Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Transkriptio

1 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen, metsähallitus, Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus

2 Yleistä Etelä-Savosta Etelä-Savossa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin kalastajaa. Etelä-Savon asukasmäärä laskee vuosi vuodelta! Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Osakaskuntien yhdistäminen etenee hitaasti ilman hankkeita. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostaisivat kalojen ja kalastajien kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaaajankalastajat, kotitarvekalastajat). Maaseudun vetovoimaisuuteen kuuluvat riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. 2

3 Järvikalastuskohteet ja kestävä kalastus lisäävät maaseudun ja vesistöjen kiinnostavuutta 3

4 Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus. Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Internet- sivuja tai sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Hallinto ei ole kiinnostavaa pienissä osakaskunnissa, kun ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa! 4

5 Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Esimerkiksi 500 ha kokoisella osakaskunnalla on keskimäärin tuloja vuodessa. Lupamyynnin, tiedottamisen ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Heikko hankekumppani! 5

6 Osakaskuntien yhdistämishanke Puulavedellä Itä-Puulan Korpijärven alue ha Lähtötilanteessa 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta osakaskiinteistöä Lopputuloksena 30 osakaskuntaa yhdistyivät Syntyi uusi Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta ha Ensimmäisenä vuonna kalastuslupatuloja yli ja lisäksi kalastuskorvauksia noin Kiinnostava hankekumppani maaseudun muille toimijoille! Mahdollisuus alueelliseen ja omaehtoiseen maaseudun kehittämiseen! 6

7 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen

8 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen

9 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnalle internet sivut ja sähköisiä palveluja Vuokraa mökki tai osta viikonlopun uistelupaketti täydellä ylläpidolla!

10 Hankkeen tavoite Yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa, lupamyyntiä, tiedotusta ja maaseudun yhteistoimintaa. Lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa. Kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista. Alueellinen maaseudun kehittäminen ja hanketoiminnan aktivointi. Lisätä maaseudun vetovoimaa sekä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää. 10

11 Hankkeen toimenpiteet Vesialueen omistuksen selvittäminen ja osakasluettelot Osakaskuntien sekä yhteistyötahojen neuvottelut ja kuuleminen, tavoitteen asettaminen yhdistämishankkeelle Osakaskuntien kokoukset ja yhdistymisestä päättäminen Uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous YHDISTYMINEN JA SEN JÄLKEEN YHTEISTOIMINTA! 11

12 Suuri osakaskunta ja verkostoituminen on maaseudun mahdollisuus Osakaskunnat ja kyläyhdistykset kohtaavat kehitetään kalastusta, kyläpalveluja ja tiedotusta yhdessä, eikä erikseen! Uuden osakaskunnan toiminnan ja verkostoitumisen valmisteleminen. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma, hanketoiminnan käynnistäminen! Osakaskunnan sääntöjen laatiminen, kalastuksen järjestämisen pelisäännöt! Lupamyynnin kehittäminen ja internet-sivujen perustaminen Materiaalin tuottaminen kalastajille, matkailijoille ja yrityksille Kumppanuuden ja yhteistyön kehittäminen Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. 12

13 Kohdealueet valitaan kuntien ja kalastusalueiden rahoituspäätösten sekä neuvottelun perusteella Kohdealueet 2016 Itäinen Kyyvesi, 20 osakaskuntaa. Mikkeli Eteläinen Keski-Puula, 10 osakaskuntaa. Hirvensalmi Pohjoinen Keski-Puula, 20 osakaskuntaa. Kangasniemi Keski-Puula, 5 osakaskuntaa. Hirvensalmi Mallosjärvi-Vanhamäki, 20 osakaskuntaa. Kangasniemi Synsiöjärvi,15 osakaskuntaa. Kangasniemi Kohdealueet 2017 Varisvesi, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Heinävedenreitti Hasumäen osakaskunnan laajennus, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Louhivesi/Yövesi/Kyllölä 20 osakaskuntaa. Mikkeli Mikkelin alapuolinen Saimaa, osakaskuntaa. Mikkeli Oravareitti-Uitonvirranreitti, 40 osakaskuntaa. Sulkava Pohjois-Luonteri, 20 osakaskuntaa. Juva Saimaan osa-alue II, 15 osakaskuntaa. Sulkava 13

14 Kohdealueet Peruvesi, 20 osakaskuntaa. Pertunmaa Kyyvesi osa-alue II, Kangasniemi-Mikkeli Voikoski Juolasvesi, 10 osakaskuntaa. Mäntyharju Pyhävesi-Kallavesi, osakaskuntaa. Mäntyharju Haukivesi kohdealue 1, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Haukivesi kohdealue 2, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Joroisselkä-Haapaselkä, 20 osakaskuntaa. Joroinen Syvänsinjärvi, 10 osakaskuntaa. Joroinen Saimaan osa-alue I, 10 osakaskuntaa. Puumala 14

15 Hankkeen kustannukset Henkilöstökulut sis. sivukulut + FlatRate 24 % kulut Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet Internet sivut ja sähköiset palvelut Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista

16 Hankkeen rahoitus Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. 16

17 Kuntien rahoitus ( per hankealue) RAHOITTAJA RAHOITUS Mikkelin kaupunki Kangasniemi Mäntyharju Hirvensalmi RAHOITUS KOHDISTUU SEURAAVIIN OSAHANKKEISIIN 1) Itäinen Kyyvesi, 2) Mikkelin alapuolinen Saimaa, 3) Louhivesi/Yövesi/Kyllölä 4) Pohjoinen Puula, 5) Synsiöjärvi, 6) Mallosjärvi-Vanhamäki, 7) Kyyvesi osa-alue II 8) Voikoski-Juolasvesi, 9) Pyhävesi-Kallavesi 10) Eteläinen Keski-Puula, 11) Keski-Puula Rantasalmi ) Haukivesi osa-alueet I ja II Joroinen Heinävesi Juva Sulkava Pertunmaa ) Peruvesi 14) Syvänsinjärvi, 15) Joroiselkä-Haapaselkä 16) Heinävedenreitti, 17) Varisvesi 18) Oravareitti, 19) Pohjois-Luonteri Oravareitti, 20) Saimaan osa-alue II Puumala ) Saimaan osa-alue I YHTEENSÄ

18 Yksityinen rahoitus ( ) RAHOITTAJA RAHOITUS RAHOITUS KOHDISTUU SEURAAVIIN OSAHANKKEISIIN Mikkelin kalastusalue Mikkelin alapuolinen Saimaa (erittäin laaja hanke) Kyyveden kalastusalue Puulan kalastusalue Joroisten kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue Itäinen Kyyvesi, Kyyveden osa-alue II Eteläinen Keski-Puula, Pohjoinen Keski-Puula, Keski-Puula, Mallosjärvi-Vanhamäki, Synsiöjärvi Syvänsinjärvi, Joroiselkä-Haapaselkä Voikoski-Juolasvesi, Pyhävesi-Kallavesi Luonterin kalastusalue Pohjois-Luonteri Puumalan kalastusalue Saimaan osa-alue I Sulkavan kalastusalue Oravareitti, Saimaan osa-alue II Haukiveden kalastusalue Haukivesi osa-alueet I-II Osakaskuntien kiinteistötoimitusmaksut Yhdistymiseen johtaneet hankkeet vähintään 10 kpl 18

19 Aikataulu Hankkeen hakija on metsähallitus, mutta hankevalmistelua on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen kalatalousryhmän kanssa. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa tammikuussa Hankehakemus mennessä maaseuturahastoon. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskus sekä metsähallitus. 19

20 Yleistä osakaskuntien yhdistämisestä Vesialueen omistus ei vastaa nykyajan tarpeita. Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakkaiden omistus säilyy ennallaan mutta omistuksen käytettävyys paranee huomattavasti! Käytännössä, jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Osakkaiden kalastusmahdollisuus lisääntyy. Yhdistymisen jälkeen uuden osakaskunnan vesialueelle myydään yhtä kalastuslupaa, jolloin kalastusmahdollisuus koskee laajempaa aluetta. Selkävesien epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen suhteen häviävät. Yhdistyminen on osakaskunnille hankkeen avulla helppoa ja edullista. Hankkeen rahoituksen ja työpanoksen turvin osakaskunnat maksavat vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksun. Kun useat osakaskunnat yhdistyvät yhdellä kertaa niin osakaskuntakohtainen kulu on vähäinen. 20

21 Miten kalastusoikeuteni käytännössä muuttuu? ( laskenta 2 pyydysyksikköä per ha) Pieni osakas, alkutilanne Pieni osakas, lopputilanne A osakaskunta Uusi osakaskunta B osakaskunta Omistus 1 ha = 2 pyydysyksikköä = 2 verkkoa C osakaskunta 21

22 Miten kalastusoikeuteni käytännössä muuttuu? ( laskenta 2 pyydysyksikköä per ha) Suuri osakas, alkutilanne Suuri osakas, lopputilanne A osakaskunta Uusi osakaskunta Omistus 13 ha = 26 pyydysyksikköä = 26 verkkoa tai vähintään 2 nuottalupaa 22