Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille
|
|
- Ville-Veikko Anton Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille Tekijät: Jarkko Huusko & Ville-Pekka Kääriäinen Proteiinit historiallista opetustapaa hyödyntäen NOS-teemat: Tieteellinen tutkimusprosessi NOS-teeman voi halutessaan vaihtaa muokkaamalla proteiinien historiaa koskevan tarinan (liite 2) huomiolaatikoita ja kysymyksiä. Tarinaan voi myös palata keskustelemalla ja esitellä siitä jonkin muun NOS-teeman, esimerkiksi käsitteen muutosprosessi tai tieteen epävarmuus. Ajankäyttösuunnitelma 75min oppitunti 0-5min. Tunnin aloitus ja aiheen esittely. 5-20min. Kokeellinen työ Onks täs protskuu? (liite 1) opettajan ohjaamana demonstraationa min. Proteiinien teoria min. Tarina proteiinien historiasta ja siihen liittyvät tehtävät min. Pariporina tarinan tehtävästä min. Tarinan tehtävien läpikäynti yhteisesti. 2 x 45min oppitunnit 0-5 min. Tunnin aloitus ja aiheen esittely min. Oppilastyönä kokeellinen työ Onks täs protskuu? (liite 1) min. Proteiinien teoria min. Proteiinien teoria loppuun tai kertaus min. Tarina proteiinien historiasta ja siihen liittyvät tehtävät min. pariporina tarinan tehtävästä min. tarinan tehtävien läpikäynti yhteisesti.
2 Kokeellinen työ Suoritus demonstraationa: Opettaja voi suorittaa demonstraation parhaaksi katsomallaan tavalla. Oppilaiden tulee kuitenkin tehdä oma hypoteesinsa, mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiinia. Suoritus oppilastyönä: Ensin virittäytyminen pohtimalla, mitä yhteistä on valkuaisaineilla ja proteiineilla. Ovatko oppilaat törmänneet jossain niihin? Ei kerrota tai pyydetä vastauksia missä proteiineja on. Työn ohjeistus näyttämällä ja selittämällä, miten työ suoritetaan. Lopuksi käydään yhdessä läpi havainnot ja todetaan, mitkä ruoka aineet sisälsivät proteiinia. Missä muualla oppilaat tietävät olevan proteiinia. Teoria Opettaja esittää hyväksi valitsemallaan tavalla proteiineihin liittyvän yleisen teorian. Historiallinen tarina proteiineista Oppilaat lukevat tarinan ja tekevät tehtävät itsenäisesti. Tehtävien jälkeen pariporina, jolloin opettaja voi kuulla oppilaiden mietteitä ja auttaa tarvittaessa sisäistämään tieteellistä prosessia paremmin. Tehtävien tarkistus yhdessä.
3 Liite 1 Onks täs protskuu?? Proteiinien kemiaa Suojavälineet Laboratoriotakki ja suojalasit. Reagenssit noin 10% natriumhydroksidiliuos (NaOH) laimea kuparisulfaattiliuos (CuSO 4 ) ruoka-aineet: kananmuna, vehnäjauho, jauheliha ja sokeri Tarvikkeet koeputkia keitinlasi 400ml vesihauteeseen kuumennusvälineet keittolevy tussi tai muu järjestely, jotta tunnistaa koeputkien sisällön pipetti Työohje Valkuaisaineen eli proteiinin osoittaminen Vastaa Kysymyksiin: Hypoteesi: Missä ruoka-aineissa on proteiinia? Kopioi alla oleva taulukko vihkoosi havaintojen ja tulosten kirjaamista varten. ruoka-aine havainnot valkuaisainetta kyllä/ei? kananmuna sokeri jauheliha vehnäjauho Merkitse tussilla tyhjät koeputket. Lisää kaikkiin koeputkiin noin 2ml eli noin 2cm koeputken pohjalle kuparisulfaattiliuosta. Lisää kuparisulfaattiliuoksen päälle pisaroittain natriumhydroksidiliuosta sekoittaen välillä, kunnes turkoosin liuoksen väri muuttuu siniseksi. Lisää lusikan kärjellinen kaikkia tutkittavia aineita omiin koeputkiinsa. Lämmitä koeputkia vesihauteessa. Muista tarkkailla koeputkia lämmön noustessa ja kirjaa havainnot taulukkoon. Mikäli tutkittava aine sisältää proteiinia liuoksen väri muuttuu. Työn jälkeen Toimiko tekemäsi hypoteesi? Mitä voit havaintojen perusteella päätellä?
4 Liite 2 Proteiinien historia Ihmisen kuivapainosta noin 50 % on proteiinia, josta suurin osa toimii entsyyminä. Entsyymit ovat elimistön robotteja, jotka ovat mukana lukuisissa elimistön tehtävissä aina ruuansulatuksesta hengitykseen. Ihmiset kuten muutkin elävät olennot koostuvat soluista, jotka ovat käytännössä solukalvolla ympäröityjä entysyymilaukkuja. Proteiinit ovat siis elintärkeitä ja mukana kaikissa ihmisen toiminnoissa. Proteiinit ovat monimutkaisia yhdisteitä ja niiden tutkiminen on selittänyt paljon siitä, mitä tiedämme eläimistä ja kasveista. Mutta miten kaikki tämä on saatu selville? Itse asiassa suurin osa edellä mainitusta tiedosta on saavutettu vasta viimeisen sadan vuoden aikana. Tieteen historiassa usein kuvataan tieteen kehitystä nopeana prosessina, jossa yksi suurmies on keksinyt kaiken kerralla, vaikka todellisuudessa tiede kehittyy pitkällä aikavälillä ja monen henkilön kautta. Kiinnitä tekstiä lukiessasi huomiota siihen, miten tieto proteiinin käsitteestä on muodostunut. Ennen kun proteiinit tunnistetaan omaksi yhdistetyypiksi Jo muinaiset egyptiläiset ja antiikin kreikkalaiset filosofit päättelivät, että kaikessa elävässä täytyy olla jokin erikoinen voima visvitalis, mikä ylläpitää elämää. Tätä ajatusmallia kutsutaan vitalismiksi ja se oli voimassa aina 1800-luvulle saakka ja pitkään uskottiinkin, ettei tiede edes pysty selittämään, miten elävät olennot tulevat toimeen. Aluksi kasvien ei tiedostettu elävän samalla lailla kuin eläinten. Niinpä luultiin, että elämä siirtyi pelkästään liharuuan mukana ja syöty liha siirtyi osaksi lihansyöjän omaa elävää kehoa. Tämän ajatusmallin heikkous oli kuitenkin se, kuinka kasvisyöjät tulevat toimeen syömällä pelkkää kasvisravintoa. Täten kasvikuntakin täytyi liittää osaksi vitalismia, vaikka kasvien ja eläinten samankaltaisuutta ja niiden välistä kiertokulkua ei aluksi ymmärretty kokonaan. Siksi olikin merkittävä löytö, kun vuonna 1728 Jacopo Beccari eristää vehnäjauhosta samankaltaisen yhdisteen, mitä oli aiemmin löydetty eläinten lihasta. Tämän yhdisteen löytyminen avarsi tutkijoille hieman mysteeriä, mitä yhteistä kasvikunnan ja eläinkunnan välillä on. Proteiinien historiaan liittyy vahvasti muun modernin kemian kehitys. Mitään niin monimutkaista kuin proteiini ei pystytty tutkimaan ennen kuin oli selvitetty kemian perusteet, jotka tuntuvat tänä
5 päivänä itsestäänselvyyksinä luvun vaihteessa syntynyt moderni kemia selitti meille muun muassa, että kaikki koostuu pienistä rakennusosista, joita kutsutaan atomeiksi. Atomit muodostavat monen atomin yhdisteitä kiinnytymmällä toisiinsa sidoksilla. Yhdisteet jaettiin ominaisuuksiensa perusteella kahteen ryhmään, orgaanisen ja epäorgaanisen kemian yhdisteisiin. Tämä jako on voimassa vielä nykyäänkin. Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa, johon sisältyvät kaikki elollisen luonnon yhdisteet. Epäorgaanisiin yhdisteisiin taas kuuluvat elottomat yhdisteet kuten mineraalit ja metallit. Tieteiden kehitykselle on tyypillistä, että tieteen yleinen kehitys vaikuttaa yksittäisiin tutkimuksiin. Voit kuvitella, että on vaikea esimerkiksi keksiä Internetiä jos ei ole vielä keksitty tietokoneita luvulla eläimistä ja kasveista oli jo eristetty yhdisteitä kuten munan valkuainen, veriplasma ja vehnän gluteeni, jotka nykyään tiedämme proteiineiksi. Niitä ei kuitenkaan vielä yleisesti kutsuttu proteiineiksi vaan ne oli jaettu moneen eri ryhmään. Näiden ryhmien välistä samankaltaisuutta tutkittaessa ensimmäisiin havaintoihin liittyi se, että ne hyytyivät kuumennettaessa (denaturoituminen) ja niissä oli typpeä. Se että ne sisälsivät typpeä, oli mysteeri, sillä muissa ravintoaineissa eli hiilihydraateissa ja rasvoissa ei ollut typpeä.typen luultiinkin olevan ratkaisun avain siihen, miten eläin voi kasvattaa lihasta kasvisravinnolla. Syntyi teoria, jonka mukaan eläinten ruuansulatus lisäsi kasvisravintoon typpeä, jolloin se muuttui eläimen lihaksi. Tämä teoria kuitenkin pian kumottiin. Huomaa, kuinka mielikuvituksellisia teorioita on ollut olemassa ennen, kuin asioista on saatu kattavammin tietoa. Tieteeseen kuulukin, että tutkijat tarvitsevat luovuutta osatakseen ajatella uudella tavalla ja kehittäessään vanhoja käsityksiä. Proteiinien tunnistus yhdeksi yhdistetyypiksi ja nimeäminen Modernin kemian kehitys vei proteiinien tutkimusta eteenpäin ja mahdollisti sen, että proteiinit pystyttiin luokittelemaan omaksi yhdistetyypikseen. Luokittelu ja nimeäminen tapahtuivat hollantilaisen Gerardus Johannes Mulderin ja ruotsalaisen Jöns Jacob Berzeliuksen yhteistyönä 1830-luvulla.
6 Jöns Jacob Berzelius ( ) Berzelius oli ruotsalainen kemisti, joka tunnetaan yhtenä modernin kemian isänä. Hän muun muassa oli ensimmäisten joukossa kannattamassa jakoa orgaanisen ja epäorgaanisen kemian välillä ja löysi viisi alkuainetta (litium, pii, seleeni, torium ja cerium). Berzeliuksen ura alkoi lääketieteen opinnoilla, mutta hän oli koko ajan kiinnostunut myös kemiasta. Berzelius kärsi pitkään taloudellisista vaikeuksista, koska tutkimuksien rahoittaminen lääkärin ammatilla ei ollut tuohon aikaan kannattavaa ja tiedettä ei rahoitettu samalla tavalla kuin nykyään. Berzeliuksen ura lähti nousukiitoon 1810-luvulla, kun hän pääsi mukaan Ruotsin tiedeakatemiaan ja nousi pian sen johtajaksi. Berzelius on tunnettu siitä, että hän oli aktiivisessa kirjeenvaihdossa muiden kemistien kanssa luvun alussa matkanteko oli hankalaa, joten tiedeyhteisö kommunikoi pääasiassa kirjeenvaihdolla. Gerardus Johannes Mulder ( ) Mulder oli yli kaksikymmentä vuotta kollegaansaberzeliusta nuorempi, mutta hänen urakehityksensä oli samanlainen. Mulder syntyi vuonna 1802 Hollannin Utrechtista. Hänen isänsä oli kirurgi ja hän innostui sitä kautta urasta lääketieteen parissa. Koulutuksen aikana Mulder kuitenkin innostui kemiasta ja varsinkin sen orgaanisesta haarasta.mulder sai jo nuorena viranyliopistosta ja ei kärsinyt taloudellisista vaikeuksista kuten Berzelius.
7 Mulder ja Berzelius olivat koulutukseltaan lääkäreitä, mutta ajautuivat silti tutkimaan kemiaa. Tieteen tekeminen on usein hyvin poikkitieteellistä, joten tutkijat tarvitsevat tietoa monelta eri alalta. Kuten tarinasta käy ilmi, proteiinit ovat tutkimuskohteena hyvin poikkitieteellisiä ja niiden tutkimiseen tarvitaan kemian tiedon lisäksi muun muassa biologiaa luku oli proteiinien historian tärkein vuosikymmen. Berzeliuksen kannustamana Mulder ryhtyi tutkimaan aiemmin löydettyjä eläin- ja kasviperäisiä yhdisteryhmiä joiden välillä uskottiin olevan yhteys. Mulderin piti aluksi tutkia vain yhdisteiden typpipitoisuuksia, mutta törmäsi tutkimuksissaan mielenkiintoiseen huomioon. Hän huomasi, että eri lähteistä olevat eläin- ja kasviyhdisteet muistuttivat rakenteellisesti lähes tismalleen toisiaan. Tätä ei ollut voitu tutkia aikaisemmin, koska ei ollut olemassa sopivaa kokeellista tutkimusmenetelmää yhdisteiden rakenteiden selvittämiseksi. Berzelius innostui Mulderin löydöksistä ja yhdisteet nimettiin proteiiniksi. Proteiini tulee kreikan kielen sanasta proteios, joka tarkoittaa ensisijaista tai elintärkeää, mikä tulikin kuvaamaan hyvin niiden tärkeyttä, sillä ne avasivat olennaisesti ihmisten käsitystä elollisesta luonnosta. Yleensä kuvitellaan tutkijan toimivan yksin kammiossaan, jossa hänen päähänsä ajatellaan syttyvän hehkulamppu, kun hän yhtäkkiä keksii jotain. Todellisuudessa tutkijat tietävät usein mitä tutkimuksillaan hakevat ja toimivat yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. Elämän mysteeri tuntui siis selvinneen ja luultiin, että koko luonnossa on olemassa vain yksi kasvien valmistama proteiini. Tämän teorian mukaan kasvien tekemä proteiini siirtyy aluksi kasvisyöjiin ja sitä kautta myös lihansyöjiin lihan muodossa. Ilo siitä, että oli löydetty yksi elämän eliksiiri, oli kuitenkin lyhytikäinen, sillä pian huomattiin, että kaikilla eläin- ja kasvilajeilla onkin omat proteiininsa. Yhdestä elämän eliksiiristä siirryttiin pian käsitykseen, että proteiineja oli olemassa rajaton määrä ja mysteerinä pysyi yhä se, miten eläimet ja kasvit muodostivat juuri sellaisia proteiineja, joita ne tarvitsivat. Huomaa kuinka tieteellinen tieto on kehittynyt siten, että väärät hypoteesit ovat olleet voimassa kunnes ne on todistettu vääriksi. Jopa kuuluisat ja merkittävät tutkijat ovat tehneet aluksi vääriä päätelmiä, mitkä ovat vain unohtuneet historian saatossa, kun ne on todettu vääriksi.
8 Proteiinien pitkä historia Vaikka proteiinit pystyttiin toteamaan omaksi samankaltaiseksi yhdisteryhmäksi vuonna 1834, pysyi niiden rakenne mysteerinä vielä yli 100 vuotta. Berzelius ja Mulderin tutkimukset paljastivat, että proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka muodostavat pitkän ketjun. Tutkijoiden ensimmäinen tehtävä oli löytää kaikki mahdolliset aminohapot. Jälleen proteiinitutkimusten kehitys seurasi modernin kemian yleistä kehitystä. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja ei voitu erottaa ja tunnistaa aminohappoja. Kaikki 20 aminohappoa löydettiin vasta 1900-luvun Sanger (s. 1918) alkuun mennessä ja niistä kahdeksan todettiin olevan ihmiselle välttämättömiä. Kun aminohapot oli löydetty, ongelmaksi muodostui se, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa. Teoria tälle luotiin 1900-luvun alussa, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen väliset sidosrakenteet ja tavan miten selvitetään missä järjestyksessä ne ovat eri proteiineissa. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna Hän oli myös mukana 30-vuotisessa työssä, jossa selvitettiin miten elimistö osaa itse tehdä monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi, että soluissa oleva DNA on eräänlainen muisti, joka määrää miten proteiinit muodostuvat. DNA tutkimuksista Sanger sai toisen Nobelin palkinnon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet sen kahdesti. DNA:n avulla elämän viimeiset mysteerit ovat alkaneet avautua geenitutkimuksien muodossa. Toisaalta proteiinien ja sitä kautta geenien tutkimus jatkuu yhä, eikä meillä ole vieläkään selvyyttä siitä mitä elämä todella on. Joten tavallaan vitalistit olivat oikeassa siinä, ettei tiede pysty täysin selittämään kaikkea.
9 Kuten proteiinin historiasta käy ilmi, tieteellinen prosessi, jossa tietoa kerätään ja muokataan, on yleensä pitkä ja moninainen prosessi. Sille ei voida luoda mitään järjestelmällistä kaavaa, mutta olennaisia piirteitä voidaan tunnistaa. Tiede ei synny hetkessä eikä se ole koskaan valmis, vaan meidän näkemyksemme asioista muuttuvat tai tarkentuvat jatkuvasti. Tiedettä ei tehdä sattumanvaraisesti vaan tutkijat usein tietävät mitä tutkivat ja käyttävät luovuutta hyväkseen muodostaessaan uutta tietoa. Tiedettä ei tutkita yksin vaan se on tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tiedeyhteisön täytyy hyväksyä tutkimukset, ennen kuin niistä tulee yleisesti hyväksyttyjä faktoja. Kehityksen saatossa monet faktana pidetyt tiedot muuttuvat ja osa virheellisistä teorioista katoaa. Tehtävä 1. Yhdistä laatikot ja tapahtuma/ilmiö aikajanalle
10 Tehtävä 2. Totta vai tarua Väite Totta Tarua Ihmisen painosta 50 % on proteiinia Vitalismi uskoi tieteen kehitykseen Orgaaninen kemia tutkii elollista kemiaa Proteiinit sisältävät typpeä Berzelius piti yhteyttä kollegoidensa kanssa järjestämällä kokouksia Mulder ratkaisi miten aminohapot sitoutuvat DNA ei ole proteiini Ihmiselle on välttämätöntä saada ravinnosta 20 erilaista aminohappoa Tehtävä 3. Kirjoita vastaukset vihkoosi: Etsi tarinasta kolme asiaa, jotka kuvaavat tieteellistä tutkimusprosessia. Muuttuiko käsityksesi tieteellisestä prosessista proteiineista kertovan tarinan luettuasi? Mitkä käsitykset muuttuivat ja mitä uusia tai yllättäviä asioita opit? Vaikuttaako lisääntynyt tieto proteiineista sinun ruokavalioosi?
Proteiinien historia. Ennen kun proteiinit tunnistetaan omaksi yhdistetyypiksi
Proteiinien historia Ihmisen kuivapainosta noin 50 % on proteiinia, suurin osa tästä proteiinista toimii entsyyminä. Entsyymit ovat elimistön robotteja, jotka ovat mukana lukuisissa elimistön tehtävissä
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTuntisuunnitelma: Karboksyylihapot (90 min)
Heli Kannisto, Piia Pakarinen ja Heli Rasinperä Tuntisuunnitelma: Karboksyylihapot (90 min) Johdanto Opetustunti on suunniteltu peruskoulun yläasteelle 90 minuutin oppitunnille. Tunnin aiheena on karboksyylihapot.
LisätiedotNimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi
Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotVesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotAro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia
Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä
LisätiedotVÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA
VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotKemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9
Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
LisätiedotTäs on protskuu! Projektimainen työ proteiineista
Täs on protskuu! Projektimainen työ proteiineista 14.4.2008 Helsingin yliopisto Kemian laitos Kemian aineenopettajankoulutus Kokeellisuus kemian opetuksessa II Riikka Ahvenniemi Minna-Liisa Rantaniemi
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotLataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa
Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123939 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.43 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:
ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus
MUOVIA MAIDOSTA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Alakoululaisille muovin valmistusta tehdessä puhutaan verkottumisesta ja muovin verkottuneesta
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotLataa Kiehtovat alkuaineet - Theodore Gray. Lataa
Lataa Kiehtovat alkuaineet - Theodore Gray Lataa Kirjailija: Theodore Gray ISBN: 9789522911568 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.14 Mb Tiedätkö, mikä alkuaineista on maukkain? Entä tiedätkö,
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotOhjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1
Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),
LisätiedotHyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.
Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotLataa Skarppaa - Terveydeksi! - Mari Aulanko. Lataa
Lataa Skarppaa - Terveydeksi! - Mari Aulanko Lataa Kirjailija: Mari Aulanko ISBN: 9789526823706 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.77 Mb Ei ole enää mikään salaisuus - eikä myöskään huuhaata
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.
HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotLataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa
Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123526 Sivumäärä: 473 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.56 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten
LisätiedotTuntisuunnitelma: Teema 1.
Tuntisuunnitelma: Teema 1. Aika: Oppimiskokonaisuuden 1. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Tuntien aihe: Oppilaat perehtyvät oppimiskokonaisuuden teemaan, laitteistoihin, työtapoihin,
LisätiedotKOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen
LisätiedotVarhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen
Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa
LisätiedotKuuluisat matemaatikot tutuiksi
Koostanut: Elina Viro Opettajalle Kuuluisat matemaatikot tutuiksi Kohderyhmä: Projekti voidaan toteuttaa 7., 8., 9. luokalla, mutta 9. luokalla taustalla oleva matematiikka on tutuinta. Esitiedot: - Taustalla
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotLataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa
Lataa Elävä solu - Pentti Tapana Lataa Kirjailija: Pentti Tapana ISBN: 9789524951548 Sivumäärä: 318 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.74 Mb Elävä solu vie lukijansa solun mikroskooppiseen maailmaan ja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotKurssin suorittaminen
Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.
LisätiedotVIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET
1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus
Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia
LisätiedotFysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6
Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotKiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)
Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotLUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotKUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS
TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotLempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1
Lempäälän lukion oppikirjat 2018-2019 KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SANOMA PRO Jukola Tekstioppi ÄI (kaikilla kursseilla) 978-952-63-0386-4 SANOMA PRO Jukola 1 ÄI01 978-952-63-4937-4 SANOMA
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotII Terveyden ja sairauden historiaa
II Terveyden ja sairauden historiaa 1 Kysymyksiä Mitä yhteisiä terveysvaaroja 1800-luvun ihmisellä ja nykysuomalaisella on? 2 Kysymyksiä Millaisia sairauden selitysmalleja tiedät menneisyydessä olleen?
LisätiedotOHJE 1: Uudet oppilaat
1 OHJE 1: Uudet oppilaat HUOM! Jos Sinulla on jo Peda.net-tunnukset suomalaisen koulusi kautta, Sinun ei tarvitse rekisteröityä uudelleen. Kirjaudu sisään Omaan tilaasi ja aloita ohjeiden luku sivulta
LisätiedotLataa Orgaaninen kemia - Pirjo Napari. Lataa
Lataa Orgaaninen kemia - Pirjo Napari Lataa Kirjailija: Pirjo Napari ISBN: 9789513715687 Sivumäärä: 330 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.32 Mb Orgaaninen kemia on sekä luonnon että synteettisten hiiliyhdisteiden
LisätiedotUreakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille
Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotYipTree.com. hommannimionmatematiikka.com
YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)
LisätiedotKasvien piilotetut väriaineet
KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten lukioon kursseille KE1 tai KE2. Työn voi tehdä myös yläkoululaisten kanssa kurssilla raaka-aineet ja tuotteet, jolloin keskitytään poolittomuuden sijaan erotusmenetelmiin.
Lisätiedot