Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Transkriptio

1 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen, metsähallitus, Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus

2 Esityksen sisältö Yleistä Etelä-Savosta Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Suuri osakaskunta ja verkostoituminen on mahdollisuus Hankealueet ja aikataulu Kustannukset ja rahoitussuunnitelma 2

3 Yleistä Etelä-Savosta Etelä-Savossa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin kalastajaa. Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Osakaskuntien yhdistäminen etenee hitaasti ilman hankkeita. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostaisivat kalojen ja kalastajien (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaaajankalastajat, kotitarvekalastajat) kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita. Maaseudun vetovoimaisuuteen kuuluvat riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. 3

4 Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Internet- sivuja tai sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Hallinto ei ole kiinnostavaa pienissä osakaskunnissa, kun ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa! 4

5 Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus. Esimerkiksi 500 ha kokoisella osakaskunnalla on keskimäärin tuloja vuodessa. Lupamyynnin, tiedottamisen ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Heikko hankekumppani! 5

6 Pieniä osakaskuntien uhkaa toimimattomuus Osakaskunnalle etsitään uutta puheenjohtajaa, oletko kiinnostunut? Kuvassa yhden osakaskunnan vesialueet. 6

7 Osakaskuntien yhdistämishanke Puulavedellä Itä-Puulan Korpijärven alue ha Lähtötilanteessa 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta osakaskiinteistöä Lopputuloksena 30 osakaskuntaa yhdistyivät Syntyi uusi Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta ha Ensimmäisenä vuonna kalastuslupatuloja yli ja lisäksi kalastuskorvauksia noin Kiinnostava hankekumppani maaseudun muille toimijoille! Mahdollisuus alueelliseen ja omaehtoiseen maaseudun kehittämiseen! 7

8 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen

9 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen

10 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnalle internet sivut ja sähköisiä palveluja Vuokraa mökki tai osta viikonlopun uistelupaketti täydellä ylläpidolla!

11 Hankkeen tavoite Yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa, lupamyyntiä, tiedotusta ja yhteistoimintaa Lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa Kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista Alueellinen maaseudun kehittäminen ja palvelurakenteen lisääminen Lisätä maaseudun vetovoimaa sekä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää 11

12 Hankkeen toimenpiteet Vesialueen omistuksen selvittäminen ja osakasluettelot Osakaskuntien sekä yhteistyötahojen neuvottelut ja kuuleminen, tavoitteen asettaminen hankkeelle yksi suuri osakaskunta useampi perustettava osakaskunta haudataan osahanke ja käytetään hankemahdollisuus muualla Osakaskuntien kokoukset ja yhdistymisestä päättäminen Uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous 12

13 Hankkeen toimenpiteet - Suuri osakaskunta ja verkostoituminen on mahdollisuus Osakaskunnat ja kyläyhdistykset kohtaavat kehitetään kalastusta, kyläpalveluja ja tiedotusta yhdessä, eikä erikseen! Uuden osakaskunnan toiminnan ja verkostoitumisen valmisteleminen. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma, hanketoiminnan käynnistäminen! Osakaskunnan sääntöjen laatiminen, kalastuksen järjestämisen pelisäännöt! Lupamyynnin kehittäminen ja internet-sivujen perustaminen Materiaalin tuottaminen kalastajille, matkailijoille ja yrityksille Kumppanuuden ja yhteistyön kehittäminen Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. 13

14 Lopulliset kohdealueet (15 kpl) valitaan kuntien ja kalastusalueiden rahoituspäätösten perusteella Kohdealueet 2016 Itäinen Kyyvesi, 20 osakaskuntaa. Mikkeli Eteläinen Keski-Puula, 10 osakaskuntaa. Hirvensalmi Pohjoinen Keski-Puula, 20 osakaskuntaa. Kangasniemi Ukonniemi-Väisälä-Vanhamäki-Mallos, 10 osakaskuntaa. Kangasniemi Synsiöjärvi,15 osakaskuntaa. Kangasniemi 14

15 Kohdealueet 2017 (valitaan 5-7 kohdealuetta) Hasumäen osakaskunnan laajennus, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Ruokovesi-Yövesi, Kyllölä ym, 10 osakaskuntaa. Mikkeli Kohdealue 1, 20 osakaskuntaa. Puumala Mikkelin alapuolinen Saimaa, osakaskuntaa. Mikkeli Kaupungin lähijärvet, 20 osakaskuntaa. Mikkeli Uitonvirranreitti, 40 osakaskuntaa. Sulkava Pihlajavesi, 15 osakaskuntaa. Sulkava Peruvesi, 20 osakaskuntaa. Pertunmaa Voikoski Juolasvesi, 10 osakaskuntaa. Mäntyharju Pyhävesi-Kallavesi, osakaskuntaa. Mäntyharju Syvänsijärvi, 10 osakaskuntaa. Joroinen Kohdealue 1, osakaskuntaa. Pieksämäki Kohdealue 1, 10 osakaskuntaa. Enonkoski 15

16 Kohdealueet 2018 (valitaan 5-7 kohdealuetta) Haukivesi kohdealue 1, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Haukivesi kohdealue 2, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Haukivesi kohdealue 3, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Yövesi Uittamonsalmi, 15 osakaskuntaa. Mikkeli Joroisselkä-Haapaselkä, 20 osakaskuntaa. Joroinen Louhivesi, 15 osakaskuntaa. Mikkeli Luonteri, 20 osakaskuntaa. Juva Varisvesi, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Suontee, Tuukkala-Hämeenmäki, 10 osakaskuntaa. Hirvensalmi Kohdealue 2, 10 osakaskuntaa. Enonkoski Jukajärvi-Salajärvi, 10 osakaskuntaa. Juva 16

17 Hankkeen kustannukset Henkilöstökulut sis. sivukulut Matkakustannukset Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet Internet sivut ja sähköiset palvelut Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista

18 Hankkeen rahoitus Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. 18

19 Kuntien rahoitus ( per hankealue) Mikkelin kaupunki (2-4 osahanketta) yht Kangasniemi (3 osahanketta) yht Mäntyharju (2 osahanketta) yht Hirvensalmi (2 osahanketta) yht Rantasalmi (2 osahanketta) yht Joroinen (2 osahanketta) yht Heinävesi (2 osahanketta) yht Juva (2 osahanketta) yht Sulkava (1-2 osahanketta) yht Pertunmaa (1 osahanke) yht Puumala (1 osahanke) yht Varalla: Pieksämäki, Varkaus, Enonkoski, Savonlinna 19

20 Yksityinen rahoitus ( ) Mikkelin kalastusalue Kyyveden kalastusalue Puulan kalastusalue Joroisten kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue Luonterin kalastusalue Puumalan kalastusalue Sulkavan kalastusalue Haukiveden kalastusalue Osakaskunnat Käytetään 100 % maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuun. Muut varat jäävät uudelle osakaskunnalle toiminnan käynnistämiseen. 20

21 Aikataulu Hankkeen hakija on metsähallitus, mutta hankevalmistelua on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa alkuvuodesta Hankehakemus mennessä maaseuturahastoon. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen alkukesästä Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskus sekä metsähallitus. 21

22 KIITOS! 22