Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla
|
|
- Maija-Liisa Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA, LUONNOS RAHOITUSNEUVOTTELUJA VARTEN EERO HARTIKAINEN, METSÄHALLITUS & TEEMU HENTINEN, ELY-KESKUS MIKKELI
2 2
3 Sisältö 1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle KOHDEALUEET HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET
4 4
5 1. JOHDANTO JA NYKYTILAN KUVAUS Etelä-Savossa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin kalastajaa. Maaseudun vetovoimaisuuden kehittämiseen kuuluvat vesistöjen saavutettavuuden ja kalastusmahdollisuuksien edistäminen, kuten riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. Matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden käyttämät palvelut lisäävät maaseudun yritystoimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus ja hallinnoinnin puute. Lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Hankkeen päätavoite on lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa. Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaa-ajankalastajat, kotitarvekalastajat) kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta kalakantojen käyttöön ja hoitoon. Kuva 2. Vesialueen omistus on usein rikkonaista, kuvassa yhden osakaskunnan vesialueet. 5
6 Vesialueen omistajat päättävät mm. kalavarojen käytöstä, kalastuslupien myynnistä sekä kalastuskohteiden palveluista. Pienten ja keskikokoisten osakaskuntien toiminta on usein vähäistä ja hallinnointiin ei riitä aktiivisia osakkaita. Lukuisten osakaskuntien toiminta on loppunut kokonaan, kun hallinnointiin ei ole riittänyt henkilöitä. Yleisesti ottaen osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi ja yhtenäisiksi osakaskunniksi edistää tiedotuksen ja lupamyynnin kehittämistä, rapu- ja kalavaroihin tai kalastukseen perustuvien elinkeinojen ja palvelujen toimintaedellytyksiä, lisää vapaa-ajankalastuksen ja mökkimatkailun kiinnostavuutta sekä edistää kotimaisen kalan käyttöä. Alueen toimijat ja vesialueen omistajat ovat kokeneet osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi mutta se on liian kallista ja työmäärä on suuri talkootyönä tehtäväksi. Osakaskuntien tulot muodostuvat kalastus- ja ravustuslupien myynnistä sekä valtion maksamista kalastuskorvauksista (omistaja- ja viehekorttikorvaukset). Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Etelä-Savossa esimerkiksi 500 ha kokoisessa osakaskunnassa on vuodessa keskimäärin tuloja Osakaskunnilla ei ole taloudellisia resursseja edistää osakaskuntien yhdistämishankkeita tai toiminnan järjestämiseksi nykyajan tarpeiden mukaisesti. Osakaskuntien osakkaista kalastaa nykyisin alle 10 % ja päätöksentekoon osallistuu noin 5 % osakkaista. Vuonna 2013 ja 2014 kolmella kohdealueella 81 osakaskuntaa päätti yhdistyä ja muodostaa kolme suurempaa osakaskuntaa. Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan ( kooksi tuli noin ha ja Länsi- Puulan osakaskunnan ( ha ja Hirvensalmen osakaskunnan ( kooksi yli ha. Yhdistymisen osalta kokousten päätökset olivat poikkeuksetta yksimielisiä, kts. kuvat
7 Kuvat 3. ja 4. Esimerkki vesialueen omistuksesta ennen yhdistämisprojektia ja sen jälkeen. 7
8 2. HANKKEEN TAVOITE JA TOIMENPITEET Hankkeen tavoitteena on alueellinen ja omaehtoinen maaseudun kehittäminen sekä palvelurakenteen lisääminen. Toimenpiteinä yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa lupamyynnin, tiedotuksen ja yhteistoiminnan avulla. Tavoitteena on kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista. Tavoitteena on lisätä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää. Kohdealueiden valinnan tärkeimmät kriteerit ovat kalataloudellisesti tai matkailullisesti arvokkaat vesistöt sekä rikkonainen vesialueen omistus. Hankevaiheet: 1) Kohdealueella vesialueen omistuksen selvittäminen. Kalastusalueiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävät neuvottelut. Osakaskuntien kuuleminen ja tavoitteen asettaminen hankkeelle. 2) Osakaskuntien osakasluetteloiden ja osakkaiden yhteystietojen selvittäminen. Osakaskuntien kokousten koolle kutsuminen ja yhdistymisestä päättäminen. Yhdistämissopimus ja -hakemus maanmittauslaitokselle sekä uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous. 3) Uuden osakaskunnan toimintaa ja verkostoitumista valmistelevan työryhmän kokoukset. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä sääntöjen laatiminen. Lupamyynnin kehittäminen, internet-sivujen perustaminen sekä materiaalin tuottaminen kalastajille ja matkailijoille. 4) Osakaskuntien, kesäasukkaiden, mökki- ja matkailuyritysten sekä elinkeinokalatalouden välisen kumppanuuden ja yhteistyön kehittäminen. 5) Kotimaan matkailun, kotimaisen kalan ja kalatuotteiden sekä lähiruuan käytön edistäminen osana sähköistä tiedottamista ja markkinointia. Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. Kuva 5. Tiedotuksen, lupamyynnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä maaseudun eri toimijoiden välisen kumppanuuden kehittäminen on hankkeen päätavoite. 8
9 3. VAIKUTUKSET MAAKUNTA- JA MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEISIIN Etelä-Savon maakuntastrategian mukaan Etelä-Savo on 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Etelä-Savon vahvuus on luonnonvarat, joita hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemmin ja kestävällä tavalla. Puhtaat vesistöt, monipuolinen järviluonto sekä ravustus- ja kalastusmahdollisuudet tarjoavat runsaat mahdollisuudet virkistyskäytölle niin vapaa-ajanvieton että yritystoiminnan kannalta. Karujen ja puhtaiden vesistöjen ansiosta järvissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille Suomen sisävesien nopeimman kasvun. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. Etelä-Savon järvissä kuhat kasvavat keskimäärin g vuodessa ja voivat tuottaa luontaisen lisääntymisen kautta erittäin runsaita ja voimakasta kalastusta kestäviä kantoja. Runsaat kalavarat, erityisesti ahven-, muikku- ja kuhakannat mahdollistavat monipuolisemman hyödyntämisen kalastuksessa ja matkailussa. Hankkeen vaikutukset Etelä-Savon maakuntaohjelman tavoitteisiin: - Etelä-Savon, erityisesti maakuntajärven Puulan ja Saimaan vetovoimaisuus kasvaa. Elinkeinojen, matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuudet kasvavat kalastusmahdollisuuksien lisääntyessä ja lupajärjestelmien kehittyessä. Kalakantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. - Maaseudun yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja yritystoiminta monipuolistuu. Järviluontoon ja kalastukseen liittyviä palveluja tuotteistetaan luoden uusia pienyrityksiä ja työpaikkoja. Maaseutumatkailu kasvaa, erityisesti kalastus-, ruoka- ja mökkimatkailu. - Matkailu- ja palvelutulot kasvavat. Matkailijoiden, vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien määrä kasvaa. Puhtaat vesistöt ja erinomaiset kalastuslupa-alueet sekä vetovoimaiset kalakannat ovat alueen vahvuuksia, joita hyödynnetään mm. markkinoinnissa. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät vesialueen omistajien, matkailun ja yritystoiminnan välillä. Toimintaympäristön riskit ja haitalliset muutokset vähenevät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan suurin uhka on väestön voimakas ikääntyminen ja poismuutto, mikä on nopeinta Itä-Suomessa. Uhkana on, että aluekehityksen resurssit keskittyvät vain keskuksiin ja maaseudun potentiaali jää käyttämättä. Tällöin palvelut, asukkaat ja yritykset vetäytyvät maaseutualueilta keskuksiin. Uhkana nähdään, että maaseutualueilla ei kyetä tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä uudistuksia, jotka lisäisivät maaseudun kiinnostavuutta ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. Maaseudun paikallinen kehittäminen, erityisesti yritystoimintaan, matkailuun ja biotalouteen liittyvä yhteistyö sekä verkostojen hyödyntäminen ja viestintä on hankkeen tavoite. Maaseudulla on arvoa ulkoilu-, virkistys-, hyvinvointi- ja matkailupalvelujen tuottajana. Nämä voivat toimia maaseudun merkittävänä tulonlähteenä. Kasvava kiinnostus lähiruokaan avaa uusia tulonhankintamahdollisuuksia matkailu- ja maatilayrityksille sekä jatkojalostajille. Maaseutuyritysten yhteistyö matkailualan kanssa luo mahdollisuuksia uusien liiketoimintaalueiden kehittymiselle. Verkkosuoramyynti, maaseudun yritysten ja toimijoiden kumppanuus antavat mahdollisuuden vastata erityyppisten ja hajallaan olevien kuluttajien kysyntään. Verkko antaa myös 9
10 mahdollisuuden tarjota kuluttajien tarvitsemia palveluja tai tuotteita. Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita: - Maaseutu- ja mökkimatkailun kiinnostavuus kasvaa sekä siihen liitetyt luonto- ja maaseutuympäristön hyvinvointi- ja harrastepalvelut sekä elinkeinot lisääntyvät. Luonnon monimuotoisuudesta saatavien palvelujen ja hyötyjen merkitys kasvaa. Lisää maaseudun kiinnostavuutta, markkinointia ja viestintää sekä kylien kehittämistä. Lisää maaseudun yritysten monialaisuutta ja maaseudun palveluverkostoa. - Lisää uusia toimintamalleja biotalouden, maaseudun ja kumppanuuden kehittämisessä. Verkostoituminen lisää lähiruuan sekä kotimaisen kalan saatavuutta, käyttöä ja markkinointimahdollisuuksia. - Lisää yhteistyötä maaseudun tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa sekä niiden kehittämisessä. - Lisää maaseudun kyläyhdistysten, osakaskuntien, vapa-ajan asukkaiden sekä yritystoiminnan välistä kumppanuutta ja yhteistoimintaa. Lisää maaseudun elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia ja parantaa asukkaiden elinoloja sekä lisää vapaa-ajan asukkaiden käyttämiä palveluja. Kuva 6. Järvikalastuskohteet ja vastuullinen kalastus lisäävät maaseudun ja vesistöjen kiinnostavuutta. 10
11 4. VAIKUTUKSET ALUE- JA KALATALOUDELLE A. Yhteistyön lisääminen, elinkeinojen ja matkailun toimintamahdollisuuksien kehittäminen Yhtenäiset ja suuret osakaskunnat mahdollistavat yhteistyön kehittämistä mm. kalastusalueiden, kuntien, yritysten ja matkailun välillä. Suuremmat osakaskunnat ovat taloudellisesti vahvoja, jolloin lupamyyntiä, alueen markkinointi ja tiedotusta voidaan hoitaa ammattimaisesti. Mökkivuokrauksen, matkailu- ja palveluyritysten sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset paranevat, kun suuret osakaskunnat ovat kalastusalueena riittäviä ja lupia saa helposti. B. Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävä kalatalous Kala- ja rapukantojen vetovoimaisuuden parantaminen sekä lupa-alueiden perustaminen ovat edellytys vapaaajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittymiselle sekä alueellisen viihtyvyyden lisäämiselle. Etelä-Savon vetovoimaisuuden lisääntyminen nostaa vapaa-ajankalastajien määrää ja loma-asutuksen käyttöastetta sekä vapaa-ajan asukkaiden jättämää tuloa yrityksille. Runsaat kala- ja rapukannat luovat uusia mahdollisuuksia elinkeinokalatalouden kehittämiselle, innovaatioille ja jalostukselle sekä ohjelmapalveluyrityksille. Suunnitelmallisuus ja laajemman alueen yhteiset tavoitteet kalastuksen järjestämisessä edistävät kestävää kala- ja raputaloutta. Helpottavat kalastuksen valvontaa ja kalavesien hoitoa. C. Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat osakaskunnat Osakaskuntien koon kasvaessa toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyy ja on vastaavaa kuin metsästysseurojen toiminta. Taloudellisesti vahvemmat osakaskunnat voivat kehittää alueensa kala- ja raputaloutta ja voivat olla merkittäviä maaseudun sekä kylien kehittäjäorganisaatio. Suuremmat osakaskunnat voivat ottaa yhä suuremman roolin alueen hankkeissa. D. Yhdistymisen hyödyt vesialueen omistajille ja kalastukselle Vesialueen omistus ei vastaa nykyajan tarpeita. Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakkaiden omistuksen arvo säilyy ennallaan. Kun osakaskunta liittää alueensa uuteen osakaskuntaan, jokaisen osakkaan omistus säilyy ennallaan. Käytännössä, jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Osakkaiden kalastusmahdollisuus lisääntyy. Yhdistymisen jälkeen uuden osakaskunnan vesialueelle myydään yhtä kalastuslupaa, jolloin kalastusmahdollisuus koskee laajempaa aluetta. Selkävesien epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen suhteen häviää. Yhdistyminen on osakaskunnille hankkeen avulla helppoa ja edullista. Hankkeen rahoituksen ja työpanoksen turvin osakaskunnat maksavat vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksun. Kun useat osakaskunnat yhdistyvät yhdellä kertaa niin osakaskuntakohtainen kulu on vähäinen. 11
12 5. KOHDEALUEET Lopulliset kohdealueet (15 kpl) valitaan kuntien ja kalastusalueiden rahoituspäätösten perusteella. Kohdealueiden valinnassa painotetaan Saimaan ja maakuntajärven Puulan osa-alueita. Hankkeen edetessä keskustellaan vesialueen omistajien, kuntien ja kalastusalueiden kanssa tarkemmin kohdealueiden rajaamisesta, yhdistymisen tavoitteista ja sen laajuudesta. Alustavat kohdealueet ja aikataulu osahankkeiden käynnistämisestä (5 kohdealuetta) 1) Mikkeli, Kangasniemi Itäinen Kyyvesi (20 osakaskuntaa) 2) Hirvensalmi, Eteläinen Keski-Puula (10 osakaskuntaa) 3) Kangasniemi, Pohjoinen Keski-Puula (20 osakaskuntaa) 4) Kangasniemi, Ukonniemi-Väisälä-Vanhamäki-Mallosjärvi (10 osakaskuntaa) 5) Kangasniemi, Synsiöjärvi (15 osakaskuntaa) 2017 (valitaan 5-7 kohdealuetta) 1) Heinävesi, Hasumäen osakaskunnan laajennus (10 osakaskuntaa) 2) Mikkeli, Ruokovesi-Yövesi, Kyllölä ym. (10 osakaskuntaa) 3) Puumala, Kohdealue 1 (20 osakaskuntaa) 4) Mikkeli, Mikkelin alapuolinen Saimaa (30 50 osakaskuntaa) 5) Mikkeli, Kaupungin lähijärvet (20 osakaskuntaa) 6) Sulkava, Uitonvirranreitti (40 osakaskuntaa) 7) Sulkava, Pihlajavesi (15 osakaskuntaa) 8) Pertunmaa, Peruvesi (20 osakaskuntaa) 9) Mäntyharju, Voikoski - Juolasvesi, (10 osakaskuntaa) 10) Mäntyharju, Pyhävesi-Kallavesi (20 40 osakaskuntaa) 11) Joroinen, Syvänsijärvi (10 osakaskuntaa) 12) Pieksämäki, Kohdealue 1 (10-20 osakaskuntaa) 13) Enonkoski, Kohdealue 1 (10 osakaskuntaa) 2018 (valitaan 5-7 kohdealuetta) 1) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 1 (20 osakaskuntaa) 2) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 2 (20 osakaskuntaa) 3) Rantasalmi, Haukivesi kohdealue 3 (20 osakaskuntaa) 4) Mikkeli, Yövesi Uittamonsalmi (15 osakaskuntaa) 5) Joroinen, Joroisselkä (20 osakaskuntaa) 6) Mikkeli, Louhivesi (15 osakaskuntaa) 7) Juva, Luonteri (20 osakaskuntaa) 8) Heinävesi, Varisvesi (10 osakaskuntaa) 9) Hirvensalmi, Suontee, Tuukkala-Hämeenmäki (10 osakaskuntaa) 10) Enonkoski, Kohdealue 2 (10 osakaskuntaa) 11) Juva, Oravareitti, Jukajärvi-Salajärvi (10 osakaskuntaa) 12
13 6. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Hankkeen hakija ja hallinnoija on Metsähallitus. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa alkuvuodesta 2016, hankehakemus mennessä. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen keväällä Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois- Savon ja Etelä-Savon ELY-keskus sekä metsähallitus. RAHOITUSLUONNOS: - Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO, LUONNOS: - Henkilöstökulut sis. sivukulut (36 kk * 2 projektihenkilöä) Matkakustannukset Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen (kirjemaksut) Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet Kalastusalueiden ja osakaskuntien internet sivut ja sähköiset palvelut Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista YHTEENSÄ
14 LIITE 1. YKSITYISKOHTAINEN RAHOITUSLUONNOS 1) MAASEUTURAHASTO YHT ) KUNTIEN RAHOITUS (5 000 PER HANKEALUE) YHT Mikkelin kaupunki (2-4 osahanketta) yht Kangasniemi (3 osahanketta) yht Mäntyharju (2 osahanketta) yht Hirvensalmi (2 osahanketta) yht Rantasalmi (2 osahanketta) yht Joroinen (2 osahanketta) yht Heinävesi (2 osahanketta) yht Juva (2 osahanketta) yht Sulkava (1-2 osahanketta) yht Pertunmaa (1 osahanke) yht Puumala (1 osahanke) yht Varalla Pieksämäki, Varkaus, Enonkoski, Savonlinna, 3) VALTION RAHOITUS YHT TYÖPANOSTA Metsähallitus yht ELY-keskukset yht ) YKSITYINEN RAHOITUS YHT Kalastusalueet yht Mikkelin kalastusalue yht Kyyveden kalastusalue yht Puulan kalastusalue yht Joroisten kalastusalue yht Mäntyharjun kalastusalue yht Luonterin kalastusalue yht Puumalan kalastusalue yht Sulkavan kalastusalue yht Haukiveden kalastusalue yht Osakaskunnat yht Käytetään 100 % maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuun. 14
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle
Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
LisätiedotOsakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa
1 Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa 2015-18 Hankkeen sisältö Omistusrakenteen yhtenäistäminen, Internet sivut, tiedotus ja sähköiset palvelut, Lupajärjestelmät, markkinointi ja kalakantojen
LisätiedotVETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA RAHOITUSNEUVOTTELUJA
LisätiedotVeneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat
Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,
LisätiedotTIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA TAVOITTEENA YHTENÄISET VESIALUEET, TOIMIVAT OSAKASKUNNAT
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.
LisätiedotKalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019
Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Etelä-Savon kalastusaluepäivä 7.2.2018 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousalueiden rajat karttapalvelussa
LisätiedotOSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotVETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 Jouni Kivinen, 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi Olli Räsänen, 040 194 3021, olli.rasanen@metsa.fi 1. HANKE TIIVIISTI Etelä-Savon
Lisätiedot12 Elinkeinotoimen toiminnan ja talouden toteutuminen vuodelta Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hanke
Kangasniemi Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 21.04.2016, klo 16:02-16:53 Paikka Kunnantalon johtokeskus Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 Pöytäkirjan tarkastus 12 Elinkeinotoimen
LisätiedotHallinnoijana Piällysmies ry
Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotKalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotHyväksytty 29.01.2014
Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,5 prosenttia
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.11./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 14.9./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli heinäkuussa noin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,3 prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 15.2.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,4
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö
Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotKalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 1.1.219/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*
35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 7.12.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli lokakuussa 218 noin 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotEtelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 5.1.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa 218 noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli,8
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa 218 noin 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,8 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 217. Kotimaisten
LisätiedotHANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä
HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotMiksi yhteinen vesialue?
Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotEtelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä
Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot
LisätiedotAluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle
Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Tapio Keskinen, Luke Timo Ruokonen, JY KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 8.11.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa 218 noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9
LisätiedotOma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
LisätiedotVapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia 2 / VAPAA-AJAN KALATALOUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA TAHTOTILA JA TAVOITTEET Lähivuosina vapaa-ajankalastus on suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus,
LisätiedotMaatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 9.3.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli tammikuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 3,1
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotKUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli.
1(5) KUTSU HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEEN Kokous pidetään 30.01.2015 kello 11.00 alkaen Hirvensalmen kunnantalon valtuustosalissa, Keskustie 2, 52550 Hirvensalmi Kokouksessa valitaan
LisätiedotVesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa
Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet
LisätiedotTulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 13.9.2016 Tarvitaan hajautetun Suomen malli Hajautettu Suomi ei saa olla vain kestämätön unelma
LisätiedotOsakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet
Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Ympäristöhallinnon vesistökunnostuksen neuvottelupäivät 9.11.2016, Helsinki Teemu Ulvi & Milla Mäenpää Suomen ympäristökeskus Vesien yhteisomistus
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa. Hankkeella
LisätiedotUusi kalastuslaki ja sen vaikutukset
Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotJärvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki
Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen
LisätiedotKalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma Rovaniemellä 20.11.2018 Kalle Torvinen Lapin ELY - keskus 24 Kalatalousalueiden tehtävät Kalatalousalueen tehtävät ovat: 1) kalavarojen kestävän käytön ja
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotTämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa
Etelä-Savo Mikkeli 29.09.2014 Dnro ESAELY/1237/2014 KUULUTUS Vesien tila hyväksi yhdessä kuuleminen ehdotuksesta Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotHeinävesi. Kuntaraportti
Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotKiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia
Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2017/2018 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.12.2018 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
Lisätiedot03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä
Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden
LisätiedotItä-Suomen alueverkosto , Savonlinna
Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan
LisätiedotSaimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.
Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
PUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 3 Sisältö 1. Johdanto...
Lisätiedot