaa, joiden molempien painoarvo on 50 %. Toinen puoli koostuu palvelukonseptiin liittyvistä asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvistä asioista ja toinen puoli koostuu kerran vuodessa tehtävästä asiakastyytyväisyyskyselystä. Kehitettävän käytänteen tulee edistää asukkaan hyvää arkea, ja sen tulee olla uusi tai vanhasta jalostettu ja käytössä testattu. Asiakastyytyväisyyskyselynä käytettiin edellisen vuoden tapaan hoiva-asumiseen soveltuvaa ASCOT-mittaria, joka koostuu kahdeksasta elämänlaadun osa-alueesta; henkilökohtainen puhtaus ja miellyttävyys, ruoka ja juoma, turvallisuus, asumisen siisteys ja miellyttävyys, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, arjen hallinnat, mielekäs tekeminen ja arvokkuus. Kyselyn lopussa esitettiin kysymyspari, jossa pyydettiin antamaan numeerinen arvio (4 10) kokonaislaadusta. Avoimessa kysymyksessä vastaajalla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin asioista, joita hän haluaa vielä tarkentaa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa 2016 samanaikaisesti Espoossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa sekä Karviaisessa suomen- ja ruotsinkielisinä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidossa asukkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. ASCOT-kysely toteutettiin kohderyhmissä kirjekyselyllä. Kannustinmalliehdokkaaksi ilmoittautuminen tapahtui mennessä. Espoon pitkäaikaishoito koordinoi asiakastyytyväisyyskyselyä ja sen raportointia. Tilaajakuntien edustajat valitsivat jatkoon 10 parasta kannustinmallia, joista raati valitsi parhaat
Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen ohjaus ja valvonta. Asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund 15.4.
Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen ohjaus ja valvonta Asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund 15.4.2015 Ympärivuorokautisten palvelujen kilpailutus 2015-2019 Ympärivuorokautisen
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotValvontaraportti 2015 Espoon vanhusten palvelut, pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen 6.4.2016 asumispalvelu
Valitse kohde. 0 Valvontaraportti 2015 Espoon vanhusten palvelut, pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen 6.4.2016 asumispalvelu 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotValvontaraportti 2017
Espoon vanhusten palvelut Pitkäaikaishoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu Valvontaraportti 2017 Valvontaraportti Päiväys Vastuu Laadittu 28.02.2018 Espoon pitkäaikaishoidon ostettujen asumispalvelujen
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotValvontasuunnitelma. Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoito, ympärivuorokautinen hoiva-asuminen
Valvontasuunnitelma Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoito, ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Espoon kaupunki 2014 1 (14) Laadittu Espoon sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut, asumispalveluyksikkö:
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotSisällysluettelo 1 (12)
1 (12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA... 3 3 VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT... 4 4 VALVONNAN ERI MUODOT... 5 4.1 Omavalvonta... 6 4.2 Ennakollinen
LisätiedotKUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI
KUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI Vaasa 20.8.2013 Tampere 23.8.2013 Jyväskylä 27.8.2013 2.9.2013 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT Reaktiivinen valvonta (jälkikäteisvalvonta) kantelut ja valtakunnalliset selvitykset
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotKARVIAINEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Lokakuu 2018, julkaisu Ikäkeskuspäällikkö Raija Salmi
KARVIAINEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Lokakuu, julkaisu 27.2.2019 Ikäkeskuspäällikkö Raija Salmi Tutkimuksen toteutus Ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja/tai heidän omaisensa
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUN YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN VALVONTA HYVINKÄÄN KAUPUNGILLA 2018 KESKI-UUDENMAAN SOTE
IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUN YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN VALVONTA HYVINKÄÄN KAUPUNGILLA 2018 KESKI-UUDENMAAN SOTE VALVONNASTA YLEISESTI Hyvinkäällä valvontaa on toteuttanut asumispalveluiden tarkastaja
LisätiedotAVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa
AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotOmavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari
Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten
LisätiedotSähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena
Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKemijärven kaupunki. Valvontasuunnitelma vammaisten tehostettu palveluasuminen
Valvontasuunnitelma vammaisten tehostettu palveluasuminen Vammaisten palvelut 2018 1 Sisällys JOHDANTO... 2 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA... 3 VALVONTAVIRANOMAISTEN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT...
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki
LisätiedotMikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja
Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015
LisätiedotOMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso
OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA
Itä-Suomen aluehallintovirasto/kuopion kaupunki TARKASTUSKERTOMUS SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA TARKASTUSKOHDE Kaupunki / Kunta Palveluntuottaja Kuopion kaupunki Toimintayksikkö
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastajat Marja-Leena Alanko ja Jaana Jokiniitty Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Sosiaalihuollon ylitarkastajat
LisätiedotOMAVALVONTA ON RISKIENHALLINTAA
OMAVALVONTA ON RISKIENHALLINTAA Omavalvonnan tilaa koskevan selvitys vanhusten ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä sekä lastensuojelulaitoksissa Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Omavalvonnan tarkastelu
LisätiedotVantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla
Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä
LisätiedotVAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.
VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -
LisätiedotYksityisten sosiaalipalvelujen valvonta/ sosiaalihuolto perhe- ja sosiaalipalveluissa. Työvaliokunta Mika Forsberg
Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta/ sosiaalihuolto perhe- ja sosiaalipalveluissa Työvaliokunta 13.2.2019 Mika Forsberg Perhe-ja sosiaalipalvelut Toimialajohtaja Mika Forsberg Johdon assistentti Tuija
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 15
26.02.2014 Sivu 1 / 1 851/02.08.00/2014 15 Vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Elina Kukkasjärvi, puh. 043 825 2320 Elsa Pasma, puh. 050 428 9329 Mona Hägglund,
LisätiedotOmavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä
Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin
LisätiedotPalvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla
Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja
LisätiedotVALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN
VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN Tiina Piirilä-Laiho sosiaalihuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 5.2.2013
LisätiedotOmavalvontasuunnitelma yksityissektorilla
Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Yksityissektorin edunvalvonnalliset päivät 2017 Tehy Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala 15.9.2017 1 Keskustele naapurisi kanssa: Onko työpaikallasi omavalvontasuunnitelma?
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja
LisätiedotKEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1
KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotSosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille
Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi Tampere-Orivesi. Ikäihmisten palvelulinja. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi 2019 Tampere-Orivesi Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottopalvelujen
LisätiedotValvontaraportti 2014 Espoon vanhusten 2.4.2015palvelut, pitkäaikaishoito Yksityinen ympärivuorokautinen asumispalvelu
Valitse kohde. 0 Valvontaraportti 2014 Espoon vanhusten 2.4.2015palvelut, pitkäaikaishoito Yksityinen ympärivuorokautinen asumispalvelu 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN HANKINTA
LisätiedotIlmoitusvelvollisuus Koulutus
Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN ASUMISPALVELUN HANKINNAN KUVAUS
SOPIMUS/LIITE 1 1 (7) Hankinnan kuvaus 851/02.08.00/2014 VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN ASUMISPALVELUN HANKINNAN KUVAUS Hankinnan tausta Espoon kaupungilla, Kauniaisten kaupungilla, Kirkkonummen
LisätiedotMitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1
Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä
LisätiedotKotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta
Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa Järvenpään kotihoidon omavalvonta Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 14.12.2017 Omavalvontaa ohjaavat tahot Omavalvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
LisätiedotPalveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa
Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa VPN 5.6.2019 Lakimies Riitta Husso Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotOsaaminen valvonnan näkökulmasta
Osaaminen valvonnan näkökulmasta Lastensuojelun maakunnallinen kehittäjäverkosto THL 3.5.2018 Pekka Ojaniemi Ylitarkastaja, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotIkääntyneiden tehostetun palveluasumisen valvonta ja laatu Espoossa. Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen valvonta ja laatu Espoossa Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta 8.2.2019 Esityksen sisältö 1) Hoiva-asumisen hankinta 2015-2019 2) Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotLiite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA
Liite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014 PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA 1.3.2011 31.8.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAjankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta
Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma Oulu Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2015-2018 Oulu 3.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 3.6.2015 Hanna Ahonen 1 Säädösperustaa Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (luvut 2 ja
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Rovaniemi 10.10.2017 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotValvonnasta muuttuvissa rakenteissa
Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa Kuntajohdon, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden hallintopäivä 6.2.2014 5.2.2014 1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta Julkisella
LisätiedotOmavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa. Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku Riitta Husso Lakimies, Valvira
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku 8.11.2017 Riitta Husso Lakimies, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt
Lisätiedotlainmukainen toiminta?
Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta? omavalvonta palvelujen yhteinen kehittämisväline viranomaisvalvonnan painopisteet ja toteuttamistavat Helsinki Sosiaalineuvos Hanna Ahonen,
Lisätiedot15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012
Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen
LisätiedotYksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys
Määräys 1/2014 1 (9) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaolo Laki
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotValvontasuunnitelma. Aikuisväestön palvelut
2015 Valvontasuunnitelma Aikuisväestön palvelut Taitto Johanna Kuusisto Kuvitus Kuvat omistaa Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin julkaisu Aikuisväestön lautakunta 11.6.2014 73 Valvontasuunnitelma SISÄLTÖ
LisätiedotLastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
LisätiedotKunta ja aluehallintovirasto yksityisten sosiaalipalvelujen valvojina Lupaviranomaisten yhteistyö ja velvoitteet
Kunta ja aluehallintovirasto yksityisten sosiaalipalvelujen valvojina Lupaviranomaisten yhteistyö ja velvoitteet 1 Yksityinen sosiaalipalvelu? Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 3 Sosiaalihuoltolain(1301/2014)
LisätiedotKOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut
KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)
LisätiedotESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014
ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta
LisätiedotPitäisikö olla huolissaan?
Pitäisikö olla huolissaan? - Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia valvontahavaintoja Sosiaalihuollon asiakkaan etu valvontahavaintojen valossa 25.9.2017 klo 12-15 Vireille tulleiden valvonta- ja kanteluasioiden
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotKehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma
Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotYKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE
YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 Perusturvalautakunta 14.6.2016 63 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VALVONTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 2 2. VALVIRAN JA ALUEHALLINTOVIRASTON TEHTÄVÄT
LisätiedotValtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelma ja omavalvonta Helsinki Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelma ja omavalvonta Helsinki 15.4.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.4.2015 Hanna Ahonen 1 Säädösperustaa Sosiaalihuoltolaki 710/1982
LisätiedotKunnan valvontavelvollisuus
Kunnan valvontavelvollisuus Lastensuojelun ajankohtaispäivä Oulu 11.9.2013 Rovaniemi 12.9.2013 13.9.2013 1 Sosiaalihuollon palvelujen valvonnasta Julkisella vallalla, valtiolla ja kunnilla yhdessä vastuu
LisätiedotSosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa
Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi
LisätiedotTerveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja. Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri
Terveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri 25.9.2017 AVIn terveydenhuollon tehtävä AVI valvoo, että terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta suunnitellaan,
LisätiedotSOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO
SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira
VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA 28.10.2015 Riitta Husso, LM Valvira 1 SO-TE VALVO 2015-2018 Valvonnan kohteet 1. Palvelurakenteet 2. Palvelujen saatavuus 3. Palvelujen sisältö ja laatu
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotOmavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys
Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Sosiaalineuvos Eine Heikkinen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotHyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut
Meillä on Hyvä Olla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut Ikääntyneiden palvelut Kehitysvammaisten palvelut Terapia- ja kuntoutuspalvelut ASUKAS Tuttu henkilökuntamme on läsnä huomioimassa asukkaiden
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotSuomenkielinen palvelu, Hoiva-asuminen
1/9 Suomenkielinen palvelu, Hoiva-asuminen Fantacy-Horses Oy Ltd, Villa Saga Siuntio 100,00 11 0 Uusi yksikkö Vihti 95,892 40 40 Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Uusi yksikkö 1 Espoo 94,467 29 29 Fantacy-Horses
LisätiedotPalvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA
Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2015 LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA 1.3.2011 30.9.2015 ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA 1. Palveluseteliä hakeneiden määrä Palveluseteleiden hakeneiden
LisätiedotVarhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja. koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan. valvonnan vuosisuunnitelma
Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelma 2017-2018 Hyvinvointipalvelut 1(4) Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamupäiväiltapäivätoiminnan
LisätiedotKehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat
Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotSosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta
Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotUudistettu opas: Turvallinen lääkehoito
Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
Lisätiedot