PIENTEN TILAAJAYRITYSTEN KÄYTTÄMÄT KIINTEISTÖPALVELUNTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN TILAAJAYRITYSTEN KÄYTTÄMÄT KIINTEISTÖPALVELUNTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIT"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 65 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 65 Espoo 2007 TKK-RTA-S65 PIENTEN TILAAJAYRITYSTEN KÄYTTÄMÄT KIINTEISTÖPALVELUNTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIT Niko Penttinen Jukka Puhto

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 65 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 65 Espoo 2007 TKK-RTA-S65 PIENTEN TILAAJAYRITYSTEN KÄYTTÄMÄT KIINTEISTÖPALVELUNTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIT Niko Penttinen Jukka Puhto Helsinki University of Technology Department of Civil and Environmental Engineering Laboratory of Construction Economics and Management Teknillinen korkeakoulu Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Rakentamistalouden laboratorio

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh. (09) Fax (09) TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Picaset Oy Helsinki painos

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄSIVU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto/ Rakentamistalous Tekijät Niko Penttinen, Jukka Puhto Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Julkaisun nimi PIENTEN TILAAJAYRITYSTEN KÄYTTÄMÄT KIINTEISTÖPALVELUNTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIT Tiivistelmä Palveluntuottajan valintatilanteessa käytettävät arviointiperusteet ja kriteerit vaihtelevat suuresti tilaajaorganisaatiosta ja kohteesta riippuen. Yritysten välisissä palveluhankinnoissa palveluntuottajan valintaperusteena käytetään useimmiten joko halvinta hintaa tai kokonaistaloudellisuutta. Kokonaistaloudellisuuden käyttö valintaperusteena on lisääntynyt tilaajien osto-osaamisen kasvamisen myötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia valintakriteereitä pienet palveluntilaajayritykset käyttävät kiinteistöpalveluhankinnoissa. Taustatutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena ja työn empiirinen tutkimusosa verkkopohjaisella kyselyllä isännöitsijäyrityksille- ja yhteisöille. Kyselyn vastaajat olivat hyvin yksimielisiä tärkeimmistä hintaerojen aiheuttajista. Työnjohdon ja huoltomiesten resurssimitoitus olivat yhdessä kaluston resurssimitoituksen kanssa kolme selvästi tärkeimmäksi koettua tekijää. Resurssikysymykset nousivat pääosaan myös laatuerojen syitä etsittäessä. Kohdekohtainen huoltomiesten, työnjohdon ja kaluston resurssimitoitus olivat kolme tärkeimmiksi pisteytettyä. Käsitykset kiinteistönhoitoyrityksen yhteistyötavoista tilaajan kanssa nousi arvostetuimmaksi tekijäksi tilaajien toimintaa ja valintakriteereitä kartoitettaessa. Pienten tilaajayritysten kiinteistönhoidon hankinnan keskeisiksi ongelmiksi koettiin tarjousten heikko laatu tai jopa suoranainen virheellisyys. Tietyn asteinen hankintaprosessin ja arviointikriteereiden yhtenäistäminen selkiyttäisi molempien sopimusosapuolien toimintaa ja saattaisi karsia hankintatilanteissa syntyviä epäselvyyksiä ja riitautumisia. Tilaajat eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan kriteerien henkilökohtaisesta valintamahdollisuudesta, sillä se asettaa palvelutarpeen kohdekohtaisen räätälöintimahdollisuuden vaakalaudalle. Asiasanat (avainsanat) ja luokat kiinteistöpalvelut, palveluntuottajan valintakriteerit, isännöitsijätoimistot Paikka Espoo ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) (PDF) Vuosi 2007 URL (verkko-osoite) Sivumäärä 37 Julkaisun kieli suomi ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-S65 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) Tiivistelmän kieli suomi

5 ESIPUHE Tämä työ julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratorion Palveluntuottajan valintaan vaikuttavat tekijät liike-elämän palveluissa (PATA) tutkimusta, jonka tavoitteena on palveluntuottajan valintamenettelyn viitekehyksen kehittäminen. Tämän osatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää millaisia valintakriteereitä pienet palveluntilaajayritykset käyttävät kiinteistöpalveluhankinnoissa. PATA-tutkimushankkeen päärahoittajana on toiminut Tekes. Lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneet useat yritykset, joiden edustajista on myös muodostettu tutkimuksen johtoryhmä. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Satu Haaparanta Tekes Jani Nieminen Sato Matti Heinonen SKV Pekka Hapuoja Helsingin kaupungin tilakeskus Thomas Hollfast Wärtsilä Maarit Leppänen ISS Palvelut Jyrki Kalavainen VTT Raija Valtiala TKK Kari Kangasmaa Pohjola Heimo Valtonen Senaatti-kiinteistöt Sirpa Kokki Yleisradio Seppo Korhonen SOK Pekka Metsi Pöyry Building Services Tämän tutkimuksen suunnittelusta ja ohjauksesta on vastannut Rakentamistalouden laboratorion tutkimuspäällikkö, diplomi-insinööri Jukka Puhto. Tutkimusaineiston keräämisestä, analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta on vastannut tekn.yo. Niko Penttinen. Tutkimuspäällikkö TkL, KTM Juha-Matti Junnonen ja tutkija DI Markku Heimbürger ovat vastanneet raportin asiasisällön ja kieliasun tarkistamisesta. Espoossa Niko Penttinen Jukka Puhto

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tausta Tavoite ja tutkimusmenetelmät Rakenne Kiinteistöpalvelut Määritelmä Kiinteistönhoitopalvelut Kiinteistöpalvelujen hankinta Kiinteistöpalvelujen hankintaprosessi Tarveselvitysvaihe Suunnitteluvaihe Tarjouspyyntövaihe Kiinteistöpalvelujen kilpailuttaminen Avoin tarjouskilpailu Rajoitettu tarjouskilpailu Neuvottelumenettely Kiinteistöpalveluntuottajan valintakriteerit Kiinteistöpalveluiden hankinnan erityispiirteitä Kirjallisuudessa esiintyviä kiinteistöpalveluntuottajan valintakriteereitä Halvin hinta ja kokonaistaloudellisuus valintaperusteina Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case I Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case II Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case III Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case IV Palveluntuottajan valintakriteerit käytännössä Taustatiedot Hintaerot Laatuerot Tilaajien toiminta ja valintakriteerit Avoimet vastaukset Johtopäätökset ja kehitysehdotukset...34 Lähdeluettelo

7 1. Johdanto 1.1 Tausta Yksi kiinteistöjohtamisen keskeisimpiä tehtäväkenttiä on erilaisten kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen hankinta. Kiinteistöalalla tapahtuneet muutokset ovat tuoneet kiinteistöjen parissa toimimiseen uusia haasteita sekä aiheuttaneet muutospaineita kiinteistöpalveluiden hankintatoimintaan ja palveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen. Suomen elinkeino- ja tuotantorakenteen muutos palvelutoimialoihin painottuvaksi sekä väestön ja liiketoiminnan alueellinen keskittyminen ovat muuntaneet omalta osaltaan yhteiskunnan tarpeiden tyydyttämiseen tarvittavien palveluiden koostumusta. Palveluntuottajat ovat joutuneet kehittämään kokonaan uusia palvelukonsepteja täyttääkseen julkisen ja yksityisen sektorin tarpeet. Lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, kuten kotitalousvähennyksen käyttöönotto, ovat muokanneet erityisesti kiinteistöpalveluiden markkinoita (Lith 2006; Verohallinto 2006). Yritysten voimakas keskittyminen ydinliiketoimintaan on johtanut organisaatiomuutoksiin useissa yrityksissä ja siinä ohessa on jouduttu muokkaamaan myös ostopalveluiden määrää ja laatua. Ulkoistamiskehityksen myötä yritykset ovat tulleet aikaisempaa riippuvaisemmiksi palveluntuottajista, ja sisäiset kiinteistöyksiköt ovat muuntautuneet yrityksen ydinliiketoimintaa tukeviksi osto-organisaatioiksi (Davis 2004; Ventovuori et al. 2005). Kysynnän kasvaessa alalle on tullut useita ammattitaitoisia ja pitkälle erikoistuneita palveluyrityksiä. Kysynnän kasvun lisäksi myös positiivinen suhdannekehitys (Rautio 2005) on lisännyt kiinteistöliiketoiminnan parissa toimivien yritysten määrää. Palveluntuottajan valintatilanteessa markkinoilla vallitseva runsaudenpula ei kuitenkaan helpota tilaajan toimintaa. Osto-osaamisen heikko hallitseminen tai suoranainen puute johtaa sopimuksen molempia osapuolia rasittavaan epäselvyyteen, sillä mikäli tilaajalla ja toimeksisaajalla ei ole yhteistä kieltä hankintavaiheessa, saattavat tilaajan ja palveluntuottajan mielikuvat tuotettavasta palvelusta erota melkoisesti (Routto et al. 2000). Pahimmillaan palveluntuottaja uskoo tietävänsä tilaajaa paremmin mitä tilaaja tarvitsee. Tilanne, jossa palveluntuottaja pyrkii manipuloimaan tilaajaa, ei luo hyvää pohjaa menestyksekkäälle sopimussuhteelle (Gibler et al. 2004). 6

8 Kiinteistöpalvelujen ulkoistamisen ja lisääntyneiden ostopalvelujen hyödyntämisen johdosta tilaajien toimenkuva painottuu nykyään yhä enemmän palvelusopimusten johtamiseen kuin oman palvelutuotannon johtamiseen. Nykypäivänä tilaajalta vaaditaan aiempaa syvempää palveluiden hankintaan liittyvää osaamista kuten hankintaprosessien, kilpailuttamismenettelyjen ja sopimuskäytäntöjen tuntemusta (Lehtonen 2004). Ostoosaaminen ja palvelujen hankinnan vaatimat työkalut, kuten esimerkiksi yhtenäiset arviointiperusteet, ovat tilanteen edellyttämällä tasolla harvassa yrityksessä. Seurauksena on tilanne, jossa palveluja hankitaan samoilla periaatteilla kuin tavaratuotteita, eli halvimman hinnan periaatteella, mistä seuraa edelleen palvelun laatuun kohdistuvaa tyytymättömyyttä. Palvelujen hankinta olisikin viisainta aloittaa omien tarpeiden ja toiveiden ymmärtämisellä. (Puhto et al. 2001) 1.2 Tavoite ja tutkimusmenetelmät Julkaisun päätavoitteena on selvittää, millaisia kirjallisuudessa esiintyviä ja yritysten käyttämiä palveluntuottajan valintakriteereitä erityisesti pienet tilaajat kuten isännöitsijätoimistot käyttävät. Julkaisussa käsitellään kiinteistönhoidon hankintakokonaisuutta. Hankintatavan osalta keskitytään tarkemmin avoimeen ja rajoitettuun tarjouskilpailuun, koska näissä kysymys sovellettavasta hankintamenetelmästä on kaikkein keskeisin. Taustatutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Työn empiirinen tutkimusosa on suoritettu verkkopohjaisella kyselyllä isännöitsijätoimistoille, jolla selvitettiin millaisia valintakriteerejä heillä on käytössään. Kysely osoitettiin 27 isännöitsijäyritykselle ja yhteisölle. 1.3 Rakenne Julkaisun rakenne voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa, luvussa kaksi, käsitellään kiinteistöpalveluja yleisellä tasolla. Toisessa osassa, luvussa kolme, käsitellään kiinteistöpalvelujen hankintaprosessia, sekä hankintaa avoimen ja rajoitetun tarjouskilpailun sekä neuvottelumenettelyjen tapauksissa. Kolmannessa osassa, luvussa neljä, analysoidaan kirjallisuudessa esiintyviä palveluntuottajan valintakriteereitä, sekä esitetään empiirisen tutkimuksen kautta selvinneitä käytännössä esiintyviä valintakriteereitä. Lopuksi luvussa viisi esitetään johtopäätökset ja kehitysehdotukset pienten tilaajien hankintamenettelyjen kehittämiseksi. 7

9 2. Kiinteistöpalvelut 2.1 Määritelmä Kiinteistöpalvelu ei ole käsitteenä täysin yksiselitteinen, vaan sen sisältö ja merkitys vaihtelevat hieman lähteestä riippuen. Tässä tutkimuksessa käsite määritellään RAKLI:n kiinteistöliiketoiminnan sanaston mukaisesti. Kiinteistöpalveluilla tarkoitetaan kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluita. Kiinteistön ylläpidon tarkoituksena on turvata kiinteistön kunnon, arvon ja ominaisuuksien säilyminen. Kiinteistön elinkaareen sisältyvät ylläpitotehtävät suoritetaan kiinteistöpalveluiden (Facilities Services; Real Estate Services; Property Services; Building Management Services) avulla. Kiinteistöpalvelut voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoito on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. Kunnossapitopalvelut ovat puolestaan kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään tietyllä tasolla uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu. (RAKLI 2001; Puhto et al. 2001) Kiinteistön ylläpito Kiinteistönhoito Kunnossapito Teknisten järjestelmien hoito Kiinteistönhuolto Vikaantuneiden kiinteistönhoidon kohteiden korjaaminen Siivous Ulkoalueiden hoito Kiinteistön jätehuolto Teknisten järjestelmien ohjaus Lumityö Teknisten järjestelmien tarkastus Liukkauden torjunta Teknisten järjestelmien valvonta Puhtaanapito Energiankulutuksen seuranta Kasvityö Kuva 1. Kiinteistön ylläpidon käsitteitä (vrt. RAKLI 2001, s. 42) 8

10 2.2 Kiinteistönhoitopalvelut Kiinteistönhoitopalveluiden (en: Maintenance; Maintenance Management) avulla ylläpidetään kohdekiinteistössä vallitsevat olot halutulla tasolla sekä turvataan kiinteistön ja sen osien tarkoituksenmukainen ja turvallinen käyttö (RAKLI 2001). Kiinteistönhoito tähtää taloudellisen, selkeästi määritellyn lopputuloksen tuotteen aikaansaamiseen (Routto et al., 2000). Tuotteistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä käytännössä sitä, että kiinteistönhoitoyritys toimittaa asiakkaalle toiminnan tuloksia, eikä tuotteen tekoprosessia. Tuote on esimerkiksi tietyn tasoinen pihakäytävä sääolosuhteista riippumatta (Routto et al. 2000). Suoritettavien hoitotoimenpiteiden kohteena ovat kiinteistön ulkoalueet tai itse rakennus. Rakennuksessa toimenpiteet kohdistuvat rakennuksen tiloihin, laitejärjestelmiin tai ulkovaippaan ja rakenteisiin (RAKLI 2001; Puhto et al. 2001). Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry jaottelee kiinteistönhoitopalvelut seuraaviin tehtäviin (RAKLI 2001): 1. Teknisten järjestelmien hoito: toimintaa, joka pyrkii ylläpitämään kiinteistön haluttuja oloja tai haluttua toimintaa teknisten järjestelmien tarkastuksen ja ohjaustoiminnan avulla. Teknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi rakennejärjestelmät ja kiinteistön laitejärjestelmät. Teknisten järjestelmien hoito pitää sisällään muun muassa valvontaa, tarkastuksia sekä energiankulutuksen seurantaa. 2. Kiinteistönhuolto: kiinteistön rakenteisiin, rakenneosiin ja teknisiin järjestelmiin kohdistuvaa toimintaa, jolla estetään vikojen ilmaantuminen ja pidetään kohde käyttö- ja toimintakunnossa. 3. Vikaantuneiden kiinteistönhoidon kohteiden korjaaminen: suoritus, jonka avulla kohteen toimintakyky palautetaan normaalitasolle. 4. Kiinteistön jätehuolto: toimintaa, jonka tarkoituksena on organisoida kiinteistössä syntyvän jätteen keräys, merkitseminen, lajittelu, säilyttäminen ja kuljetus. 5. Siivous: siivouksen avulla kiinteistön sisätiloissa pidetään yllä haluttu puhtaustaso. Siivoukseen kuuluu muun muassa lian ja roskien poisto sekä likaantumista vähentävä pintojen käsittely ja suojaus. 6. Ulkoalueiden hoito: kiinteistönhoitoa, joka kohdistuu ulkoalueisiin. Ulkoalueiden hoito pitää sisällään kiinteistön lumityöt, liukkauden torjunnan, puhtaanapidon ja kasvityöt. Lumitöiden ja liukkauden torjunnan tarkoituksena 9

11 on ehkäistä ja poistaa lumen ja jään aiheuttamat haitat kiinteistön ulkoalueilla. Puhtaanapitoon kuuluu autohallien ja katosten ja muiden kiinteistön ulkoalueella olevien tilojen siisteydestä huolehtiminen. Kasvitöihin kuuluvat kasvien ja niiden kasvualustan kunnossapidon edellyttämät tehtävät. Kiinteistönhoitotehtävien huomattavin ero kunnossapitoon verrattuna liittyy suoritettavien toimenpiteiden jaksolliseen toistuvuuteen. Kiinteistönhoitopalvelut ovat jatkuvasti suoritettavia hallinnollisia, taloudellisia tai teknisiä toimenpiteitä. Tietty toimenpide voi toistua päivittäin tai viikoittain, mutta hoidoksi voidaan lukea myös tehtäviä, jotka toistuvat ainoastaan muutamia kertoja vuodessa (Murtomaa et al. 1996). Kunnossapitotehtävät ovat yleisemmin kertaluonteisia tai suhteellisen harvoin toistuvia toimenpiteitä huoltoväli ilmoitetaan yleisemmin kuukausissa tai vuosissa kuin viikoissa. Merkittävät kunnossapitotoimenpiteet voivat jopa häiritä tiettyjä päivittäin toistuvia hoitotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi siivousta (Puhto et al. 2001). 10

12 3. Kiinteistöpalvelujen hankinta 3.1 Kiinteistöpalvelujen hankintaprosessi Palvelujen hankinta eroaa tuotteiden hankinnasta merkittäviltä osin. Tuotteen hankinta voidaan usein perustella tiettyjen vakiintuneiden arviointiperusteiden tai ominaisuuksien perusteella, jolloin vaihtoehtojen vertailu on suuressa osassa tapauksia yksinkertaisempaa kuin palveluja hankittaessa. Palveluiden vertailun haastavuus aiheutuu muun muassa siitä, ettei varsinaisesta lopputuotteesta ole välttämättä tarkkaa tietoa ennen kuin palvelu on saatettu käytäntöön. Palvelun laatuun vaikuttavat suuresti asiakkaan odotukset ja toiveet. Varsinaisten laatumittareiden asettaminen voi siten osoittautua hankalaksi. Fyysisen tuotteen laatua voidaan mitata esimerkiksi lopputuotteen virheettömyydellä tai tuotteen toimituksen täsmällisyydellä. Palvelua ei voi myöskään varastoida, joten se pitää tuottaa silloin, kun tarvetta esiintyy. (Puhto et al. 2001) Kiinteistöpalveluiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lumitöitä tai ulkoalueiden liukkaudentorjuntaa ei voida suorittaa ennakkoon. Kiinteistöpalveluiden osalta lopputuotteen oli se sitten kunnossapitoa tai jätehuoltoa arviointi on kuitenkin jossain määrin helpompaa kuin esimerkiksi konsultointipalvelun, sillä kiinteistönhoidossa palvelun lopputuotteena on varsin usein havaittavissa oleva ennalta määritettävissä oleva tulos. Puhto et al. toteavatkin, että palvelulle, jonka lopputuloksena on konkreettinen muutos alkutilaan tai muu selkeä lopputulema, on helpompi asettaa etukäteen laatuvaatimuksia kuin lopputulokseltaan aineettomammille palveluille. Kiinteistöpalvelut eroavat muista palvelutuotteista myös siinä mielessä, että ne toimitetaan asiakkaiden tiloissa. (Puhto et al. 2001) Palveluiden hankintaa käsittelevässä kirjallisuudessa palveluiden hankintaprosessi on jaettu yleisesti neljään vaiheeseen: (1) tarpeiden kartoittaminen ja kuvaaminen; (2) hankintavaihtoehtojen vertailu ja analysointi; (3) sopimusvaihe; ja (4) sopimuksenhallinta (Lysons 2000; Leenders et al. 1997). Tässä yhteydessä esitettävä kiinteistönhoidon hankintaprosessi on jaettu kolmeen osaan (Puhto et al. 2001). Prosessin ensimmäinen osa käsittelee kiinteistönhoitopalvelujen tarpeiden selvittämistä, osa kaksi palvelujen sisällön määrittelemistä ja kuvaamista ja osa kolme kiinteistönhoitopalvelujen hankintaa rajoitetulla tarjouskilpailulla (Puhto et al. 2001). 11

