YLIVIESKAN KAUPUNKI VUODEN 2006 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET. Kaupunginhallitus.

Transkriptio

1 1 Hallintokunnille VUODEN 2006 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. YLEISET LAADINTAPERUSTEET Kuntalain 65 : Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Sii hen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kaupunginvaltuusto hyväksyy tehtäväalueille (=valtuustoon nähden sitova toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen taso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen resurssit määrärahoina ja tuloarvioina. Taloussuunnitelma ja siinä asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat osa kaupungin ohjausjärjestelmää, joka pohjautuu Ylivieskan kaupungin uusittuun strategiaan. Taloussuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino vuoteen mennessä. Taloussuunnitelman laadinnan keskeisenä perustana ja ohjeena käytetään kaupunginvaltuuston

2 2 hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa. Sen mukai sesti käyttötalouden nettomenojen vuotuinen kasvu rajoitetaan enintään 2,5 prosenttiin vuosina TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Vuoden 2006 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma laaditaan edellisvuosien tapaan yhtenä kokonaisuutena ja yhtenä asiakirjana ja sen perusrakenne säilyy muuttumattomana. Rakennemuutos tehdään toiminnallisten tavoitteiden esittämiseen. Toiminnalliset tavoitteet esitetään uuden strategiarakenteen mukaisesti. Talousarvion tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2006 laaditaan jatkona strategiatyölle ja niiden tulee perustua hyväksyt tyihin toimialakohtaisiin kriittisiin menestystekijöihin ja niistä johdettui hin tavoitteisiin 2008 (tavoitetaso). Toiminnallisten tavoitteiden tulee olla riittävän konkreettisia ja annetuilla taloudellisilla resursseilla toteutettavissa olevia. Tavoitteiden toteutuminen pi tää pystyä todentamaan ja mittaamaan. Tarkastuslautakunta seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Talousarvion sitovuustasoa tiukennetaan vuodelle 2006: Käyttötalousosassa sitovuustaso valtuustoon nähden on tehtäväalueen toimintamäärärahan ja tuloarvion erotus, eli toimintakate (=nettomenot). Vesihuoltolaitoksen, aluepelastuslaitoksen ja Ylivieskatalo Akustiikan osalta sitovuustaso on tuloslaskelman tilikauden liikeyli-/alijäämä. Tehtäväalueen sisällä sitovia menomäärärahoja ovat palkkoihin (tilit yhteensä) ja kalustohankintoihin (tili 5301) varatut määrärahat. Investointiosassa sitovuustaso on hankeryhmä (esim. liikennealueet) tai erillinen merkittävä hanke (esim. uusi paloasema). 3. TALOUSARVIOKEHYKSET Hallintokunnille annetaan osana talousarvion laadintaohjeita käyttötalouden tehtäväaluekohtaiset talousarviokehykset, jotka ovat hallintokuntia sitovia nettomenojen (=toimintakate) tasolla. Investoinneille ei vahvisteta talousarviokehyksiä, vaan investointiohjelmasta ja siihen sisällytettävistä hankkeista teh dään

3 3 päätökset erikseen talousarviovalmistelun aikana. Talouden tasapainottamisohjelmaan perustuvat alustavat määrärahakehykset ovat liitteenä. Hallintokunnat velvoitetaan tekemään talousarvioesityksensä määrärahakehysten ja muiden ohjeiden mukaisesti. 4. LAADINTA-AIKATAULU Vuoden 2006 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan seuraavaa ohjeellista aika-taulua: 1. hyväksyy kokouksessaan talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet ja alustavat talousarviokehykset. 2. Syyskuussa pidetään valtuuston talousarvioseminaari, jossa valtuutetuille kerrotaan talousnäkymistä ja muista talousarvion laadintaan liittyvistä asioista. 3. Sisäisten palveluyksiköiden (tilapalvelut ja ruokapalvelut) käyvät palveluja käyttävien hallintokuntien kanssa palvelujen määrää ja tasoa koskevat neuvottelut elokuun ja syyskuun alun aikana. Sisäiset vuokrasopimukset ja muut sisäiset palvelu- ja hinnoittelusopimukset on tehtävä mennessä. 4. Tarvittaessa syyskuun aikana talousarviokehyksiä tarkistetaan.. 5. Hallintokuntien on annettava talousarvio- ja suunnitelmaesityksensä kaupunginhallitukselle mennessä. Esitykset toimitetaan kaupunginkamreerille. 6. Talousarvion ja taloussuunnitelman lopullinen tasapainottaminen ja asiakirjavalmistelu tehdään kaupunginkamreerin johdolla keskusvirastossa loka-marraskuun aikana. Valmisteluun liittyy johtoryhmäkäsittelyt. Valmiste lun pohjalta syntyy kaupunginjohtajan talousarvioehdotus kaupunginhalli tukselle. 7. Marraskuun puolivälissä talousarvioehdotuksen esittely kaupungin-hallitukselle. Valtuustoryhmien puheenjohtajat osallistuvat kokoukseen.

4 4 8. inhallituksen talousarviokokoukset marraskuussa. inhallituksen esitys valtuustolle marraskuun loppuun mennessä. Yhteistoimintaryhmän käsittely ennen kaupunginhallituksen esitystä valtuustolle. 9. inhallituksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys annetaan valtuustoryhmien käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen valtuuston joulukuun talousarviokokousta. 10. invaltuusto hyväksyy vuoden 2006 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman joulukuun kokouksessaan. 5. YLEISET TALOUSNÄKYMÄT / VALTION BUDJETTIESITYS 2006 Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi vuonna 2006 runsaat kolme prosenttia. Kasvun edellytyksenä on rakenteelli sen työttömyyden alentuminen, johon pyritään tukemalla pitkään työttömänä olleiden työn saantia uusilla toimenpiteillä. Talous- ja työllisyystilanteen en nustetaan olevan jonkin verran kuluvaa vuotta parempia. Työllisyyden kasvu hidastuu, mutta työttömyysasteen ennustetaan alenevan 7½ prosenttiin, kun työvoiman tarjonta supistuu. Valtiontalouden alijäämä kasvaa verotuksen ke vetessä. Inflaation ennustetaan hieman kiihtyvän. Kuluvan vuoden inflaatio on keskimäärin noin 1,2 prosenttia ja ensi vuonna noin 1,5 prosenttia. Markkinakorkojen pitkään odotettu nousu ei toteudu vielä kuluvana vuonna. Vuoden 2006 aikana markkinakorkojen odotetaan nousevan noin 0,5 prosenttiyksikköä. 6. KUNTATALOUDEN NÄKYMÄT / VALTION BUDJETTIESITYS 2006 Kuntatalous pysyy kireänä lähivuosien aikana. Kuntien verotulojen kehitys riippuu talous- ja työllisyystilanteen kehityksestä, jossa kuntakohtaiset erot ovat suuria. Uusia kunnallisveron tuottoa heikentäviä veroperustemuutoksia ei sisälly valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen. Valtionosuuksien indek sitarkistus tehdään vain 75 prosenttisesti (+2,4 %) vuodelle 2006

5 5 Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutuu vuonna Uudistus tuo muutoksia yksittäisten kuntien taloudelliseen asemaan, mutta ei muuta merkittävästi valtion ja kuntien rahoitussuhteita kokonaisuute na tarkastellen. Uudistuksen vaikutus Ylivieskan saamiin valtionosuuksiin on hieman positiivinen (n. +7 e / asukas). Perusopetuksen valtionosuusperusteita muutetaan mm. siten, että ns. pienkoululisä pääosin poistuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden uute na määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi lastensuo jelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuoje lun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Valtion talousarvioesityksessä rakenteellista työttömyyttä pyritään helpotta maan mm. työmarkkinatuen uudistuksella, joka jakaa vastuuta pitkäaikaistyöt tömien työllistymisestä valtion ja kuntien kesken. Aiemmin vastuu on kuulunut kokonaan valtiolle. Kunnat joutuvat osallistumaan kuntakohtaisesti työmarkki natuen kustannuksiin, mutta muutoksesta johtuvat kuntien lisämenot esite tään korvattavaksi korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan nusten valtionosuusprosenttia. Valtionosuusuudistuksen toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuodelle Vuoden 2006 alkupuolella hallituksen käsittelyyn tulee myös mittava kunta- ja palvelurakenneuudistus, jota valmistellaan sisäasiainministeriössä. 7. YLIVIESKAN KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄ- KYMÄT Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on ollut viime vuodet erittäin kireä. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä vuosikate on euroa negatiivinen ja tilikauden tulos on euroa tappiollinen. Vuoden 2005 talousarviossa vuosikate on negatiivinen euroa ja tilikauden tulos on eu roa tappiollinen. Negatiivinen vuosikate merkitsee sitä, että investointien li säksi myös käyttötalouden menoja joudutaan rahoittamaan velkarahalla. Vuo den 2005 lopussa Ylivieskalla on velkaa noin 38,5 milj. euroa, eli euroa asukasta kohti (kaikkien kuntien keskiarvo noin e). Talouden kiristyminen johtuu toimintamenojen voimakkaasta kasvusta ja toisaalta verorahoituksen (verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet yhteensä) heikosta kehityksestä. in toimintamenot kasvoivat vuosina keskimäärin 8,1 %, kun verorahoituksen kasvu oli vain 2,9 %, vaikka

6 6 veroprosenttia korotettiin vuodelle ,75 %-yksikköä ja kaupunki sai harkinnanvaraista rahoitusavusta euroa vuonna Keskeisenä taloudellisena tavoitteena talousarviovuonna 2006 ja suunnitelmavuosina on supistaa käyttötalouden menojen kasvu enintään 2,5 prosenttiin. Tämä edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimenpi teiden toteuttamisen lisäksi säästäväisyyttä kaikessa toiminnassa ja työn te hokkuuden ja tuottavuuden parantamista. Veroprosenteista päätetään marraskuussa. Talouden tasapainottamis-ohjelmaan sisältyy tuloveroprosentin korottaminen 0,75 %-yksiköllä 20,25 prosenttiin vuodelle invaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kokouksessaan Kuntakohtaisten valtionosuuksien osalta laskentatiedot tarkentuvat valtion vuoden 2006 talousarviovalmistelun edetessä. Valtionosuuksista tehdään tarkemmat ennustelaskelmat elo-syyskuun aikana. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan valtionosuuksiin tehdään 75 %:n indeksitarkistus. Toimintatulojen osalta tavoitteena on noin 4 prosentin kasvu vuoden 2005 tasosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen muutoksen mahdollista mat korotukset toteutetaan. Ylivieskan asukaslukukehitys on ollut kasvava vuosina Vuonna 2004 väkiluku kasvoi 158 henkeä. Kuluvan vuoden aikana väkiluku on kasva nut noin 100 henkeä. Myönteisen väkiluku- ja työllisyyskehityksen ennuste taan jatkuvan vuonna YKSITYISKOHTAISIA MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOERIEN LASKENTAOH- JEITA 1. Palkat Palkkamäärärahat varataan voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen ja mahdollisten erillisten päätösten mukaisina lisäämällä tämänhetkiseen palkkatasoon arvioituna sopimuskorotusvaikutuksena 2,7 %. Liitteenä on em. perusteella laadittu palkkaliite, jonka perusteella vakinaisen henkilöstön varsinaisen palkan määrärahan tarve voidaan laskea. Vuosipalk-

7 7 koihin sisältyy lomaraha (5,5 %). Uusien viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkat, kaikki tuntipalkat, tilapäisten palkat ja kaikki palkanlisät tulee budjetoida erikseen (eivät sisälly palkkaliit teen tietoihin). Laskennallinen vuosipalkka (12 kk) vuodelle 2006 voidaan laskea seuraavas ti: Viimeisin kuukausipalkka kerrotaan kertoimella 1,027 ja tämän jälkeen vielä luvulla 12,55. Luottamushenkilöiden palkkiot vuodelle 2006 lasketaan vuonna 2005 voimas sa olevan palkkiosäännön mukaan. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot on vahvistettu samansuuruiseksi kuin luottamushenkilöiden kokouspalkkiot. 2. Henkilösivukulut Henkilösivukulut lasketaan seuraavilla prosenteilla palkkojen loppusummasta (samoin myös suunnitelmavuosien henkilösivukulut): - Sosiaaliturvamaksu (tili 4100) 4,0 % - KuEL-maksu (sis. varhe-maksun) (tili 4101) 23,0 % - opettajien työeläkemaksu (tili 4101) 21,8 % - työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksu (tili 4104) 3,0 % Eläkemaksuja ei lasketa palkkioista (esim. kokous- ja asiantuntijapalkkiot, tilit ). Varhaiseläkkeiden työnantajan maksuosuudet (ennakkomaksut) sisältyvät em. KuEL-maksuun, eli vuodesta 2006 alkaen omavastuumaksuihin ei tarvitse esittää erillisiä määrärahavarauksia. Teknisen palvelukeskuksen tuntipalkoista ei lasketa erillistä sosiaali-maksuli sää eikä sosiaalipalkkalisää. Hallintokuntien palkkamäärärahat esitetään ja varataan maksuperusteisesti. Kirjanpitolain edellyttämät lomapalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset tehdään keskitetysti talouspalveluissa koko kaupungin tasolla. Jaksotus teh dään tilinpäätösvaiheessa tuloslaskelmassa. 3. Kalustohankinnat Käyttöomaisuuteen kuuluva hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaiku-

8 8 tus-aikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluiksi. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on euroa, jota pienemmät hankinnat kirjataan käyttötalouden vuosikuluksi. Aktivointiraja määrittää samalla, varataanko tarvikehankintaan määräraha talousarvion käyttötalousosaan vai investointi-osaan. Jos hankinta maksaa euroa tai enemmän, määräraha varataan investointiosaan ja vastaavasti, jos hankinta maksaa alle euroa, määräraha varataan talousarvion käyttötalousosaan. Kerralla hankittava tarvikeryhmä (esim. atk-laitteet) ja ensikertainen kalusta-minen käsitellään yhtenä hankintaeränä, joka aktivoidaan, jos hyödykeryh män hankinta-arvo yhteensä on vähintään euroa. Määräraha varataan tällöin investointiosan kohtaan Irtain omaisuus. Käyttöomaisuuden kunnossapito, esim. kiinteistöjen vuosiremontti, on nor maalia vuosikulua. Samoin esim. kirjastojen kirjahankinnat ja sosiaali-toimen hoitotarvikkeet kirjataan vuosikuluksi ja määrärahat varataan käyttötalous osaan. 4. Sisäiset erät ja laskennalliset erät Sisäisten erien (esim. sisäiset vuokrat ja sisäiset palvelut) budjetoinnissa käytetään niille erikseen avattuja sisäisiä tilejä. Muita tilejä ei saa käyttää. Sisäi set erät sisältyvät talousarvion määrärahaan ja tuloarvioon ja siten myös talousarviokehykseen. Sisäisten tilakustannusten osalta on käytössä sisäiset vuokra- ja palvelu-sopimukset. Teknisen palvelukeskuksen tilapalveluyksikkö valmistelee sisäiset vuokra- ja palvelusopimukset tilojen käyttäjähallintokuntien kanssa allekirjoitettavaksi ja noudatettavaksi. Vastuuhenkilö rakennuspäällikkö Unto Koskinen. Laskennalliset erät eivät sisälly talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon (ei kä määrärahakehykseen). Laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja arvonlisä veron palautukset. Vyörytettävät kustannukset kohdistetaan hallintokunnil le/tehtäville jälkilaskentana tilinpäätösvaiheessa toteutuneiden kustannusten perusteella. Vyörytettäviä kustannuksia ovat keskitetysti hoidetut tehtävät, joita ovat henkilöstöhallinto, palkanlaskenta, kirjanpito, maksuliikenne ja atk-palvelut. 5. Arvonlisävero Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin, eli kaikki menot ja tulot lasketaan ja esitetään ilman arvonlisäveroa.

9 9 6. Valtionosuudet Talouspalvelut laskee talousarvion tuloslaskelmaosaan merkittävät valtionosuudet tarvittaessa yhteistyössä ao. hallintokunnan kanssa. Tuloslaskel maan merkitään mm. sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoi men tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä yleinen valtionosuus ja verotulojen täydennys. Käyttötalousosaan merkittävät valtion avustukset sekä muut tuet ja avustukset lasketaan ja esitetään ao. hallintokunnan toimesta. Näitä ovat mm. tapaturmaviraston korvaukset, öljynsuojarahaston korvaukset, EU-rahoitus, maakunnan kehittämisraha ja Kelan korvaukset. Myös työllistämistuki merkitään käyttötalouden tuloeräksi. Investointien valtionosuudet lasketaan ja merkitään hanke- tai hankeryhmä-kohtaisesti talousarvion investointiosaan. Laskenta- ja esittämisvastuu on ao. hallintokunnalla. 7. Myynti- ja maksutulot Myynti- ja maksutulojen merkitys kaupungin toimintojen ja palvelujen rahoituksessa on kasvanut. Palvelujen ja tehtävien omakatteisuutta pyritään edelleen nostamaan suunnitelmakaudella. Tavoitekorotustaso vuodelle 2006 on keskimäärin 4 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen muutok sen mahdollistamat korotukset pyritään toteuttamaan täysimääräisinä. Maksuista ja taksoista tulee tehdä päätökset hyvissä ajoin ennen talousarvion hallituskäsittelyä. Mikäli taksasta päättää valtuusto, korotusesitys tulee tehdä viimeistään hallintokunnan talousarvioesityksen yhteydessä. Talousarvio-esitysten perusteluista tulee käydä selkeästi ilmi myynti- ja maksutulojen laskentaperusteet. 8. Vuokratulot Vuokratulot lasketaan vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti huomioon ottaen vuokrien korotusmahdollisuudet vuonna Kustannustason noususta joh tuva vuokrien korotustarve on noin 4 %. 9. Muut tulot

10 10 Muihin tuloihin merkitään mm. vakuutuskorvaukset, vahingonkorvaukset ja yksityispuhelumaksut ja satunnaiset pienet tulot. Henkilöstökorvauksia (mm. sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset) ei mer kitä tuloihin, vaan ne käsitellään kirjanpidossa henkilöstökulujen menonvähennyksinä. 10. Suunnitelmavuosien menojen ja tulojen laskentaohjeita Suunnitelmavuosien menoja ja tuloja muuttavat toiminta-ympäristössä tapahtuvat muutokset, kustannustason muutos, tehtävä-muutokset, henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset, tilamuutokset sekä talouden tasapainottamistoimenpiteistä johtuvat rakenteelliset muut muutokset. Kustannustasoon vaikuttavat ansiotason muutokset, palkkasivukulujen muutokset ja muutokset tarvikkeiden ja ostettavien palvelujen hinnoissa sekä muutokset tilojen vuokrissa. Palkkojen osalta kustannustason arvioituna muutoksena käytetään 2½ prosenttia vuonna 2007 ja samoin vuonna Matalan inflaation vuoksi yleistä kustannustason muutosta ei oteta huomioon vuosien 2007 ja 2008 muita me noja laskettaessa, vaan tavoitteena on inflaatiota vastaava yleinen tuottavuu den parannus. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tulee sisällyttää myös taloussuunnitelmavuosien esityksiin. Uusista investoinneista aiheutuvat käyttötalouden muutokset tulee muistaa laskea mukaan käyttötalouden menoihin ja tuloihin. Suunnitelmavuosien 2007 ja 2008 määräraha- ja tuloarvioesitykset teh dään samalla kirjaus- ja tilitasolla kuin vuoden 2006 talousarvio-esityk setkin (=talousarvio- ja suunnitelmaluvut viedään samalle alatilitasolle). Samoin vuosien 2007 ja 2008 esitykset tehdään samalla eurotasolla kuin vuoden 2006 talousarvioesityksetkin, eli kymmeneen euroon pyöristetty nä. 9. TALOUSARVIO- JA SUUNNITELMAESITYSTEN SISÄLTÖ JA RAKENNE 1. Taloussuunnitelman tekstirakenne

11 11 Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa hyväksytään samanaikaisesti kun nan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoitetaan toiminnallisten tavoit-teiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Lain kohdassa korostetaan toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumista on seu rattava ja niistä vastataan valtuustolle. Tekstiaineiston laadinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtuusto käsittelee talousarviota ja taloussuunnitelmaa tehtäväaluetasolla (=valtuuston nähden sitova määrärahataso). Valtuustolle esitettäessä liian yksityiskohtaista selostusta on vältettävä. Lautakuntatasolla asiat on syytä esittää yksityiskohtaisemmin. Vuoden 2006 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on seuraavat tehtäväalueet: Toimielin Tehtäväalue Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Yleishallinto Elinkeinotoimi Ruokapalvelut Pelastuspalvelut Terveydenhuolto Yhteisötuet Työllistämistehtävät Maaseutulautakunta Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Pelastuslaitoksen johtokunta Pelastustoimi Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut Toimeentuloturva Sivistyslautakunta Yleissivistävä koulutus Kirjastotoimi Nuoriso- ja raittiustoimi Kulttuurilautakunta Kulttuuritoiminta Musiikkiopiston johtokunta Musiikkiopiston toiminta Kansalaisopiston johtokunta Kansalaisopiston toiminta Liikuntalautakunta Liikuntapalvelut Teknisten palveluiden lautakunta Tekniset palvelut

12 12 Vesihuoltolaitos Hallintokuntien tulee laatia taloussuunnitelmaesitysten tekstiaineisto jäljempä nä seuraavien ohjeiden mukaan Palveluajatus Tehtäväalueen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus alkaa lyhyellä toimielimen/tehtäväalueen palveluajatuksen esittelyllä. Palveluajatus määrittelee käytännön tasolla palvelun sisällön niin ulkoisille kuin sisäisille asiakkaille. Vastaa kysymyksiin kenelle, mitä ja miten teemme? Taloussuunnitelma Hallintokunnan taloussuunnitelman teksti tulee laatia siten, että se sisältää tehtäväalueen toimintasuunnitelman talousarviovuodelle 2006 sekä vuosiksi 2007 ja Toimintasuunnitelma voidaan tiivistää lyhyeksi kuvaukseksi tehtäväalueen painopistealueista, eli mihin asioihin erityisesti panostetaan talousarvio-vuonna 2006 ja vuosina 2007 ja Hallintokunnan taloussuunnitelmassa ja painopistealueissa on otettava huomioon talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi toimintasuunnitelmassa esitetään mahdolliset toiminnalliset ja resurs seja koskevat muutokset vuosina , kuten uudet velvoitteet ja tehtä vät sekä organisaatioon ja toimintaympäristöön liittyvät muutokset. 3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2006 Erityistä huomiota tulee kiinnittää toiminnallisten tavoitteiden laadun ja mitattavuuden parantamiseen. Hyvään tavoitteeseen liittyy mitattavuus ja jälkikäteinen todennettavuus, jotta myös tarkastuslautakunta pystyy arvioimaan tavoitteiden toteutumista.

13 13 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2006 laaditaan jatkona strategiatyölle ja niiden tulee perustua hyväksyttyihin toimialakohtaisiin kriittisiin menestystekijöihin ja niistä johdettuihin tavoitteisiin 2008 (tavoitetaso). Kriittiset menestystekijät ovat hallintokunnan toiminnallisen ja taloudellisen onnistumisen kannalta kaikkein keskeisimpiä asioita vuosina Hyviä tavoitteita valtuustotasolla ovat tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa edistävät kaupungin menestymistä tehtävissään vastaavat kaupunkilaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta edistävät palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista kehittävät kaupunkilaisten kannalta tärkeitä palveluita ja toimintaprosesse ja ovat realistia suhteessa kaupungin voimavaroihin ja joilla on vuositasolla yhteys hallintokunnan käytettävissä oleviin resursseihin ovat kaupungin toimenpitein savutettavissa yksin tai toimijaosapuolena Suunnitelmakauden toiminnallisten tavoitteiden laadinnan perustana käytetään uutta strategiaa ja valtuuston hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa. Liitteessä1 on lisäohjeita toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta ja joitakin esimerkkejä toiminnallisista tavoitteista Mittarit ja tunnusluvut Toiminnalle ja taloudelle asetettavia tavoitteita ja niiden saavuttamista kuva taan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Mittauksien kohde on toiminta ja sen aikaansaannokset. Mittari on laskentasääntö, jolla mittauk-sen kohteen määrää mitataan (esim. tutkintojen määrä opettajaa kohti lasket-tuna) ja tunnusluku on se mittarin lukuarvo, joka laskentasäännöllä (esim. 200 tutkintoa jaettuna 10 opettajalla=20) saadaan. Liitteessä 1 on esimerkkejä mittareista. Hyvän mittarin ominaisuuksiin kuuluu, että mittari on perustehtävään, strategiaan ja kokonaisuuteen johdonmukaisesti kyt-

14 14 keytyvä (ei satunnainen, yksittäinen) on selkeä, yksiselitteinen ja kaikille ymmärrettävä (arvo ja muutos ovat ymmärrettäviä) on johdon vaikutettavissa oleva on konkreettinen, arvioitavissa, mitattavissa tai todennettavissa oleva on realistinen, mutta haastava on yleisesti käytetty ja tunnusluku on vertailukelpoinen muihin kuntiin Talousarvion ja taloussuunnitelman tekstistä ja tunnuslukutiedoista on vastuussa kukin hallintokunta omalta osaltaan. Hallintokunnan esitystekstiä käytetään sellaisenaan taloussuunnitelman tekstipohjana, joten esitystekstin sisältöön ja tiiviiseen esittämismuotoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hallintokunnan esitystekstit (palveluajatus, taloussuunnitelma , toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2006 ja tunnuslukutiedot tp2004-ts2008) toimitetaan sähköpostin Word-liitetiedostona tekstinkä sittelijä Maija-Liisa Haapakoskelle ja kaupunginkamreeri Kauko Sarkki selle. 2. Numeerinen osa (atk-lomakkeet) Numeerinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus tehdään oheisena seuraavalle atk-lomakkeelle tai vastaavalle Excel-lomakkeelle. Atk-lomak-keilla näkyy myös tilinpäätöksen 2004 ja talousarvion 2005 vuosien esitystasoa vastaavat luvut. Hallintokunnan talousarvioehdotus merkitään sarakkeeseen TA2006 (EUR) ja taloussuunnitelmaesitys sarakkei siin SU2007 (EUR) ja SU2008 (EUR). Sekä talousarvio- että suunnitelmaesitykset tehdään tilin alatasolla (=neljänumeroinen tilikoodi). Kaikki luvut (myös suunnitelmavuodet) esitetään euroina kymmeneen euroon pyöristettynä. Kustannustason muutoksen vaikutus otetaan huomioon vuosina 2007 ja 2008 vain palkkamenoissa (+2½ %/vuosi ja korotetuista palkoista lasketut palkkasivumenot). Sisäiset menot ja sisäiset tulot merkitään suunnitelmavuosille sa man suuruisena kuin talousarviovuodelle Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus tehdään sillä tilirakennetasolla, jol la talousarvion toteutumista halutaan hallintokunnassa seurata. Tilirakenne-tasomuutoksista on sovittava kaupunginkamreerin kanssa.

15 15 3. Talousarvion erityisperustelut (mallilomake 1) Määrärahaesitykset vuoden 2006 talousarvioon tulee varustaa riittävin kirjalli sin perusteluin, jotka voidaan tehdä liitteenä olevan mallilomakkeen rakennet ta noudattaen. Perusteluista on käytävä selville määrärahaesitysten ja tuloarvioiden tärkeimmät laskentaperusteet. Erityisesti uudet toiminnot ja muut määrärahatasomuutokset kuluvaan vuoteen verrattuna on perusteltava. Tilapäisten työntekijöiden palkkaamiseen ja kalustohankintoihin esitetyt määrärahat on perusteltava yksityiskohtaisesti. Mallilomakkeen 1 saa pyydettäessä sähköisessä muodossa tekstinkäsittelijä Maija-Liisa Haapakoskelta. 4. Uudet virat, toimet ja nimikemuutokset (mallilomake 2) Kaikki vuosille esitettävät uudet virat, toimet ja nimikemuutokset on perusteltava henkilöstöesityslomakkeen mukaisilla tiedoilla. Uudesta henkilös-töstä aiheutuvat menot ja mahdolliset tulonlisäykset on myös esitettävä. Nämä uudet menojen ja tulojen lisäykset tulee sisällyttää myös numeeriseen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen. Mallilomakkeen 2 saa pyydettäessä sähköisessä muodossa tekstinkäsittelijä Maija-Liisa Haapakoskelta. 5. Investoinnit (mallilomake 3) Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omai suus, jonka hankinta-arvo on vähintään euroa. Käyttöomaisuuden hankintamenot kirjataan niiden taloudellisena pitoaikana kuluksi kaupungin poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinneista esitetään kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina investointiin käytetty määräraha sekä vuonna 2006 ja vuosina tarvittava määräraha. Tulona esitetään valtionosuudet, investointiavustukset ja käyttöomaisuuden (esim. maa-alueet, rakennukset, irtain omaisuus) myyntitulot (ml. vaihtoarvo). Investointeja koskevat esitykset tehdään investointiesityslomakkeen mukai sesti.

16 16 Määrärahaesitykset tehdään joko hanketasolla (esim. paloasema, liikuntakeskuksen peruskorjaus ja koulujen peruskorjaukset) tai hankeryhmätasolla (esim. muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, vesihuoltolaitos). Hanketasolla määrärahaesitys tehdään, mikäli yksitäisen hankkeen kokonaiskustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: - talonrakentaminen euroa - kadunrakentaminen euroa - vesihuoltolaitosrakentaminen euroa - muut investoinnit ja hankinnat euroa Mikäli määrärahaesitys tehdään hankeryhmätasolla, tulee hankeryhmän kohteista antaa perusteluissa selvitys. Investointien kustannusarvion oikeellisuudesta vastaa esittävä hallintokunta. Kustannusarvio tulee laatia ja tarkastaa yhdessä teknisen palvelukeskuksen kanssa. Tilahankkeiden osalta noudatetaan tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutus-ohjeita. Ohjeistoa noudatetaan kaupungin kaikissa toiminnallisista muutoksista johtuvissa tilahankkeissa, joiden todennäköiset kustannukset ovat yli euroa. Tilahanke käynnistetään tarveselvityksen laatimisella. Tarveselvityksen laatii ja esittää tilojen tuleva käyttäjähallintokunta. Tarveselvitys on hallintokunnan tilahanke-esityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun hallintokunta esittää hanketta ensimmäisen kerran taloussuunnitelmaan. Tilahanketta ei hyväksytä taloussuunnitelmaan, ellei tarveselvitystä ole tehty. Tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeen ovat saaneet sivistyskeskus, sosiaalikeskus ja tekninen palvelukeskus. Muille hallintokunnille ohjeet toimitetaan, mikäli niillä on em. euromäärän ylittäviä tilahanke-esityksiä. Mallilomakkeen 3 saa pyydettäessä sähköisessä muodossa tekstinkäsittelijä Maija-Liisa Haapakoskelta. 6. Irtaimen omaisuuden hankinnat (mallilomake 4) Hankinta-arvoltaan vähintään euron irtaimen omaisuuden hankinnasta tehdään mallilomake 4:n mukainen selvitys. Kerralla hankittava tarvikeryhmä ja

17 17 rakennusten ensikertainen kalustaminen käsitellään yhtenä hankintaeränä. Kaikista atk-laite- ja ohjelmistohankinnoista tehdään erillinen esitys ja selvitys. Atk-hankinnat tehdään keskitetysti ja niistä päättää tietoteknii kan kehittämistyöryhmä. Mallilomakkeen 4 saa pyydettäessä sähköisessä muodossa tekstinkäsittelijä Maija-Liisa Haapakoskelta. Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset toimitetaan kaupungin-kamreerille (tekstiosat myös tekstinkäsittelijä Maija-Liisa Haapakoskelle). inkamreerilta saa lisätietoja ja ohjeita tämän kirjeen asioihin. Asko Ojamäki kaupunginjohtaja Kauko Sarkkinen kaupunginkamreeri Liitteet 1. Talousarviokehykset 2. Lisäohjeita toiminnallisten tavoitteiden esittämiseen 3. Malliesityslomakkeet Talousarvion palkkaliite 5. Atk-lomake numeerista esitystä varten 6. invaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma