VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

Transkriptio

1 VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET! Jouni Kivinen, projektipäällikkö, , Olli Räsänen, projektisuunnittelija, ,

2 OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISIÄ HANKKEEN AVULLA Tavoitteena yhtenäiset vesialueet, toimivat osakaskunnat ja paremmat kalastusmahdollisuudet! Vetovoimaa maaseudulle verkostoitumalla ja yhteistoiminnalla hanke tarjoaa rahoitusta ja työpanosta osakaskuntien yhdistämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on suuremmat ja yhtenäiset osakaskunnat. Riittävän iso osakaskunta on yksikkö jolla tiedotus, luvanmyynti, kalastus- ja toimintaedellytykset ovat hyvät. Hanke auttaa ja rahoittaa uusia osakaskuntia monipuolisesti toiminnan aloittamisessa! TIETOA YHDISTYMISESTÄ JA SEN HYÖDYISTÄ: 1) OSAKKAAT PÄÄTTÄVÄT MYÖS JATKOSSA KALASTUKSESTA JA TOIMINNASTA Osakkaat päättävät osakaskunnan toiminnasta ja kalastuksesta. Osakaskuntien koon kasvaessa osakkaiden kiinnostus yhteisten asioiden hoitamisesta lisääntyy, kun toiminta on vastaavaa kuin metsästyseurojen. Osakaskuntien koon ja kannattavuuden kasvaessa myös hallinnon järjestäminen onnistuu helpommin ja on ylipäätään mielekkäämpää. 2) OSAKKAIDEN OMISTUS SÄILYY ENNALLAAN Jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen kyseinen osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Mahdolliset saaret, maa-alueet tai kiinteistöomaisuudet voidaan jättää vanhalle osakaskunnalle, jolloin päätös koskee vain vesialueiden liittämistä perustettavaan osakaskuntaan. Jos osakaskunnan vesialueista vain osa liitetään uuteen osakaskuntaan, jatkossa jokainen osakas on osakkaana vanhassa osakaskunnassa ja myös uudessa perustettavassa osakaskunnassa. 3) KALASTUKSEN MAHDOLLISUUDET KASVAVAT, LUPAMYYNTI HELPOTTUU Uuden isomman osakaskunnan kautta osakkaan kalastusmahdollisuus laajenee. Myös selkävesien monet epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen rajojen suhteen häviävät. Luvanmyynnin toimiva järjestäminen on myös isolle osakaskunnalle huomattavasti pientä toimijaa helpompaa. 4) YHTEISET KALAKANNAT KALAT EIVÄT TUNNE OSAKASKUNTIEN RAJOJA Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta kalakantojen käyttöön ja hoitoon. Suuremmissa osakaskunnissa hallinnointi on mielekkäämpää, kun toiminta on vastaavaa kuin riistapuolella metsästysseurojen toiminta. 5) VESIALUEEN OMISTUS EI VASTAA NYKYAJAN TARPEITA Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakaskuntien päätöksentekoon ja kokouksiin osallistuu keskimäärin noin 5 % osakkaista. 6) YHDISTYMINEN ON NYT EDULLISTA Hankkeen rahoituksen ja työpanoksen turvin osakaskunnat maksavat vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksun. Usean osakaskunnan yhdistyessä samanaikaisesti on osakaskuntakohtainen kulu vain noin 2 / ha. Yksittäinen osakas ei joudu maksamaan mitään, koska yhdistyminen rahoitetaan osakaskuntien yhteisistä varoista. Jatkossa yhdistyminen on osakaskunnille huomattavasti kalliimpi.

3 ESIMERKKEJÄ OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISESTÄ MUUN MUASSA PUULALLA

4

5