Täs on protskuu! Projektimainen työ proteiineista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täs on protskuu! Projektimainen työ proteiineista"

Transkriptio

1 Täs on protskuu! Projektimainen työ proteiineista Helsingin yliopisto Kemian laitos Kemian aineenopettajankoulutus Kokeellisuus kemian opetuksessa II Riikka Ahvenniemi Minna-Liisa Rantaniemi Hanna Tammela

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 OPS kytkentä 3 3 Virittävät tehtävät 3 4 Työn arviointi 5 5 Proteiineista 5 6 Lähteet Liitteet LIITE 1: Täs on protskuu! projektityön ohje oppilaalle LIITE 2: Valkuaisen osoittaminen Oppilaan ohje Valkuaisen osoittaminen Opettajan ohje LIITE 3: Maidon proteiinin tutkiminen Oppilaan ohje Maidon proteiinin tutkiminen Opettajan ohje LIITE 4: Osmoosi kananmunassa Oppilaan ohje Osmoosi kananmunassa Opettajan ohje LIITE 5: Ananaksen entsyymit ja liivate Oppilaan ohje Ananaksen entsyymit ja liivate Opettajan ohje

3 3 1 Johdanto Projektityö koostuu neljästä osasta: virittävät tehtävät, proteiinien teoria, artikkelitutkimus ja laboratoriotyöt. Halutessaan opettaja voi valita vain osan töistä toteutettavaksi projektityössä. Työohje sisältää yksityiskohtaiset ohjeet oppilaalle sekä opettajalle. Projektityö tehdään parityöskentelynä. Työn toteutus kokonaisuudessaan vie aikaa noin neljä oppituntia sekä lisäksi kotona tehtävät työselostukset kokeellisista töistä. Yläkoulussa ennen projektityöhön ryhtymistä on hyvä, jos opettaja käy läpi oppilaiden kanssa proteiinit esim. oppikirjan avulla. Lukiossa projektityö voidaan toteuttaa itsenäisenä kokonaisuutena. 2 Ops-kytkentä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden elollinen luonto ja yhteiskunta aihekokonaisuuden keskeisiin käsitteisiin kuuluu ymmärtää hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina. Lukion opetussuunnitelman perusteiden kurssi ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) pitää sisällään orgaanisia yhdisteryhmiä, kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia. Kurssin tavoitteena on osata orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle. Lisäksi kurssin tavoitteena on, että oppilas osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä. 3 Virittävät tehtävät Pohditaan yhdessä luokan kanssa alla olevia kysymyksiä virittävinä tehtävinä (LIITE 1) projektityönteon alussa.

4 4 1) Mitkä seuraavista ruoka-aineista sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Vast.: Proteiineja sisältävät kala, leipä ja jäätelö. 2) Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? Vast.: esim. proteiinipatukkamainos lehdessä, maitopurkin kyljessä, biologian tunnilla, ym. 3) Mitä alkuaineita proteiineissa esiintyy? Vast.: typpi ja vety (aminoryhmä), hiili, happi ja joskus myös rikki, fosforia ja metalleja 4) Piirrä käsitekartta, jossa esiintyvät seuraavat käsitteet: alkuaineet C, H, O, N, S, P karboksyyliryhmä valkuaisaine aminoryhmä aminohappomolekyyli

5 5 4 Työn arviointi Projektityö arvioidaan arvosanalla 4-10 seuraavin painotuksin: laboratoriotyöskentely 0,10 työselostukset 0,40 artikkelitutkimus 0,15 teoriatausta 0,30 ulkoasu 0,05 5 Proteiineista Proteiineissa on aina hiiltä, vetyä, typpeä ja happea, joskus myös rikkiä, fosforia ja metalleja. Molekyylit ovat suuria, ja niiden perustana on aminohappo. Aminohappo on molekyyli, jossa on sekä karboksyylihappo- (-COOH) että aminoryhmä (-NH 2 ). Solujen proteiineissa erilaisia aminohappoja on 20 erilaista, joista kahdeksaa ihminen tarvitsee ravinnostaan valmiina, muita valmistuu aineenvaihdunnassa. Vastasyntynyt tarvitsee vielä yhdeksättä, histidiiniä, koska vauvan keho ei tuota sitä tarpeeksi. Ruoansulatus pilkkoo saamansa proteiinit aminohapoiksi (tapahtuu pepsiinin katalysoima hydrolyysi) ja elimistö rakentaa niistä omia proteiinejaan. Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksilla (-CO-NH-) pitkiksi ketjuiksi. Kun aminohappojen ja näin ollen peptidisidosten määrä kasvaa, muodostuu polypeptidi. Peptideissä on aminohappoja muutamasta vajaaseen sataan. Niinpä monet molekyylit eivät olekaan yleisen käsityksen mukaan varsinaisesti proteiineja, vaan peptidejä. Esimerkkeinä monet hormonit, kuten insuliini (säätelee sokeritasapainoa) tai oksitosiini (käynnistää maidon erityksen). Puhtaissa proteiineissa on ainoastaan aminohappoja (sidekudoksen kollageeni ja hiusten, kynsien ja orvaskeden keratiini), yhdistetyissä molekyylin rakenteeseen kuuluu muutakin (veren hemoglobiini). Aminohappojen järjestys on sen primaarirakenne. Aminohapot ja niiden järjestys määrä sen, kuinka ketju kiertyy spiraaliksi ja siitä edelleen muiksi rakenteiksi. Kun toisistaan jonkin matkan päässä olevien aminohappojen välille syntyy heikkoja sidoksia, kuten

6 6 happamien ja emäksisten ryhmien välille tai rikkipitoisten aminohappojen S-S sidoksia, muodostuu spiraali eli sekundaarirakenne. Spiraali muodostaa vielä itsensä tai muiden spiraalien kanssa heikkoja sidoksia, syntyy lenkkejä, poimuja ja silmukoita. Tämä on tertiaarirakenne. Jos enemmän kuin yksi ketju muodostaa yhdessä proteiinin, on tämä kvartaarirakenne. Hemoglobiinissa esimerkiksi on neljä aminohappoketjua. Proteiinin muoto on sen toiminnan kannalta erittäin tärkeä. Mutkat, lenkit ja muut muodot vaikuttavat siihen, kuinka muut molekyylit voivat siihen kiinnittyä ja ovat siten koko toiminnan perusta. Koska sekundaari- ja tertiaarirakenne muodostuvat heikoilla sidoksilla, ne rikkoutuvat helposti esim. ph-muutosten tai kuumennuksen vaikutuksesta. Tällöin proteiini menettää alkuperäisen muotonsa ja toimintakykynsä. Sanotaan, että proteiini denaturoituu. Denaturoituminen voi ilmetä entsyymiaktiivisuuden häviämisenä. Myös kananmunan kovettuminen keitettäessä on denaturoitumista. Proteiinien kemiaa ruoassa, entsyymien toimintaa Haitallisia - Kalan omat entsyymit pehmentävät kalan - Kauraryyneissä lipaasit vapauttavat rasvahappoja (rasvat härskiintyvät) - Peruna tummuu hapen läsnäollessa - Kosteassa viljassa amylaasit hajottavat tärkkelystä Hyödyllisiä - Entsyymit raakakypsyttävät lihan - Juusto saa kellaroitaessa tyypillisen maun ja rakenteen - Taikinassa amylaasit tuottavat sokeria hiivan ravinnoksi - Hedelmät makeutuvat ja pehmenevät kypsyessään Teollisessa käytössä - Maidon laktoosi hajotetaan laktaasientsyymillä (HYLA-tuotteiden valmistus) - Alkoholin valmistuksessa tärkkelys hajotetaan amylaaseilla käymiskykyisiksi sokereiksi - Pesuaineissa on entsyymejä, jotka hajottavat proteiinipitoista likaa - Juustojen valmistuksessa juustomassa erotetaan juoksutteella

7 7 Entsymaattisille reaktioille on ominaista - tarkkuus: Entsyymi toimii kuin avain lukossa ja jokaiselle reaktiolle ja yhdisteelle on olemassa oma entsyyminsä. - riippuvuus oikeasta ph-luvusta ja lämpötilasta Entsyymit ovat valkuaisaineita. Ne ovat herkkiä kaikille sellaisille tekijöille, jotka denaturoivat proteiineja, esimerkiksi korkeat lämpötilat, normaaliympäristöstä poikkeavat ph-luvut, raskasmetallit yms. Jotkut kemialliset aineet (esim. SO 2 ) toimivat entsyymi-inhibiittoreina eli ehkäisevät entsyymien toimintaa. Useiden entsyymien optimilämpötilat ovat lähellä ruumiin normaalilämpötilaa, vaikka poikkeuksiakin on: Viljan amylaasi on aktiivisimmillaan 65 C:ssa ja jotkut itiöllisten bakteerien valmistavat amylaasit n. 100 C:ssa. Pakastetuissa vihanneksissa tapahtuu hitaita entsymaattisia reaktioita, minkä vuoksi ne ryöpätään ennen pakastusta.

8 6 Lähteet 1 Kanerva, Kaarina. Karkela, Lea. Valste, Juha Katalyytti. Orgaaninen kemia. Porvoo. WSOY. 2 Torn, Elsi Kemiasta kivaa. Otava Aspholm, Saari, Hivonen, Hongisto, Lavonen, Viiri, Bjurström Aine ja Energia, Kemian työkirja, kurssi 2. Porvoo, Solubiologian web-oppikirja, Kuopion yliopisto,

9 LIITE 1 Täs on protskuu! Työn tavoitteet - ymmärtää proteiinien rakenne ja koostumus sekä merkitys ravintoaineina - tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin Projektityön sisältö 1. Virittävät tehtävät 2. Essee aiheesta proteiinit Kirjoita pääkohdat proteiineista käyttämällä apuna oppikirjaa, tietokirjoja, Internetiä, ym. Muista mainita lähteet. Esseen tulisi sisältää ainakin seuraavat kohdat: - käsitteet aminohappo, peptidisidos ja valkuaisainemolekyyli - muutama (tärkeä) valkuaisaine, niiden ominaisuuksia ja tehtäviä elimistössä - valkuaisaineiden merkitys ravinnossa ja valkuaisaineiden pilkkoutuminen ruuansulatuksessa 3. Artikkelitutkimus Kokoa sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita proteiineista. Alleviivaa kustakin artikkelista sen keskeinen sisältö. Kokoa lehtileikkeet esitykseksi A3- kartongille. 4. Laboratoriotyöt Laboratoriotyöt koostuvat kolmesta eri työstä: - Proteiinien osoituskokeet - Ananasjuttu - Onko maidossa proteiineja? Lisäksi opettajan johdolla seurataan Osmoosi kananmunassa -työtä. Kaikista laboratoriotöistä kirjoitetaan työselostus, johon kirjataan: - Työn nimi - Työvälineet ja materiaalit - Työvaiheet - Havainnot ja tulokset - Johtopäätökset

10 LIITE 1 Virittävät tehtävät 1) Mitkä seuraavista ruoka-aineista sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? 2) Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? 3) Mitä alkuaineita proteiineissa esiintyy? 4) Piirrä käsitekartta, jossa esiintyvät seuraavat käsitteet: alkuaineet C, H, O, N, S, P karboksyyliryhmä valkuaisaine aminoryhmä aminohappomolekyyli

11 LIITE 2 Valkuaisaineen osoittaminen - Oppilaan ohje Ajankäyttö Valmisteluihin: 10 min Työn suoritus: 30 min. Välineet Keitinlasi (400 ml) vesihauteeseen, kuumennusvälineet, koeputkia, tussi, pipetti Reagenssit Valkuainen erotettuna kananmunasta Kuparisulfaatti- ja NaOH liuos Tutkittavat ruoka-aineet (kananmuna, vesi, sokeri, liha) Työturvallisuus Pue yllesi työtakki sekä suojalasit. Käsiteltäessä emäksisiä liuoksia tulee noudattaa varovaisuutta, ja välttää liuosten roiskumista iholle. Syntyvät jätteet voidaan hävittää sekajätteen mukana, ja nesteet voi valuttaa viemäriin runsaan veden kera. Työn suoritus 1. Missä näytteissä on oletettavasti valkuaisainetta? (Hypoteesi) 2. Millaisia aineita kuparisulfaatti- ja NaOH liuos ovat? 3. Tehdään taulukko havaintojen tarkastelua varten. Taulukossa pitää näkyä kukin tutkittava ruoka-aine sekä tehdyt havainnot että päätelmä ruoka-aineen sisältämästä valkuaisaineesta. Merkitään tussilla tyhjät koeputket: kananmuna, vesi, sokeri, liha. Kaikkiin koeputkiin laitetaan noin 2 ml kuparisulfaattiliuosta. Sen päälle lisätään pisaroittain ja sekoitellen niin paljon NaOH-liuosta, että alussa turkoosi liuos muuttuu siniseksi. Lisätään 1-3 ml kananmunanvalkuaista ja saman verran vastaavasti muita tutkittavia aineita omiin koeputkiinsa. Lämmitetään koeputkia vesihauteessa. Tarkastellaan koeputkia vesihauteessa. Seurataan erityisesti kananmuna- ja vesikoeputkia. Kirjataan niiden mukaan taulukkoon havainnot kaikista näytteistä. Lopuksi verrataan havaintoja työn alussa tehtyyn hypoteesiin. 4. Mitä voit päätellä tehdyistä havainnoista?

12 LIITE 2 Valkuaisen osoittaminen - Opettajan ohje Työn suoritus 1. Missä näyteastiassa on oletettavasti valkuaisainetta? 2. Millaisia aineita kuparisulfaatti- ja NaOH liuos ovat? 3. Tehdään taulukko (Taul.1) havaintojen tarkastelua varten. Taulukossa pitää näkyä kukin tutkittava ruoka-aine sekä tehdyt havainnot että päätelmä ruoka-aineen sisältämästä valkuaisaineesta. Merkitään tussilla tyhjät koeputket: kananmuna, vesi, sokeri, liha. Kananmuna ja vesi ovat vertailuainepari, josta tiedetään valkuaisen esiintyminen ja puuttuminen. Kaikkiin koeputkiin laitetaan noin 2 ml kuparisulfaattiliuosta. Sen päälle lisätään pisaroittain ja sekoitellen niin paljon NaOH-liuosta, että alussa turkoosi liuos muuttuu siniseksi. Lisätään 1-3 ml kananmunanvalkuaista ja saman verran vastaavasti muita tutkittavia aineita omiin koeputkiinsa. Lämmitetään koeputkia vesihauteessa. Seurataan erityisesti vertailuparia. Kirjataan niiden mukaan taulukkoon valkuaisen esiintyminen näytteessä. Havaintona tulisi olla, että valkuainen muuttaa emäksisen kuparisulfaatin violetiksi ja pelkkä vesi mustaksi. Lopuksi verrataan havaintoja hypoteesiin. Taul.1: Havaintojen kirjaamista varten. Ruoka-aine Havainnot Valkuaisainetta? K = kyllä / E = ei Kananmuna Vesi Liha Sokeri

13 LIITE 2 Kuva. Vasemmalta oikealle kananmuna, liha, vesi ja sokeri. Huom. Jos näytteenä käytetään maitoa (LIITE 2), ei liuosta pidä kuumentaa kovin pitkään, sillä maitoa tutkittaessa saattaa sen laktoosi pelkistää kuparin keltaiseksi. Työohje muokattu lähteestä: Torn, Elsi Kemiasta kivaa. Otava.

14 LIITE 3 Maidon proteiinin tutkiminen - Oppilaan ohje Ajankäyttö Valmisteluihin kuluva aika: 10 min Työhön kuluva aika: 30 min Välineet 100 ml mittalasi, 100 ml keittopullo, 2 x 100 ml dekantterilasi, suppilo, suodatinpaperi Reagenssit Maito, etikka (väkiviinaetikka; etikkahappopitoisuus 10%) NaOH, CuSO 4 (proteiinin toteamiseen) Työturvallisuus Työn suoritus 1. Mittaa 50 ml maitoa 100 ml:n keittopullo ja lämmitä maito vesihauteessa 40 ºC:seen. Vesihauteeseen kannattaa kraanasta ottaa jo valmiiksi lämmintä vettä. 2. Lisää etikkaa tipoittain, kunnes maito saostuu. Sekoita jokaisen etikkalisäyksen jälkeen, jotta näet, koska etikkaa on lisätty tarpeeksi (katso kuva). 3. Anna seoksen jäähtyä. 4. Suodata seos suodatinpaperin läpi dekantterilasiin. 5. Tee heralle (liuos dekantterilasissa) ja suodatinpaperille jääneelle seokselle valkuaisaineen osoitusreaktiot (LIITE 2). Mitä havaitset?

15 LIITE 3 Maidon proteiinin tutkiminen - Opettajan ohje Työ ei ole toteutukseltaan vaikea, mutta vaatii suorittajaltaan huolellisuutta. Työn suoritus 1. Mittaa 50 ml maitoa 100 ml:n erlenmayeriin ja lämmitä maito vesihauteessa 40 ºC:seen. 2. Lisää etikkaa tipottain, kunnes maito saostuu. Sekoita jokaisen etikkalisäyksen jälkeen, jotta näet, koska etikkaa on lisätty tarpeeksi (katso kuva). 3. Anna seoksen jäähtyä. 4. Suodata seos suodatinpaperin läpi dekantterilasiin. 5. Tee heralle (liuos dekantterilasissa) ja suodatinpaperille jäänelle seokselle valkuaisaineen osoitusreaktiot (LIITE 2). Mitä havaitset? Kuva1. Koejärjestely. Kuva 2. Maito saostuu.

16 LIITE 3 Työn teoriaa Maito sisältää eniten vettä, mutta myös useita tärkeitä ravintoaineita, mm. proteiineja, rasvaa ja maitosokeria. Proteiinit koostuvat pääosin kaseiinista, mutta myös heraproteiineista, albumiinista ja globuliinista. Alla oleva kaavio esittää maidon eri ravintoaineet, ja niiden kokeellisen erottelun toisistaan. Kaavio 1. Kaavio kuvaa maidon ravintoaineiden erottelun kokeellisesti. Työohje muokattu lähteestä:

17 LIITE 4 Osmoosi kananmunassa - Oppilaan ohje Valmisteluaika: 10 min Suoritusaika: 2 vrk + 2 vrk + 30 min Työn esittely: Työturvallisuus: Työvälineet ja aineet: Työssä poistetaan kemiallisesti hapon avulla kananmunasta kuori. Munankuoren sisällä oleva ohut proteiinikalvo toimii osmoottisena seinämänä, joka päästää lävitse pieniä molekyylejä, kuten vettä. Työssä ei käytetä mitään vaarallisia kemikaaleja, joten jätteet voi huuhdella viemäriin ja biojätteen joukkoon. - Viinietikkaa, jossa etikkahappopitoisuus on n. 5% tai etikkaa laimennettuna. - Siirappia, laimennettu vedellä (1 osa siirappia, 1 osa vettä) - 2 kpl 250 ml keitinlasi (tai vastaava) - muovikelmua Työvaiheet ohjeineen Kuoren poisto: o Aseta muna 250 ml lasiastiaan o Täytä astia etikalla tai viinietikalla o Peitä astia muovikelmulla ja puhkaise kelmuun muutama reikä. o Odota 2 vuorokautta o Kirjaa ylös havaintosi kaksi kertaa päivässä Tutki kananmunaa kaksi päivää myöhemmin: o Kaada etikkaliuos varovasti pois astiasta. o Tutki munaa. Kuinka se on muuttunut? Kirjaa ylös havaintosi. o Aseta muna toiseen astiaan ja lisää vedellä laimennettua siirappia niin että muna peittyy. o Odota toiset 2 vuorokautta Toiset kaksi vuorokautta myöhemmin: o Tutki munaa. Kuinka se on muuttunut? o Mitä kuorelle on tapahtunut? o Mitä kaasua reaktiossa muodostuu? o Munan kuori on CaCO 3 :a, kirjoita reaktioyhtälö hapon ja kuoren välillä.

18 LIITE 4 Osmoosi kananmunassa - Opettajan ohje Työ on helppo ja siinä käytettävät aineet vaarattomia. Työn esittely: Työssä poistetaan kemiallisesti hapon avulla kananmunasta kuori. Munankuoren sisällä oleva ohut proteiinikalvo toimii osmoottisena seinämänä, joka päästää lävitse pieniä molekyylejä, kuten vettä. Työ voidaan tehdä oppilastyönä, myös kotityönä. Työn suorittamiseen menee n. 4 vrk, joten jos se tehdään demona koulussa, tulee työ aloittaa mielellään alkuviikosta. Mitä työssä tapahtui? Selostus tapahtuneelle. Munan kuori koostuu pääasiassa kalkista eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ). Seistessään etikassa kalsiumkarbonaatti liukenee etikkahappoon ja vapautuu hiilidioksidia, mikä näkyy kuplien muodostumisena munan ollessa etikkaliuoksessa. Kuoren liuettua jäljelle jää kuoren alla oleva ohut kalvo, joka muodostuu pääasiassa proteiinista. Tämä ohut kalvo ei liukene etikkahappoon. Kalvo on puoliläpäisevä, mikä tarkoittaa sitä, että tietyt pienet molekyylit, kuten vesi, läpäisevät sen. Suuremmat molekyylit, kuten munanvalkuaisen proteiinit tai siirapin sokeri eivät pysty läpäisemään sitä. Kyseessä on osmoosi: Osmoosilla tarkoitetaan veden kulkemista diffuusiolla ns. puoliläpäisevän kalvon läpi. Vesi pyrkii tasoittamaan puoliläpäisevän kalvon eripuolilla olevia pitoisuuseroja siirtyen sille puolelle kalvoa, jossa vesipitoisuus on pienempi. Koska etikkahappoliuoksen vesipitoisuus on paljon suurempi kuin munan-valkuaisen, siirtyy vesimolekyylejä enemmän kalvon lävitse munanvalkuaiseen kuin munanvalkuaisesta etikkaliuokseen. Siirapissa tilanne on päinvastainen. Vaikka siirappi onkin laimennettu vedellä, tarvittaisiin paljon enemmän vettä sitomaan kaikki sokeri. Siksi nyt siirtyy vesi munanvalkuaisesta sitä ympäröivän kalvon läpi siirappiin. Kananmuna siis kutistuu. Kommentti koaguloitumisesta: Samanaikaisesti, kun muna turpoaa, se koaguloituu eli jähmettyy. Todennäköinen syy tähän on, että myös etikkahappo läpäisee kalvon. Proteiineissa on sekä hydrofiilinen että hydrofobinen osa. Korkeassa tai matalassa ph arvossa rakenne myös tärveltyy (eli denaturoituu) siten, että hydrofobiset (vesipakoiset) osat osoittavat ympäröivää vettä kohden. Denaturoituneen proteiinin vesipakoinen pinta aiheuttaa sen, että se ei ole vesiliukoinen. Hapon ja karbonaatin välinen reaktio: 2 H + + CO 3 2- (aq) CO 2 (g) + H 2 O(l)

19 LIITE 4 Hapon reagoidessa karbonaatin kanssa vapautuu hiilidioksidia ja muodostuu vettä. Kananmunan kuori, joka on pääasiassa kalsiumkarbonaattia, liukenee happoon muodostaen hiilidioksidia ja vettä. Marmori ja kalkkikivi ovat myös kemiallisesti katsoen kalsiumkarbonaattia. Kemiallinen reaktio kalkkikiven ja hapon välillä onkin suuri ongelma. Vanhat marmoriset ja kalkkikiviset rakennukset ja patsaat syöpyvät ajan myötä liikenteen, teollisuuden ja lämpövoimaloiden tuottamien happamien kaasujen vaikutuksesta näiden liuetessa sadeveteen. Muokattu lähteistä: Solubiologian web-oppikirja, Kuopion yliopisto. Kuva 1. Muna kuplii etikkahapossa. Kuva 2. Kuori on liuennut. Kuva 3. Siirapissa, päivä 3 Kuva 4. Proteiinikalvo ja keltuainen

20 LIITE 3 Ananaksen entsyymit ja liivate - Oppilaan ohje Valmisteluaika: 10 min Suoritusaika: Liivatteen hyytymistä pitää odottaa vähintään 2-3 tuntia Liivate on eläinperäinen proteiini, joka normaalisti hyydyttää nesteen, esimerkiksi veden. Tässä työssä tutkitaan hedelmien entsyymien vaikutusta proteiinin toimintaan. Työ on turvallinen, siinä ei ole vaarallisia aineita, mutta muistathan varoa kiehuvaa vettä! Jätteet voi hävittää biojäteroskikseen. Tarvittavat välineet ja aineet Astioita, joissa tutkimus tehdään 2-3 kpl Liivatetta (joko jauheena tai lehtinä) Tutkittavina aineina: Tuoretta ananasta Purkkiananasta (Kiiviä) Jos käytetään liivatejauhetta, keitä vesi ja liuota liivate kuumaan veteen ja sekoittele hetki. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ja liuota ne kuumaan veteen. Laita jokaista tutkittavaa ainetta hieman omalle lautaselleen ja kaada liuosta päälle. Anna olla viileässä vähintään 2-3 tuntia. Tutki, mitä on tapahtunut ja kirjaa havaintosi ylös. Miten selittäisit tapahtuneen?

21 LIITE 3 Ananaksen entsyymit ja liivate - Opettajan ohje Työn taustaa Proteiini ei toimi, jos se menettää muotonsa. Sekä tuoreessa kiivissä että ananaksessa on entsyymejä (bromelaiini), jotka hajottavat liivatteen proteiinin eikä hyytymistä näin ollen tapahdu. Entsyymit tuhoutuvat keitettäessä, minkä vuoksi purkkiananas puolestaan hyytyy liivatteella. Työtä kokeillessa tuoreen ananaksen ympärillä oleva liivate hyytyi hieman, kun taas kiivin liivatesekoitus säilyi täysin nesteenä. Tämän vuoksi kiivi voi olla hyvä lisä vertailututkimuksessa, mutta ei pakollinen. Lähde: Työ on itsekehitelty, mutta teoriaan saa lisätietoa mm. Kanerva, Kaarina. Karkela, Lea. Valste, Juha. Katalyytti. Orgaaninen kemia. Helsinki. WSOY

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus MUOVIA MAIDOSTA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Alakoululaisille muovin valmistusta tehdessä puhutaan verkottumisesta ja muovin verkottuneesta

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Leipä SPC-Flakes- hiutaleilla 1 pala = noin 3,75 grammaa SPC-Flakes- hiutaleita

Leipä SPC-Flakes- hiutaleilla 1 pala = noin 3,75 grammaa SPC-Flakes- hiutaleita Leipä SPC-Flakes- hiutaleilla 1 pala = noin 3,75 grammaa SPC-Flakes- hiutaleita 150 g SPC-Flakes- hiutaleita 7 dl vettä 2 tl suolaa 1,5 rkl valkoista sokeria 1,5 rkl öljyä 2 dl luonnonjogurttia 800 g leipäjauhoja

Lisätiedot

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

7. luokan kemia. Nimi

7. luokan kemia. Nimi 7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,

Lisätiedot

Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja

Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja LUMAT 1(2), 2013 Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja Anna-Sofia Vilhunen Kemian opettajankoulutusyksikkö,

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille

Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille Tekijät: Jarkko Huusko & Ville-Pekka Kääriäinen Proteiinit historiallista opetustapaa hyödyntäen NOS-teemat: Tieteellinen tutkimusprosessi NOS-teeman voi halutessaan vaihtaa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi Emulsifying paste Tuote Emulsio paste = Emulgontiaineosa rasvahappo 12g/kg-l Sitoo rasva molekyylit 50% rasva / neste seos Majoneesi,

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Hapot hyökkäävät hampaisiin!

Hapot hyökkäävät hampaisiin! Hapot hyökkäävät hampaisiin! Tiedät varmasti, että makean syönti on huonoksi hampaille! Hampailla viihtyvät bakteerit ( hammaspeikot ) rakastavat sokeria ja kaivavat reikiä sitä innokkaammin mitä enemmän

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Ympäristöntutkimus 67301

Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Maaginen maito - kevytmaitoa - kulho/ syvä lautanen - nestemäisiä elintarvikevärejä - pipetti/ mehupilli - pumpulipuikko - astianpesuainetta

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot