Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen 3. 2 Valmisteluryhmien väliraportointi 4. 3 Kokouksen ydinviestin laatiminen 8

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Esivalmistelun maku-tiimi Aika klo 12:30-14:30 Paikka Uudenmaan liitto, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen 3 2 Valmisteluryhmien väliraportointi 4 3 Kokouksen ydinviestin laatiminen 8 4 Kokouksen päättäminen 9

2 MUISTIO 3/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Knaapinen Petri Uudenmaan ELY-keskus, puheenjohtaja Behm Kimmo KUUMA-kunnat/ Nurmijärvi Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Harju Marianna Kauniainen Isotalo Olli Espoo Kaleva Olavi Itä-Uusimaa/ Loviisa Koho Reino Uudenmaan ELY-keskus, sihteeri Kohvakka Kimmo Etelä-Suomen AVI Lipponen Martti Vantaa Penttilä Hannu Vantaa Savolainen Ossi Uudenmaan liitto Saxholm Tuula Helsinki Sovala Markus Uudenmaan liitto, Uusimaa2019 Tiainen Tiina Porvoo Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Ylitalo Jussi Uudenmaan ELY-keskus Poissa Ekqvist Merja Etelä-Suomen AVI Taskinen Eija Länsi-Uusimaa/ Inkoo Muu Paqvalin Rolf Uusimaa2019-projekti Tikkanen-Pietikäinen Inka Uusimaa2019-projekti

3 MUISTIO 3/ Esivalmistelun maku-tiimi Kokouksen avaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja totesi läsnäolijat.

4 MUISTIO 3/ Esivalmistelun maku-tiimi Valmisteluryhmien väliraportointi Ryhmien puheenjohtajat esittelevät tulokset, esitysten aikataulu: Alueiden kehittäminen ja kasvupalvelut, pj. Juha Eskelinen Alueiden käyttö, ympäristö, liikenne, pj. Merja Vikman-Kanerva Pelastus ja varautuminen, pj. Martti Lipponen Ympäristöterveys, pj. Tiina Tiainen Maatalous ja maaseudun kehittäminen, pj. Jussi Ylitalo Valmisteluryhmien mahdollinen jatkotoimeksianto. Käsittely: Valmisteluryhmien puheenjohtajat esittelivät työryhmiensä tulokset, joista käytiin keskustelua esitysten yhteydessä. Esitykset ovat muiston liitteenä Alueiden kehittäminen ja kasvupalvelut, pj. Juha Eskelinen: Perinteisesti maakuntaohjelma ja kaavoitus on ollut aisapareja keskenään. Maakuntaohjelma on ollut se poliittisen tahdon ilmaisu, jota on toteutettu mm. maakuntakaavan avulla. EAKR-tehtävissä resurssi on 8 htv, summa tulee koko Etelä-Suomen koordinaatiosta (UL). ESR-hallinnoinnissa 4 htv määrä on jyvitetty (ELY). Tietopalvelujen ja tietojen käsittelyn järjestäminen jatkossa on tärkeä kysymys. Mikä on esimerkiksi Helsingin kaupungin tietopalvelun ja maakunnan välinen työnjako jatkossa? Kysymyksiä: pitäisikö kasvukuntayhtymän tiedot olla tässä myös? Juha Eskelinen totesi, että luvut sisältävät kuntien ilmoittamat tiedot, mutta että siirtyvien resurssien arviointi on haastavaa, koska ei ole tietoa, aikovatko kunnat missä määrin tai ollenkaan siirtämässä htv-resurssia tai rahaa kuntayhtymään vai pitävätkö ne yleistoimialan puitteissa itsellään. onko TE-toimistokokonaisuuden htv-luku (700 htv) kasvupalvelukuntayhtymään siirtyvän henkilöstön määrä. Vastaus: Kyllä. onko kasvupalvelujen valmistelua tekevien tahojen (tuleva kuntayhtymä) kanssa oltu yhteistyössä. Juha Eskelinen totesi, että Ilkka Haahtela on ollut mukana Helsingistä ja myös Espoosta ja Vantaalta on ollut henkilöt mukana eli yhteistyötä on tehty Alueiden käyttö, ympäristö, liikenne, pj. Merja Vikman-Kanerva Ryhmän toimeksiantoon sisältyi 8 kpl maakuntalakiehdotuksen mukaista tehtävää. Toimeksiannon tehtäväkenttä on siis monialainen ja laaja, tiiviisti esittäminen on ollut haasteellista, totesi ryhmän puheenjohtaja. Työtä on koostettu pienryhmissä. Vaikuttavuusarviointia ei valmisteluryhmä ole vielä ehtinyt tehdä.

5 MUISTIO 3/ Kysymyksiä/kommentteja: Miten ELY näkyy htv-määrissä? Vastaus: on pyritty tekemään ennakointia niistä, jotka ovat siirtymässä. Esim. ELYn liikenneihmiset jakautuvat maakuntaan + TRAFIin+ Liviin+ mahdolliseen palvelukeskukseen. ELYn keskitetyt tehtävät, hoidetaanko tehtäviä jatkossakin keskitetysti? Kommentoitiin liikennejärjestelmätyötä, että on moneen kertaan todettu että nykyjärjestelmät säilyvät joukkoliikenteen osalta Pelastus ja varautuminen, pj. Martti Lipponen Lipponen totesi, että vain Uudellamaalla tullaan panemaan pelastuslaitoksia yhteen. Eli täällä tulee ns. yhdistämisen vaiva ja sitten pitää katsoa rakenne. Uusimaa poikkeaa paljon muusta maasta: esim. Vantaalla voi ajatella, että lentokentän takia asiakkaina on 17 milj. ihmistä. Tähän lisäksi tulee mm. maakunnan satamatoimintaan liittyvä varautuminen. Jos pelastustoimen rahoitus tullaan järjestämään kapitaatiopohjalta, mikä on se peruste, jonka mukaan voidaan huomioida Uudenmaan erityisolosuhteet, esimerkiksi, lentokenttä ja siihen liittyvät matkustajavirrat, öljynjalostamo, ydinvoimala, pendelöinti pk-seudulle ym. -> mikä on alueen "todellinen asukasluku" mihin pelastustoimen pitää varautua. Htv-määriä ei ole voitu tehdä koska tehtävien jakautumisesta ei vielä ole varmuutta. Kommentteja: Potentiaalisesti synergioita voisi löytyä varautumisesta? Varautuminen on kunnissa järjestetty eri tavoin riippuen onko kyse isosta vai pienestä kunnasta Nyt olisi action point: Jonkun pitäisi valmistella vaihtoehtoinen rahoitusmalli, jota voisi ryhtyä lobbaamaan Pj: Valmisteluryhmä ottaa tästä rahoitusasiasta kopin. Varautumiseen ei myöskään ole vielä vastauksia, ryhmä ei ole ehtinyt käydä näitä, on iso kokonaisuus, joka riippuu organisoitumisesta. Nyt ollaan rakentamassa uutta turvallisuustoimijaa, jonka tehtävät ovat kaksijakoiset: 1. omiin tehtäviinsä liittyvä varautuminen 2. oman maantieteellisen toimialueen organisaatioiden kanssa yhdessä tehtävä varautuminen. Etelä-Suomen avi 6 htv on tehnyt yhteistä varautumisen suunnittelua, mutta se on vasta kalvakka esiaste maakunnan toiminnoista. Varautumisenkin maakuntavalmistelussa ollaan erittäin merkittävän tehtävän äärellä Ympäristöterveys, pj. Tiina Tiainen Tehtävät ovat moninaiset, pääasiassa kuitenkin valvontatehtäviä. Laboratoriot on tärkeä yhteistyökumppani ja paljon löytyy synergioita myös muualle. Vaaralliset kemikaalit ja räjähteiden kuljetus ja varastointi on rajattu tehtävänannon ulkopuolelle. Resurssitiedot ovat alustavia. Näissä otettu huomioon mm. toimistosihteeripalvelut, mutta ei ulkoistettuja palveluita. Juristityötä tarvitaan erityisesti valvontatehtävissä, jotka ovat valitusherkkiä. Ulkoistetut palvelut on huomioitu kustannusten kuvauksissa. Jos PKS irtautuisi ympäristöterveydenhuollossa, se tarkoittaisi karkeasti ottaen maakunnan resurssin puolittumista.

6 MUISTIO 3/ Järjestämisvastuun siirrosta on tulossa lainsäädäntöä vasta syksyllä. 30 htv:ta tulee kuitenkin olemaan järjestämisvastuun kriteeri. Helsinki on ainoa, joka täyttää kriteerin yksin. PKS on käynyt neuvotteluja yhteistyöstä. Myöskin muut kunnat olisivat kiinnostuneita järjestämään ympäristöterveydenhuollon yhteistyössä. Eläinten hyvinvoinnin valvonta tulisi kuitenkin jäämään kokonaisuudessaan maakunnalle. Kommentteja: Kyseessä on kokonaisuutena noin 200 htv:ta ja nopealla vilkaisulla noin 100 tehtävää. Onko järkevää pilkkoa palasiksi? Olisiko kaupunkienkin kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto, jos maakunta ottaisi koko kokonaisuuden hoitaakseen? Ryhmän tehtävälistauksessa ollaan ehkä yksityiskohtaisemmalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Palveluiden tarkastelu otsikkotasolla voisi olla selkeyttävää Maatalous ja maaseudun kehittäminen, pj. Jussi Ylitalo Koko toimintaa leimaa lakisääteisyys, maakunnalla ei ole juuri ollenkaan omaa toimintavapautta muissa kuin maaseudun kehittämisen tehtävissä. ELYn maksatustoiminnasta ei tehty omaa palvelukuvausta. Lomituspalveluista Loviisa tuottaa 65%, loppu hankitaan Uudenmaan ulkopuolelta. Kysymys: Eikö tästä löydy synergiaa? Synergiaa on kuntiin ja ympäristöterveydenhuoltoon päin ja lisäksi maaseudun yritystukiin kasvupalveluissa. Esityksiin liittyen pj. Petri Knaapinen esitti yleisenä kommenttina, että organisaatioissa on paljon sellaista tekemistä, mistä ei kannata tehdä omaa kuvauspohjaa, mutta ne pitäisi listata kuitenkin. Valmisteluryhmien jatkotoimeksianto Pj. Petri Knaapinen ja Inka Tikkanen-Pietikäinen esittelivät lomakepohjaa työryhmien jatkotyöstettäväksi. Tarkoituksena on kartoittaa tehtävien keskinäisiä synergioita ja yhteistyötä yhteistyökumppanien, ml. muut maakunnat, kanssa. Tämä tarkastelu toimisi pohjana valmistelun seuraavan vaiheen organisointien tarkastelulle. Käydyssä keskustelussa pidettiin tärkeänä, että jatkotoimeksiannoissa painotettaisiin myös asukas- ja asiakasrajapintaa sekä rajapintaa kuntiin ja kunnille jäljelle jääviin tehtäviin.

7 MUISTIO 3/ Jatkotyöskentelynä/-toimeksiantona työryhmät Viimeistelevät esitykset lopulliseen muotoon mennessä, raportointi tallennetaan SOMA työtilaan Täydentävät alkuperäiseen toimeksiantoon sisältyvän lomakkeen "Osallisuus ja vaikuttavuus" mennessä Jatkotoimeksiantona työstävät kokouksessa sovitun pohjalta SOMA-työtilaan tallennettavan uuden lomakepohjan mennessä. Oheismateriaali Aluekehittäminen ja kasvupalvelut, Eskelinen Alueiden käyttö, ympäristö, liikenne Merja Vikman-Kanerva Maatalous ja maaseudun kehittäminen Jussi Ylitalo Maku-tiimin valmisteluryhmien työnjako Pelastus ja varautuminen Martti Lipponen Ympäristöterveys Tiina Tiainen

8 MUISTIO 3/ Esivalmistelun maku-tiimi Kokouksen ydinviestin laatiminen Laaditaan kokouksen ydinviesti. Puheenjohtaja Petri Knaapinen kiteytti kokouksen ydinviestin seuraavasti: Maku-tiimi sai hyvät nykytilakuvausten väliraportit valmisteluryhmien puheenjohtajilta ja totesi muun muassa maakuntaan siirtyvien tehtävien suuren kirjon. Maku-tiimi sopi, että valmisteluryhmien jatkotoimeksianto liittyy tehtävien välisiin synergioihin, kuntayhteistyöhön ja ylimaakunnallisesti hoidettaviin tehtäviin. Jatkotyön näkökulma on entistä asiakaslähtöisempi.

9 MUISTIO 3/ Esivalmistelun maku-tiimi Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo