Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Transkriptio

1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin euroa. Hankkeella rahoittajia 40 organisaatiota. Työryhmissä toimi yli 100 paikallista vesialueen omistajaa, kalastajaa sekä kuntien ja yrittäjien edustajaa. Luontomatkailuseminaari Projektipäällikkö Teemu Hentinen puh tai

2 Esityksen sisältö 1) Vesistö-, mökki- ja kalastusmatkailun mahdollisuudet ja heikkoudet 2) Kalastusalue- ja osakaskuntatoiminnan kehittäminen - Yli ha uusia lupa-alueita osakaskuntien yhdistämisellä ja osakaskuntien yhteistyöllä, - Internet-sivujen perustaminen ja kehittäminen, - Kalastajille tiedotevihkosia, lupa-aluekarttoja ja valistusta. - Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat. 3) Jatkohankkeiden tarpeet ja suunnitelmat 2

3 Vesistö-, mökki- ja kalastusmatkailun mahdollisuudet ja heikkoudet Taustaa Etelä-Savosta 1. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja niiden omistajista puolet tulee maakunnan ulkopuolelta lisäten ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. 2. Etelä-Savossa kalastaa vuosittain kalastajaa. 3. Sisävesien kaloista 1/3 ja puolet muikusta pyydetään Etelä-Savosta. 4. Etelä-Savon haasteena on kalastuksen järjestämisen ja uhanalaisten lajien suojelun yhteen sovittaminen. 3

4 Vesistö-, mökki- ja kalastusmatkailun mahdollisuudet ja heikkoudet Etelä-Savon mahdollisuudet ja heikkoudet 1) Etelä-Savon vesistöt on erinomaisessa tilassa ja niissä elää runsaat muikkuja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille sisävesien nopeimman kasvun. 2) Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. Petokalavaiheessa olevat kuhat 400 g vuodessa. 3) Etelä-Savon suuret ja puhtaat vesistöt, kansallispuistot, kalaisat järvet ja mm. saimaannorppa ovat vetovoimatekijöitä, joita voidaan hyödyntää tehokkaammin matkailussa, vapaa-ajan vietossa ja yritystoiminnassa. 4) Vesialueen omistus on rikkonaista, osakaskunnat on pinta-alallisesti pieniä. Metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja osakaskuntien 250 ha. 5) Osakaskuntien tulot on keskimäärin 0-3 per hehtaari 4

5 Kalastuslupa-alueiden koko ja lupien saatavuus? Onhan meillä isot vedet ja lupa-alueetkin on varmaan suuria, uskon ainakin? Kalastuslupia ja lupa-aluekarttoja saa varmaan paikallisista myyntipisteistä? Uskoisin, että lupa-alueiden tiedotus ja markkinointi on kunnossa? Tie siniseen biotalouteen on vauhdikasta ja mutkatonta? 5

6 Kalastuslupa-alueiden koko ja lupien saatavuus? Osakaskunta 1 1) Yrityksenä, kalastukseen liittyvät palvelut ja niiden tuotteistaminen? 2) Yrityksenä, ottaisinko osakaskunnan luvat myyntiin? Osakaskunta ei pysty toimittamaan karttaa alueista ja ajantasaisia osakastietoja. 3) Mökkivuokraajana, vuokrataan mökki kalaisan järven rannalta, monipuoliset lupajärjestelmät! 4) Ammatti- ja vapaa-ajankalastajana tai matkailijana, ostaisinko kalastusluvan osakaskunnan alueelle? 5) Osakaskunnan puheenjohtajan ja hoitokunnan tehtävät on jaossa, ketkä jatkaa hallinnossa? 6) Onko osakaskunnalta varoja internet- sivujen perustamiseen, tiedotukseen, kalakannan hoitamiseen, vesienhoitoon tai veneluiskan rakentamiseen? 7) Miten kalastusta harrastavien määrä kehittyy, jos lupien saatavuus on heikkoa ja lupa-alueiden koko ei kasva? 8) Alueellinen viihtyvyys ja harrastusmahdollisuudet? 6

7 Osakkaiden ja kalastajien kokemuksia osakaskuntatoiminnasta OSAKKAIDEN SUUSTA KUULTUA, LÄHTÖTILANTEESSA Osakkaat (kesäasukkaat) eivät tienneet osakaskunnan toiminnasta, lupamyynnistä tai kalastusalueen tekemistä päätöksistä. Kalastus tapahtui jokaisen kalastajan henkilökohtaisen näkemyksen perusteella, ei yhteistä tavoitetta tai kalastuksen valvontaa! Kokouskutsut jopa tolppailmoituksella ja kokoukset on pidetty 5 15 vuotta sitten. Vapaa-ajan asukkaat ostivat lupia usein väärän osakaskunnan alueelle koska lupamyyntipaikoissa ei ollut karttoja vesialueiden sijainnista. Kansalaisvelvollisuus oli hoidettu, kun joku lupa oli ostettu. Useiden osakaskuntien hallinto ei tiennyt kaikkien vesialuepalstojen sijaintia. Hallinto pakkopullaa, perintönä saatu tehtävä, johon ei ole löytynyt jatkajia! Osakkaiden käsitys alueen luonnonkalakannoista oli erittäin vääristynyttä, kun ei tiedetty alueen istutustoiminnasta tai kalojen vaelluksista. Meillä on hyvät luonnonlohikannat 7

8 Merkintätutkimuksen tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET - 2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. - Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. - Tai on istutettava 3-vuotiaita. - Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 8

9 Osakkaiden ja kalastajien kokemuksia osakaskuntatoiminnasta KOKEMUKSET ISON OSAKASKUNNAN TOIMINNASTA Kalastusmahdollisuus kasvavat, mutta jokainen kalastaa lähes vanhoilla paikoilla. Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan lupamyyntitulot noin euroa vuonna Kalakantojen hoitoon käytettiin noin euroa. Tiedotus, lupamyynnin järjestäminen ja lupien saatavuus helpottuu. Kalastuksen valvojiksi 7 henkilöä ja valvontaa on tehty säännöllisesti. Iso osakaskunta voi olla merkittävä maaseudun rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatio! Mökkiyrittäjälupa on tarkoitettu mökkien tai kiinteistöjen vuokraajalle (Y-tunnus), jolloin vuokralaiselle kuuluu kalastuslupa vuokrauksen ajalle. Matkailuyrittäjälupa on ohjelmapalveluyrittäjille tarkoitettu kalastuslupa, jonka yrittäjä voi nykyisin hakea myös vaihtoehtoisesti alueellisesta ELY-keskuksesta. Mökki- ja matkailuyrittäjäluvat myöntää osakaskunnan hoitokunta hakemuksesta osakaskunnan kokouksen valtuuttamalla päätöksellä. 9

10 Osakaskuntien yhdistämishankkeita Puulavedellä HANKEALUEET Länsi-Puulan alue ha, - Alueella noin 40 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä = omistajia yli henkilöä! - 31 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Itä-Puulan Korpijärven alue ha - Alueella 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä = omistajia yli henkilöä! - 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Hirvensalmen lähivedet ha - Alueella noin 30 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä = omistajia yli henkilöä! - 20 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. 10

11 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen LÄHTÖTILANNE ha alueella 32 osakaskuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta. Kalakantojen hoidon, valvonnan, tiedotuksen, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. HANKKEEN RAHOITUKSELLA JA TYÖPANOKSELLA Osakaskuntien osakasluetteloiden selvittäminen ja osakkaiden yhteystiedot. Osakaskiinteistöjä kpl = henkilökohtaisten kutsujen määrä osakaskuntien kokouksiin Hanke järjesti 32 osakaskunnan kokoukset ja noin 30 erilaista neuvottelua. Kokouksiin osallistui 165 henkilöä eli 6 % kutsutuista. Hankkeen rahoitus ja työpanos yhdistämiseen noin euroa. Osakaskuntien maksettavaksi vain kiinteistötoimitusmaksu (2 /ha). LOPPUTULOS 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti uuden noin ha osakaskunnan! 11

12 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

13 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

14 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN 14

15 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN, 15

16 Kermajärven viehekalastusalueen perustaminen Vuonna 2014 Kermajärven kalastusalueen alaisuuteen perustettu viehekalastusalue n ha. Hankkeen työryhmässä on valmisteltu mm. lupaalueen ja nettisivujen perustamista sekä kehittämistä. Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset lupamyyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 80, kuukausilupa 50, viikkolupa 30, 1 vrk:n lupa 10 - Vapamäärän rajoitus uistellessa, max.10 vapaa - Lohikalojen alamitta järvilohen ja järvitaimenen osalta 60 cm - Kuhan alamitta 45 cm ja harjuksen 35 cm. Nieriä kokonaan rauhoitettu - Lohikalakiintiö 2 kpl per vene ja kalastusvuorokausi - Rasvaevälliset järvitaimenet ja järvilohet tulee aina vapauttaa - Vieheissä saa käyttää enintään kolmea (3) kärkeä esimerkiksi siten, että käytetään yhtä kolmihaarakoukkua tai kolmea yksihaarakoukkua 16

17 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alueen pinta-ala ha ja aloitti toimintansa Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset myyntikohteet sekä kuntien nettisivut. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä - Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko Kolmen koukun sääntö suosituksena - Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 17

18 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen 18

19 Koloveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alue aloitti toimintansa Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset myyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: - Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä - Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko Kolmen koukun sääntö suosituksena - Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 19

20 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Virtasalmen kalastusalue, Kolkonjärven kalastusalue, Kermajärven kalastusalue, Koloveden kalastusalue, 20

21 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Mäntyharjun kalastusalueen viehelupakartta, Pihlajaveden eteläinen viehelupa-alue ja Pihlajaveden itäinen viehelupa-alue Sulkavan viehelupa-alue Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta Hirvensalmen osakaskunta 21

22 Kalastajille tiedotevihkosia yhteensä kpl - Tietoa mm. kalojen kasvusta, vaelluksista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja istutusmenetelmistä. Sähköiset versiot kalastusalueiden internet - sivuille 22

23 Työryhmissä laadittiin vesistöreittikohtaiset kestävän kalastuksen ohjelmat ja kalataloudelliset kehittämissuunnitelmat. Lisäksi kalastusaluekohtaisia veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelmia 9 kpl. 23

24 Postereita tärkeille koski- ja järvikalastusalueille - Tietoa alueen kalastuskohteista, kalakannoista, kestävästä kalastuksesta ja perusteet säätelypäätöksille 24

25 25

26 Mitä seuraavaksi? Tärkeimmät hankkeet: 1) Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa vai Osakaskunnat sinisen biotalouden mahdollistajana? Omistusrakenteen yhtenäistäminen, Internet sivut, tiedotus ja sähköiset palvelut, Lupajärjestelmät ja kalakantojen hoito, Yritystoiminta, ekosysteemipalvelut ja tuotteistaminen. 2) Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeet Kalastusaluekohtaiset hankkeet, hankekoko

27

28 Osakaskuntien merkitys vesistöjen kehittäjänä Osakaskunnat päättävät 1) Kala- ja rapuvarojen käytöstä sekä kalastuksen säätelystä, 2) Ravustus- ja kalastuslupien myynnistä sekä lupatulojen käytöstä. Kalastuskohteiden perustamisesta ja niiden palveluista, kuten karttojen tuottamisesta, veneenlaskuverkostojen rakentamisesta ja tiedottamisesta, 3) Mökkivuokraus, ohjelmapalveluyritykset, vapaa-ajankalastus ja elinkeinokalatalous ovat riippuvaisia vesialueen omistajien päätöksistä joko suoraan tai välillisesti! 4) Riittävän laajat ja yhtenäiset lupa-alueet, lupien saatavuus, kalakantojen suunnitelmallinen hoitaminen ja hyödyntäminen sekä istutukset ovat vesialueen omistajien vastuulla. 5) Osakaskuntien lupatulot ovat keskimäärin 0-3 per hehtaari, 1) Keskimääräisen osakaskunnan (250 ha) vuositulot on noin euroa! 2) Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan (6 000 ha) vuoden 2014 lupamyynti oli noin euroa + lisäksi omistaja- ja viehekorttikorvauksia noin euroa. 28

29 Ongelma johon haetaan ratkaisua Osakaskuntatoiminnan nykytila ja uhat 1) Osakaskuntien osakkaista yli 50 % asuu Etelä-Suomessa tai muissa kunnissa missä kyseiset vesialueet sijaitsee. 2) Osakkaista 5 10 % kalastaa ja 90 % osakkaista ei ole missään tekemisessä osakaskuntatoiminnan tai kalastuksen kanssa! Osakaskuntien hallintoon ei riitä toimijoita ja pienten osakaskuntien hallinnointi ei kiinnosta enää osakkaita. 3) Osakaskuntien yhdistämiseen on halukkuutta, mutta laajempien yhdistämishankkeiden toteuttaminen on mahdotonta osakaskunnille: 1) Vesialueen omistuksen ja osakkaiden selvittäminen on mahdotonta ilman rahoitusta, 2) Osakaskuntien yhdistyminen edellyttää osakaskunnan päätöksen asiasta, yhteisaluelaki määrittää että osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle lehtikutsulla + jokaiselle tiedossa olevalle osakkaalle on lähetettävä kirjekutsu. 3) Osakaskuntien yhdistäminen on kiinteistötoimitus, joka maksaa Muutaman osakaskunnan yhdistäminen kaatuu rahoituksen puutteeseen ja suuret hankkeet eivät etene suuren työmäärän vuoksi ilman hankkeita! 29

30 Uuden hankkeen tavoite 1) Hankkeen tavoitteena on yhdistää osakaskuntaa, joista syntyisi uusia ja laajempia osakaskuntia (kalastuslupa-alueita). Hankkeeseen palkataan 2 projektihenkilöä, hankkeen kustannukset ~ vuodessa ja tavoite 3 vuoden hanke. 2) Samalla perustetaan osakaskunnille internet sivut sekä tuotetaan tiedotus- ja markkinointimateriaalia kalastuksesta ja luontomatkailusta sekä vahvistetaan yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. 3) Kohdealueiden valinnan tärkeimmät kriteerit ovat kalataloudellisesti tai matkailullisesti arvokkaat vesistöt sekä rikkonainen vesialueen omistus. Kohdealueet määritellään tarkemmin yhteistyössä kalatalouden neuvontajärjestön, kalastusalueiden hallituksen ja alueen kuntien kanssa rahoitusneuvottelujen yhteydessä, jolloin myös rahoituspäätökset sidotaan tietyn osahankkeen toteuttamiseen. 4) Hankevalmistelu ja neuvottelut rahoittajien kanssa mennessä ja hankehakemus mennessä. 30

31 Hankkeen vaikuttavuus maakuntaohjelman tavoitteisiin 1) Etelä-Savon, erityisesti maakuntajärven Puulan ja Saimaan vetovoimaisuus kasvaa. 2) Vesistöjen elinkeinojen, matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuudet kasvavat kalastusmahdollisuuksien lisääntyessä ja lupajärjestelmien kehittyessä. 3) Vesistöjä ja luonnonvaroja, erityisesti kalakantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. 4) Maaseudun yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja yritystoiminta monipuolistuu. Järviluontoon ja kalastukseen liittyviä palveluja tuotteistetaan luoden uusia pienyrityksiä ja työpaikkoja. Maaseutumatkailu kasvaa, erityisesti kalastus-, ruoka- ja mökkimatkailu. 5) Matkailu- ja palvelutulot kasvavat. Matkailijoiden, vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien määrä kasvaa. Etelä-Savon puhtaat vesistöt, erinomaiset kalastuslupa-alueet ja vetovoimaiset kalakannat ovat alueen vahvuuksia, joita hyödynnetään mm. markkinoinnissa. 6) Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy maaseudun ja kaupunkien välillä sekä vesialueen omistajien sekä matkailun ja yritystoiminnan välillä. Toimintaympäristön riskit ja haitalliset muutokset vähenevät, kun kalastuslupa-alueiden koko kasvaa, lupien saatavuus vakiintuu ja kalakantaa hyödynnetään suunnitelmallisesti. 31

32 Miksi ELY-keskus olisi hankkeen hakija? Maakunnasta ei löydy hanketoimijaa, joka kykenee toteuttamaan itsenäisesti osakaskuntien yhdistämisprojektin eri vaiheet. Osakkaiden henkilötietojen ja osakaskunnan varojen selvittämisessä viranomainen on luotettavampi toimija kuin yritys tai ulkopuolinen muu toimija! ELY-keskuksessa on valmiudet hyödyntää paikkatieto- ja karttaohjelmia yhdistämisprojektin eri vaiheissa. Havainnolliset vesialueen omistajaselvitykset ja karttamateriaalit ovat tärkeitä onnistuneeseen lopputulokseen pääsemisessä sekä lupa-aluekarttojen ym. Materiaalin tuottamisessa. Hankehakijana ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi ELY-keskuksella on ilmainen käyttöoikeus kiinteistötietojärjestelmään, osakasluetteloiden selvittäminen on halpaa projektihenkilöiden toimesta. Ostopalveluna maanmittauslaitos perii 3-4 euroa per osakkaan yhteystieto kallista muiden toteuttamana tai ostopalveluna. Osakkaiden yhteystietoja, osuuslukuja ja muita tietoja tarvitaan koko projektin ajan mm. kokousten koolle kutsumisessa, tietojen selvittämisessä ja kokouksissa mm. äänestyksessä. 32