Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Loppuraportti 1 (27) Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportti OAJ:n hallitus

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2 (27) Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 1. Työryhmän työn tavoite 3 2. Alueellinen edunvalvonta Alueyhdistys ja sen toiminta Alueasiamiesjärjestelmä 5 3. Paikallinen edunvalvonta Paikallisyhdistys ja sen toiminta Luottamusmiehet Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 9 4. Vaikuttaminen Työnjako paikallis- ja alueyhdistysten sekä toimiston kesken Viestintä Koulutus Avustukset ja rahoitus Järjestörakenne 13 Lopuksi Liitteet: Liite 1 Työryhmän toimenpide-esitykset edunvalvonnan kehittämiseksi Liite 2 Alueasiamiehen tehtävänkuvaus Liite 3 Vaikuttamisen keinoja alueella -asiakirja Liite 4 OAJ:n koulutusroolisuositukset -asiakirja Viestinnän vuosikello löytyy jäsensivuilta

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 3 (27) Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportti OAJ:n hallitus päätti kokouksessaan 3/ ( ) perustaa alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin alueellisen edunvalvonnan nykytilan kartoitus ja toimenpide-esitysten laadinta alueellisen edunvalvonnan kehittämiseksi. Työryhmän tuli hyödyntää työssään mm. alueyhdistysten kokemuksia alueasiamiesjärjestelmästä sekä kuulla kentän toiveita kehittämisen kohteista. Kehittämistyöryhmän toimikausi kestää hallituksen toimintakauden loppuun. Työryhmä raportoi toiminnastaan OAJ:n hallitukselle ja antoi väliraportin työstään syyskuussa Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Laura Nurminen ja jäseninä Päivi Koppanen, Mervi Piirainen, Petri Kääriäinen, Eeva Kuusela sekä järjestöjohtaja Petri Lindroos. Työryhmän kokoonpano on muuttunut alkaen siten, että Eeva Kuuselan tilalle on tullut Seppo Sainio ja Petri Lindroosin siirryttyä neuvottelujohtajaksi järjestöjohtajana työryhmään on kuulunut Pasi Pesonen. Kun varsinaiset jäsenet eivät ole päässeet osallistumaan kokoukseen, he ovat voineet lähettää varaedustajan omasta taustaryhmästään. Asiantuntijajäseninä työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet OAJ:n edunvalvontaosaston johtajat Juha Jäske ja Heljä Misukka sekä alkaen Petri Lindroos. Pasi Pesonen on toiminut työryhmän sihteerinä saakka ja Riitta Silvonen alkaen. 1. Työryhmän työn tavoite Työryhmän työn keskeinen tavoite oli alueellisen edunvalvontatoiminnan tehostaminen ja kehittäminen kartoittamalla mahdolliset edunvalvonnalliset katvealueet sekä selkeyttämällä järjestön sisäistä viestintää sekä tehtävien ja vastuiden työnjakoa valtakunnan, alueellisen ja paikallisen tason välillä. Palkkasihteerija kuntakouluttajajärjestelmän päätyttyä, tavoitteena oli vakiinnuttaa alueasiamiesjärjestelmä ja kehittää alueellista edunvalvontaa niin, että toiminnassa otetaan huomioon alueasiamiesjärjestelmän tuomat muutokset. Vaikka tavoitteena on ollut alueellisen edunvalvonnan kehittäminen, on valtakunnallisten piirien mukanaolo työryhmässä taannut sen, että myös niiden toiminta on huomioitu alueellista edunvalvontaa kehitettäessä. Valtakunnallisten piirien ja yhdistysten toimintaa ei ole kuvattu tässä asiakirjassa tarkemmin. Joidenkin valtakunnallisten piirien ja yhdistysten edunvalvonta koordinoidaan suoraan valtakunnan tasolta. Työryhmä teetti vuoden 2013 lopulla valtakunnallisille piireille ja yhdistyksille, alueyhdistyksille sekä paikallisyhdistyksille kyselyn edunvalvonnan kehittämisestä. Tähän kyselyyn viitataan raportissa myöhemmin useaan otteeseen. Kyselyllä kartoitettiin kehittämiskohteita kaikessa alueellisessa ja paikallisessa edunvalvontatyössä, mukaan lukien koulutuspoliittinen edunvalvonta, vaikuttamistyö sekä viestintä. Kysely vahvisti työryhmän näkemyksiä siitä, että edunvalvonnan katvealueita ovat muun muassa osa yksityisistä oppilaitoksista ja päiväkodeista, pienet yksityiset työnantajat ja alueyhdistyksiin kuulumattomat yhdistykset. Katveita syntyy myös tiedonkulun katketessa.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 4 (27) Aluetoimijoiden neuvottelupäivillä saatiin hyödyllistä tietoa alueiden toiminnasta ja tärkeistä ajankohtaisista asioista. Sekä kyselystä, että aluetoimijoiden päiviltä saatua tietoa on hyödynnetty työryhmän esityksissä. Ryhmä kuuli kehittämistyön pohjustukseksi aluetoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä aluetoiminnasta ja alueasiamiesjärjestelmästä. Lisäksi työryhmä on kuullut OAJ:n toimiston asiantuntijoita. Työryhmän teettämän kyselyn pohjalta saatiin ehdotuksia ja näkemyksiä työryhmän työn tueksi. Kyselyn mukaan järjestön tulee tarjota yhdistyksille ja niiden toimihenkilöille erilaisia työkaluja toiminnan suunnittelun ja edunvalvontatoiminnan tueksi. Kysely antoi hyödyllistä tietoa alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan kehittämiseksi. Lisäksi saatiin koottua kokemuksia alueasiamiesjärjestelmän toimivuudesta. Työryhmä tarkasteli laajasti alueellista ja paikallista edunvalvontaa, sen alue- ja paikallistason eri toimijoita, alueasiamiesjärjestelmää, vaikuttamista, viestintää, koulutuskokonaisuutta, avustuksia ja rahoitusta sekä yhdistys- ja toimijarakenteita. Työryhmän esityksillä on toteutuessaan heijastuksia mm. OAJ:n yhdistysrakenteen kehittämiseen sekä toimintojen rahoitukseen. 2. Alueellinen edunvalvonta OAJ:n edunvalvontatoiminta on tässä esityksessä jaettu kolmeen tasoon: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen taso. Työryhmän näkemyksen ja kyselystä saatujen vastausten mukaan toimintaa on kehitettävä tavoitteellisemmaksi sekä eri tasojen työnjakoa on selkiytettävä. Alueelliseen ja paikalliseen yhdistystoimintaan kuuluu alueasiamiesjärjestelmä, luottamusmiestoiminta sekä työsuojelutoiminta Alueyhdistys ja sen toiminta Aluetason edunvalvontatyöstä vastaavat kaikkien jäsenryhmien yhteiset alueyhdistykset (17 kpl). Alueyhdistys, jonka muodostaa paikallisyhdistykset ja niiden jäsenyhdistykset, perustuu pääosin maakuntapohjaiseen aluejakoon. Alueyhdistysten tehtävänä on tukea paikallisyhdistyksiä niiden paikallisessa jäsenistön edunvalvonnassa ja yhdistystoiminnassa sekä vaikuttaa alueella maakunnalliseen päätöksentekoon ja alueellisiin ja seudullisiin hankkeisiin sekä pitää yhteyttä eri sidosryhmiin. Alueyhdistykset tukevat paikallisyhdistyksiä sopimusten, säädösten ja ohjelmien tulkinnassa/soveltamisessa sekä koulutus- ja palkkapoliittisissa asioissa. Alueyhdistykset välittävät tietoa ja näkemyksiä näistä asioista paikallistasolta OAJ:n toimistolle. Alueyhdistykset kouluttavat paikallisia järjestötoimijoita ja järjestävät myös virkistystoimintaa. Vuoden 2013 alusta lähtien on OAJ:n alueyhdistystoiminta ollut koko maan kattavaa. Alueyhdistysten puheenjohtajat vastaavat oman yhdistyksensä toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa. Alueen toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida OAJ:n toimintastrategia, tavoiteohjelma sekä toimintasuunnitelma.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 5 (27) Kyselyssä nousi esille tarve ostaa alueyhdistysten puheenjohtajalle työaikaa. Alueiden toive oli, että järjestö kustantaisi lisäresursoinnin keskitetysti. Työryhmän näkemys on, että alueyhdistys voi ostaa työaikaa puheenjohtajalle alueyhdistyksen rahoituksen puitteissa. Työajan ostamisesta on sovittava ensisijaisesti alueella kyseisen työnantajan kanssa. Kyselyn mukaan yhteistyö yhdistysten, puheenjohtajien, alueasiamiehen ja luottamusmiesten kesken on pääsääntöisesti jatkuvaa ja tarkoituksenmukaista paikalliseen sopimiseen ja sopimustavoitteisiin liittyvässä työssä. Alueyhdistysten on saatava riittävän ajoissa tietoa järjestön päätöksistä ja linjauksista tukemaan niiden omaa edunvalvonta-, vaikuttamis- ja viestintätoimintaa, jotta linjaukset alueella voidaan tehdä oikeaaikaisesti. Työryhmän esitykset alueyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi: OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen ja ottaa huomioon eri opettajaryhmien ammatti-identiteetti. Aluetoimijoiden saatavuus myös tulevaisuudessa on turvattava esim. vahvistamalla alueyhdistysten edunvalvontaprofiilia, tekemällä toimintaa tunnetuksi, ottamalla huomioon varahenkilöiden sitouttaminen ja koulutus sekä monipuolinen ikärakenne ja kokemus. Hyödynnetään NOPE-kurssin käyneitä ja otetaan opiskelijat varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan. Uusien toimijoiden mentorointi ja hiljaisen tiedon siirto sekä koulutus. OAJ:n toimiston tulee tukea alueyhdistysten toimintaa ja tuottaa yhdistysten sekä alueasiamiesten käyttöön työkaluja edunvalvontatehtävän hoitamiseen. Alueita tulee tiedottaa järjestön päätöksistä ja linjauksista ja omalta osaltaan toteuttaa niitä. Koulutuksissa saadun tiedon ja taidon siirtyminen alueille on varmistettava erityisesti varaedustajat huomioiden. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien roolia edunvalvonnan toteuttamisessa yhdessä alueasiamiehen kanssa on kasvatettava. Alueyhdistykset voivat halutessaan ostaa työaikaa puheenjohtajalle Alueasiamiesjärjestelmä OAJ:n hallitus nimeää alueasiamiehen alueyhdistyksen esityksestä. Alueasiamieheltä vaaditaan koulutus- ja palkkapoliittista osaamista. Alueasiamiehet edustavat OAJ:tä omalla alueellaan. Alueasiamiehen sitoutuminen OAJ:n linjauksiin vahvistuu mm. koulutuksen avulla. Hallitus voi tarvittaessa antaa myös suoria toimeksiantoja alueasiamiehille. Alueasiamies raportoi toiminnastaan OAJ:n hallitukselle. Alueasiamies toimii kiinteässä yhteistyössä alueyhdistyksen ja sen puheenjohtajan kanssa. Alueasiamies koordinoi alueen edunvalvontaa järjestön linjausten mukaisesti. Alueasiamiehen toimenkuvassa voi olla aluekohtaisia painotuksia. Kaikille alueasiamiehille yhteisen perustehtävän määrittelee OAJ:n hallitus. Alueasiamiesjärjestelmä on uutena toimintamuotona vasta vakiinnuttamassa paikkaansa. Myös toimintatavat ovat alueittain hyvin erilaisia.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 6 (27) Alueasiamiehillä on kokonaisnäkemys sopimusedunvalvonnasta, he valvovat palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistä sekä toimivat yhteistyössä alueiden yt- ja työsuojelutoimijoiden kanssa työaikansa puitteissa. Yksittäisen jäsenen sopimustulkintoihin ja palkkaukseen liittyvät asiat eivät kuulu alueasiamiehille vaan ensisijaisesti luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille. Alueasiamiehen tehtävänä on perehtyä laajasti alueellaan käytössä oleviin palkkausjärjestelmiin ja edistää niiden kehittämistä. Lisäksi hänen tulee tuntea pääpiirteissään koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä miten sitä käytetään ja miten paikallisyhdistyksen on hyödynnettävä sitä edunvalvonnassa. Alueasiamiehen tehtävistä on liite raportin lopussa (liite 2). Alueasiamiehet ovat alueensa koulutuspoliittisia vaikuttajia. Heidän tehtävänään on seurata erityisesti alueellista koulutuspolitiikkaa sekä koulutuksen järjestämistapoja koskevia suunnitelmia alueellaan ja vaikuttaa niihin sekä konsultoida järjestön/yhdistyksen omia toimijoita ja yhteistyötahoja koulutuspoliittisissa asioissa. Alueasiamiehet pitävät yhteyttä toiminta-alueensa aluehallintoviranomaisiin (AVI ja ELY) päättäjiin, sidosryhmiin ja mediaan. Heidän tehtävänään on edustaa alueensa kaikkia opettajaryhmiä ja olla kaikkien jäsenryhmien käytettävissä. Toimikausi on sama kuin luottamusmiehillä. Alueasiamiehen tehtävään kuuluu auttaa paikallisyhdistyksiä työnantajiin kohdistuvassa talousarvio- ja muussa voimavaravaikuttamisessa sekä auttaa myös lainsäädäntöuudistusten ja kehittämishankkeitten toimeenpanoa ja resursointia koskevissa kysymyksissä. Alueasiamiehen toimiminen tehtävässään edellyttää riittävää ja monipuolista koulutusta ja järjestötyökokemusta muissa rooleissa. Toimintansa tueksi alueasiamiehen on laadittava työsuunnitelma jonka toteutumista seurataan toimintavuosittain laadittavalla kertomuksella toiminnasta sekä kehityskeskustelulla. Työryhmän esitykset alueasiamiestoiminnan kehittämiseksi: Alueasiamiestoiminta tulee vakiinnuttaa järjestön hallituksen linjausten mukaisesti. Alueasiamies toimii kiinteässä yhteistyössä järjestön hallituksen kanssa. Järjestön hallituksen ja alueasiamiehen vuorovaikutusta tulee vahvistaa, esim. järjestämällä säännöllisiä tapaamisia. Alueasiamies ja alueyhdistyksen puheenjohtaja muodostavat työparin, joka yhdessä alueyhdistyksen hallituksen kanssa koordinoi alueen edunvalvontaa. Alueasiamiehet laativat yhdessä alueyhdistyksen hallituksen kanssa oman työsuunnitelmansa. Laatimisen tueksi tehdään mallipohja toimistolla. Alueasiamies käy vuosittain sparrauskeskusteluja toimiston kanssa. Alueasiamiesten keskinäistä verkostoitumista on lisättävä esim. teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia parantamalla. Alueyhdistykset voivat ostaa tarpeen mukaan lisää aikaa tehtävän hoitoon OAJ:n keskustason kustantaman yhden päivän lisäksi. Alueasiamiehen tehtävänä ei ole organisoida alueellisia luottamusmiespäiviä.

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 7 (27) 3. Paikallinen edunvalvonta OAJ:n edunvalvonta perustuu aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti toimiviin paikallisyhdistyksiin. Niiden toiminnan varmistaminen on alueyhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä Paikallisyhdistys ja sen toiminta OAJ:n jäsenistö on pääosin järjestäytynyt yhteisiin kunta- tai työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, joissa voi olla sekä henkilö- että yhdistysjäseniä. Jäsenen yhdistys ja jäsenyys OAJ:ssä määräytyy hänen edustamansa kouluasteen/opetusalan tai oppilaitoksen mukaan. Paikallisyhdistykset kokoavat yhteen pääsääntöisesti kaikki samassa kunnassa työskentelevät tai saman työnantajan palveluksessa olevat OAJ:n jäsenet. Paikallisyhdistykset vastaavat paikallisesta edunvalvonnasta ja niillä on OAJ:n myöntämät neuvottelu- ja sopimusoikeudet edunvalvonta-asioissa. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat vastaavat oman yhdistyksensä edunvalvontatoiminnasta yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa. Paikallisyhdistykset ovat myös koulutuspoliittisia vaikuttajia omalla toimialueellaan ja ne ylläpitävät järjestövalmiutta. Paikallisyhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä luottamus- ja pääluottamusmiesten kanssa palkka- ja sopimusedunvalvonnassa, valvovat virka- ja työehtosopimusten noudattamista sekä vaikuttavat kunnan ja muiden koulutuksenjärjestäjien sisällä opetusta, kasvatusta ja henkilöstöä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Kysely kuitenkin paljasti, että kaikissa yhdistyksissä näin ei kuitenkaan ole ja yhdistykset tarvitsevat järjestön tukea. Alueyhdistysten keskuspaikkakunnilla, joissa ei ole erillistä paikallisyhdistystä, paikalliset neuvottelu- ja sopimusoikeudet ovat pääsääntöisesti kyseisen alueen alueyhdistyksellä. Paikallisyhdistykset määrittelevät paikalliset neuvottelutavoitteet, mm. paikalliset järjestelyerät. Paikallisyhdistykset ja niiden jäsenyhdistykset ovat merkittäviä opettajien yhteenkuuluvuuden edistäjiä ja ne järjestävät jäsenilleen myös yhteistä koulutusta ja virkistystoimintaa. OAJ:n paikallisyhdistyksiä on ympäri Suomea noin 290 ja niillä on yhteensä noin 450 jäsenyhdistystä. Suurin osa paikallisyhdistyksistä on kuntakohtaisia. Viime vuosien aikana on perustettu myös ns. työantajakohtaisia paikallisyhdistyksiä, joiden jäseniä ovat kaikki tietyn työnantajan palveluksessa olevat opettajat työpaikan sijainnista riippumatta. Tällä hetkellä toimii noin 20 tuollaista yhdistystä Luottamusmiehet Luottamusmies/pääluottamusmies on neuvottelujärjestön tai ammattiliiton valtuuttama tai niihin järjestäytyneiden työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luottamusmiesten asema perustuu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen keskinäisiin sopimuksiin ja työsopimuslakiin. Luottamusmiehet on usein osittain tai kokonaan vapautettu normaaleista työtehtävistään luottamustoimen hoitoon. Mikäli saman työnantajan palveluksessa on esimerkiksi eri yksiköissä tai toimipisteissä useita samaa järjestöä edustavia luottamusmiehiä, valitaan lisäksi kaikkia saman sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä edustamaan pääluottamusmies. Luottamusvaltuutetut edustavat työntekijöitä työpaikoilla, joissa ei ole työntekijäjärjestön ja työnantajapuolen väliseen sopimukseen perustuvaa luottamusmiestä. Kuntien, kuntayhtymien, valtion, yliopistojen ja Avaintaan järjestäytyneiden yksityisten päiväkotien palveluksessa olevien OAJ:n jäsenten luottamusmiehet toimivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO ry) luottamusmiehinä. Yksityisiä opetusalan työehtosopimuksia noudattavien OAJ:n jäsenten apuna ovat OAJ:n omat luottamusmiehet.

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 8 (27) Luottamusmiehen perustehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja lainsäädännön noudattamista työpaikoilla. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa valtakunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen tulkinnoista ja sopimuksessa sovittujen paikallisten järjestelyerien kohdentamisesta paikallisyhdistyksen määrittelemien tavoitteiden mukaan. Lisäksi he osallistuvat yhteistoimintaneuvotteluihin esimerkiksi organisaatiomuutoksissa tai muissa työhön liittyvissä asioissa. Luottamusmies on työyhteisössään vaikuttaja, joka tuo jäsenkunnan näkemyksen työnantajan ja työntekijöiden välisiin neuvottelutilanteisiin. Luottamusmiehen tehtävät: Valvoa virka- ja työehtosopimusten ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Ylläpitää työrauhaa. Neuvotella työnantajan kanssa henkilöstöä koskevista asioista, esim. palkkauksen järjestelyeristä. Osallistua työyhteisön kehittämiseen. Neuvoa yksittäisiä jäseniä työsuhteen ehtojen tulkintakiistoissa ja muissa työelämän ongelmatilanteissa. Tiedottaa edustamalleen henkilöstölle työsuhdetta ja palkkausta koskevista ajankohtaisista asioista. Välittää järjestöltä tai neuvottelujärjestöltä tulevaa informaatiota edustamilleen jäsenille. Olla mukana yhdistysten asettaessa omia sopimustavoitteitaan. Tärkeä osa luottamusmiesten tehtäväkenttää on osallistua myös neuvotteluihin, joissa ratkotaan yksittäisen jäsenen ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä jostain työsuhteeseen liittyvästä asiasta. Lisäksi luottamusmies edustaa jäsenistöä erilaisissa yhteistoiminnallisissa elimissä, joissa neuvotellaan muun muassa työelämän ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta ja työaikaan liittyviä kysymyksistä. Luottamusmiehet tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisyhdistysten puheenjohtajien ja hallituksen kanssa. Luottamusmies- ja työsuojelutehtävänhaltijoita on yhteensä noin Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä ovat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelun 1. ja 2. varavaltuutettu, työsuojelutoimikuntien jäsenet ja työsuojeluasiamiehet. Yhteistoimintahenkilöstön valinta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Kunta-alalla on lakia täydentävä sopimus. Työsuojeluvaltuutettu edustaa organisaation henkilöstöä työsuojeluyhteistoiminnassa ja neuvottelee työnantajan edustajien kanssa terveyteen ja turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös perehtyä toimialueensa työympäristöihin, työyhteisöihin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin sekä työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on myös kiinnittää henkilöstön huomiota työn terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäviin seikkoihin. Työntekijöiden tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan henkilöstöä terveys- ja turvallisuusasioissa viimeistään silloin, kun työntekijöiden määrä organisaatiossa on vähintään kymmenen. Lisäksi työnantajan on perustettava työsuojelutoimikunta vähintään 20 työntekijän organisaatioissa.

9 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 9 (27) Ellei toisin sovita, toimikunta perustetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunnan toimikausi voi olla enintään neljä vuotta. Toimikunnan jäsenmäärä on vähintään neljä, kahdeksan tai 12 riippuen työpaikan laadusta, laajuudesta ja olosuhteista. Neljännes toimikunnasta on työnantajan ja loput henkilöstön edustajia. Työsuojeluvaltuutetun lisäksi työpaikoille voidaan valita työsuojeluasiamiehiä. Työsuojeluasiamies toimii työsuojeluvaltuutetun apuna työpaikkaansa koskevissa asioissa. Työsuojeluvaltuutettu tekee työtä omalla toimialueellaan sen henkilöstön ja niiden työpaikkojen edustajana, jotka on määritelty paikallisessa työsuojelusopimuksessa hänen toimialueekseen. Pienillä työpaikoilla hän edustaa yleensä koko henkilöstöä. Työsuojeluvaltuutettu toimii kaikkien työntekijöiden hyväksi myös tilanteissa, joissa esim. kahden työntekijän intressit ovat vastakkaiset. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiesten tiivis yhteistyö on kannatettavaa. Työryhmän esitykset paikallisyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi Sopimuksissa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävän hoitamiseen varattua työaikaa on lisättävä, ennen kaikkea pienten ja keskisuurten työnantajien osalta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkauksellinen asema on turvattava. SIVISTA:n oppilaitosten sopimuksissa neuvotteluoikeuksista on päätetty siten, että ne ovat oppilaitoskohtaisella yhdistyksellä. Työryhmä esittää, että kaikkien sopimusneuvottelujen neuvotteluoikeudet ovat paikallisyhdistyksellä, joka delegoi tarvittaessa niitä eteenpäin, yliopistoja lukuun ottamatta. Selvitetään mahdollisuus käyttää eri koulutuksen järjestäjien kesken yhteisiä luottamusmiehiä. Tavoitteena on kokoaikaisten toimijoiden lisääminen mahdollistamalla eri koulutuksen järjestäjien kesken yhteisten luottamusmiesten käyttö. Koulutuksissa saadun tiedon siirtyminen paikallisesti on varmistettava, huomioiden erityisesti varaedustajat. Paikallisyhdistysten puheenjohtajien sekä hallitusten roolia edunvalvonnan toteuttamisessa on kasvatettava. Luottamusmiesten ja paikallisyhdistysten hallitusten tasapuolinen osallistuminen yhdistysten sopimustavoiteasetteluun paikallisia sopimuksia neuvoteltaessa on varmistettava. Järjestön keskustason tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja tuottaa yhdistysten käyttöön työkaluja edunvalvontatehtävän hoitamiseen. Alueiden tulee olla tietoisia järjestön päätöksistä ja linjauksista. Tuetaan opettajataustaisten henkilöiden hakeutumista ja valintaa työsuojelutehtäviin opetusja kasvatusalan työpaikoilla.

10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 10 (27) 4. Vaikuttaminen OAJ on valtakunnan tasolla asiantunteva ja kaikkia opettajaryhmiä edustava vahva ja arvostettu koulutuspoliittinen ja edunvalvonnallinen vaikuttaja. Vaikuttamistyö pohjautuu valtuustokaudeksi hyväksyttyyn tavoiteohjelmaan sekä hallituskaudeksi hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. OAJ on vahva vaikuttaja myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Koko jäsenkunnan alueellista edunvalvontaa ja vaikuttamista opetus- ja kasvatusalan kysymyksiin hoitaa koko maan laajuinen, kaikki jäsenryhmät yhteen kokoava alueyhdistysjärjestelmä. Opettajankoulutuspaikkakunnilla on tärkeää saada opiskelijaedustus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan. Alueyhdistyksillä ja paikallisyhdistyksillä on vastuu omasta vaikuttamisstrategiastaan, minkä tulee pohjautua valtuuston hyväksymään vaikuttamisstrategiaan. Alueen ja OAJ:n viestintäyksikön molemminpuolinen ja säännöllinen tiedottaminen/vuorovaikutus on tärkeää mahdollisimman oikea-aikaisen vaikuttamistyön onnistumiseksi alueella. Tietoisuus järjestön merkittävistä tiedottamisista ja ulostuloista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa alueiden oman toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Viestintäyksikön viestintäkellon seuraaminen OAJ:n jäsensivuilla on hyödyllistä tiedon saamiseksi. Vastaavasti alueen tapahtumista on hyvä tiedottaa järjestöä. Kyselystä saatujen vastausten mukaan oman alueen median ja valtakunnallisten ja paikallisten vaikuttajien sekä päättäjien kanssa tehtävälle yhteistyölle on hyvä luoda toimivat käytännöt. Tietoisuus järjestön vastaavista toiminnoista ja tapahtumista auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia Työnjako paikallis- ja alueyhdistysten sekä toimiston kesken Toimistosta puheenjohtaja ja edunvalvontaosasto vaikuttavat valtakunnallisesti keskeisiin päättäjiin, joita ovat mm. ministerit, valtiosihteerit ja erityisavustajat sekä ministeriöiden ja Opetushallituksen johtavat virkamiehet. Eduskunnassa eduskuntaryhmien johto, sivistysvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja sen sivistys- ja tiedejaosto sekä opettajataustaiset kansanedustajat ovat valtakunnallisen vaikuttamisen kohteina. Järjestö tekee yhteistyötä vaikuttamisessa keskeisten valtakunnallisten sidosryhmien kanssa. Niitä ovat esim. Akava ja sen jäsenliitot, EK, SAK, STTK, Kuntaliitto, KT, Amke, Arene, Unifi, KOL, Vanhempainliitto, SYL, SAMOK, SLL, AVIt, (sivistysvirkamiehet). Alueyhdistykset puolestaan vaikuttavat yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ensisijaisesti alueen toimijoihin, joista keskeisiä ovat oppilaitosten rehtorit ja muu johto, kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt (valtuutetut, kaupunginhallitus, keskeiset lautakunnat, valtuustoryhmien johtohenkilöt, yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimitusjohtajat ja hallitukset) sekä muut poliittiset toimijat, kuten alueen kansanedustajat ja heidän avustajansa, MEPit, puolueiden piiritoimijoita sekä elinkeinoelämän edustajat. Mikäli aluetoimijat tapaavat oman alueensa valtakunnan tason päättäjiä, on heidän hyvä olla etukäteen yhteydessä toimistoon sopiakseen tapaamisen asiasisällöistä. Alueellinen ja paikallinen media, niiden toimittajat ja erityisesti päätoimittajat (maakuntalehdet ja -toimitukset, paikallislehdet ja -radiot yms.) ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita, samoin maakuntaliitot, niiden johto, kuntayhtymien johto, AVIt, ELYt sekä Akavan aluetoimijat. Liitteenä olevassa Vaikuttamisen keinoja- asiakirjassa on vinkkejä vaikuttamistoimintaan (liite 3).

11 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 11 (27) Työryhmän esitykset vaikuttamistoiminnan tehostamiseksi alueella: Alueilla on vastuu omasta vaikuttamistoiminnastaan OAJ:n strategian pohjalta. Alueet tekevät oman vaikuttamisen toimintasuunnitelman, joka noudattaa järjestön vaikuttamisstrategian linjaa. Järjestön ja alueellisen toiminnan tehtävänjakoa vaikuttamistoiminnassa on edelleen selkeytettävä. Aluetoimijoille on annettava ennakkotietoa järjestön merkittävistä ulostuloista. Alueella on määriteltävä konkreettiset toimenpiteet, joilla lisätään tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Aluetoimijoiden on pidettävä säännöllisesti yhteyttä alueen valtakunnallisiin sekä paikallisiin päättäjiin, paikalliseen mediaan ja virkamiehiin sekä mahdollisuuksien mukaan yhdistyksiin ja järjestöihin, keskeisiin elinkeinoelämän edustajiin ja muihin näkyviin vaikuttajiin. Alueyhdistysten toimintasuunnitelmassa on huomioitava alueellisten ja paikallisten tapahtumien järjestäminen yhteistyötahoille sekä jäsenistölle. Alueyhdistysten tiedottamiselle on luotava toimiva ja säännöllinen käytäntö. Opettajankoulutuspaikkakunnilla tulee huomioida opettajaopiskelijaedustus hallituksissa tai jaostoissa tarvittaessa. 5. Viestintä OAJ:n viestintää ollaan parhaillaan uudistamassa. Viestinnän uudistuksessa huomioidaan mahdollisimman paljon myös alueviestinnän tarpeet edunvalvonnan näkökulmasta. Viestinnän osuutta työstetään yhdessä viestintätyöryhmän kanssa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Alueiden on mahdollista saada viestinnällistä apua ja tukea toimintaansa, tähän on nimetty vastuu- ja yhteyshenkilöksi viestintäjohtaja. Viestintäyksikön osallistumisen alueella tapahtuvaan koulutukseen ja tilaisuuksiin on oltava järjestön linjauksen mukaista. Kaiken kaikkiaan alueviestinnän kehittämisessä edetään vuorovaikutteisuuden periaatteella. Myös toimistolle tarvitaan tietoa alueiden tarpeista, toiveista ja ajankohtaisista asioista. Toimiston viestintäyksikkö pystyy harvassa asiassa antamaan kaikille sopivia, yhteisiä kaavioita viestinnän edistämisestä. Alueiden tarpeet ja ongelmat ovat kovin erilaisia, joten viestintäkoulutuksen räätälöinti on paras etenemistapa. Valmiiden ja kaikille yhteisten toimintamallien tarjoaminen on joskus mahdollista, esimerkiksi kevään 2014 ulkoasu-uudistuksen ohjeistuksessa. Tuolloin alueyhdistyksillä on myös mahdollisuus ladata omille verkkosivuilleen CSS-tiedostona OAJ:n verkkosivujen uuden ilmeen sukuinen ulkoasu. Verkkosivujen Aktiivit-osiosta löytyy toimiston viestintäyksikön käyttämä vuosikello, jota alueet voivat mahdollisuuksiensa ja halujensa mukaan hyödyntää omassa viestinnässään. Jatkossa aluetoimijoiden yhteisissä koulutustilaisuuksissa kiinnitetään huomiota mm. sosiaalisen median taitoihin. Viestintätoiminnassa on otettava huomioon myös vieraskieliset jäsenet ja jäsenhankinta. Tulevaisuudessa OAJ:n esite julkaistaan myös englanninkielisenä, mahdollisesti muillakin kielillä. Se ilmestyy sähköisenä OAJ:n verkkosivuilla Työryhmän esitykset viestintätoiminnan kehittämiseksi: Alueyhdistysten viestintätoimintaa tuetaan nykyistä tehokkaammin. Alueella seurataan säännöllisesti Viestinnän vuosikelloa.

12 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 12 (27) Alueyhdistykset pitävät säännöllistä yhteyttä alueen viestimiin ja mediaan. Eritasojen viestinnän on oltava läpinäkyvää ja sisältöjen yhteneviä. Alueille annetaan tieto keskeisistä viestittävistä teemoista hyvissä ajoin. OAJ:n keskustason suurten viestintäulostulojen yhteydessä tulisi alueyhdistysten puheenjohtajia ja alueasiamiehiä informoida ulostulojen sisällöstä etukäteen mahdollisimman usein. Tiedottamisen ulkoasun yhdenmukaisuuteen OAJ:n toiminnan eri tasoilla (verkkosivut, tiedotteet, logojen käyttö ) on hyvä kiinnittää huomiota. Alueiden viestintäosaamista kehitetään mm. koulutuksella ja hyviä käytäntöjä kierrättämällä. Viestinnässä on otettava huomioon monimuotoinen (myös eri kieliryhmiin kuuluvat) jäsenkunta ja jäsenhankinta. 6. Koulutus OAJ järjestää vuosittain noin 100 keskustasolta organisoitua koulutustilaisuutta. Keskustason järjestämissä koulutuksissa koulutetaan pääsääntöisesti järjestön luottamustehtävissä toimivia tehtävänhaltijoita. Lisäksi järjestön alue- ja paikallistasolla järjestetään huomattava määrä koulutustilaisuuksia. OAJ:n tavoiteohjelmassa ( ) ja toimintasuunnitelmassa ( ) määritellään, että OAJ:n koulutusrooleja eri tasojen (valtakunnan, alue- ja paikallistaso) välillä selkiytetään. Koulutusten selkiyttämisprosessi on alkanut keväällä 2012 ja toteutettu yhteistyössä aktiivitoimijoiden kanssa. Työn tuloksena on syntynyt tämän asiakirjan liitteenä oleva asiakirja koulutusrooleista. Tärkeää on huomioida, ettei valtakunnallisen ja alueellisen koulutuksen järjestämisessä ole päällekkäisyyttä, koulutuskalenterin hyödyntäminen alueen koulutussuunnittelussa on oleellista. Tämän raportin liitteenä (liite 4) olevassa OAJ:n koulutusroolit -asiakirjassa on kerrottu, mikä koulutus kuuluu valtakunnan tasolle ja mikä alueelle ja sitä kautta paikalliselle tasolle. Samoin liitteessä määritellään, kuka vastaa koulutuksesta. OAJ:n asiantuntijoita voi käyttää alueilla järjestettävissä koulutuksissa myös etäyhteyden kautta. Alueellinen ja paikallinen koulutusohjelma täydentää valtakunnallista koulutusohjelmaa. Kaikissa koulutuksissa saatu tieto on vietävä eteenpäin, uusia ja varatoimijoita unohtamatta. Työryhmän esitykset koulutuksen kehittämiseksi: Koulutuksella on varmistettava toimijoiden riittävä tieto- ja taitotaso. Koulutuksiin osallistuvien henkilöiden on jaettava koulutuksissa saamansa tieto ja koulutusmateriaalia muille toimijoille. Luottamustehtävien haltijoiden varaedustajien osaaminen on varmistettava esim. koulutuksella. Etäkokous- ja koulutusmahdollisuuksia on otettava käyttöön. Mahdollisuus järjestää nykymuotoiset alueelliset luottamusmiesten neuvottelupäivät tulevaisuudessa alueyhdistysalueilla on selvitettävä. Samoin se, että neuvottelupäiville kutsuttaisiin kaikki alueen luottamusmiehet sopimusalasta riippumatta. Aluetoimijoiden koulutusten työtapoja tulee kehittää entistä vuorovaikutteisemmiksi. Aluetoimijoiden verkostoitumista keskenään on tehostettava vertaistuen saamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

13 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 13 (27) 7. Avustukset ja rahoitus OAJ tukee taloudellisesti alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten edunvalvontatyötä valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa. Alueyhdistykset saavat vuosittain järjestön hallituksen päätösten mukaisesti alueyhdistysavustusta. Paikallisyhdistysten edunvalvontatoimintaa tuetaan vuosittain maksettavalla edunvalvonta-avustuksella. OAJ:n avustusjärjestelmän tarkoituksena on kohdistaa alueille ohjatut taloudelliset resurssit siten, että resursseja on riittävästi käytettävissä siellä missä niille on edunvalvonnallisista syistä eniten tarvetta. Hallitus seuraa alueyhdistysten rahankäyttöä aktiivisesti ja tekee päätöksiä rahoituksen kohdentamisesta ja rahoitusjärjestelmän kehittämisestä siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin toiminnan tarpeita. OAJ:n valtakunnan tasolta tulevan alueyhdistystuen tulee olla riittävän suuri, jotta alueyhdistyksen oma jäsenmaksu pysyy kaikilla alueilla kohtuullisena. Kyselystä saadun tiedon mukaan avustuksilla on turvattava alueiden toimintamahdollisuudet. Toiminnan edellytys on avustusten maksun säännöllisyys ja ajantasaisuus. Pyrittäessä tarkoituksenmukaiseen avustus- ja rahoitusjärjestelmään tavoitteena on yksittäistä jäsentä paremmin ja yhdenvertaisemmin kohteleva jäsenmaksu- ja rahoitusperiaate. Koko avustus- ja rahoitusjärjestelmän tarkastelu ja mahdolliset muutokset järjestelmässä voivat vaikuttaa yhdistysrakenteeseen ja sen kehittämiseen. Kokonaisjäsenmaksun suuruusluokka on pidettävä kilpailukykyisenä. Nykyisten alueyhdistysten jäsenmaksun vaihteluväli on 0 0,05 %, tavoitteena on saada vaihteluväli pienemmäksi. Työryhmän linjaukset ja esitykset avustus- ja rahoitustoiminnan kehittämiseksi: Rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen. Järjestön on seurattava rahoituksen kohdentumista eri toimintoihin, huomioiden edunvalvonnalliset tarpeet ja tavoitteet. Jäseniltä kerättävän jäsenmaksun on oltava suuruusluokaltaan sellainen, että OAJ säilyy kilpailukykyisenä järjestäytymisen vaihtoehtona. Yhdistyksille maksettavien avustusten oikea-aikaisuutta on parannettava. Mikäli yhdistyksille maksettavien avustusten määräytymis- ja jakoperiaatteita muutetaan merkittävästi, tulee tästä tiedottaa yhdistyksiä hyvissä ajoin ennen muutoksen voimaantuloa. Yhdistyksillä on oltava mahdollisuus huomioida mahdolliset muutokset taloutensa suunnittelussa. Hallitus tarkastelee jatkossa säännöllisesti alueyhdistysten tilinpäätöstietoja. 8. Järjestörakenne OAJ:n nykyinen järjestörakenne koostuu ainakin neljästä tasosta: valtakunnallinen, alueellinen ja usein 2-portainen paikallinen taso. Valtakunnallinen taso koostuu OAJ:n valtuustosta, hallituksesta ja niiden ohjauksessa toimivasta keskustoimistosta sekä valtakunnallisista piireistä ja yhdistyksistä. Aluetason muodostavat alueyhdistykset jäsenyhdistyksineen. Paikallinen taso muodostuu paikallisyhdistyksistä ja niiden opettajaryhmäkohtaisista jäsenyhdistyksistä.

14 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 14 (27) Valtakunnallisten yhdistysten jäsenenä on paikallisesti tai alueellisesti toimivia yhdistyksiä. Alueyhdistyksen muodostavat pääsääntöisesti alueen paikallisyhdistykset. Lisäksi järjestörakenteessa on useita poikkeuksia, jotka eri tavoin eroavat tässä esitellystä järjestörakennemallista. Nykyisen järjestörakenteen monikerroksisuus aiheuttaa päällekkäisyyttä toiminnassa. Samat henkilöt toimivat sekä opettajaryhmäkohtaisissa että paikallis- ja alueyhdistyksissä. Heillä on usein samoja tehtäviä monella eri tasolla. Moniportaisessa järjestörakenteessa toimijoiden voimavarat hupenevat moninkertaisen hallinnon ylläpitämiseen. Tämän raportin esityksissä työryhmä on keskittynyt alue- ja paikallistason järjestörakenteen kehittämiseen. Työryhmän mielestä työnantajakohtaisiin yhdistyksiin siirtyminen on edunvalvonnallisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Työnantajakohtainen yhdistys käy neuvotteluja sopimusaloittain saman työnantajan palveluksessa olevien osalta. Muutokset OAJ:n toimintaympäristössä edellyttävät järjestörakenteen kehittämistä. Yhdistysrakenteen täytyy olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen, unohtamatta eri opettajaryhmien ammattiidentiteettiä. Alueyhdistyksille tulee turvata tehokkaan alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan edellytykset. Työryhmän näkemyksen mukaan järjestörakennetta on kevennettävä kohti kolmen portaan mallia. Todellinen keventäminen voi tapahtua paikallisella tasolla siten, että lähtökohta olisi pääsääntöisesti työnantajakohtaisuus. Tavoitteena on keventää rakennetta siten, että paikallisella tasolla on vain yksi porras ja että kaikkien opettajaryhmien edunvalvonta on mahdollista hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti on huomioitava edunvalvonnallisessa katveessa olevat opettajaryhmät ja niiden neuvotteluoikeuksien turvaaminen. Näitä ovat esimerkiksi pienissä erillisissä yksityisissä yksiköissä työskentelevät opettajat sekä isäntäkuntamallin mukaan (esim. maakunnan laajuiset alueet) järjestetyn toiminnan piirissä olevat opettajat. Kaikkien opettajaryhmien realistiset mahdollisuudet toimia alueellisesti ja paikallisesti täytyy turvata, mikäli yhdistysrakennetta kevennetään kolmen portaan mallia kohden. Samalla jäsenen järjestäytyminen valtakunnalliseen yhdistykseen on varmistettava. Työryhmän teettämän kyselyn mukaan niin valtakunnan-, alue- kuin paikallistason toimijoiden mielestä järjestörakenteen keventäminen on tarpeellista. Keventämisellä halutaan irti päällekkäisistä toiminnoista paikallisella tasolla, samalla vapautuisi resursseja tehokkaampaan toimintaan. Työryhmän esitykset järjestörakenteen kehittämiseksi: OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen, huomioiden eri opettajaryhmien ammatti-identiteetti. OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siirtymällä kolmiportaiseen järjestön yhdistysrakenteeseen, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotka kuuluvat alueyhdistyksiin.

15 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 15 (27) Lopuksi Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän lähtökohtana on ollut alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan tehostaminen. Työryhmän tehtävänä on ollut kirkastaa alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan työnjakoa. Työryhmä totesi, että tehtävänannolla on linkityksiä valtakunnan tason toiminnan kehittämiseen, mutta valtakunnan tason toiminnan tarkastelu ei kuulunut tehtävänantoon, joten se rajattiin työryhmän työn ulkopuolelle. Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän toimeksianto oli varsin laaja. Työskentelyn edetessä kävi selväksi, että työtä pitäisi jatkaa seuraavalla hallituskaudella. Taloudellinen tilanne ja lähivuosina tapahtuvat toimintaympäristön muutokset lisäävät painetta järjestön kokonaisvoimavarojen tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen ja järjestörakenteen uudistamiseen. Mahdollinen järjestörakenneuudistus on toteutuessaan merkittävä muutos nykytilaan. Työryhmä edellyttää, että mahdollinen rakenteellinen uudistaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kolmiportaisuuteen siirtyminen olisi merkittävä muutos ja vaatii toteutuessaan tarkkaa suunnittelua ja valtuuston päätöksen. Seuraavalle työryhmälle jää yhdistysrakenteen jatkotyöstäminen ja yksityiskohtaisempiin reunaehtoihin kantaa ottaminen. Yksityiskohtaisempi tarkastelu jäsenryhmittäin eri alueiden ja yhdistysten näkökulmasta seuraavalle työryhmälle Jatkotyö tulee tehdä laajassa yhteistyössä. Työryhmään on syytä ottaa jatkossakin mukaan kaikkien valtakunnallisten piirien edustajat ja lisäksi FSL:n edustus.

16 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 16 (27) Liite 1 Työryhmän toimenpide-esitykset edunvalvonnan tehostamiseksi Alueellinen edunvalvonta Työryhmän esitykset alueyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi: OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen ja ottaa huomioon eri opettajaryhmien ammatti-identiteetti. Aluetoimijoiden saatavuus myös tulevaisuudessa on turvattava esim. vahvistamalla alueyhdistysten edunvalvontaprofiilia, tekemällä toimintaa tunnetuksi, ottamalla huomioon varahenkilöiden sitouttaminen ja koulutus sekä monipuolinen ikärakenne ja kokemus. Hyödynnetään NOPE-kurssin käyneitä ja otetaan opiskelijat varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan. Uusien toimijoiden mentorointi ja hiljaisen tiedon siirto sekä koulutus. OAJ:n toimiston tulee tukea alueyhdistysten toimintaa ja tuottaa yhdistysten sekä alueasiamiesten käyttöön työkaluja edunvalvontatehtävän hoitamiseen. Alueita tulee tiedottaa järjestön päätöksistä ja linjauksista ja omalta osaltaan toteuttaa niitä. Koulutuksissa saadun tiedon ja taidon siirtyminen alueille on varmistettava erityisesti varaedustajat huomioiden. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien roolia edunvalvonnan toteuttamisessa yhdessä alueasiamiehen kanssa on kasvatettava. Alueyhdistykset voivat halutessaan ostaa työaikaa puheenjohtajalle. Alueasiamiesjärjestelmä Työryhmän esitykset alueasiamiestoiminnan kehittämiseksi: Alueasiamiestoiminta tulee vakiinnuttaa järjestön hallituksen linjausten mukaisesti. Alueasiamies toimii kiinteässä yhteistyössä järjestön hallituksen kanssa. Järjestön hallituksen ja alueasiamiehen vuorovaikutusta tulee vahvistaa, esim. järjestämällä säännöllisiä tapaamisia. Alueasiamies ja alueyhdistyksen puheenjohtaja muodostavat työparin, joka yhdessä alueyhdistyksen hallituksen kanssa koordinoi alueen edunvalvontaa. Alueasiamiehet laativat yhdessä alueyhdistyksen hallituksen kanssa oman työsuunnitelmansa. Laatimisen tueksi tehdään mallipohja toimistolla. Alueasiamies käy vuosittain sparrauskeskusteluja toimiston kanssa. Alueasiamiesten keskinäistä verkostoitumista on lisättävä esim. teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia parantamalla. Alueyhdistykset voivat ostaa tarpeen mukaan lisää aikaa tehtävän hoitoon OAJ:n keskustason kustantaman yhden päivän lisäksi. Alueasiamiehen tehtävänä ei ole organisoida alueellisia luottamusmiespäiviä.

17 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 17 (27) Paikallinen edunvalvonta Työryhmän esitykset paikallisyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi Sopimuksissa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävän hoitamiseen varattua työaikaa on lisättävä, ennen kaikkea pienten ja keskisuurten työnantajien osalta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkauksellinen asema on turvattava. SIVISTA:n oppilaitosten sopimuksissa neuvotteluoikeuksista on päätetty siten, että ne ovat oppilaitoskohtaisella yhdistyksellä. Työryhmä esittää, että kaikkien sopimusneuvottelujen neuvotteluoikeudet ovat paikallisyhdistyksellä, joka delegoi tarvittaessa niitä eteenpäin, yliopistoja lukuun ottamatta. Selvitetään mahdollisuus käyttää eri koulutuksen järjestäjien kesken yhteisiä luottamusmiehiä. Tavoitteena on kokoaikaisten toimijoiden lisääminen mahdollistamalla eri koulutuksen järjestäjien kesken yhteisten luottamusmiesten käyttö. Koulutuksissa saadun tiedon siirtyminen paikallisesti on varmistettava, huomioiden erityisesti varaedustajat. Paikallisyhdistysten puheenjohtajien sekä hallitusten roolia edunvalvonnan toteuttamisessa on kasvatettava. Luottamusmiesten ja paikallisyhdistysten hallitusten tasapuolinen osallistuminen yhdistysten sopimustavoiteasetteluun paikallisia sopimuksia neuvoteltaessa on varmistettava. Järjestön keskustason tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja tuottaa yhdistysten käyttöön työkaluja edunvalvontatehtävän hoitamiseen. Alueiden tulee olla tietoisia järjestön päätöksistä ja linjauksista. Tuetaan opettajataustaisten henkilöiden hakeutumista ja valintaa työsuojelutehtäviin opetusja kasvatusalan työpaikoilla. Vaikuttaminen Työryhmän esitykset vaikuttamistoiminnan tehostamiseksi alueella: Alueilla on vastuu omasta vaikuttamistoiminnastaan OAJ:n strategian pohjalta. Alueet tekevät oman vaikuttamisen toimintasuunnitelman, joka noudattaa järjestön vaikuttamisstrategian linjaa. Järjestön ja alueellisen toiminnan tehtävänjakoa vaikuttamistoiminnassa on edelleen selkeytettävä. Aluetoimijoille on annettava ennakkotietoa järjestön merkittävistä ulostuloista. Alueella on määriteltävä konkreettiset toimenpiteet, joilla lisätään tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Aluetoimijoiden on pidettävä säännöllisesti yhteyttä alueen valtakunnallisiin sekä paikallisiin päättäjiin, paikalliseen mediaan ja virkamiehiin sekä mahdollisuuksien mukaan yhdistyksiin ja järjestöihin, keskeisiin elinkeinoelämän edustajiin ja muihin näkyviin vaikuttajiin. Alueyhdistysten toimintasuunnitelmassa on huomioitava alueellisten ja paikallisten tapahtumien järjestäminen yhteistyötahoille sekä jäsenistölle. Alueyhdistysten tiedottamiselle on luotava toimiva ja säännöllinen käytäntö. Opettajankoulutuspaikkakunnilla tulee huomioida opettajaopiskelijaedustus hallituksissa tai jaostoissa tarvittaessa.

18 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 18 (27) Viestintä Työryhmän esitykset viestintätoiminnan kehittämiseksi: Alueyhdistysten viestintätoimintaa tuetaan nykyistä tehokkaammin. Alueella seurataan säännöllisesti Viestinnän vuosikelloa. Alueyhdistykset pitävät säännöllistä yhteyttä alueen viestimiin ja mediaan. Eritasojen viestinnän on oltava läpinäkyvää ja sisältöjen yhteneviä. Alueille annetaan tieto keskeisistä viestittävistä teemoista hyvissä ajoin. OAJ:n keskustason suurten viestintäulostulojen yhteydessä tulisi alueyhdistysten puheenjohtajia ja alueasiamiehiä informoida ulostulojen sisällöstä etukäteen mahdollisimman usein. Tiedottamisen ulkoasun yhdenmukaisuuteen OAJ:n toiminnan eri tasoilla (verkkosivut, tiedotteet, logojen käyttö ) on hyvä kiinnittää huomiota. Alueiden viestintäosaamista kehitetään mm. koulutuksella ja hyviä käytäntöjä kierrättämällä. Viestinnässä on otettava huomioon monimuotoinen (myös eri kieliryhmiin kuuluvat) jäsenkunta ja jäsenhankinta. Koulutus Työryhmän esitykset koulutuksen kehittämiseksi: Koulutuksella on varmistettava toimijoiden riittävä tieto- ja taitotaso. Koulutuksiin osallistuvien henkilöiden on jaettava koulutuksissa saamansa tieto ja koulutusmateriaalia muille toimijoille. Luottamustehtävien haltijoiden varaedustajien osaaminen on varmistettava esim. koulutuksella. Etäkokous- ja koulutusmahdollisuuksia on otettava käyttöön. Mahdollisuus järjestää nykymuotoiset alueelliset luottamusmiesten neuvottelupäivät tulevaisuudessa alueyhdistysalueilla on selvitettävä. Samoin se, että neuvottelupäiville kutsuttaisiin kaikki alueen luottamusmiehet sopimusalasta riippumatta. Aluetoimijoiden koulutusten työtapoja tulee kehittää entistä vuorovaikutteisemmiksi. Avustukset ja rahoitus Työryhmän linjaukset ja esitykset avustus- ja rahoitustoiminnan kehittämiseksi: Rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen. Järjestön on seurattava rahoituksen kohdentumista eri toimintoihin, huomioiden edunvalvonnalliset tarpeet ja tavoitteet. Jäseniltä kerättävän jäsenmaksun on oltava suuruusluokaltaan sellainen, että OAJ säilyy kilpailukykyisenä järjestäytymisen vaihtoehtona. Yhdistyksille maksettavien avustusten oikea-aikaisuutta on parannettava. Mikäli yhdistyksille maksettavien avustusten määräytymis- ja jakoperiaatteita muutetaan merkittävästi, tulee tästä tiedottaa yhdistyksiä hyvissä ajoin ennen muutoksen voimaantuloa. Yhdistyksillä on oltava mahdollisuus huomioida mahdolliset muutokset taloutensa suunnittelussa. Hallitus tarkastelee jatkossa säännöllisesti alueyhdistysten tilinpäätöstietoja.

19 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 19 (27) Järjestörakenne Työryhmän esitykset järjestörakenteen kehittämiseksi: OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen, huomioiden eri opettajaryhmien ammatti-identiteetti. OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siirtymällä kolmiportaiseen järjestön yhdistysrakenteeseen, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotka kuuluvat alueyhdistyksiin.

20 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 20 (27) Liite 2 Alueellisesta sopimusedunvalvonnasta Palkkausjärjestelmien kehittäminen Aa: käynnistää ja seuraa KVTES-opas olemassa OVTES-opas tulossa OAJ:n kotisivut valmistumassa Neuvoteltava jokaisessa kunnassa ja ky:ssä Koskee kaikkia koulumuotoja ja päiväkoteja Yksityisissä oppilaitoksissa vastaavasti Työaikakokeilut Aa: aktivoi Kokeiluja voimassa kaikilla sopimusaloilla OVTES:n kokeiluliiteet KT:n lopo-valtuutus voimassa OAJ:n kotisivut valmistumassa Hankkeita vireille, jos otollista maaperää Lomautukset ja leikkaukset Aa: valvoo, että toimitaan OAJ:n kotisivut Paikallisesti vaikutetaan, valitetaan, kannellaan, yhteydessä toimistoon Järjestelyeräneuvottelut Aa: valvoo, että menettelytapoja noudatetaan OAJ:n kotisivut Yhdistys päättää tavoitteista, kustannukset lasketaan ja käydään todelliset neuvottelut Määräaikaiset palvelussuhteet Aa: valvoo, että laittomuuksien osalta toimitaan OAJ:n kotisivut Paikallisesti selvitetään, ilmoitetaan toimistolle ja toimitaan

21 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 21 (27) Paikalliset sopimukset Aa: aktivoi Paremmin sopiminen aina mahdollista OAJ:n kotisivut Sopimusten noudattamisen valvonta Aa: jos tulee tietoon, niin valvoo Tiedotus Aa: valvoo, että paikallisesti ja alueellisesti tiedotetaan

22 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 22 (27) Liite 3 Vaikuttamiskeinoja alueella ajatuksia lobbauksesta Asialle, johon halutaan vaikuttaa, on saatava julkisuutta. Säännöllinen yhteydenpito oman alueen mediaan, päätoimittajiin ja toimittajiin helpottaa asioiden läpimenoa mediassa. Vaikuttaminen kohdistetaan niihin henkilöihin ja tahoihin joilla on valta päättää kyseessä olevasta asiasta, kunnanvaltuutetut, valtuustoryhmien johtohenkilöt, keskeiset lautakunnat, alueen kansanedustajat ja virkamiehet. Yhteistyö esim. vanhempainyhdistysten, oppilas- ja opiskelijakuntien, järjestöjen, AVI:n ja ELY:n kanssa edesauttaa vaikuttamisessa. Mukanaolo Akavan alueverkostossa on oleellista. Mahdollisia käytäntöjä vaikuttamistoimintaan Toimintasuunnitelmassa huomioitava vaikuttamiskeinot ja tapahtumat. Säännöllisesti toistuvat tilaisuudet ja tapahtumat. Lukukausittain ja lukuvuosittain toistuvat tapaamiset Maailman opettajapäivän tilaisuus Teemapäivät, esim. päättäjien koulupäivä, varhaiskasvatuspäivä, kodin ja koulun päivä Seminaarit, erilaisin aihein. Päättäjien kutsuminen erilaisiin yksittäisissä oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuviin juhliin tms.

23 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 23 (27) Liite 4 OAJ:n koulutusroolisuositukset OAJ:n hallitus on kokouksessaan 32/ ( ) hyväksynyt tämän asiakirjan Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportin liitteenä. Taustaa OAJ:n alueyhdistysjärjestelmä on ollut koko maan kattava vuoden 2013 alusta lähtien. Alueyhdistysten tehtäväkenttää määriteltäessä yhtenä keskeisenä osa-alueena on alueyhdistysten koulutustoiminta. OAJ:n koulutuksen tavoitteena on opetusalan edunvalvontaa ja järjestötoimintaa tukevien tietojen, taitojen ja asenteiden edistäminen. Tämän tavoitteen tarkoituksenmukainen saavuttaminen on alueyhdistysjärjestelmän syntymisen jälkeen edellyttänyt eri toimintatasojen koulutusroolien selkiyttämistä. OAJ:n tavoiteohjelmassa ( ) ja toimintasuunnitelmassa ( ) onkin määritelty, että OAJ:n koulutusrooleja eri tasojen (valtakunnan, alue- ja paikallistasot) välillä selkiytetään. Selkiyttämisprosessi on viety läpi eri tasojen toimijoiden kanssa yhteistyössä ja asiakirjan pohjana on yhteistyön pohjalta syntynyt aineisto. Tämän asiakirjan taustalla on ajatus siitä, että alueiden erilaisuus ohjaa myös koulutusroolien muotoutumista alue- ja paikallistasojen välillä. Alueyhdistysten tehtäviin kuuluu koulutuksellisen työnjaon selvittäminen alueellaan sekä paikallistason koulutustoiminnan seuranta. Keskustasolta puolestaan koordinoidaan alueiden kokonaisuutta, eli vuosittain alueyhdistyksiltä kootaan tiedot koulutuskokonaisuuksista ko. alueyhdistyksen sekä paikallisyhdistysten ja niiden jäsenyhdistysten koulutuksista. Kaikilla koulutustasoilla huomioidaan eri opettajaryhmien erityistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Alue- ja paikallistason koulutukset muodostavat kokonaisuuden, joka vastaa alueen keskeisten toimijoiden osaamistarpeiden tyydyttämisestä. Tässä asiakirjassa otetaan huomioon OAJ:n ydintoiminnan eli edunvalvonnan kannalta keskeiset koulutukset, näiden lisäksi alue- ja paikallistasot voivat luonnollisesti kouluttaa ja virkistää jäsenistöään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän asiakirjan pohjalta koulutuskokonaisuuden kehittämistä jatketaan alue- ja paikallistason koulutusten tuki- ja toimintamuotoja selkiyttämällä. Näiden suositusten liitteessä 1 on lisäksi prosessin aikana esiin nousseita näkökulmia ja toimenpide-ehdotuksia, jotka kehittämistyössä otetaan huomioon. Valtakunnan tason koulutusrooli/ OAJ:n toimisto sekä valtakunnalliset yhdistykset ja piirit 1. OAJ:n toimisto Tavoite Edunvalvontaa ja järjestötoimintaa tukevien tietojen, taitojen ja asenteiden edistäminen siten, että järjestön tavoitteet toteutuvat kentällä mahdollisimman yhdenmukaisesti ja laadukkaasti ja että työ- ja virkaehtosopimuksiin, koulutuspolitiikkaan ja opetusalan lainsäädäntöön sekä järjestötoimintaan liittyvä osaaminen on tasaisen vahvaa keskeisten toimijoiden parissa. Edunvalvonnalla tarkoitetaan tässä sekä sopimusedunvalvontaa että koulutuspoliittista edunvalvontaa. Keskeisiksi toimijoiksi keskustason koulutuksen näkökulmasta luetaan erityisesti OAJ:n jäsenyhdistysten puheenjohtajat, alueasiamiehet, luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta sekä työsuojeluvaltuutetut. Pääasialliset kohderyhmät - OAJ:n jäsenyhdistysten puheenjohtajat - alueasiamiehet - luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta - työsuojeluvaltuutetut - opetusalan johto