SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Palveluasuminen/Mielenterveys-ja päihdekuntoutujat Sijaintikunnan yhteystiedot Palvelujen tuottajan virallinen nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Lahti, Heinola Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimintayksikön nimi Kannuskadun (1), Kivistönmäen (2), Torikadun (3), Viherlaakson (4) palvelukeskukset. Toimintayksikön postiosoite useita. Säätiön osoite: Vesijärvenkatu 15, 4. kerros. Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Postiosoite Vesijärvenkatu 15, 4. kerros Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Lahti Postitoimipaikka Lahti Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) (1) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Voimassa Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Puhelin Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta (4), (2), (3) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Säätiön tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja tukea sekä kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä. Säätiön tarkoituksena on myös osallistua uusien kuntouttavien toimintamuotojen kehittämiseen ja työskennellä avohoidossa olevien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. avi21u1 1/19

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön arvot ovat: OSALLISUUS, VASTUULLISUUS ja YHDENVERTAISUUS. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö vahvistaa osallisuutta sekä edistää vastuullisuutta ja yhdenvertaisuutta omalla toiminnallaan. Käytännössä säätiö vahvistaa osallisuutta tukemalla asiakkaidensa oman elämän haltuunottoa. Vastuullisena toimijana säätiö edistää sekä asiakkaiden että henkilöstön osallistumista säätiön päätöksentekoon ja kantaa omasta toiminnastaan laaja-alaisesti sosiaalista vastuuta. Säätiön toimintaa ohjaavat keskeisesti kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Maria Korhonen, palvelujohtaja Virpi Penna, palvelujohtaja Anu Toikka, henkilöstö- ja työhyvinvointipäällikkö Sami Metsäranta, kehittämispäällikkö Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Maria Korhonen, palvelujohtaja Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Heidi palo-oja, johtaja - kivistönmäen palvelukeskus Satu Mesiä, johtaja - Viherlaakson palvelukeskus Annika Harsu, johtaja vs. - Torikadun palvelukeskus (Heinola) Jenni Mettälä, johtaja - Kannuskadun palvelukeskus Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonnan toteuttaminen on osa perehdytysohjelmaa. Katso perehdytysohjelma. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakkaiden palautetta palveluasumisen laatukriteerien toteutumisesta kerätään vähintään kerran vuodessa. Kyselylomakkeena käytetään MPNet -verkoston laatimaa asumisen laatusuositusten arviointilomaketta. Yksikön esimies laatii yksikön palautteista yhteenvedon. Yhteenveto käsitellään yhteisesti asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Yhteenvedon perusteella yksikköön valitaan kehittämiskohteet, sovitaan niiden toteutumisen aikatauluista, toteuttamistavoista, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä sekä arvioinnin aikataulusta. Yksiköiden tuloksia katselmoidaan myös koko palveluasumisen tasolla ja tuloksia hyödynnetään palveluasumisen kokonaistoiminnan kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa. avi21u1 2/19

3 Säätiön asiakkaat, mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijat sekä omaisyhdistyksen edustajat osallistuvat säätiön palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen useissa säätiön pysyvissä työryhmissä. Lisäksi palautetta kerätään jokaisen asukaskokouksen yhteydessä esim. palautelaatikon avulla. Asukasdemokratialla pyritään toteuttamaan vähintään yksi asukasaloitteesta syntyvä päätös / asukaskokous. Asukaskokouksissa käsitellään asukaspalautteet, mahdollistetaan palautteista syntyvä keskustelu ja tehdään asukasaloitteiden pohjalta asukasdemokraattisia päätöksiä. Lisäksi tehdään palautteiden perusteella seuraavan vuoden vuosisuunnitelmaa. Yksiköiden asukaskokousten asukasaloitteiden pohjalta tehdyt päätökset pannaan toimeen välittömästi päätösten jälkeen. Toimeenpanossa, päätöksistä riippuen, otetaan mukaan yksiköiden asukkaat ja vähintään asukasedustajat. Asukkailta kerätään palaute jokaisesta toteutuneesta toimintaryhmästä. Ko. palautteen yhteydessä asukkailta pyydetään ehdotuksia toimintaryhmien kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyitä laaditaan ja kerätään vähintään kerran vuodessa. Säätiön asiakkaat, mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijat sekä omaisyhdistyksen edustajat osallistuvat säätiön palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen useissa säätiön pysyvissä työryhmissä. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Säätiön asiakkaat, omaiset, mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijat osallistuvat säätiön palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen useissa säätiön pysyvissä työryhmissä ja / tai foorumeissa erikseen kutsuttuna. Asukaskokouksissa käsitellään asukaspalautteet, mahdollistetaan palautteista syntyvä keskustelu ja tehdään asukasaloitteiden pohjalta asukasdemokraattisia päätöksiä. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Yksiköiden asukaskokousten asukasaloitteiden pohjalta tehdyt päätökset pannaan toimeen välittömästi päätösten jälkeen. Toimeenpanossa, päätöksistä riippuen, otetaan mukaan yksiköiden asukkaat ja vähintään asukasedustajat. Asukkaat valitsevat joukostaan asukasedustajan / -edustajat. Asukkaat päättävät vaalimenettelyt, asukasedustajien määrän sekä toimintakauden pituuden. Asukasedustajat ovat mukana henkilökuntapalavereissa niiltä osin, kun palavereissa käsitellään yksikön toimintaa, sen kehittämistä ja arviointia. Asukasedustaja voi olla mukana myös esim. yksikön työntekijöille suunnatulla "turvallisuuskävelyllä" ks. kohta 5. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Syksyllä 2017 aloitetaan säätiön laatujärjestelmää päivittäminen uuteen laatuviitekehykseen. Samassa yhteydessä säätiön asiakaspalautejärjestelmää uudistetaan viitekehyksen vaatimalla tavalla. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta avi21u1 3/19

4 Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Kaikissa palveluasumisen yksiköissä järjestetään työntekijöille vähintään kerran vuodessa yksikön sisäistä turvallisuuskoulutusta. Koulutuksessa käydään läpi palo- ja pelastusturvallisuutta, sekä kerrataan yksikön turvallisuussuunnitelma ja hälytysjärjestelmien käyttö. Tilaisuudessa käsitellään myös yksikkökohtaisia turvallisuusriskejä ja tehdään riskianalyysi liittyen mm. työntekijä- ja asukasturvallisuuteen, sekä mahdollisesti ympäristöstä tuleviin uhkiin. Turvallisuuslaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimintavarmuus testataan omavalvontaohjeiden mukaisesti kerran kuukaudessa. Muiden laitteiden toiminnan testaus on järjestetty yksikön turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Kaikissa yksiköissä on tehty turvallisuusselvitys, joka on toimitettu alueen palo- ja pelastusviranomaisille. Työntekijöille järjestetään alkusammustuskoulutus säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein alueen pelastuslaitoksella. Yksiköiden perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaikki uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään yksikön turvallisuusohjeisiin ja -laitteisiin. Yksiköissä on myös nimetty omat turvallisuudesta vastaavat henkilöt, jotka vastaavat turvallisuussuunnitelman mukaisista testauksista ja informoivat havaitsemansa puutteet, epäkohdat ja riskitekijät esimiehelleen. Spinkleri- ja paloilmaisinlaitteiden toimivuuden testauksesta, huollosta ja korjauksista vastaa kiinteistön omistaja. Turvallisuuskoulutusta järjestetään vähintään 3h/v./työntekijä. Turvallisuuskoulutukseen kuuluu mm. yksikön ohjaajille suunnattu "turvallisuuskävely", joka on palo- ja pelastuslaitoksen suosittelema ja ohjeistama työväline turvallisuusasioiden ja turvallisuuskaluston katsastamiseksi paikan päällä. Turvallisuuskävely ohjaa myös riskien kartoittamiseen ja riskikohtaisten toimintasuunnitelmien tekemiseen (esim. väkivaltaisesti käyttäytyvien asukkaiden varalta tehdyt yksikkökohtaiset suunnitelmat). Asukkaille järjestettävä poistumisharjoitus tehdään palveluasumisyksiköissä kerran vuodessa. Tehostetussa palveluasumisessa ei tarvitse tehdä poistumisharjoituksia. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Käytössämme on tapahtumailmoituslomake, joka täytetään tapaturman tai läheltä- piti tilanteen sattuessa. Tapahtumailmoitus toimitetaan esimiehelle ja se käsitellään mahdollisimman pian henkilöstön kanssa. Ilmoituslomakkeen avulla voi tehdä myös turvallisuushuomion tai turvallisuusaloitteen. Säätiöllä on käytössä kriisiavun järjestämismalli, jonka mukaan kriisitilanteissa toimitaan. Malli on nähtävillä yksiköissä ja säätiön intranetissa.tapahtumailmoituslomakkeet toimitetaan esimiehen kautta työhyvinvointipäällikölle (Anu Toikka). Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tarvittavat epäkohdat korjataan tilanteen vaativalla tavalla ja tarvittaessa yhteistyössä paikallisen palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisen, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tmv. toimijoiden kanssa. Tarvittaessa laaditaan henkilökunnalle ja asiakkaille toimintaohjeet epäkohtien poistamiseksi. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät säännöllisesti työpaikkakäynnit ja selvittävät mahdolliset työpaikan turvallisuusriskit ja epäkohdat. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Epäkohdista informoidaan henkilöstöpalavereissa ja kirjataan toimintaohjeet yksikön omaan perehdytyskansioon. Yhteistyötahoille toimenpiteistä ilmoitetaan aina suullisesti tai kirjallisesti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ avi21u1 4/19

5 Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstömitoituksessa käytämme STM:n ja Valviran suosituksia henkilöstön määrästä, joka on tehostetussa palveluasumisessa vähintään 0.40 ja palveluasumisessa vähintään 0.30 työntekijää asukasta kohden. Viherlaakson keskuskeittiöllä emännän lisäksi työskentelee neljä keittäjää ja yksi ravitsemistyöntekijä. Kannuskadun jakelukeittiössä työskentelee kaksi keittäjää. Yksikön johtajalta vaaditaan mielenterveystyöhön soveltuvaa vähintään AMK- tai opistotasoista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta sekä johtamiskoulutusta. Henkilöstöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinto, käytännössä lähihoitajan-, mielenterveyshoitajan, sairaanhoitajan tai sosionomin tutkinto. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) 1. Tehtävänkuvan ja valintakriteerien määrittäminen. Johtoryhmä ja palvelujohtaja määrittelevät mistä tehtävään valittava henkilö vastaa ja mitkä osaamis- ja ominaisuusvaatimukset ovat tehtävässä menestymisen näkökulmasta tärkeimpiä. 2. Hakuilmoitus ja hankintakanavien valinta. Keskeistä tehtävään sopivan hakijakohderyhmän tavoittaminen sopivien hankintakanavien kautta. Yleisemmin käytössä olevat hankintakanavat ovat mol.fi ja lehtihakuilmoitukset. Avoimena olevista vakansseista informoidaan myös säätiön internetsivuilla. 3. Hakuaika ja tiedusteluihin vastaaminen.tiedusteluihin vastaaminen on tehtävästä informoinnin lisäksi esimiehelle hyvä mahdollisuus saada tarkempaa kuvaa hakijoista. Tiedusteluihin vastaajan tiedot ilmoitetaan hakuilmoituksessa. 4. Hakemusten käsittely. Valintakriteerien perusteella potentiaalisimpien hakemusten määrittely tapahtuu esimiehen toimesta. Esimies tekee hakijoista koosteen ja palvelujohtaja/ johtoryhmän jäsen osallistuu tässä vaiheessa hakemusten käsittelyyn ja haastateltavien valintaan. 5. Rekrytoinnin luotettavuutta lisäävät henkilötodistuksen, koulutus- ja työtodistusten tarkistus sekä hakijan luvalla tapahtuva taustatietojen kysely aiemmista työpaikoista. 6. Valintapäätös tehdään perustellusti, ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kaikille hakijoille tiedotetaan rekrytoinnin päättymisestä joko kirjallisesti tai puhelimitse. Mikäli ei tarpeeksi hyviä hakijoita ole, rekrytointiprosessi käynnistyy uudelleen. 7. Perehdyttäminen alkaa jo rekrytointivaiheessa. Hyvin hoidetulla perehdyttämisellä tehostetaan työntekijän sopeutumista säätiöön ja suoriutumista uudessa työssään. Katso perehdytyssuunnitelma. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön tavoitteena on, että säätiön henkilökunta on osaavaa, työtään jatkuvasti kehittävää, yhteistyökykyistä ja yhteistyöhaluista. Hyvä perehdytys on keino tukea tavoitteeseen pääsyä. Hyvän perehdytyksen avulla säätiön uusia tai pitkään työstä poissaolleita työntekijöitä autetaan perehtymään tehtäväänsä, työyksikköönsä ja säätiöön, sen toimintakulttuuriin, turvallisiin työtapoihin ja eettisiin periaatteisiin. Työntekijöille järjestetään yleisperehdytystilaisuudet 1-2 krt vuodessa. Lyhytaikaisten sijaisten perehdytys tapahtuu toimintayksikössä heitä varten erikseen suunnitellun mallin mukaisesti. Toimintayksikön esimies on vastuussa yksikköön perehdyttämisestä. Yksilöllinen perehdytysohjelma liittyy henkilön tehtäviin säätiössä, yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen. Lisäksi kullekin uudelle työntekijälle määritellään lähiperehdyttäjä. Erityistyöntekijät avi21u1 5/19

6 perehdyttävät tarvittaessa omaan alueeseensa. Uudella työntekijällä on myös vastuu perehtymisestä, vastuu siitä, että hän ottaa oma-aloitteisesti esille, mikäli hän ei ole ymmärtänyt työtehtävää tai työkäytäntöä. Perehdytysohjelma Perehdytyksessä käytetään säätiön Perehdytysohjelmaa (päivitetään ). Ohjelma sijaitsee Intranetissä ja siirretään päivityksen yhteydessä IMSiin. Perehdytysohjelman tavoitteena on saavuttaa organisaatiossa yhtenäiset perehdytyskäytännöt. Tarkoitus on, että jokainen säätiön työntekijä tulee kohdelluksi tasavertaisesti. Perehdytysohjelma muodostuu seuraavista perehdytyksen portaista 1. Rekrytointivaiheen perehdytys 2. Yleisperehdytystilaisuus 3. Toimintayksikköön perehdytys 4. Yksilöllinen perehdytys 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop 1. Rekrytointivaiheen perehdytys Työhön perehdyttäminen alkaa työhöntulohaastattelussa; haastattelija antaa hakijalle kuvauksen työn luonteesta, työryhmän koosta, työpaikan sijainnista, työajoista, suojavaateasioista, palkasta, kokemuslisien laskennasta ja työn suunnitellusta aloitusajankohdasta. Henkilöstöhallinnan ohjelman (Sympa) henkilötietojen täyttö ohjaa osaltaan, että tärkeät asiat keskustellaan läpi. 2. Yleisperehdytystilaisuus Yleisperehdytystilaisuus suunnitellaan ja toteutetaan samanlaisena ja samansisältöisenä kaikille ammattiryhmille. Perehdytysmateriaali päivitetään vuosittain. Tilaisuudessa käydään läpi kaikille yhteinen perehdytysmateriaali. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilökunta voi osallistua yleisperehdytykseen työajallaan. 3. Toimintayksikköön perehdytys Yksikön esimies vastaa yksikkökohtaisesta perehdytyksestä ja yksikkökohtaisesta perehdytysmateriaalista. 4. Tarvittava yksilöllinen lisäperehdytys Yksikön esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa mahdollisesti tarvittavasta erillisestä lisäperehdytyksestä. 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop Asiat ja käytännöt muuttuvat. Yksikön esimies arvioi kehityskeskustelussa tai muussa tilanteessa yhdessä työntekijän kanssa työsuhteen keston aikana mahdollisesti tarvittavasta kertauksesta. Perehdytysohjelman sisällön tarkistus ja päivitys Perehdytysohjelma tarkistetaan aina vuoden ensimmäisessä johtoryhmän palaverissa, jolloin avi21u1 6/19

7 sovitaan myös sen vuoden yleisperehdytystilaisuudet. Perehdytysohjelma liitteenä. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamis- ja täydennyskoulutusjärjestelmää. Yksilökohtaiset kehityskeskustelut käydään säännöllisesti kerran vuodessa tai esimiesalaisviikkovartein ja tiimikehityskeskustelut (tiimivalmennus) vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa esiintulevat koulutustarpeet muodostavat osan täydennyskoulutussuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmakausille määritellään toiminnan kehittämisalueet. Johtoryhmä ja esimiehet linjaavat vuosittain koulutussuunnitelmassa millaista osaamista tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Koulutussuunnitelma liitteenä. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehdään 3-5- vuoden välein. Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö arvioi ja seuraa työolojen ja työmenetelmien turvallisuutta ja terveysvaikutuksia. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa päivitettäessä, merkittäviä muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutumista arvioitaessa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteeena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn ylläpitämisen keinoin pyrimme vähentämään ja ehkäisemään ennalta sairauspoissaoloja. Työterveysyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön työhyvinvoinnin seuranta ja tukeminen etenkin työn sujuvuuden ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta. Työyhteisön tukemiseen ongelmatilanteissa kuuluu psykologin konsultointimahdollisuus, toimintamallien luominen ongelmatilanteisiin ja esimiestyön tukeminen työnohjauksen avulla. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla työperäisiin ja elämäntapoihin perustuviin riskeihin. Menetelminä ovat työhöntulotarkastus koeajalla, määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, terveydenseurantatarkastus ikäryhmittäin ja vajaakuntoisen/osatyökykyisen työntekijän terveydentilan seurantatarkastus (työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa). Työkykyongelmien arvioinnin ja seurannan tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Menetelminä TYÖkuntoon-malli, sairauspoissaolojen seuranta ja toimenpiteiden suunnittelu työterveyshuollossa, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyö, yhteistyö eläkevakuutusyhtiön, Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa, työterveyspsykologin, työfysioterapeutin ja muiden asiantuntijoiden arviointi- ja ohjaustoiminta sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Sairauspoissaolojen seurantaa toteutetaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla tunnuslukujen katsauksella yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Samalla seurataan toiminnan ja kustannusten kehitystä ja kartoitetaan muita yhteistyötarpeita. Säätiössä hälytysrajoiksi sairauspoissaoloille on sovittu yli 10 pv kestänyt yksittäinen sairausloma ja lyhyissä sairauspoissoloissa 3 erillistä sairauspoissaoloa puolen vuodenaikana. Esimies keskustelee avi21u1 7/19

8 työntekijän kanssa ja täyttää puheeksiotto-lomakkeen. Työhyvinvointikysely toteutetaan keskimäärin joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin. esiintuleviin kehittämistarpeisiin vastataan yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Säätiöllä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Päivittämisestä vastaavat henkilöstöpäällikkö ja toiminnanjohtaja yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella asukkaalla on STM:n suositusten mukaiset asunnot. Vuoden 2003 jälkeen käyttöön otetuista palveluasumisen yksiköistä pienin asunto on 23 m 2. Asunnoissa on kylpyhuone ja keittokomero. Asukkaat kalustavat asunnot itse. Lisäksi palvelukeskuksissa on yhteisiä asukkaiden käytössä olevia tiloja, jotka on jyvitetty asunnon kokonaispinta-alaan (esim. 23 m 2 + osuus yhteisistä tiloista 7,64 m 2 ). Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Kaikissa yksiköissä on keittiö- / ruokailutilat, yhteiset oleskelutilat ja erilaisia toimitiloja (esim. kuntosalit, ryhmätilat ryhmätoimintaa varten sekä saunatilat. Saunojen käyttö vähintään kaksi kertaa viikossa + tarvittaessa asukkaiden toiveiden mukaan. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Jokaisessa asumisyksikössä on järjestetty asukkaille yhteisiä toimitiloja. Tilat on pyritty järjestämään mahdollisimman viihtyisiksi ja kodinomaisiksi. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Säätiössä on kuvaus siivoustyön ohjauksesta, jota noudatetaan kaikissa toimipisteissä. Säätiöllä on kaksi siivoustyönohjaajaa, jotka päivittävät siivoustyön käytäntöjä yms. ohjeita. Kaikkien palveluasumisen yksiköiden, eli palvelukeskusten siivous on Viherlaakson palvelukeskusta lukuunottamatta ulkoistettu ostopalveluna. Jätteet lajitellaan ja toimitaan Päijät-Hämeen jätehuoltosuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Pyykkihuolto on järjestetty keskitetysti kiinteistöjen pesuloihin. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kosteushaitat todetaan silmämääräisesti ja tehdään tarvittavat mittaukset pyydettynä alan asiantuntijoiden toimesta. Työntekijät on ohjeistettu ilmoittamaan työnantajalle, mikäli he havaitsevat vikoja tai puutteita kiinteistöissä. Sisäilman mittaukset tehdään rakennusvaiheessa ja muutoin tarvittaessa. Mittauksista laaditaan aina pöytäkirja. Ilmanvaihtokanavien ja venttiilien nuohous tapahtuu vuosiohjelman mukaan. Säätiön kiinteistöisäntä vastaa säätiön omien ja vuokrattujen kiinteistöjen huoltolinjauksista yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. avi21u1 8/19

9 Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Toimintamme on sosiaalipalvelun alaista toimintaa, eikä meillä ole käytössä terveydenhuollon laitteita. Jokaisella asukkaalla on oma hänen tarpeitaan vastaava välineistönsä (esim. injektioneulat ja verensokerimittarit). Vastuuhenkilön yhteystiedot Palvelujohtaja Maria Korhonen p Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Kaikkia laitteita, tarvikkeita yms. irtaimistoa hallinnoidaan kalusteluetteloseurannalla. Toimitilojen kehittämistarpeet katselmoidaan talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Palvelujohtaja Maria Korhonen p Palvelukeskuksen johtajat Jenni Mettälä, p , Satu Mesiä, p , Heidi Palo-oja, p ja vs. johtaja Annika Harsu, p Henkilöstö- ja työhyvinvointipäällikkö Anu Toikka, p , työntekijöiden ts. osalta Kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäinen, p Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Palvelukeskuksissa on tallentava kameravalvonta, joka valvoo yksiköiden ulos- ja sisäänkäyntejä. Jokaisessa yksikössä on automaattinen paloilmoitinkeskus, josta menee hälytys suoraan kunnan palo- ja pelastuslaitokseen. Lisäksi yksiköissä on automaattinen vesisammutusjärjestelmä. Yksiköissä on erilaiset turvahälytysjärjestelmät, esim. Kannuskadun palvelukeskuksessa Torikadun pk:ssa turvapainike (hälytys G4S:n hälytyskeskukseen, päivystys 24 h) ja muissa palvelukeskuksissa järjestetty puhelinlinja suoraan Kannuskadun palvelukeskukseen, jossa yövalvoja voi käydä puhelinkeskustelua asukkaan kanssa yöaikaan ja ohjeistaa ja tukea häntä tarpeen mukaisesti. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Yksiköissä on automaattinen paloilmoitinkeskus, kunnossapito-ohjelma ja huoltosopimus niiden toimivuuden kattamiseksi. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Hälytysjärjestelmä ja turvalaitteet testataan säännöllisesti kerran kuukaudessa (dokumentointi testauslomakkeeseen). avi21u1 9/19

10 Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Säätiöllä laaditaan malli asiakastapaturmien ehkäisystä ja käsittelystä vuoden 2017 aikana. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaan ohjaus, neuvonta ja palveluntarpeen arviointi on kuvattu palveluasumisen prosesseihin. Ks. liite Kuntoutuminen palveluasumisessa (sis. kuntoutussuunnitelman). Palveluasumisen yksiköissä noudatetaan asukasdemokraattisia käytäntöjä. Jokaisessa yksikössä on asukasedustaja / -t, jotka valitaan asukkaiden itse määrittelemillä ja valitsemalla vaalimenettelyllä. Jokaisessa yksikössä pyritään yhteen asukasaloitelähtöiseen päätökseen / asukaskokous. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Asiakkaan tutustuminen yksikköön on kuvattu palveluasumisen prosesseihin. Ks. liite Palveluasumiseen sijoittuminen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Palveluasumisen asukkaan nimetyt vastuuohjaajat informoivat asukasta asumisen alkaessa ja asumisen aikana. Lisäksi sopimukset kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, josta asukkaalle luovutetaan oma kappale. Säätiö laatii vuokrasopimuksen ja asukkaan kotikaupunki myöntää viranomaispäätöksenä palveluasumisen maksusitoumuksen. Asukas toimittaa kotikaupunkinsa sosiaali- ja terveysviranomaisille tulo- ja menotietonsa, jonka pohjalta kaupunki laskuttaa asukkaalta palveluasumisen omavastuuosuuden asukkaan tulojen ja menojen mukaisesti. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asukkaalla on oma asunto, johon hänellä on henkilökohtaiset avaimet. Ko. avain käy myös yksikön ulko-oveen. Henkilökunta ei mene asukkaan asuntoon ilman asukkaan lupaa, poikkeuksena vuokrasopimuksessa mainittu oikeus kiinteistöhuollon kannalta tarvittaviin tarkistuskäynteihin. Myös tällöin pyritään ensisijaisesti siihen, että asukas olisi itse läsnä. Mikäli asukkaan asuntoon joudutaan menemään ilman asukkaan lupaa, kirjataan käynti asiakastietojärjestelmään ja asukasta informoidaan käynnistä. Asiakasta informoidaan asumisen alkaessa sähköisestä asiakasrekisteristä ja yksikön kameravalvonnasta. Kameravalvonta ulottuu vain yleisiin tiloihin, kuten kerrostalojen käytäviin ja sisäänkäyntiin. Asiakasrekisteristä ja kameravalvonnasta on laadittu yksikössä säilytettävä rekisteriseloste. Asukkaita koskevat rajoitteet perustuvat asukkaan kanssa tehtäviin yksilöllisiin sopimuksiin. Asukas ja hänen kuntouttava verkostonsa on mukana kuntoutussuunnitelman laadinnassa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuukauden kuluessa asukkaan palveluasumiseen muuttamisesta Kuntoutumisen prosessi käsittää viisi vaihetta: 1. Asukkaan elämäntarina 2. Asukkaan itsearviointi 3. Tavoiteasetanta 4. Toteutus 5. Arviointi Kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan omat toiveet kuntoutumisen tavoitteista ja palveluista. Kuntoutumisen prosessissa käytetään työvälinettä, joka tukee asiakkaan muutosprosessia ja oman elämän haltuunottoa. Työvälineen nimi on Muutoksen ruori. Kyseinen työväline on kehittämishankkeen tuloksena syntynyt työväline asiakkaan kuntoutumisen suunnitteluun, tavoiteasetantaan, toteutukseen ja arviointiin. Sen avulla asiakas voi mitata avi21u1 10/19

11 muutostaan kahdeksalla eri osa-alueella. Työvälineen avulla mahdollistetaan asiakkaan elämäntarinan näkyväksi tuleminen ja asiakkaan itse-arviointi. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan asumisen pää- ja välitavoitteet, palvelut, vastuuhenkilöt, aikataulut ja sopimukset. Kuntoutumissuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vähintään puolivuosittain ja tarvittaessa useammin yhdessä asukkaan kanssa. Asukkaalle annetaan kopio kuntoutussuunnitelmasta. Ohjaajat ohjaavat asukasta yksilöllisen kuntoutussuunnitelman ja sopimusten mukaisesti. Havaintoja asukkaan kuntoutumisen edistymisestä kirjataan asiakastietojärjestelmään (Sofia). Asiakkaasta ei anneta tietoja muille viranomaisille tai omaisille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta (suostumuslomake). Asukkaat osallistuvat yhteisöllisiin asukaskokouksiin sekä toiminnallisten ryhmien, retkien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Asukkaat osallistuvat säätiön kehittämiseen yhteisillä koulutus- ja kehittämispäivillä sekä asukaspalautteen avulla. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asukkaat vastaavat raha-asioista yksilöllisen toimintakyvyn mukaan. Mikäli asukkaalla on edunvalvoja, toimii henkilökunta tarvittaessa yhdyshenkilönä asukkaan ja edunvalvojan välillä. Asukkaiden raha-asioiden hoito perustuu asukkaan kanssa tehtävään sopimukseen. Asukkaan raha-asioiden hoidon harjoittelu voi kuulua asukkaan kuntoutumisen tavoitteisiin. Ohjaajat ohjaavat asukasta raha-asioiden hoidossa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli asukkaan rahoja säilytetään yksilöllisen sopimuksen mukaan asunnon lukollisessa kaapissa ohjaajien hallinnassa, täytetään kassatapahtumista kassatiliseurantalomake. Asukkaan ostotapahtumista säilytetään kuitit kassatiliseurannan yhteydessä ja asukkaalta pyydetään kuittaus jokaisen kassatapahtuman yhteydessä. Myös ostotapahtumassa mukana ollut ohjaaja kuittaa jokaisen tapahtuman. Kassatiliseuranta toimitetaan edunvalvojalle vuoden vaihteessa. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä arvioidaan säännöllisesti rajoitteiden tarvetta. Pyrkimys rajoitteiden vähentämiseen kuuluu oleellisesti kuntoutumisen prosessiin ja kuntouttavan työotteen periaatteisiin. Asukkaalle pyritään antamaan asteittain vastuuta omien asioidensa hoidossa asukkaan valmiuksien mukaan. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Rajoitteiden käyttö perustuu asukkaan kanssa tehtäviin sopimuksiin. Tällaisia rajoitteita voivat olla mm. tupakoinnin ja ravitsemuksen (esim. dieetit, nestelistat) rajoittaminen. Rajoitteet raportoidaan vuosittain AVI:lle osoitetussa toimintakertomuksessa. Sopimukset kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mikäli joudutaan käyttämään fyysisiä rajoitteita, kuten kiinnipitoa tms. tehdään lisäksi aina kirjallinen selostus (tapahtumailmoitus). Tapahtumailmoitukset käsitellään yksiköittäin esimiehen toimesta. Palveluasumisen yksiköt ovat päihteettömiä yhteisöjä. Asukas sitoutuu päihteettömyyteen vuokrasopimusta allekirjoittaessaan. Päihteiden käyttö yksikössä on kielletty. Henkilökunnalla on oikeus päihteiden käyttöä epäillessään tehdä asukkaan läsnäollessa asuntoon tarkistuskäynti ja oikeus mahdollisten päihteiden takavarikoimiseen. Takavarikointi kirjataan asiakastietojärjestelmään ja takavarikoidut lailliset aineet luovutetaan asukkaalle poismuuton yhteydessä tai muun yksilöllisen sopimuksen mukaisesti. Asukkaaseen tai henkilökuntaan kohdistuvassa uhka- tai vaaratilanteessa otetaan tarvittaessa yhteys virkavaltaan. Henkilökunnan käytössä on puhelinturvajärjestelmä, jolla voi hälyttää apua joko muilta ohjaajilta ja/tai vartijalta (G4S). Uhka- ja vaaratilanteet kirjataan asiakastietojärjestelmään ja lisäksi niistä tehdään tapahtumailmoitus. avi21u1 11/19

12 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Säätiön asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Säätiön työntekijän on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti hänellä on mahdollisuus toimia eri tavoin asian selvittämiseksi ja epäkohdan poistamiseksi. Säätiöllä on ohje/prosessikuvaus asiakkaan epäasiallisen kohtelun käsittelymenettelystä. Ohje sijaitsee säätiön internet-sivuilla omavalvontasuunnitelman liitteenä. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakassuhteen päättyminen on kuvattu palveluasumisen prosesseihin. ks. prosessit liitteenä. Asiakassuhteen päättyessä tehdään yhteenveto annetuista palveluista. Lisäksi on laadittu kirjallinen ohjeistus: "Asukkaan muuttosuunnitelma" kts. liite. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Palveluasumisen esimiehille. Palvelujohtaja, Maria Korhonen, Kannuskadun palvelukeskus: Palvelukeskuksen johtaja, Jenni Mettälä, Viherlaakson palvelukeskus: Palvelukeskuksen johtaja, Satu Mesiä, Kivistönmäen palvelukeskus: Palvelukeskuksen johtaja, Heidi Palo-oja Torikadun palvelukeskus: Vs. palvelukeskuksen johtaja Annika Harsu Os: Vesijärvenkatu 15, 4.krs, Lahti S-posti: Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Lahti, Heinola, Sysmä: Sosiaaliasiamies YTM Anne Korpelainen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi Hyvinvointikuntayhtymän muut jäsen kunnat ja Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa ja Lapinjärvi Sosiaaliasiamies VTM Ritva Liukonen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi avi21u1 12/19

13 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Ks. ohje/prosessikuvaus asukkaan epäasiallisesta kohtelusta Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Asukkaan palveluasumisesta vastaa tilaajan, esim. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän sosiaaliviranomaiset. Asukkaiden sijoittuminen palveluasumiseen tapahtuu tilaaja-tahon viranomaispäätöksellä maksusitoumuksella. Ks. "palveluasumiseen sijoittumisen prosessi". Tilaajan edustajat ovat mukana erityisesti nuorten asukkaiden kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja tarkistuksissa sekä seuraavat säännöllisesti palveluasumisen kuntoutumisen toteutumista arviointikäynneillä ja / tai puhelimitse. Asukkaan palveluasumisessa tapahtuvista äkillisistä muutoksista ja/tai tapahtumista ilmoitetaan aina tilanteen vaatiessa kunnan sosiaalityöntekijälle. Heinolassa on sovittu käytäntö, jossa ilmoitetaan aina kunnan kahdelle työntekijälle asukkaan tilanteessa tapahtuvat äkilliset muutokset, kuten sairaalaan joutuminen tai muut äkilliset asukkaan tilanteeseen vaikuttavat tapahtumat. Ko. muutokset ilmoitetaan 24 tunnin sisällä tapahtuneesta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän edustajalle (ent. Lahden kaupungin psykososiaalisten palvelujen johtava sosiaalityöntekijä) ilmoitetaan 24 tunnin sisällä asiakasta kohdanneet tapaturmat, mahdollinen katoaminen ja kuolema. Sairaalajaksoista ilmoitetaan kuukausittain toimitettavan poissaololistauksen muodossa. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Palveluasumisessa ei myydä asiakkaalle tuotteita. Täten kuluttajasuojaan liittyvää informaatiota ei synny. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Ks. ohje asukkaan epäasiallisesta kohtelusta PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhdessä asukkaan ja hänen kuntoutumista tukevan verkostonsa kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan ja päivitetään vähintään puolen vuoden välein. Kuntoutussuunnitelma sisältää asukkaan itsearvioinnin ja asukkaan valitsemat tavoitteet. Suunnitelmassa sovitaan siitä toiminnasta, joka tukee asukkaan tavoitteiden mukaista kuntoutumista ja osallisuutta. Palvelukeskuksissa järjestetään terveyttä, kuntoutumista ja osallisuutta tukevaa, tavoitteellista ryhmätoimintaa yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien pohjalta. Asukkaat otetaan mukaan toimintaryhmien suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntouttava toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Toiminta lähtee liikkeelle asukkaiden tarpeista ja mielenkiinnon kohteista. Toimintaryhmät voivat olla sekä asukas- että työntekijävetoisia. Kuntoutumista tukeva viikko-ohjelma sisältää suljettujen ja avointen toimintaryhmien lisäksi osallisuutta vahvistavia retkiä, tapahtumia ja erilaisia toimintaprojekteja. Toimintaryhmissä avi21u1 13/19

14 otetaan huomioon myös vertaistuki. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asukasvetoisten toiminta- ja keskusteluryhmien mahdollistamista. Jokaisessa yksikössä laaditaan toimintaryhmäohjelma kolme kertaa vuodessa; tammi - huhtikuu, touko - syyskuu sekä loka - joulukuu. Asukkaiden yksilöllistä osallisuutta pyritään vahvistamaan luomalla mahdollisuuksia palvelukeskuksen ulkopuoliseen toimintaan, esim. harrastustoimintaan. Lisäksi asukkaalle annetaan tarpeenmukaista yksilöohjausta päivittäisissä asumisen ja arjen askareissa sekä rahaasioiden hoidossa. Kuntoutumiseen kuuluu asteittainen vastuunotto ja harjoittelu niillä alueilla, joilla asukas tarvitsee tukea. Asukkaan olemassaolevia voimavaroja pyritään tukemaan ja hyödyntämään kuntoutumisen suunnittelussa ja tavoiteasetannassa. Kuntoutumisen tukemiseen kuuluu asukkaan verkoston huomioiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaan verkostoa pyydetään aktiivisesti mukaan asukkaan asioita koskeviin neuvotteluihin asukkaan luvalla. Kuntouttavien palvelujen tavoitteet palveluasumisen piirissä perustuvat intensiiviseen ja pitkäjänteiseen monipuoliseen kuntoutukseen, terveyden edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Toiminnan tavoitteita ovat: -Toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen: Tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltainen toimintakyvyn säilyminen tai paraneminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen itsenäisempään asumiseen. - Elämänlaadun lisääminen: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on lisätä asukkaan elämänlaatua tarjoamalla tukea ja ohjausta elämänhallintaan sekä tuoda päiviin mielekästä sisältöä ja virikkeitä monipuolisen toiminnan kautta. -Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen ja tukeminen: Asukkaan on mahdollista harjoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja ryhmämuotoisen harraste- ja virkistystoiminnan ja terveysliikunnan avulla. Yksiköissä mahdollistetaan asukasdemokratian toteutuminen asukaskokouksien ja asukasedustajien avulla. Asukasdemokratian avulla harjoitellaan yhteistä vastuunottoa ja osallistumista päätöksentekoon asumisyksikön yhteisön arjessa. -Arkielämän taitojen mahdollisimman itsenäinen hallinta: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on asukkaan ohjauksen ja tuen avulla edistää asukkaan omaehtoista ja itsenäistä asioiden hoitoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä kulkee asukkaan rinnalla ja ohjaa asukasta kaikissa hänen toiminnoissaan ja vähentää yhdessä tekemistä / ohjausta sitä mukaa, kun asukas kykenee suoriutumaan sovituista asioiden hoidosta ja toiminnasta itsenäisesti (esim. virastoissa asiointi, ostoksien tekeminen, raha-asioiden hoitoon liittyvät paperityöt ja asiointi, ruoanlaiton opettelu, siivous ja vaatehuolto, vuorokausirytmiin tukeminen, saattaminen ryhmiin tarvittaessa) -Sairauden kanssa selviytyminen: Kuntouttavien palvelujen avulla pyritään ehkäisemään sairaalahoidon tarvetta ja lisäämään omaehtoista sairauden hallintaa ja sen myötä sairauden kanssa selviytymistä. Tämä tarkoittaa asukkaan itsehoidon tukemista. Asukkaan kanssa käydään keskusteluja lääkärin määräämän lääkehoidon toteutumisesta ja vaikutuksista asukkaan terveyteen, harjoitellaan reseptien lukemista, apteekkiasiointia ja tuetaan tarvittaessa asukkaan ja hoitavan tahon yhteistyötä. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asukkaat ruokailevat yhdessä toisten asukkaiden sekä työntekijöiden kanssa. Asukkaiden asunnoissa on lisäksi jääkaapit mahdollisten asukaskohtaisten ruoka-aineiden säilyttämiseen. Palvelukeskuksissa tarjotaan viisi valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaista ateriaa päivässä (aamiainen, lounas, päiväkahvi/välipala, päivällinen ja iltapala). Asukkaille annetaan tarvittaessa yöpala, jolloin iltapalan ja aamiaisen väliin ei jää yli 11 tunnin aikaa. Asukkaiden ruoka valmistetaan Viherlaakson palvelukeskuksen valmistuskeittiössä. Ruoka kuljetetaan päivittäin palvelukeskusten jakelukeittiöihin. Asukkaiden ravitsemusta seurataan päivittäin, poikkeavat havainnot kirjataan Sofiaasiakastietojärjestelmään ja poikkeamiin puututaan herkästi. Palvelukeskuksissa noudatetaan asukaskohtaisia, hoitolinjausten mukaisia dieettejä esim. niiden asukkaiden kohdalla, joilla on diabetes, kihti, Marevan-lääkitys jne. Asukkaille annetaan ravitsemustietoa sekä ryhmä- että yksilöohjauksen avulla. avi21u1 14/19

15 Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Emäntä Virpi Stång, p , Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Jokaiseen yksikköön on laadittu kuntoutumista tukeva viikko-ohjelma, johon on kirjattu toimintaryhmät sekä harrastus- ja viriketoiminta. Lisäksi asukkaita informoidaan reaaliajassa retkistä, tapahtumista ja toimintaprojekteista asukaskokouksissa ja yksikön ilmoitustauluilla. Ryhmäohjaus jaetaan avoimiin ja suljettuun ryhmiin. Avoimeen ryhmään voi osallistua kuka tahansa. Suljettuun ryhmään valitaan osallistujat ryhmän alkaessa tavoitteiden mukaan. Ryhmän kesto voidaan määritellä tarkoilla ryhmäkerroilla, esim. 10 kertaa syksyn aikana tai ryhmä voi kokoontua esim. toistaiseksi. Kokoontumistiheys vaihtelee ryhmän tavoitteiden mukaan, esim. kerran viikossa tai tarvittaessa. Ryhmän tavoitteet syntyvät osallistujien tarpeista. Ryhmän sisältö ja käytettävät menetelmät muodostuvat tavoitteiden pohjalta, usein tarkoituksenmukaista on pohtia ryhmän sisältöä siihen osallistuvien ryhmäläisten kanssa. Toimintaryhmät jaetaan kolmeen toimintakauteen; syksyyn, kesä- sekä talvikauteen. Kivistönmäen palvelukeskuksessa toteutuu säännöllisesti nuorten "Elämän ABC-kurssi, joka on suljettu ryhmä. Jokaista nuorta, alle 35 v. asukasta velvoitetaan osallistumaan ko. ryhmään. Ryhmän painopistealueita ovat osallisuus yhteiskuntaan ja kuluttajan asemaan, asumisen ja arkipäivän selviytymisen taidot sekä koulutusja työllisyyskysymykset. Kannuskadun ja Kutajärven palvelukeskuksissa korostuu ikääntyvän mielenterveyskuntoutujan osallisuutta tukeva ja muistisairauksia ehkäisevä viriketoiminta. Asukkailta pyydetään palautetta jokaisesta toimintaryhmäkokonaisuudesta kokonaisuuden päättyessä. Palaute käsitellään yhdessä asukkaiden kanssa ja palautetta hyödynnetään seuraavaa ryhmäkokonaisuutta suunniteltaessa. Jokaiselle asukkaalle suunnitellaan yksilöllinen terveysliikuntahankkeessa (2011) määritelty terveysliikuntaohjelma (kuntoutussuunnitelmassa) ja asukasta ohjataan suunnitelman mukaisesti joko yksilöohjauksella tai ryhmäohjauksella. Asukkaille jaetaan nk. "liikuntapiirakka", jota asukas voi täyttää joko itsenäisesti tai ohjattuna. Yksiköissä järjestetään yhteisiä terveysliikuntasuositusten mukaisia liikunnallisia ryhmiä. Ohjaajilla on mahdollisuus konsultoida säätiön liikunnaohjaajia liikuntaryhmien sisällöistä ja käytännöistä. Liikunnaohjaajat ovat mukana yksiköiden liikuntasuunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Jokaisessa palvelukeskuksessa on ravitsemistoimintaan liittyvä omavalvontasuunnitelma, joka päivitetään 1 x vuodessa. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan hygieniaan liittyvät käytännöt esim. keittiön siivoukseen, käsien pesuun sekä säilytyslämpötilojen mittaamiseen. Säätiön emäntä Virpi Stång tarkistaa jokaisen omavalvontasuunnitelman. Hän myös konsultoi tarvittaessa ravitsemishygieniaan liittyvissä käytännöissä. Jokaiselta työntekijältä vaaditaan hygieniapassi. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisella säätiöllä on olemassa oleva varautumissuunnitelma influenssaepidemian / pandemian varalta. Ko. suunnitelma on nähtävissä INTRAnetissa kohdassa työsuojelu. Jokaiseen palvelukeskukseen laaditaan tilannekohtaisesti tarpeenmukainen pandemia- /epidemiasuunnitelma. avi21u1 15/19