13 3.1.1 Tarveselvitysvaihe Prosessin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on kartoittaa ja selvittää kiinteistönhoidon suunnittelun vaatimat lähtötiedot (Puhto et al. 2001). Selvitystyö alkaa osapuolten tarpeiden ja nykytilan selvittämisellä. Tarveselvityksessä kerättyjen tietojen pohjalta muodostetaan kiinteistönhoidon tarkoituksenmukainen toteutustapa ja hankittavan palvelun sisältö. Kohteena oleva kiinteistö ja vallitsevat olosuhteet asettavat tapauskohtaiset reunaehdot prosessin etenemiselle. Tarveselvitysvaiheesta voidaan eriyttää seuraavat neljä vaihetta: (1) kiinteistönhoidon hankinnan lähtötietojen selvittäminen; (2) kiinteistönhoidon lähtötason kartoittaminen; (3) kiinteistönomistajan tavoitteiden selvittäminen; ja (4) kiinteistön käyttäjien tarpeiden selvittäminen. (Puhto et al. 2001) Tarveselvitysvaihe 1. Kiinteistönhoidon hankinnan lähtötietojen selvittäminen 2. Kiinteistönhoidon lähtötason kartoittaminen 3. Kiinteistönomistajan tavoitden selvittäminen 4. Kiinteistön käyttäjien tarpeiden selvittäminen Kuva 2. Kiinteistöpalvelujen hankintaprosessin tarveselvitysvaiheen toiminnot (vrt. Puhto et al. 2001, s. 47) Tarveselvitysvaihe alkaa kiinteistönhoidon hankinnan lähtötietojen selvittämisellä. Samassa yhteydessä selvitetään hankinnan toteutukselle asetetut alustavat tavoitteet sekä muut hankinnan yleiset lähtötiedot. Hankinnan aikataulu, sisältö sekä hankinnan yhteydessä huomioon otettavien osapuolien yhteystiedot tulee selvittää ensitilassa. Nämä tiedot luovat pohjan hankinnan toteutukselle. (Puhto et al. 2001) 12

14 Kiinteistönhoidon lähtötasoa tutkittaessa selvitetään kiinteistönhoidon nykytila kohteessa. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi käymällä läpi kiinteistöön ja kiinteistönhoitoon liittyvä dokumentaatio kuten voimassa olevat palvelu- ja kiinteistönhoitosopimukset, haastattelemalla kiinteistönhoitohenkilökuntaa ja tarkastamalla kiinteistö ja sen järjestelmien kunto. Selvityksen pohjalta voidaan nostaa esille mahdolliset kiinteistönhoidon ongelmakohdat ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä, kuten lisätutkimuksista tai kunnossapitotoimenpiteistä. (Puhto et al. 2001) Mikäli kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön ylläpidosta, määrittelee omistajan kiinteistöstrategia kiinteistönhoidon hankinnassa käytettävät reunaehdot. Omistaja asettaa tavoitteet muun muassa kiinteistön ylläpidon vähimmäistasolle, sopimuskauden pituudelle sekä muille omistajan intresseissä oleville tekijöille. Omistaja myös välittää asiakkaidensa, eli kiinteistön käyttäjien, toiveet ja tarpeet kiinteistönhoitoorganisaatiolle. Tyytyväiset loppukäyttäjät ovat ehdottoman tärkeitä omistajan kannalta, sillä he ovat kiinteistönhoidon kustannusten lopullisia maksajia. (Puhto et al. 2001) Kiinteistönkäyttäjä maksaa usein kiinteistönhoidon kustannukset esimerkiksi ylläpitovuokran muodossa. Käyttäjät asettavat usein vaatimuksia niin kiinteistönhoidon laatutasolle kuin suoritusajankohdillekin. Laatutason ja kustannusten välinen riippuvuus on hyvä selvittää käyttäjälle, sillä sitä kautta asiakkaat voivat itse pohtia toiveidensa mahdollisia vaikutuksia ja niiden mielekkyyttä. Tämän lisäksi käyttäjiltä voidaan kartoittaa mahdolliset lisäpalvelut, joita he toivovat voivansa ostaa kiinteistönhoitoliikkeeltä. (Puhto et al. 2001) Tarveselvitysvaihe luo pohjan hankintaprosessin jatkotoimenpiteille ja siten myös onnistuneelle kiinteistönhoidon hankinnalle. Mitä paremmin kiinteistönhoito pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin, sen onnistuneemmaksi palvelun laatu koetaan. Hyvän laatutason turvaamiseksi kiinteistönhoidon osapuolien tarpeet ja nykyiset ongelmat on selvitettävä perusteellisesti jo prosessin alkuvaiheessa. (Puhto et al. 2001) Suunnitteluvaihe Tarveselvitysvaiheen jälkeen hankintaprosessi etenee suunnitteluvaiheeseen. Suunnitteluvaiheen tarkoituksena on päättää kiinteistönhoidon organisointitavasta, valmistella kiinteistönhoidon palvelusisällön määräävät tarjouspyyntöasiakirjat, kuvata 13

15 palvelujen vastuurajat ja luoda edellytykset tehokkaalle laadunhallinnalle kiinteistönhoidon sopimuskauden aikana. Suunnitteluvaiheen laajuus ja tarkkuus määräytyvät tarveselvitysvaiheen tapaan kohteen ja vallitsevien olosuhteiden perusteella. (Puhto et al. 2001) Suunnitteluvaihe sisältää neljä osaprosessia: (1) kiinteistönhoidon organisointitavan suunnittelu; (2) kiinteistönhoidon tavoitteiden asettaminen; (3) kiinteistönhoitosuunnitelman laatiminen; ja (4) kiinteistönhoidon laadunhallinnan suunnittelu. Suunnitteluvaiheen perusteella muodostetaan kohteen kiinteistönhoidon sisällön kuvaavat tarjouspyyntöasiakirjat sekä kaupallisiin asiakirjoihin kirjattavat laadunhallintamenettelyt. (Puhto et al. 2001) Suunnitteluvaihe 1. Kiinteistönhoidon organistointitavan suunnittelu 2. Kiinteistönhoidon tavoitteiden suunnittelu 3. Kiinteistönhoitosuunnitelman laadinta 4. Laadunhallinnan suunnittelu Kuva 3. Kiinteistöpalvelujen hankintaprosessin suunnitteluvaiheen toiminnot (vrt. Puhto et al. 2001, s. 47) Suunnitteluvaihe alkaa kiinteistönhoidon organisointia koskevilla suunnitelmilla. Tässä vaiheessa selvitetään ne kiinteistönhoitoon liittyvät palvelut, jotka tilaaja haluaa säilyttää omalla organisaatiollaan. Kiinteistönhoitotehtäviin liittyvät eri osapuolten vastuut kartoitetaan ja kirjataan vastuurajataulukkoon. Yksiselitteinen vastuujako helpottaa niin palveluyrityksen hinnan määrittelyä kuin osapuolten sopimuksenaikaista yhteistyötä. (Puhto et al. 2001) Kiinteistönhoidon tavoitteiden suunnittelun lopputuloksena syntyvä tavoitetason kuvas esittää kiinteistönhoidon toteutukselle asetetut keskeiset tavoitteet. Palvelusisältö vaatimuksineen kirjataan kiinteistönhoidon tavoitetason kuvaukseen ja kiinteistönhoito- 14

16 suunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumisen tasoa myötäilevät palkkiot ja sanktiot voidaan määrittää palveluntuottajaa sitovasti jo tarjouspyyntövaiheessa. Suositeltavaa kuitenkin on, että tämä tehdään yhdessä toimeksisaajan kanssa vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (Puhto et al. 2001). Kiinteistönhoitosuunnitelma on yleensä vähintään viikkotasolle kirjattu kiinteistön hoito-ohje. Se sisältää muun muassa tilattavat kiinteistönhoidon tuotteet ja niiden laatuvaatimukset, kiinteistön perustiedot ja teknisten järjestelmien hoito-ohjelmat. (Puhto et al. 2001) Kiinteistönhoidon hankinnan suunnitteluvaihe luo pohjan sopimusaikaiselle laadunhallinnalle. Halutut laadunhallinnan työkalut on valittava tässä vaiheessa, sillä ne kirjataan tarjouspyyntöön. Osa menetelmistä saattaa vaikuttaa tarjousten hinnoitteluun, joten tarjoajien on oltava tietoisia käytettävistä laadunhallinnan menettelyistä. Hinnoitteluun vaikuttavia laadunhallinnan menettelyjä ovat esimerkiksi säännöllinen raportointikäytäntö sekä mahdolliset sanktiot ja palkkiot. (Puhto et al. 2001) Tarjouspyyntövaihe Kiinteistönhoidon hankintaprosessin viimeinen vaihe on tarjouspyyntövaihe. Viimeisen askeleen tavoitteena on löytää palveluntuottaja, joka kykenee tuottamaan vaaditut kiinteistönhoitopalvelut tilaajaa tyydyttävällä tavalla. Tarjouspyyntövaihe voidaan jakaa kolmeen osaprosessiin: (1) tarjouspyynnön laadinta; (2) tarjousten vertailu; ja (3) sopimusneuvottelut. (Puhto et al. 2001) Tarjouspyyntövaihe 1. Tarjouspyynnön laadinta 2. Tarjousten vertailu 3. Sopimusneuvottelut Kuva 4. Kiinteistöpalvelujen hankintaprosessin tarjouspyyntövaiheen toiminnot (vrt. Puhto et al. 2001, s. 47) 15

17 Tarjouspyyntövaihe alkaa itse tarjouspyynnön laatimisella. Tarjouspyyntö rakentuu tarjouspyyntökirjeestä ja liitteenä olevista kaupallisista ja palvelunsisällön kuvaavista asiakirjoista. Kaupallisissa asiakirjoissa kuvataan ja esitetään tarjouspyynnön taloudellisia ja juridisia asioita, kuten kiinteistönhoidon vastuurajat sekä yleiset sopimusehdot. Tarjouspyynnön laatiminen edellyttää huolellisuutta, sillä se määrittelee toimittajien tarjoaman hintatason. Tarjouspyynnössä ilmenevä epäselvyys voi johtaa ongelmiin jo sopimusneuvotteluissa. (Puhto et al. 2001) Tarjousten vertailua helpottavat ennalta sovitut tarjousten arviointikriteerit. Kohteesta riippuen arviointikriteereinä voidaan soveltaa tarjoushinnan ohella muun muassa laiteja henkilöstöresursseja, mahdollista laadunhallintajärjestelmää tai toimittajaehdokkaan referenssikohteita. Tarjouspyynnössä on esitetty ne vaatimukset, jotka tarjouksen on täytettävä. Mikäli tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen tai se jätetään ilmoitetun ajankohdan jälkeen, on tilaajalla oikeus hylätä tarjous. Tarjouksen tekijä voi kuitenkin tehdä tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen lisäksi vaihtoehtoisen tarjouksen, mikäli katsoo tilaajan voivan hyötyä esittämästään toteutustavasta. Hyväksyttyjen tarjousten vertailu voidaan suorittaa pisteyttämällä tarjoukset tarjouspyynnön laadintavaiheessa kirjattujen arviointikriteerien perusteella. Puhto et al. mukaan sekä pisteet että mahdolliset painoarvot ovat yleisesti subjektiivisia. Korkeimman painotetun pistearvon saanut tarjoaja valitaan sopimusneuvotteluihin. (Puhto et al. 2001) Kiinteistönhoidon hankintaprosessin viimeinen osavaihe on sopimusneuvottelu tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa. Vaiheen tavoitteena on aikaansaada molempia osapuolia tyydyttävä ja tilaajan vaatimuksia vastaava kiinteistönhoitosopimus. Sopimusneuvotteluiden tarkoituksena on varmistua siitä, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet ja hyväksyvät ne vastuut ja velvoitteet, joihin sopimuksessa sitoudutaan. Mikäli neuvottelut eivät kuitenkaan johda sopimukseen, kutsutaan tarjouskilpailussa toiseksi sijoittunut tarjoaja neuvotteluihin. Lopullinen päätös sopimuskumppanista tehdään saatujen tarjousten vertailun, käytyjen sopimusneuvottelujen sekä kiinteistönhoitoyrityksestä muuten hankittujen tietojen perusteella. Tarjouksen hyväksymisestä ja sopimuksen syntymisestä tulee ilmoittaa viipymättä valituksi tulleelle tarjoajalle. Hyvien tapojen mukaista on tiedottaa asiasta myös muille tarjouskilpailuun osallistuneille. (Puhto et al. 2001) 16

18 3.2 Kiinteistöpalvelujen kilpailuttaminen Avoin tarjouskilpailu Avoimessa tarjouskilpailussa kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen, eikä tarjouskilpailuun osallistuvia palveluntuottajia karsita etukäteen. Avoimessa tarjouskilpailussa hankinnasta ilmoitetaan julkisesti. Tarjouspyyntö asetetaan esille esimerkiksi viralliseen lehteen, alueelliseen tai kansalliseen sanomalehteen tai yrityksen omille verkkosivuille. Laki julkisista hankinnoista asettaa omat rajoituksensa julkisen hallinnon suorittamalle avoimelle tarjouskilpailulle (Kuoppamäki 2000). Hankintaprosessia ei ole vastaavalla tavalla laissa säädetty yksityiselle puolelle. Kyseistä lakia sovelletaan kuitenkin myös yksityisten henkilöiden, yritysten tai muiden yhteisöjen suorittamiin tarjouskilpailuihin, mikäli julkisen tahon hankkeelle myöntämä rahallinen tuki on yli 50 %:a kustannusarviosta (Liuksiala 2004). Avoin menettely on suhteellisen yksinkertainen toteuttaa, mutta hankintayksikön kannalta työläs (Joutsenkunnas 2006) Rajoitettu tarjouskilpailu Rajoitetussa tarjouskilpailussa tilaaja pyytää tarjouksen valitsemiltaan palveluyrityksiltä, jotka tämä on tarjouspyyntöä laatiessaan arvioinut luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiotun hankinnan. Rajoitetun tarjousmenettelyn tapauksessa tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien lukumäärä rajoittuu tilaajan sopimaksi katsomaan määrään. Puhto et al. toteavat, että tarjouskilpailuun on hyvä pyrkiä saamaan mukaan kolmesta viiteen tarjoajaa riittävän kilpailun aikaansaamiseksi. Tarjoajia valittaessa on jo etukäteen hyvä arvioida yritysten kykyä tuottaa tarjouspyynnössä eritelty tuote tai palvelu tilaajan kriteerit tyydyttävällä tavalla. Kun tilaaja on valinnut sopiviksi katsomansa kiinteistönhoitoyritykset, varmistetaan vielä tarjoajaehdokkaiden halukkuus ja ennen kaikkea resurssit tarjota kyseistä kohdetta (Puhto et al. 2001). Julkisen tahon osalta hankintalaki, EU-komission suositukset sekä muun muassa valtion- ja kunnallishallinnon sisäiset ohjeet määrittelevät tarjouskilpailuun pyydettävien yritysten vähimmäismäärän. Useassa yhteydessä ohjeelliseksi alarajaksi määritetään viisi ehdokasta (Liuksiala 2004; Kuoppamäki 2000). 17

19 3.2.3 Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyä sovellettaessa tilaaja ottaa yhteyden valitsemiinsa palveluntuottajiin ja aloittaa sopimusneuvottelut näiden kanssa ilman edellä käyvää tarjouskilpailua. Hankintapäätös tehdään palveluntuottajilta saatujen tarjousten ja sopimusneuvottelujen perusteella. Mikäli potentiaalisia ehdokkaita on riittävästi ja kyse on kynnysarvon ylittävästä julkisesta hankinnasta, neuvotteluja on käytävä vähintään kolmen ehdokkaan kanssa. (Liuksiala 2004) Pekka Lithin mukaan julkisten hankintojen tapauksissa neuvottelumenettelyä on voitu soveltaa perustellusti vain erityistapauksissa, sillä menettely saattaa kyseenalaistaa palveluntuottajien tasapuolisen kohtelun. Mainituissa erityistapauksissa neuvottelumenettelyn käyttöä on perusteltu esimerkiksi sillä, että on tarpeen käyttää toimittajia, joille tilaajan perustiedot, työskentelytavat ja vaatimukset ovat tuttuja. (Lith 2006) EU:n hankintadirektiivin uudistumisen myötä myös julkiset hankintayksiköt ovat saaneet hieman lisää työkaluja menestyksekkääseen palvelunhankintaan. Julkinen hankintayksikkö voi soveltaa niin sanottua kilpailullista neuvottelumenettelyä mikäli hankinta katsotaan erityisen monimutkaiseksi. Suomessa valtioneuvosto hyväksyi direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä (KTM 2006). Monimutkaisella hankinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä hankintaa, jonka toteuttamiseksi tarvittavia teknisiä, oikeudellisia tai rahoituksellisia ratkaisuja hankintayksikkö ei kykene määrittelemään. Hankintayksikkö valitsee objektiivisin perustein ehdokkaat, joiden kanssa se haluaa neuvotella hankintasopimuksen tiimoilta. Ehdokkaiden tasapuolinen kohtelu täytyy kuitenkin turvata myös tässä tapauksessa. Arviointikriteerien suhteellisen painoarvon ilmoittaminen hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tulee pakolliseksi aina kun se on mahdollista. Mikäli painoarvoja ei jostain syystä voida ilmoittaa, tulee tilaajan joka tapauksessa ilmoittaa kriteerien tärkeysjärjestys. Uuden menettelyn toivotaan tuovan joustavuutta julkisiin hankintoihin. (KTM 2004) 18

20 4. Kiinteistöpalveluntuottajan valintakriteerit 4.1 Kiinteistöpalveluiden hankinnan erityispiirteitä Kiinteistöpalveluiden hankinta koetaan edelleen ongelmalliseksi. Pahimmillaan yritykset hankkivat palveluita yhä samoilla periaatteilla kuin tavaratuotteita. Halvin hinta koetaan valitettavan usein houkuttelevimmaksi valintakriteeriksi. Ajatustapa on siinäkin mielessä virheellinen, että esimerkiksi siivouksen huolimaton tai väärä toteuttaminen saattaa johtaa pintojen normaalista poikkeavaan kulumiseen, joka taas aiheuttaa pitkällä aikavälillä halvasta toteutuksesta syntyneitä säästöjä huomattavasti suuremmat kustannukset. Tilaajan vaatimukset tyydyttävän palveluntuottajan löytäminen vaatii syvempää asiaan perehtymistä, kuin pelkkien tarjoushintojen vertailua. (Puhto et al. 2001; Murtomaa et al. 1996) Perussyy ongelmiin on palvelujen osto-osaamiseen liittyvän tiedon puute (Puhto et al. 2001). Tilaajilla ei ole palvelujen hankintaan vaadittavia työkaluja, eikä tietoa itse palvelujen hankinnan luonteesta. Niin kiinteistö- kuin rakennusalalta puuttuu vielä palvelujen korkeatasoinen hankintakulttuuri (Puhto et al. 2001). Tämä näkyy muun muassa tarjousten vertailemiseen käytettyjen arviointikriteerien hajanaisuutena. Yhtenäisten ja luotettavien arviointiperusteiden puuttuminen näkyy kiinteistöpalveluiden hankinnassa, sillä se hankaloittaa palveluntuottajan antaman tarjouksen muodostamista (Atkins et al. 2000; Joutsenkunnas 2006). Joutsenkunnas toteaa, että yhtenäisen kriteeristön kehittäminen karsisi esimerkiksi julkisten hankintojen tapauksessa turhat spekulaatiot valinnan puolueettomuudesta, ja edistäisi sitä kautta molempien sopimusosapuolten toimintaa hankintatilanteessa (Joutsenkunnas 2006). Yhteisymmärryksen puute haittaa myös sopimuskauden toimintaa. Tilaajien puutteelliset tiedot omasta organisaatiostaan ja sen tarpeista siirtyvät virheellisen tarjouspyynnön ja hankintamenettelyn kautta palveluntuottajan lopputuotteeseen. Väärin perustein hankittu palvelu koetaan hyvin nopeasti huonolaatuiseksi ja palveluntuottajan etsiminen aloitetaan mahdollisesti uudestaan. Puhto et al. ehdottavat ratkaisuksi ennen kaikkea tilaajatoimintojen kehittämistä. Hankintaprosessin osapuolista nimenomaan tilaaja omaa lähtökohtaisesti parhaat mahdollisuudet vaikuttaa palvelun onnistumiseen ja sitä kautta lopputulokseen. Haluttu palvelutaso saavutetaan vain 19

21 osaavan ja vaativan ostotoiminnan kautta. Tarjouksen tulkinnanvaraisuus ja mahdolliset näkemyserot on pyrittävä selvittämään, jotta hankintaprosessi voidaan suorittaa menestyksekkäästi. (Puhto et al. 2001) Tilaajien ja palveluntuottajien toimintaa helpottavaksi tekijäksi on kehitetty PAVeinternetpalvelu, joka on verkkopohjainen kiinteistönhoitopalvelujen vertailu- ja arviointisivusto. PAVe-internetpalvelu toimii tilaajien ja palveluntuottajien yhteisenä markkinapaikkana. Kiinteistöliiton ylläpitämältä sivustolta löytyy niin tilaajien kuin palveluntuottajien antamat yhdenmukaiset arviointipisteet, joten vaihtoehtojen vertailu on yksinkertaista. Sivustolle listautuneet yritykset ovat kirjanneet palveluun myös omat tunnuslukunsa, mikä osaltaan lisää sopimusehdokkaiden vertailtavuutta. (SKL 2006) 4.2 Kirjallisuudessa esiintyviä kiinteistöpalveluntuottajan valintakriteereitä Halvin hinta ja kokonaistaloudellisuus valintaperusteina Yritysten välisissä palveluhankinnoissa palveluntuottajan valintaperusteena käytetään useimmiten joko halvinta hintaa tai kokonaistaloudellisuutta. Käyttäessään halvinta hintaa valintaperusteena tilaaja valitsee palveluntuottajaksi halvimman tarjouksen antaneen palveluntuottajan. Jos taas kriteerinä käytetään kokonaistaloudellisuutta, joudutaan valintaperusteina käyttämään hinnan lisäksi muita kriteereitä, kuten esimerkiksi esitettyä laadunvarmistusmenettelyä tai henkilöstö- ja laiteresursseja. Halvin hinta on ollut yleisesti käytetyin kriteeri, mutta kokonaistaloudellisuuteen vetoaminen on lisääntymässä (Puhto 2005). Mikäli kyseessä on julkiseksi hankinnaksi luokiteltava prosessi, on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettava, kumpaa valintaperustetta tarjouksen hyväksymisessä käytetään (Lith 2003). Kokonaistaloudellisuuden käyttö valintaperusteena on lisääntynyt tilaajien ostoosaamisen kasvamisen myötä. Suuntaus perustuu siihen, ettei halvimman tarjoushinnan perusteella valittu palveluntuottaja ole aina kyennyt vastaamaan tilaajan palvelun toteutukselle ja laadulle asettamiin vaatimuksiin. Tilaajat asettavat tarjouspyynnöissään yhä useammin sellaisia valintakriteerejä palveluntuottajalle, jolla he pyrkivät varmistumaan palveluntuottajan kyvystä vastata palvelun laadullisiin vaatimuksiin. Puhto toteaa, että kehitystä on ohjannut laki julkisista hankinnoista ja niihin liittyvät 20

22 ohjeistukset, joiden vaikutuksesta kokonaistaloudellisuuden käyttö valintaperusteena on lisääntynyt myös julkisissa hankinnoissa. (Puhto 2005) Kun hankinta perustellaan kokonaistaloudellisuudella, perustuu tarjouksien arviointi painotettuun arviointimenettelyyn. Tilaaja asettaa palveluntuottajalle tietyt valintakriteerit ja kullekin kriteerille tietyn painoarvon. Sopimusneuvotteluihin valitaan se tarjous, jonka painotettujen valintakriteerien summa on suurin. Näin pyritään löytämään objektiivisesti paras tarjous. Puhdon mukaan menettely on hyvä, sillä se tarjoaa palveluntuottajille mahdollisuuden kilpailla hinnan lisäksi myös laadullisilla tekijöillä. Kokonaistaloudellisuuden huonoksi puoleksi on kuitenkin vielä laskettava sen osittainen keskeneräisyys sekä useat käytännön ongelmat. Esimerkiksi sopivien ja luotettavien valintakriteerien kartoittaminen, painoarvojen määrittäminen ja tarjousten objektiivisen arvioinnin toteuttaminen ovat vielä tällä hetkellä avoimia kysymyksiä. Ongelmat konkretisoituvat väärien asioiden painottamisessa palveluntuottajan valinnassa, objektiivisuuden heikkenemisenä sekä muun muassa mahdollisuuksina vaikuttaa tarjousarviointeihin väärin perustein. (Puhto 2005) Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case I Pekka Lith tutki Kiinteistöpalvelut ry:lle ja Suomen kuntaliitolle tekemässään selvityksessä kuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia ja järjestämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli niin ikään antaa tietoa kuntien ostopalvelumarkkinoiden toimivuudesta yksityisten yritysten ja kuntasektorin näkökulmasta. (Lith 2003) Lith käytti yritys- ja kuntakyselyissään seuraavia tekijöitä kartoittaessaan kiinteistöpalvelujen tuottajan valintakriteereitä: 1. Korkea laatu- ja tekninen kehitystaso 2. Joustavuus, kyky sopeutua paikallisiin vaatimuksiin/tarpeisiin 3. Asiakkaan tarpeiden huomiointi ja palveluhalu 4. Toimitusvarmuus; saavutettavuus, nopeus 5. Tekniset voimavarat; henkilöstö (määrä, koulutus) 6. Aiemmat referenssit, yrityksen tunnettuus 7. Henkilökohtaiset kontaktit 8. Kokonaistoimittajuus, arvoketju 21

23 9. Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen 10. Laatujärjestelmät ja näyttö soveltamisesta 11. Vastuuvakuutukset 12. Hinta Lithin tutkimustuloksista käy ilmi, että palveluntuottajien ja tilaajien näkemykset palveluntuottajan valintaan vaikuttavien tekijöiden osalta eroavat selvästi. Tilaajat, tässä tapauksessa kunnat, painottivat palveluntuottajan toimitusvarmuutta, joustavuutta ja kykyä sopeutua paikallisiin vaatimuksiin ja tarpeisiin palveluntuottajan valintatilanteessa. Eräänlaisena yllätyksenä voitaneen pitää sitä, että vastoin yleistä uskomusta hinta arvostettiin vasta kolmannelle sijalle. Yrityksen aiemmat referenssit tai henkilökohtaiset kontaktit eivät näyttele kuntien mukaan kovin keskeistä roolia palveluntuottajaa valittaessa. (Lith 2003) Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyrityksille suunnatun kyselyn tulokset poikkeavat tietyiltä osin tilaajien tuloksista. Yritykset arvostivat hinnan selvästi tärkeimmäksi valintatekijäksi. Seuraavana tulivat aiemmat referenssit ja yrityksen tunnettuus sekä tekniset ja henkilöstöresurssit. Sen sijaan tilaajien arvostamat toimitusvarmuus ja saavutettavuus sekä joustavuus löytyvät vasta sijoilta neljä ja seitsemän. Kyselyjen tulosten perusteella yritykset antavat suuremman painoarvon myös henkilökohtaisille kontakteille. (Lith 2003) Jos tätä selvitystä varten tehtyjen yrityskyselyjen tuloksia palveluntuottajan valintaan vaikuttavista keskeisistä tekijöistä verrataan vuonna 1999 kauppa- ja teollisuusministeriölle tehtyjen lähes vastaavanlaisten yrityskyselyjen tuloksiin, havaitaan, että neljässä vuodessa tapahtuneet muutokset ovat melko vähäisiä. Yritysten mukaan hinta, aiemmat referenssit ja tunnettuus olivat myös 1990-luvun lopulla kaksi tärkeintä valintatekijää. Silloin osaaminen ja asiantuntemus oli kolmanneksi tärkein valintatekijä. (Lith 2003) Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case II Heidi Joutsenkunnas kartoitti diplomityössään kiinteistö- ja toimitilapalveluiden hankintaa käytännön tapausten avulla. Joutsenkunnaksen tutkimus sisälsi jälkianalyysin 22

24 seitsemästä tarjouskilpailusta, joihin ISS Palvelut (ISS) osallistui vuosina 2004 ja Analyysien lisäksi Joutsenkunnas sisällytti tutkimukseensa kaksi haastattelua, jotka käsittelivät kiinteistö- ja toimitilapalveluiden hankintaprosessia ja palveluntuottajan valintaa yleensä. (Joutsenkunnas 2006) Osa Joutsenkunnaksen käsittelemissä tarjouspyynnöissä esiin nousseista valintakriteereistä on listattu alla. Sulkuihin asetettu luku ilmaisee niiden tarjouskilpailuiden määrän, joissa kriteeriä käytettiin (Joutsenkunnas 2006): 1. Laadunvarmistus ja siihen liittyvät järjestelyt (7) 2. Henkilöstö (5) 3. Palvelukuvaus (4) 4. Koulutusjärjestelmät (4) 5. Varamiesjärjestelyt (3) 6. Kohdekohtainen organisaatio (3) 7. Referenssit (3) 8. Reklamaatioiden käsittely (3) 9. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen (3) 10. Ympäristöjärjestelmä (3) 11. Raportointi (2) 12. Vakavaraisuus (2) 13. Palveluiden kehittäminen (2) 14. Yhteistyö asiakkaan kanssa (2) Laadullisten tekijöiden huomioon ottaminen palveluntuottajan valinnassa on useimmiten ongelmallista, sillä se perustuu lähes aina arvostelijan subjektiiviseen näkemykseen. Esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien arviointi täysin objektiivisesti on hyvin vaikeaa. Laatujärjestelmän tasosta saa suuntaa antavan käsityksen tutkimalla järjestelmän komponentteja tai sille mahdollisesti myönnettyä sertifikaattia tarkemmin. Palveluntuottajan pyrkivätkin sisällyttämään laatutekijät jo kohteen määrittelyyn, jolloin tarjoajan tulee ottaa ne huomioon tarjouksessaan. Joutsenkunnaksen mukaan laatutekijöillä on kuitenkin merkitystä vain tilanteissa, joissa tarjousten väliset hintaerot ovat pieniä. (Joutsenkunnas 2006) 23

25 Joutsenkunnas toteaa, että olisi erittäin tärkeää kehittää sellaisia laatukriteereitä, jotka mahdollistavat tarjoajien objektiivisen vertailun. Nykyisellään kriteerit ja painoarvot vaihtelevat tilaajittain suuresti, kuten yllä esitetty listakin osoittaa. (Joutsenkunnas 2006) Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case III Yksi kattavimmista valintatilanteen kriteereitä tutkinut selvitys on Kiinteistöliiton PAVe-projektin yhteydessä tehty työ. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda hyvät edellytykset vertailla keskenään eri kiinteistöpalveluyritysten tarjoamia kiinteistöpalveluita. PAVe-projektissa syntyneet vertailuominaisuudet voidaan jakaa kuvan esittämiin osiin (Äijälä et al. 2001). 24

26 TOIMINTA VERTAILUOMINAISUUDET Kiinteistöpalveluyrityksen suunnitelmallinen toimivuus Vähintään kolme vuotta kestäneet sopimukset, %:a liikevaihdosta PALVELU Kiinteistöpalveluyrityksen laatujärjestelmä Laadun tuottaminen asiakaskiinteistöissä Käyttäjätyytyväisyys Tekninen laatu tilaajan näkökulmasta YMPÄRISTÖ Kiinteistöpalveluyrityksen ympäristöjärjestelmä Ympäristöasioiden hoito kiinteistöpalveluyrityksessä Ympäristöasioiden hoito asiakaskiinteistössä HENKILÖSTÖ Koko henkilökunnan määrä Palvelusuhteiden pituus keskimäärin, vuosi Tilapäisten työntekijöiden osuus, % TYKY-toiminta käytössä Seurataan työkykyindeksiä Perustutkinnon suorittaneet, Ikm Ammattitutkinnon suorittaneet, Ikrn Alan työkokemus, vuosi/hlö Palkkauksessa kannustinjärjestelmä käytössä Panostus henkilökunnan kehittämiseen, %:a liikevaihdosta TALOUS Liikevaihto, Liikevaihdon muutos, % Liikevoitto/liiketappio Omavaraisuusaste, % Henkilöstökulut VELOITUKSET JA ARVIOITU TYÖMÄÄRÄ Hoito ja huolto Kiinteä veloitus, euroa/kk Arvioitu työmäärä, h/kk Ulkoalueiden hoito Kiinteä veloitus, euroa/kk Arvioitu työmäärä, h/kk Siivous Kiinteä veloitus, euroalkk Arvioitu työmäärä, h/kk Kuva 5. PAVe-työkalun päälomakkeen vertailuominaisuudet (Äijälä et al. 2001, s. 13) Päälomakkeessa olevat vertailuominaisuusluokat, Henkilöstä ja Talous, sisältävät suoraan ominaisuutta kuvaavia lukuarvoja. Vertailuominaisuusluokat, Toiminta, Palvelu ja Ympäristö sisältävät sen sijaan vertailulukuja. Nämä muodostetaan alivalikkolomakkeiden kysymyksistä, eli niin sanotuista pisteytyskriteereistä, siten, että vastausten yhteispistemäärästä muodostetaan vertailu-luku 1-10 arvosanan 10 ollessa paras. Alivalikkolomakkeiden kysymykset ovat muotoa kyllä tai ei, ja kyllä vastauksesta saa 25

27 pisteitä. Esimerkiksi Laadun tuottaminen asiakaskiinteistössä vertailuominaisuutta arvioidaan muun muassa seuraavilla kysymyksillä (Äijälä et al. 2001): Onko palvelutuotteille laadittu prosessikuvaukset? Toimitetaanko asiakkaille sovittaessa säännöllisesti esimerkiksi energian ja veden kulutusraportteja tai laadunvalvontaraportteja säännöllisesti? Tekeekö kiinteistöpalveluyritys säännöllisesti asiakas-/käyttäjätyytyväisyyskyselyjä? Ominaisuudet on pyritty laatimaan siten, että niihin saadaan yksiselitteisesti toisiaan vastaavat tiedot kaikilta vastaajilta. PAVe-palvelun käyttäjä voi määrittää tietyt kriteerit karsiviksi ja luoda annettujen kriteereiden lisäksi omia valintaehtoja. Äijälä et al. muistuttavat, että kriteereiden painoarvoja on hyvä luonnostella ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Näin voidaan varmistua siitä, että yrityksiltä kysytään tiedot tärkeäksi koetuista vertailuominaisuuksista. (Äijälä et al. 2001) Valintakriteereitä kirjallisuustutkimuksen case IV Tämän työn kannalta mielenkiintoisin vertailukohta on Anssi Balkin diplomityönsä yhteydessä tekemä tutkimus. Balkin tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat kiinteistöpalvelutuottajien menestymiseen kiinteistönhoidon tarjouskilpailussa. Palveluntuottajilta tiedusteltiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kiinteistöpalveluyrityksen tarjoushalukkuuteen, tarjoushinnan hintaeroihin sekä palvelun laadun laatueroihin tarjouskilpailussa. Lisäksi palveluntuottajilta kysyttiin millaisia valintakriteerejä he itse käyttäisivät. Tutkimukseen osallistuneita organisaatioita olivat muun muassa ARE, ISS Palvelut, L&T sekä Tekmanni Service. (Balk 2006) Balk selvitti tutkimuksessaan seuraavien valintakriteerien vaikutusta palveluntuottajan toimintaan yhteistyökumppania valittaessa: 1. Yrityksen koko 2. Yrityksen sijainti 3. Yrityksen taloudelliset tunnusluvut 4. Yritysjohto 5. Alueellinen ja kohdekohtainen organisaatio 26

28 6. Huoltohenkilöstön koulutus ja kokemus 7. Työnjohdon koulutus ja kokemus 8. Esitetty palvelun toteutustapa 9. Ilmoitettu työmäärä 10. Esitetty laadunvarmistuskäytäntö 11. Varamiesjärjestelyt 12. Käytettävät alihankkijat 13. Kone- ja työvälineresurssit 14. Henkilöstön koulutustoiminta 15. Yrityksen kehitystoiminta 16. Tietojärjestelmät ja raportointi 17. Kokemus kohteen huoltokirjasta 18. Laatujärjestelmä 19. Ympäristöjärjestelmä 20. Palveluyrityksen referenssit Balkin tutkimustulokset (Liite 3) osoittavat, että palveluntuottajat arvostavat erityisesti esitettyä palvelun toteutustapaa (ka. 6,5) sekä alueellista ja kohdekohtaista organisaatiota (ka. 6,3). Esitetty toteutustapa antaa parhaan kuvan siitä, miten hyvin tarjouspyyntöön on paneuduttu. Alueellinen ja kohdekohtainen organisaatio koettiin tärkeäksi, sillä huoltotoiminta vaatii läheisyyttä ja tavoitettavuutta. Niin ikään työnjohdon koulutus ja kokemus (ka. 6,0) ja huoltohenkilöstön koulutus ja kokemus (ka. 5,9) arvostetaan korkealle. Tutkimukseen osallistuneet arvostivat myös varamiesjärjestelyt korkealle, sillä palvelun laatu punnitaan todella poikkeustilanteissa. (Balk 2006) Tutkimukseen osallistuneet pitivät käytettäviä alihankkijoita vähiten merkitsevänä tekijänä palveluntuottajan valintatilanteessa (ka. 4,3). Alihankkijoiden työn laadun mahdolliset vaihtelut arveluttivat haastateltuja. Laatujärjestelmä (ka. 4,4) koettiin sen sijaan tärkeäksi, jopa pakolliseksi. Todellinen korkea laatu syntyy kuitenkin asenteesta ja halusta toimia laadukkaasti, eikä järjestelmä yksin pysty takaamaan tätä. Myös ympäristöjärjestelmää (ka. 4,5) pidettiin hienona asiana, vaikka sen merkitys valintatilanteessa jääkin varsin vähäiseksi. 27

29 4.3 Palveluntuottajan valintakriteerit käytännössä Tässä luvussa esitetään erikoistyön yhteydessä toteutetun verkkopohjaisen palveluntuottajan valintakriteereitä kartoittaneen kyselyn tuloksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pienten tilaajien käyttämiä palveluntuottajan valintakriteereitä sekä tilaajien näkemyksiä palveluntuottajien hinta- ja laatuerojen syistä. Osallistujat saivat vastattavakseen soveltuvilta osin samat kysymykset, jotka Balk esitti omassa tutkimuksessaan palveluntuottajille (Balk 2006). Kysely lähetettiin 27 isännöintiyritykselle ja yhteisölle lähinnä eteläiseen Suomeen; muun muassa Turkuun, Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle. Vastauksia kyselyyn saatiin seitsemältä yritykseltä ja vastausprosentiksi muodostui siten 26 %. Valitettavan alhainen vastausprosentti asettaa omat rajoituksensa vastausten ja Balkin tuloksien vertailukelpoisuudelle. Alhaisen vastausmäärän vuoksi myös tulosten varianssit olivat paikoin todella huomattavia yhden trendistä eroavan vastauksen johdosta Taustatiedot Kyselyyn vastanneet yritysten edustajat olivat hyvin kokeneita; keskimääräinen kokemus kiinteistöpalvelujen hankinnasta oli liki 14 vuotta ja lyhimmilläänkin kahdeksan vuotta. Vastanneista neljä toimi yrityksessään isännöitsijän statuksella, kaksi vastanneista oli toimitusjohtajia ja seitsemännen vakanssi oli yksikönjohtaja. Suurin osa vastanneista yrityksistä pyrki solmimaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Irtisanomisajaksi määriteltiin yleisimmin 2-3 kuukautta. Muutama vastanneista yrityksistä pyrki solmimaan mahdollisuuksien mukaan useamman vuoden mittaisia sopimuksia. Enemmistö yrityksistä hankkii palvelunsa kiinteistökohtaisesti; kaksi vastanneista ilmoitti yrityksensä hankkivan palveluita myös alueellisesti Hintaerot Vastaajat olivat hyvin yksimielisiä tärkeimmistä hintaerojen aiheuttajista. Työnjohdon ja huoltomiesten resurssimitoitus (ka. 6; var 0,67) olivat yhdessä kaluston resurssimitoituksen (ka. 5,7; var 0,9) kanssa kolme selvästi tärkeimmäksi koettua tekijää. Myös työnjohdon koulutustason (ka. 5,3; var 1,2) ja kohteen sijainnin 28

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Kilpailuttamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä tehdään usein vääriä ratkaisuja.

Kilpailuttamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä tehdään usein vääriä ratkaisuja. Nä e yt ut siv 4 Kilpailutus Kilpailuttamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä tehdään usein vääriä ratkaisuja. Kilpailutusvaiheeseen kuuluu kilpailutustavan päättäminen, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Kiinteistönhoidon hankinnat Jukka Puhto, diplomi-insinööri Tutkimuspäällikkö, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous jukka.puhto@hut.

Kiinteistönhoidon hankinnat Jukka Puhto, diplomi-insinööri Tutkimuspäällikkö, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous jukka.puhto@hut. Jukka Puhto, diplomi-insinööri Tutkimuspäällikkö, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous jukka.puhto@hut.fi Kiinteistönhoito Kiinteistönhoito on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa,

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

TÄYDELLINEN PROSESSI

TÄYDELLINEN PROSESSI 14.11.2017 2 1 14.11.2017 3 TÄYDELLINEN PROSESSI Tarjouspyynnön läpikäynti Aiempiin tarjouksiin tutustuminen Analysointi Resurssien kartoitus Tarjouksen teko Tarjouksen lähettäminen Päätöspalaveri ja analysointi

Lisätiedot

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) ASUNNOT OY Kiinteistönhoitopalvelu 30.12.2009

TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) ASUNNOT OY Kiinteistönhoitopalvelu 30.12.2009 TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) 1. YLEISTÄ Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy (VVA Oy) on Viitasaarella toimiva, kaupunkiomisteinen vuokra-asuntoja tarjoava yritys. Vuokrattava on 431 huoneistoa 29 kiinteistössä. Asunnot

Lisätiedot

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)

Lisätiedot

Toimitusehto on DDP (Järvenpää). Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Toimitusehto on DDP (Järvenpää). Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 29.9.2017 Viite: Välskärinpolun HVP/2017 Välskärinpolun hulevesipumppaamo, laitehankinta Järvenpään Vesi pyytää kokonaishintaista tarjoustanne, Välskärinpolun hulevesipumppaamosta tämän

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon

Lisätiedot

Puitesopimukset. PTCServices Oy

Puitesopimukset. PTCServices Oy Rakennusurakoiden kilpailuttaminen Puitesopimukset 6.4.2011 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto Hankintayksiköille

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1/5 1.9.2016 TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1 HANKINNAN KOHDE Liedon kunta pyytää tarjouksia Liedon keskustaajamaan sijoittuvan Lietohallin palveluista ja Liedon lukion

Lisätiedot

Kemin kaupungin keskustassa Kauppatorilla järjestetään vuosittain perinteiset kevät- ja syysmarkkinat.

Kemin kaupungin keskustassa Kauppatorilla järjestetään vuosittain perinteiset kevät- ja syysmarkkinat. TARJOUSPYYNTÖ Kauppatorin markkinoiden järjestäminen Tarjouspyynnön taustaksi Kemin kaupungin keskustassa Kauppatorilla järjestetään vuosittain perinteiset kevät- ja syysmarkkinat. Käsitteet: Hankintayksikkö:

Lisätiedot

IPT 2. Hankinta työpaja Uusi hankintalaki valituksien välttäminen tarjousten vertailussa

IPT 2. Hankinta työpaja Uusi hankintalaki valituksien välttäminen tarjousten vertailussa IPT 2 Hankinta työpaja 8.-9.6.2017 Uusi hankintalaki valituksien välttäminen tarjousten vertailussa Neuvottelumenettelyn läpivienti Hankinnalle määritetty selkeät tavoitteet Hankintaprosessin mukainen

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN 2. TYÖPAJA. Neuvottelumenettelyn kulku

IPT-HANKKEEN 2. TYÖPAJA. Neuvottelumenettelyn kulku IPT-HANKKEEN 2. TYÖPAJA Neuvottelumenettelyn kulku Helsinki 7.5.2014 Specialist Partner, asianajaja, VT, KTM Mika Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 1 Neuvottelukutsut ja alustavat tarjouspyynnöt

Lisätiedot

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö Tarjouksen

Lisätiedot

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Tarjoa oikein julkisissa tarjouskilpailuissa. Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK. EK-päivä 31.3.2009

Tarjoa oikein julkisissa tarjouskilpailuissa. Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK. EK-päivä 31.3.2009 Tarjoa oikein julkisissa tarjouskilpailuissa Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK EK-päivä 31.3.2009 Esityksen sisältö Tarjouskilpailuun osallistumista harkittaessa huomioitavat seikat Ryhmittymänä tarjoaminen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kiinteistöhuollon ja siivouksen ostaminen Antti Niitynpää

Kiinteistöhuollon ja siivouksen ostaminen Antti Niitynpää Kiinteistöhuollon ja siivouksen ostaminen Antti Niitynpää 3.5.2011 Trendejä 1970 s Sisäinen organisaatio 1980 s 1990 s Outsourcing 2000 + Sopimuspalvelut Toimitilapalvelut / IFS Siivous Siivous Turvallisuus

Lisätiedot

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa? MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa? Suvi Häkämies Toiminnanjohtaja Green Net Finland 21.9.2017 Finlandia-talo Markkinavuoropuhelun määritelmä

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa KOKO-hankintakoulutus, Hyvinkää 26.10.2010 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia haasteellisissa

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki/koulutoimi pyytää tarjoustanne opetusmateriaaleista lukuvuosille 2013 2014 ja 2014 2015.

Haapaveden kaupunki/koulutoimi pyytää tarjoustanne opetusmateriaaleista lukuvuosille 2013 2014 ja 2014 2015. TARJOUSPYYNTÖ Haapaveden kaupunki/koulutoimi pyytää tarjoustanne opetusmateriaaleista lukuvuosille 2013 2014 ja 2014 2015. Tarjouspyyntö on julkaistu Julkisten hankintojen ilmoituskanavalla HILMASSA 09.04.2013.

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Poikkitien yritysalueen esirakentaminen Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää vertailuhintatarjoustanne Poikkitien yritysalueen esirakentamiseen liittyvistä töistä tämän

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista.

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1(6) SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. Hankitaan kaksi hoitokonetta

Lisätiedot

Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi

Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi 23.08.2018 Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi 1 Julkiset hankinnat kaupunkikehittämisen työkalu Hankintoja voidaan ohjata vähimmäisvaatimuksien

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

IPT-hankkeen 7. Työpaja

IPT-hankkeen 7. Työpaja IPT-hankkeen 7. Työpaja Hankintalain uudistamisen tilannekatsaus Helsinki 15.3.2016 Specialist Partner, AA, VT, KTM Mika Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 1 Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote

Lisätiedot

Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa liitteissä:

Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa liitteissä: HELSINGIN YHTEISLYSEON KALUSTEIDEN HANKINTA Maanviljelyslyseon osakeyhtiö/helsingin yhteislyseo (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavaan 10.3.2017 lähetetyn hankintailmoituksen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Tervanokan ruoppaus, Järvenpään kaupunki 2 Hankinnan yksilöinti 3 Hankintamenettely Järvenpään kaupungin Kaupunkitekniikka pyytää kokonaishintatarjoustanne, Tervanokan ruoppaukseen

Lisätiedot

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014 Tarjouslomake MV/8/05.05.00.01/2013 1 TARJOUKSEN KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO TARJOUS MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu Tarjoaja Tarjoajan

Lisätiedot

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63):

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63): OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA Kasvatus- ja koulutuslautakunta 17.6.2015 ( 63): Lopen kunnan oppilaskuljetuksista sekä palvelu- ja asiointiliikenteestä sopimuskaudelle

Lisätiedot

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 28.8.2013 1 (5) HSL: tekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena ovat HSL:n tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelut

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä

Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Antti Alanko IV-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Ylläpito Ylläpito on jonkin järjestelmän oikean toiminnan

Lisätiedot

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut. JANAKKALAN KUNTA 1 (9) TARJOUS- JA HINNOITTELULOMAKE 27.2.2013 Janakkalan markkinointiviestintäkumppanuus Tarjoaja tekee tarjouksen täyttämällä ja allekirjoittamalla tämän tarjous- ja hinnoittelulomakkeen.

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista.

Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1(5) SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2009 Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. Hankitaan kaksi hoitokonetta tarvikkeineen;

Lisätiedot

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Lakimies Jonna Törnroos 1 Kansallisten hankintojen joustovara Kansallisten hankintojen menettelyjen joustavoittaminen

Lisätiedot

11.4.2014. Tarjousta pyydetään seuraavista työkoneista: kauhan kallistaja, routapiikki

11.4.2014. Tarjousta pyydetään seuraavista työkoneista: kauhan kallistaja, routapiikki Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Järvenpään kaupungin työkonepalvelut 2014-2015 2 Hankinnan yksilöinti Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää tarjoustanne tarvitsemiensa yksikköhintaperusteisten työkonepalveluiden

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

LIITE 4: TARJOUSPYYNTÖ

LIITE 4: TARJOUSPYYNTÖ Hankinta: Muistiliiton paino- ja jakelupalvelut, tilausjärjestelmä ja logistiikka Muistiliitto ry (jäljempänä tilaaja) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 23.8.2017 julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

1(5) Osa-alue A Perusvarusteisilla ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut. Osa-alue B Esteettömillä ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut

1(5) Osa-alue A Perusvarusteisilla ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut. Osa-alue B Esteettömillä ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut 1(5) TARJOUSPYYNTÖ: Liedon kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisten kuljetuspalveluiden sekä sotainvalidien kuljetuspalveluiden kilpailutus 1. Hankinnan kohde 2. Sopimuskausi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 266 Hankintaoikaisuvaatimus koskien tietokeskuksen johtajan päätöstä kaupunginarkiston arkistotietokannan hankinnasta HEL 2013-009044 T 02 08 01 00 Päätös päätti

Lisätiedot

HAMMASHOIDON JA OIKOMISHOIDON TARVEAINEET

HAMMASHOIDON JA OIKOMISHOIDON TARVEAINEET HAMMASHOIDON JA OIKOMISHOIDON TARVEAINEET Perusturvakuntayhtymä Karviainen pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 15.10.2015 julkaistun hankintailmoituksen sekä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ LIITE 1 3.6.2008 1

KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ LIITE 1 3.6.2008 1 3.6.2008 1 VERKKOLASKUJEN VÄLITYSPALVELUT HANKINNAN YKSILÖINTI 1 Hankinnan tausta 1.1 Ostolaskut 1.2 Myyntilaskut Kirkkonummen kunnalla on käytössä ostolaskujen käsittelyssä Rondojärjestelmä. Kunnalla

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama

Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.12 A HANKINTAOHJE Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama YLEISET OHJEET

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio TARJOUSPYYNTÖ Kiinteistönhoito Sammakkolammentie 2, Kuopio 1.2.2017 Sivu 2/5 Sammakkolammentie 2, Kuopio 1. KOHDETIEDOT Tilaaja Savon koulutuskuntayhtymä PL 87 70101 Kuopio Tilaajan yhteyshenkilö Ari Orsjoki

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. VÄLINEHUOLTOPALVELUIDEN HANKINTA Perusturvakuntayhtymä Karviainen (jäljempänä tilaaja ) pyytää Hilmailmoituskanavassa 2.10.2014 julkaistun hankintailmoituksen sekä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden

Lisätiedot

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Rakennusfoorumi 10.6.2014 12. kesäkuuta 2014 Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry 1 Nykyisiä ongelmia Edelleen silloin tällöin hankintayksiköt pyytävät

Lisätiedot

Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola

Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa 1 Helsingin Sanomat..pikku uutinen muutaman vuoden takaa 2 Esimerkki tältä aamulta (13.6.2017, klo 9:08) Viimeisin Hilmassa julkaistu

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt TARJOUSPYYNTÖ Hammaslaboratoriotyöt 1(5) 23.3.2015 Seudullinen hankintapalvelukeskus Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Mäntsälän kunta Sipoon kunta TARJOUSPYYNTÖ HAMMASLABORATORIOTÖIDEN

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN Kristian Stenmark Hepacon Oy kristian.stenmark@hepacon.fi 050 5909571 TALOTEKNIIKAN KOKO ELINKAAREN ASIANTUNTIJAT www.hepacon.fi YRITYS Perustettu 1978 Toimialat LVIASK

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (5) 43 Purkutyöt, puitejärjestely 1.4.2016-31.3.2018 HEL 2015-013857 T 02 08 03 00 Päätös päätti hylätä FC Renska Oy:n, Nordhaus Partners Oy:n, Renity Oy ja Pretige

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Kaskela-Ylikeravan alueurakka 2014-2017 (+2 v optio)

TARJOUSPYYNTÖ. Kaskela-Ylikeravan alueurakka 2014-2017 (+2 v optio) Kaskela-Ylikeravan alueurakka 2014-2017 (+2 v optio) 15.3.2014 TARJOUSPYYNTÖ 1. Hankintayksikkö ja hankinnan kohde Keravan kaupunki Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos PL 123 (Kauppakaari 11) 04201

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

7.1.2015. Hankintailmoitus on julkaistu HILMA palvelussa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi

7.1.2015. Hankintailmoitus on julkaistu HILMA palvelussa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi maankäyttö- ja karttapalvelut TARJOUSPYYNTÖ 7.1.2015 NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN UUDISKARTOITUS 1. Tehtävän määrittely 2. Hankintamenettely Tuusulan kunta on toteuttamassa Nuppulinnan alueen kaavan pohjakartan

Lisätiedot

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ Sivu 1 / 7 EU-KYNNYSARVON YLITTÄVÄ HANKINTA. 13.11.2014 Dnro 25/021/2014 OPETUSHALLITUKSEN PAINOPALVELUJEN HANKINTA

TARJOUSPYYNTÖ Sivu 1 / 7 EU-KYNNYSARVON YLITTÄVÄ HANKINTA. 13.11.2014 Dnro 25/021/2014 OPETUSHALLITUKSEN PAINOPALVELUJEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ Sivu 1 / 7 EU-KYNNYSARVON YLITTÄVÄ HANKINTA 13.11.2014 Dnro 25/021/2014 OPETUSHALLITUKSEN PAINOPALVELUJEN HANKINTA 1. Tarjouspyynnön kohde 2. Hankintayksikkö 3. Yhteyshenkilö Opetushallitus

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin.

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. TARJOUSPYYNTÖ TYÖTERVEYSPALVELUT Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. Etelä-Savon maakuntaliitto on 14 eteläsavolaisen

Lisätiedot

Liikenneviraston asiantuntijalausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi

Liikenneviraston asiantuntijalausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi Liikenneviraston asiantuntijalausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi 23.9.2016 Liikennevirasto Liikennevirasto on tilaajaviranomainen,

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyyntö 5.2.2016 LIIKENNETRAKTORIN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

HEL 2015-003207. 2. Hankinnan kohde. 3. Hankinnan taustaa 1/6. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. 0201256-6 Oili Khadraoui

HEL 2015-003207. 2. Hankinnan kohde. 3. Hankinnan taustaa 1/6. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. 0201256-6 Oili Khadraoui 1/6 TARJOUSPYYNTÖ HEL 2015-003207 Rajoitettu hankintailmoitus, tapahtumanhallintajärjestelmä Allu 1. Hankintayksikön perustiedot Hankintayksikkö: Oili Khadraoui Suomi puh. +358 931038430 fax oili.khadraoui@hel.fi

Lisätiedot

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Eurajoen kunnan koulutoimi pyytää tarjoustanne koululaiskuljetuksista lukuvuodelle 2015-2016. 1

Lisätiedot

HAUTAUSPALVELUJEN JA VAINAJIEN SIIRTOKULJETUSTEN HANKINTA

HAUTAUSPALVELUJEN JA VAINAJIEN SIIRTOKULJETUSTEN HANKINTA HAUTAUSPALVELUJEN JA VAINAJIEN SIIRTOKULJETUSTEN HANKINTA Perusturvakuntayhtymä Karviainen (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 7.11.2017 julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut Tarjouspyyntö YTHS:n pankkipalvelut Sisällys 1 Hankinnan perustiedot ja hankinnan kohteen kuvaus... 2 1.1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö... 2 1.2 Hankinnan kohde... 2 2 Hankintamenettely... 2 2.1 Hankinnasta

Lisätiedot

Kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1 Hankinnan kohde.

Kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1 Hankinnan kohde. TERVEYSASEMAPÄIVYSTYSPALVELUT Perusturvakuntayhtymä Karviainen (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen sekä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti

Lisätiedot

OuluBot Innovaatiokumppanuus

OuluBot Innovaatiokumppanuus OuluBot Innovaatiokumppanuus 15.3.2019 Mitä on innovaatiokumppanuus? Menettely perustuu EU direktiiviin ja hankintalakiin. Kohtuullisen uusi menettely. Hankinnan kohteena tavaran, palvelun tai rakennusurakan

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Organisaation hankinnan suunnitteleminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA määrittää hankinnan tavoitteet

Lisätiedot