Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa

Transkriptio

1 1

2 Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa Hankkeen sisältö Omistusrakenteen yhtenäistäminen, Internet sivut, tiedotus ja sähköiset palvelut, Lupajärjestelmät, markkinointi ja kalakantojen hoito, Yritystoiminta, ekosysteemipalvelut ja tuotteistaminen. 2

3 Osakaskuntien merkitys vesistöjen kehittäjänä Osakaskunnat päättävät 1) Kala- ja rapuvarojen käytöstä sekä kalastuksen säätelystä, 2) Ravustus- ja kalastuslupien myynnistä sekä lupatulojen käytöstä. Kalastuskohteiden perustamisesta ja niiden palveluista, kuten karttojen tuottamisesta, veneenlaskuverkostojen rakentamisesta ja tiedottamisesta, 3) Mökkivuokraus, ohjelmapalveluyritykset, vapaa-ajankalastus ja elinkeinokalatalous ovat riippuvaisia vesialueen omistajien päätöksistä joko suoraan tai välillisesti! 4) Riittävän laajat ja yhtenäiset lupa-alueet, lupien saatavuus, kalakantojen suunnitelmallinen hoitaminen ja hyödyntäminen sekä istutukset ovat vesialueen omistajien vastuulla. 5) Osakaskuntien lupatulot ovat keskimäärin 0-3 per hehtaari, 1) Keskimääräisen osakaskunnan (250 ha) vuositulot on noin euroa! 2) Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan (6 000 ha) vuoden 2014 lupamyynti oli noin euroa + lisäksi omistaja- ja viehekorttikorvauksia noin euroa. 3

4 Kalastuslupa-alueiden koko ja lupien saatavuus? Osakaskunta 1 1) Osakaskunnan puheenjohtajan ja hoitokunnan tehtävät on jaossa, ketkä jatkaa hallinnossa? 2) Onko osakaskunnalta varoja internet- sivujen perustamiseen, tiedotukseen, kalakannan hoitamiseen, vesienhoitoon tai veneluiskan rakentamiseen? 3) Miten kalastusta harrastavien määrä kehittyy, jos lupien saatavuus on heikkoa ja lupa-alueiden koko ei kasva? 4) Alueellinen viihtyvyys ja harrastusmahdollisuudet? 5) Yrityksenä, kalastukseen liittyvät palvelut ja niiden tuotteistaminen? 6) Yrityksenä, ottaisinko osakaskunnan luvat myyntiin? 7) Mökkivuokraajana, vuokrataan mökki kalaisan järven rannalta, monipuoliset lupajärjestelmät! 8) Ammatti- ja vapaa-ajankalastajana tai matkailijana, ostaisinko kalastusluvan osakaskunnan alueelle? 4

5 Osakkaiden ja kalastajien kokemuksia osakaskuntatoiminnasta OSAKKAIDEN SUUSTA KUULTUA, LÄHTÖTILANTEESSA Osakkaat (kesäasukkaat) eivät tienneet osakaskunnan toiminnasta, lupamyynnistä tai kalastusalueen tekemistä päätöksistä. Kalastus tapahtui jokaisen kalastajan henkilökohtaisen näkemyksen perusteella, ei yhteistä tavoitetta tai kalastuksen valvontaa! Kokouskutsut jopa tolppailmoituksella ja kokoukset on pidetty 5 15 vuotta sitten. Vapaa-ajan asukkaat ostivat lupia usein väärän osakaskunnan alueelle koska lupamyyntipaikoissa ei ollut karttoja vesialueiden sijainnista. Kansalaisvelvollisuus oli hoidettu, kun joku lupa oli ostettu. Useiden osakaskuntien hallinto ei tiennyt kaikkien vesialuepalstojen sijaintia. Hallinto pakkopullaa, perintönä saatu tehtävä, johon ei ole löytynyt jatkajia! Osakkaiden käsitys alueen luonnonkalakannoista oli erittäin vääristynyttä, kun ei tiedetty alueen istutustoiminnasta tai kalojen vaelluksista. Meillä on hyvät luonnonlohikannat 5

6 Ongelma johon haetaan ratkaisua Osakaskuntatoiminnan nykytila ja uhat 1) Osakaskuntien osakkaista yli 50 % asuu Etelä-Suomessa tai muissa kunnissa missä kyseiset vesialueet sijaitsee. 2) Osakkaista 5 10 % kalastaa ja 90 % osakkaista ei ole missään tekemisessä osakaskuntatoiminnan tai kalastuksen kanssa! Osakaskuntien hallintoon ei riitä toimijoita ja pienten osakaskuntien hallinnointi ei kiinnosta enää osakkaita. 3) Osakaskuntien yhdistämiseen on halukkuutta, mutta laajempien yhdistämishankkeiden toteuttaminen on mahdotonta osakaskunnille: 1) Vesialueen omistuksen ja osakkaiden selvittäminen on mahdotonta ilman rahoitusta, 2) Osakaskuntien yhdistyminen edellyttää osakaskunnan päätöksen asiasta, yhteisaluelaki määrittää että osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle lehtikutsulla + jokaiselle tiedossa olevalle osakkaalle on lähetettävä kirjekutsu. 3) Osakaskuntien yhdistäminen on kiinteistötoimitus, joka maksaa Muutaman osakaskunnan yhdistäminen kaatuu rahoituksen puutteeseen ja suuret hankkeet eivät etene suuren työmäärän vuoksi ilman hankkeita! 6

7 Uuden hankkeen tavoite 1) Hankkeen tavoitteena on yhdistää osakaskuntaa, joista syntyisi uusia ja laajempia osakaskuntia (kalastuslupa-alueita). Hankkeeseen palkataan 2 projektihenkilöä, hankkeen kustannukset ~ vuodessa ja tavoite 3 vuoden hanke. 2) Samalla perustetaan osakaskunnille internet sivut sekä tuotetaan tiedotus- ja markkinointimateriaalia kalastuksesta ja luontomatkailusta sekä vahvistetaan kalastuksen ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. 3) Kohdealueiden valinnan tärkeimmät kriteerit ovat kalataloudellisesti tai matkailullisesti arvokkaat vesistöt sekä rikkonainen vesialueen omistus. Kohdealueet määritellään tarkemmin yhteistyössä kalatalouden neuvontajärjestön, kalastusalueiden hallituksen ja alueen kuntien kanssa rahoitusneuvottelujen yhteydessä, jolloin myös rahoituspäätökset sidotaan tietyn osahankkeen toteuttamiseen. 4) Hankevalmistelu ja neuvottelut rahoittajien kanssa mennessä ja hankehakemus mennessä. 7

8 Hankkeen vaikuttavuus maakuntaohjelman tavoitteisiin 1) Etelä-Savon, erityisesti maakuntajärven Puulan ja Saimaan vetovoimaisuus kasvaa. 2) Vesistöjen elinkeinojen, matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuudet kasvavat kalastusmahdollisuuksien lisääntyessä ja lupajärjestelmien kehittyessä. 3) Vesistöjä ja luonnonvaroja, erityisesti kalakantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. 4) Maaseudun yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja yritystoiminta monipuolistuu. Järviluontoon ja kalastukseen liittyviä palveluja tuotteistetaan luoden uusia pienyrityksiä ja työpaikkoja. Maaseutumatkailu kasvaa, erityisesti kalastus-, ruoka- ja mökkimatkailu. 5) Matkailu- ja palvelutulot kasvavat. Matkailijoiden, vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien määrä kasvaa. Etelä-Savon puhtaat vesistöt, erinomaiset kalastuslupa-alueet ja vetovoimaiset kalakannat ovat alueen vahvuuksia, joita hyödynnetään mm. markkinoinnissa. 6) Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy maaseudun ja kaupunkien välillä sekä vesialueen omistajien sekä matkailun ja yritystoiminnan välillä. Toimintaympäristön riskit ja haitalliset muutokset vähenevät, kun kalastuslupa-alueiden koko kasvaa, lupien saatavuus vakiintuu ja kalakantaa hyödynnetään suunnitelmallisesti. 8

9 Miksi ELY-keskus olisi hankkeen hakija? Maakunnasta ei löydy hanketoimijaa, joka kykenee toteuttamaan itsenäisesti osakaskuntien yhdistämisprojektin eri vaiheet. Osakkaiden henkilötietojen ja osakaskunnan varojen selvittämisessä viranomainen on luotettavampi toimija kuin yritys tai ulkopuolinen muu toimija! ELY-keskuksessa on valmiudet hyödyntää paikkatieto- ja karttaohjelmia yhdistämisprojektin eri vaiheissa. Havainnolliset vesialueen omistajaselvitykset ja karttamateriaalit ovat tärkeitä onnistuneeseen lopputulokseen pääsemisessä sekä lupa-aluekarttojen ym. Materiaalin tuottamisessa. Hankehakijana ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi ELY-keskuksella on ilmainen käyttöoikeus kiinteistötietojärjestelmään, osakasluetteloiden selvittäminen on halpaa projektihenkilöiden toimesta. Ostopalveluna maanmittauslaitos perii 3-4 euroa per osakkaan yhteystieto kallista muiden toteuttamana tai ostopalveluna. Osakkaiden yhteystietoja, osuuslukuja ja muita tietoja tarvitaan koko projektin ajan mm. kokousten koolle kutsumisessa, tietojen selvittämisessä ja kokouksissa mm. äänestyksessä. 9

10 Hankealueet valitaan kunta- ja kalastusalueiden rahoituspäätösten perusteella, alustavia hankealueita 2015 mahdollisia hankealueita Ruokovesi-Yövesi, Kyllölä ym. Hirvensalmi, Eteläinen Keski-Puula Itäinen Kyyvesi Kangasniemi, Ukonniemi-Väisälä-Vanhamäki-Mallosjärvi Heinävesi, Hasumäen osakaskunnan laajennus Joroinen, Syvänsijärvi Pieksämäki, Kohdealue 1 Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 4 Mäntyharju, Pyhävesi-Kallavesi Enonkoski, Enonvesi 2016 mahdollisia hankealueita Mikkelin alapuolinen Saimaa Juva, Pohjoinen Luonteri Kangasniemi, Synsiöjärvi Sulkava, Uitonvirranreitti Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 1 Pieksämäki, Maavesi Enonkoski, Joutenvesi Sulkava, Pihlajavesi Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 3 Kaupungin lähijärvet Mäntyharju, Voikoski-Juolasvesi, 2017 mahdollisia hankealueita Yövesi Uittamonsalmi Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 2 Joroinen, Joroisselkä Kangasniemi, Pohjoinen Keski-Puula Juva, Oravareitti, Jukajärvi-Salajärvi Louhivesi Heinävesi, Varisvesi Hirvensalmi, Suontee, Tuukkala-Hämeenmäki Pertunmaa, Peruvesi 10