Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla"

Transkriptio

1 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA, LUONNOS RAHOITUSNEUVOTTELUJA VARTEN EERO HARTIKAINEN, METSÄHALLITUS & TEEMU HENTINEN, ELY-KESKUS MIKKELI

2 2

3 Sisältö 1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle KOHDEALUEET HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET

4 4

5 1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS Etelä-Savossa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin kalastajaa. Maaseudun vetovoimaisuuden kehittämiseen kuuluvat vesistöjen saavutettavuuden ja kalastusmahdollisuuksien edistäminen, kuten riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. Matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden käyttämät palvelut lisäävät maaseudun yritystoimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus ja hallinnoinnin puute. Lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Hankkeen päätavoite on lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa. Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaa-ajankalastajat, kotitarvekalastajat) kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta kalakantojen käyttöön ja hoitoon. Kuva 2. Vesialueen omistus on usein rikkonaista, kuvassa yhden osakaskunnan vesialueet. 5

6 Vesialueen omistajat päättävät mm. kalavarojen käytöstä, kalastuslupien myynnistä sekä kalastuskohteiden palveluista. Pienten ja keskikokoisten osakaskuntien toiminta on usein vähäistä ja hallinnointiin ei riitä aktiivisia osakkaita. Lukuisten osakaskuntien toiminta on loppunut kokonaan, kun hallinnointiin ei ole riittänyt henkilöitä. Yleisesti ottaen osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi ja yhtenäisiksi osakaskunniksi edistää tiedotuksen ja lupamyynnin kehittämistä, rapu- ja kalavaroihin tai kalastukseen perustuvien elinkeinojen ja palvelujen toimintaedellytyksiä, lisää vapaa-ajankalastuksen ja mökkimatkailun kiinnostavuutta sekä edistää kotimaisen kalan käyttöä. Alueen toimijat ja vesialueen omistajat ovat kokeneet osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi mutta se on liian kallista ja työmäärä on suuri talkootyönä tehtäväksi. Osakaskuntien tulot muodostuvat kalastus- ja ravustuslupien myynnistä sekä valtion maksamista kalastuskorvauksista (omistaja- ja viehekorttikorvaukset). Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Etelä-Savossa esimerkiksi 500 ha kokoisessa osakaskunnassa on vuodessa keskimäärin tuloja Osakaskunnilla ei ole taloudellisia resursseja edistää osakaskuntien yhdistämishankkeita tai toiminnan järjestämiseksi nykyajan tarpeiden mukaisesti. Osakaskuntien osakkaista kalastaa nykyisin alle 10 % ja päätöksentekoon osallistuu noin 5 % osakkaista. Vuonna 2013 ja 2014 kolmella kohdealueella 81 osakaskuntaa päätti yhdistyä ja muodostaa kolme suurempaa osakaskuntaa. Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan (www.itapuula.net) kooksi tuli noin ha ja Länsi- Puulan osakaskunnan (www.lansipuula.net) ha ja Hirvensalmen osakaskunnan (www.hirvensalmenosakaskunta.net) kooksi yli ha. Yhdistymisen osalta kokousten päätökset olivat poikkeuksetta yksimielisiä, kts. kuvat

7 Kuvat 3. ja 4. Esimerkki vesialueen omistuksesta ennen yhdistämisprojektia ja sen jälkeen. 7

8 2. HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET Hankkeen tavoitteena on alueellinen ja omaehtoinen maaseudun kehittäminen sekä palvelurakenteen lisääminen. Toimenpiteinä yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa lupamyynnin, tiedotuksen ja yhteistoiminnan avulla. Tavoitteena on kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista. Tavoitteena on lisätä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää. Kohdealueiden valinnan tärkeimmät kriteerit ovat kalataloudellisesti tai matkailullisesti arvokkaat vesistöt sekä rikkonainen vesialueen omistus. Hankevaiheet: 1) Kohdealueella vesialueen omistuksen selvittäminen. Kalastusalueiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävät neuvottelut. Osakaskuntien kuuleminen ja tavoitteen asettaminen hankkeelle. 2) Osakaskuntien osakasluetteloiden ja osakkaiden yhteystietojen selvittäminen. Osakaskuntien kokousten koolle kutsuminen ja yhdistymisestä päättäminen. Yhdistämissopimus ja -hakemus maanmittauslaitokselle sekä uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous. 3) Uuden osakaskunnan toimintaa ja verkostoitumista valmistelevan työryhmän kokoukset. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä sääntöjen laatiminen. Lupamyynnin kehittäminen, internet-sivujen perustaminen sekä materiaalin tuottaminen kalastajille ja matkailijoille. 4) Osakaskuntien, kesäasukkaiden, mökki- ja matkailuyritysten sekä elinkeinokalatalouden välisen kumppanuuden ja yhteistyön kehittäminen. 5) Kotimaan matkailun, kotimaisen kalan ja kalatuotteiden sekä lähiruuan käytön edistäminen osana sähköistä tiedottamista ja markkinointia. Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. Kuva 5. Tiedotuksen, lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä maaseudun eri toimijoiden välisen kumppanuuden kehittäminen on hankkeen päätavoite. 8

9 3. VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN Etelä-Savon maakuntastrategian mukaan Etelä-Savo on 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Etelä-Savon vahvuus on luonnonvarat, joita hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin ja kestävällä tavalla. Puhtaat vesistöt, monipuolinen järviluonto sekä ravustus- ja kalastusmahdollisuudet tarjoavat runsaat mahdollisuudet virkistyskäytölle niin vapaa-ajanvieton että yritystoiminnan kannalta. Karujen ja puhtaiden vesistöjen ansiosta järvissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille Suomen sisävesien nopeimman kasvun. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. Etelä-Savon järvissä kuhat kasvavat keskimäärin g vuodessa ja voivat tuottaa luontaisen lisääntymisen kautta erittäin runsaita ja voimakasta kalastusta kestäviä kantoja. Runsaat kalavarat, erityisesti ahven-, muikku- ja kuhakannat mahdollistavat monipuolisemman hyödyntämisen kalastuksessa ja matkailussa. Hankkeen vaikutukset Etelä-Savon maakuntaohjelman tavoitteisiin: - Etelä-Savon, erityisesti maakuntajärven Puulan ja Saimaan vetovoimaisuus kasvaa. Elinkeinojen, matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuudet kasvavat kalastusmahdollisuuksien lisääntyessä ja lupajärjestelmien kehittyessä. Kalakantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. - Maaseudun yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja yritystoiminta monipuolistuu. Järviluontoon ja kalastukseen liittyviä palveluja tuotteistetaan luoden uusia pienyrityksiä ja työpaikkoja. Maaseutumatkailu kasvaa, erityisesti kalastus-, ruoka- ja mökkimatkailu. - Matkailu- ja palvelutulot kasvavat. Matkailijoiden, vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien määrä kasvaa. Puhtaat vesistöt ja erinomaiset kalastuslupa-alueet sekä vetovoimaiset kalakannat ovat alueen vahvuuksia, joita hyödynnetään mm. markkinoinnissa. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät vesialueen omistajien, matkailun ja yritystoiminnan välillä. Toimintaympäristön riskit ja haitalliset muutokset vähenevät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan suurin uhka on väestön voimakas ikääntyminen ja poismuutto, mikä on nopeinta Itä-Suomessa. Uhkana on, että aluekehityksen resurssit keskittyvät vain keskuksiin ja maaseudun potentiaali jää käyttämättä. Tällöin palvelut, asukkaat ja yritykset vetäytyvät maaseutualueilta keskuksiin. Uhkana nähdään, että maaseutualueilla ei kyetä tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä uudistuksia, jotka lisäisivät maaseudun kiinnostavuutta ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. Maaseudun paikallinen kehittäminen, erityisesti yritystoimintaan, matkailuun ja biotalouteen liittyvä yhteistyö sekä verkostojen hyödyntäminen ja viestintä on hankkeen tavoite. Maaseudulla on arvoa ulkoilu-, virkistys-, hyvinvointi- ja matkailupalvelujen tuottajana. Nämä voivat toimia maaseudun merkittävänä tulonlähteenä. Kasvava kiinnostus lähiruokaan avaa uusia tulonhankintamahdollisuuksia matkailu- ja maatilayrityksille sekä jatkojalostajille. Maaseutuyritysten yhteistyö matkailualan kanssa luo mahdollisuuksia uusien liiketoimintaalueiden kehittymiselle. Verkkosuoramyynti, maaseudun yritysten ja toimijoiden kumppanuus antavat mahdollisuuden vastata erityyppisten ja hajallaan olevien kuluttajien kysyntään. Verkko antaa myös 9

10 mahdollisuuden tarjota kuluttajien tarvitsemia palveluja tai tuotteita. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita: - Maaseutu- ja mökkimatkailun kiinnostavuus kasvaa sekä siihen liitetyt luonto- ja maaseutuympäristön hyvinvointi- ja harrastepalvelut sekä elinkeinot lisääntyvät. Luonnon monimuotoisuudesta saatavien palvelujen ja hyötyjen merkitys kasvaa. Lisää maaseudun kiinnostavuutta, markkinointia ja viestintää sekä kylien kehittämistä. Lisää maaseudun yritysten monialaisuutta ja maaseudun palveluverkostoa. - Lisää uusia toimintamalleja biotalouden, maaseudun ja kumppanuuden kehittämisessä. Verkostoituminen lisää lähiruuan sekä kotimaisen kalan saatavuutta, käyttöä ja markkinointimahdollisuuksia. - Lisää yhteistyötä maaseudun tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa sekä niiden kehittämisessä. - Lisää maaseudun kyläyhdistysten, osakaskuntien, vapa-ajan asukkaiden sekä yritystoiminnan välistä kumppanuutta ja yhteistoimintaa. Lisää maaseudun elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia ja parantaa asukkaiden elinoloja sekä lisää vapaa-ajan asukkaiden käyttämiä palveluja. Kuva 6. Järvikalastuskohteet ja vastuullinen kalastus lisäävät maaseudun ja vesistöjen kiinnostavuutta. 10

11 4. VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen Yhtenäiset ja suuret osakaskunnat mahdollistavat yhteistyön kehittämistä mm. kalastusalueiden, kuntien, yritysten ja matkailun välillä. Suuremmat osakaskunnat ovat taloudellisesti vahvoja, jolloin lupamyyntiä, alueen markkinointi ja tiedotusta voidaan hoitaa ammattimaisesti. Mökkivuokrauksen, matkailu- ja palveluyritysten sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset paranevat, kun suuret osakaskunnat ovat kalastusalueena riittäviä ja lupia saa helposti. B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous Kala- ja rapukantojen vetovoimaisuuden parantaminen sekä lupa-alueiden perustaminen ovat edellytys vapaaajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittymiselle sekä alueellisen viihtyvyyden lisäämiselle. Etelä-Savon vetovoimaisuuden lisääntyminen nostaa vapaa-ajankalastajien määrää ja loma-asutuksen käyttöastetta sekä vapaa-ajan asukkaiden jättämää tuloa yrityksille. Runsaat kala- ja rapukannat luovat uusia mahdollisuuksia elinkeinokalatalouden kehittämiselle, innovaatioille ja jalostukselle sekä ohjelmapalveluyrityksille. Suunnitelmallisuus ja laajemman alueen yhteiset tavoitteet kalastuksen järjestämisessä edistävät kestävää kala- ja raputaloutta. Helpottavat kalastuksen valvontaa ja kalavesien hoitoa. C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat Osakaskuntien koon kasvaessa toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyy ja on vastaavaa kuin metsästysseurojen toiminta. Taloudellisesti vahvemmat osakaskunnat voivat kehittää alueensa kala- ja raputaloutta ja voivat olla merkittäviä maaseudun sekä kylien kehittäjäorganisaatio. Suuremmat osakaskunnat voivat ottaa yhä suuremman roolin alueen hankkeissa. D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle Vesialueen omistus ei vastaa nykyajan tarpeita. Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakkaiden omistuksen arvo säilyy ennallaan. Kun osakaskunta liittää alueensa uuteen osakaskuntaan, jokaisen osakkaan omistus säilyy ennallaan. Käytännössä, jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Osakkaiden kalastusmahdollisuus lisääntyy. Yhdistymisen jälkeen uuden osakaskunnan vesialueelle myydään yhtä kalastuslupaa, jolloin kalastusmahdollisuus koskee laajempaa aluetta. Selkävesien epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen suhteen häviää. Yhdistyminen on osakaskunnille hankkeen avulla helppoa ja edullista. Hankkeen rahoituksen ja työpanoksen turvin osakaskunnat maksavat vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksun. Kun useat osakaskunnat yhdistyvät yhdellä kertaa niin osakaskuntakohtainen kulu on vähäinen. 11

12 5. KOHDEALUEET Lopulliset kohdealueet (15 kpl) valitaan kuntien ja kalastusalueiden rahoituspäätösten perusteella. Kohdealueiden valinnassa painotetaan Saimaan ja maakuntajärven Puulan osa-alueita. Hankkeen edetessä keskustellaan vesialueen omistajien, kuntien ja kalastusalueiden kanssa tarkemmin kohdealueiden rajaamisesta, yhdistymisen tavoitteista ja sen laajuudesta. Alustavat kohdealueet ja aikataulu osahankkeiden käynnistämisestä (5 kohdealuetta) 1) Mikkeli, Kangasniemi Itäinen Kyyvesi (20 osakaskuntaa) 2) Hirvensalmi, Eteläinen Keski-Puula (10 osakaskuntaa) 3) Kangasniemi, Pohjoinen Keski-Puula (20 osakaskuntaa) 4) Kangasniemi, Ukonniemi-Väisälä-Vanhamäki-Mallosjärvi (10 osakaskuntaa) 5) Kangasniemi, Synsiöjärvi (15 osakaskuntaa) 2017 (valitaan 5-7 kohdealuetta) 1) Heinävesi, Hasumäen osakaskunnan laajennus (10 osakaskuntaa) 2) Mikkeli, Ruokovesi-Yövesi, Kyllölä ym. (10 osakaskuntaa) 3) Puumala, Kohdealue 1 (20 osakaskuntaa) 4) Mikkeli, Mikkelin alapuolinen Saimaa (30 50 osakaskuntaa) 5) Mikkeli, Kaupungin lähijärvet (20 osakaskuntaa) 6) Sulkava, Uitonvirranreitti (40 osakaskuntaa) 7) Sulkava, Pihlajavesi (15 osakaskuntaa) 8) Pertunmaa, Peruvesi (20 osakaskuntaa) 9) Mäntyharju, Voikoski - Juolasvesi, (10 osakaskuntaa) 10) Mäntyharju, Pyhävesi-Kallavesi (20 40 osakaskuntaa) 11) Joroinen, Syvänsijärvi (10 osakaskuntaa) 12) Pieksämäki, Kohdealue 1 (10-20 osakaskuntaa) 13) Enonkoski, Kohdealue 1 (10 osakaskuntaa) 2018 (valitaan 5-7 kohdealuetta) 1) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 1 (20 osakaskuntaa) 2) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 2 (20 osakaskuntaa) 3) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 3 (20 osakaskuntaa) 4) Mikkeli, Yövesi Uittamonsalmi (15 osakaskuntaa) 5) Joroinen, Joroisselkä (20 osakaskuntaa) 6) Mikkeli, Louhivesi (15 osakaskuntaa) 7) Juva, Luonteri (20 osakaskuntaa) 8) Heinävesi, Varisvesi (10 osakaskuntaa) 9) Hirvensalmi, Suontee, Tuukkala-Hämeenmäki (10 osakaskuntaa) 10) Enonkoski, Kohdealue 2 (10 osakaskuntaa) 11) Juva, Oravareitti, Jukajärvi-Salajärvi (10 osakaskuntaa) 12

13 6. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Hankkeen hakija ja hallinnoija on Metsähallitus. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa alkuvuodesta 2016, hankehakemus mennessä. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen keväällä Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois- Savon ja Etelä-Savon ELY-keskus sekä metsähallitus. RAHOITUSLUONNOS: - Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO, LUONNOS: - Henkilöstökulut sis. sivukulut (36 kk * 2 projektihenkilöä) Matkakustannukset Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen (kirjemaksut) Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet Kalastusalueiden ja osakaskuntien internet sivut ja sähköiset palvelut Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista YHTEENSÄ

14 LIITE 1. YKSITYISKOHTAINEN RAHOITUSLUONNOS 1) MAASEUTURAHASTO YHT ) KUNTIEN RAHOITUS (5 000 PER HANKEALUE) YHT Mikkelin kaupunki (2-4 osahanketta) yht Kangasniemi (3 osahanketta) yht Mäntyharju (2 osahanketta) yht Hirvensalmi (2 osahanketta) yht Rantasalmi (2 osahanketta) yht Joroinen (2 osahanketta) yht Heinävesi (2 osahanketta) yht Juva (2 osahanketta) yht Sulkava (1-2 osahanketta) yht Pertunmaa (1 osahanke) yht Puumala (1 osahanke) yht Varalla Pieksämäki, Varkaus, Enonkoski, Savonlinna, 3) VALTION RAHOITUS YHT TYÖPANOSTA Metsähallitus yht ELY-keskukset yht ) YKSITYINEN RAHOITUS YHT Kalastusalueet yht Mikkelin kalastusalue yht Kyyveden kalastusalue yht Puulan kalastusalue yht Joroisten kalastusalue yht Mäntyharjun kalastusalue yht Luonterin kalastusalue yht Puumalan kalastusalue yht Sulkavan kalastusalue yht Haukiveden kalastusalue yht Osakaskunnat yht Käytetään 100 % maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuun. 14

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA RAHOITUSNEUVOTTELUJA

Lisätiedot

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli.

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli. 1(5) KUTSU HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEEN Kokous pidetään 30.01.2015 kello 11.00 alkaen Hirvensalmen kunnantalon valtuustosalissa, Keskustie 2, 52550 Hirvensalmi Kokouksessa valitaan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 13.9.2016 Tarvitaan hajautetun Suomen malli Hajautettu Suomi ei saa olla vain kestämätön unelma

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Ympäristöhallinnon vesistökunnostuksen neuvottelupäivät 9.11.2016, Helsinki Teemu Ulvi & Milla Mäenpää Suomen ympäristökeskus Vesien yhteisomistus

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa. Hankkeella

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

PUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA

PUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA PUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 3 Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa 14.12.2016 Tietoon perustuva kestävä kalavarojen käyttö Kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelu Kalastuslain toimeenpano ja valvonta Yleisen kalatalouden

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto,

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Tässä esityksessä Toimiminen järjestäytymättömänä järjestäytynyt osakaskunta edustajisto toimitsija

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA

KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien kalastusaluepäivä 15.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Kotitarvekalastajan puheenvuoro Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot