P R E S S. Bryssel, 2. lokakuuta 2009

Transkriptio

1 EU: EUVOSTO PÄÄSIHTEERISTÖ ~TIEDOTE~ EUROOPA U IO I JA TERRORISMI TORJU TA Bryssel, 2. lokakuuta 2009 Terrorismi on merkittävä uhka Euroopan turvallisuudelle, demokraattisten yhteiskuntiemme arvoille ja Euroopan kansalaisten oikeuksille ja vapauksille. Terroriteot ovat rikollisia, eivätkä ne ole oikeutettuja missään olosuhteissa. Terrorismia on torjuttava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Euroopan unioni on tehostanut toimintaansa syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen ja erityisesti Madridin (2004) ja Lontoon (2005) kauhistuttavien iskujen jälkeen. Puheenjohtajavaltion ja EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin ehdotusten pohjalta neuvosto hyväksyi EU:n terrorismin vastaisen strategian, jossa unioni sitoutuu torjumaan terrorismia globaalisti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, jotta sen kansalaiset voivat elää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. EU:n terrorismin vastainen strategia sisältää neljä toiminta-alaa: ennalta ehkäisy, suojaus, toiminnan estäminen ja varautuminen. Ennalta ehkäisy Ensimmäisenä tavoitteena on estää ihmisiä suuntautumasta terrorismiin puuttumalla sellaisiin terrorismin leviämistä edistäviin tekijöihin, jotka voivat johtaa radikalisoitumiseen ja terrorismiin värväykseen Euroopassa ja muualla maailmassa. Jäsenvaltioiden ja unionin välisen koordinoinnin parantamiseksi neuvosto on hyväksynyt strategian ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen torjumiseksi. Täytäntöönpanotoimenpiteisiin kuuluu jäsenvaltioiden ja Europolin aloitteita esimerkiksi radikalisoitumiseen puuttumiseksi vankiloissa, Internetin kautta tapahtuvan väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi ("Check the Web"), imaamien kouluttamiseksi, paikallispoliisien valmiuksien kehittämiseksi radikalisoitumisen tunnistamisen ja torjumisen alalla, ennakoivan viestinnän tärkeydestä radikaalien viestien torjumiseksi sekä tavoista saada radikalisoituneet henkilöt irtautumaan väkivaltaisista liikkeistä. P R E S S R u e d e l a L o i B B R U S S E L S T e l. : ( 0 ) / F a x : ( 0 ) press.office@consilium.europa.eu -

2 Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (ETPP) kuuluvien sotilas- ja siviilikriisinhallintaoperaatioiden kautta EU parantaa omalta osaltaan turvallisuusympäristöä ja vaikuttaa siten väkivaltaisen radikalisoitumisen edellytyksiin kolmansissa maissa. Esimerkkeinä voidaan mainita Rafahin rajavalvontaoperaatio (Gaza) sekä Eupol-operaatiot Ramallahissa ja Afganistanissa. Siviilikriisinhallinnan yleistavoitteessa 2010 määritellään uusia siviilivoimavaroja terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ETPP:n puitteissa. EU:n kolmansille maille hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion alalla suuntaamilla avustushankkeilla (Euromed, Länsi-Balkan, ASEM, Afganistan, Pakistan sekä yhteistyö Algerian ja Marokon kanssa) pyritään puuttumaan tekijöihin, jotka voivat edistää radikalisoitumista ja värväystä. EU on järjestänyt Euromed-maiden kanssa asiantuntijakokouksia Välimeren alueen radikalisoitumisprosessien analysoimiseksi ja vertailemiseksi. Komissio järjesti vuosina 2007 ja 2008 Euromed-konferenssit tiedotusvälineiden roolista terrorismiin yllyttämisen ehkäisemisessä. Euroopan komission perustama radikalisoitumisen asiantuntijoiden eurooppalainen verkosto toimii keskustelufoorumina tuottaen tutkimuksia ja järjestäen seminaareja radikalisoitumisilmiöstä. Tarkoituksena on tehostaa terrorismin vastaisten toimien ja ennaltaehkäisyä koskevien lähestymistapojen koordinointia EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa. Rahoittamalla tutkimuksia ja hankkeita Euroopan komissio tukee jäsenvaltioita asiaa koskevan tiedon ja asiantuntemuksen kokoamisessa ja kriittisessä arvioinnissa. Terrorismin torjunta edellyttää tehokasta koordinointia kussakin jäsenvaltiossa. Koordinoinnin edistämiseksi on aloitettu kansallisten terrorismintorjuntajärjestelyjen vertaisarviointi. EU:n laajuisia parhaita toimintatapoja soveltaen useat jäsenvaltiot ovat tehostaneet lainsäädäntöään ja terrorismin torjuntaa koskevia operatiivisia tai analyyttisiä välineitään. Ensimmäinen arviointikierros, joka koski terrorismin torjunnan rakenteita ja koordinointia, järjestettiin vuosina Toinen arviointikierros, joka koskee valmiuksia ja reagoimista terrori-iskun tapauksessa, aloitettiin vuonna 2007, ja se on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2010 alkuun mennessä. Suojelu Toisena terrorismin vastaisen strategian tavoitteista on suojata kansalaisia ja infrastruktuureja ja vähentää alttiutta iskuille, muun muassa parantamalla rajojen, liikenteen ja elintärkeiden infrastruktuurien turvallisuutta. 2

3 Rajojen suojelun parantamistoimenpiteitä ovat muun muassa asetus jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista EU:n passeissa (2009), EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) perustaminen (2005) ja yhteisön tullikoodeksin uudistaminen (2005). Neuvostossa päästiin vuonna 2009 poliittiseen yhteisymmärrykseen uusista toimista SIS II -järjestelmän kehittämiseksi. Viisumitietojärjestelmää koskeva asetus hyväksyttiin neuvostossa ja parlamentissa (2009). Neuvosto keskustelee parhaillaan tarpeesta perustaa eurooppalainen matkustajarekisterijärjestelmä. Liikenneturvallisuuden parantamista koskevia toimenpiteitä ovat satamien turvatoimia koskevan direktiivin antaminen (2005) ja aloitteet Euroopan lentokenttien turvallisuuden parantamiseksi Atlantin yli lentäviin lentokoneisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa suunnatun iskuyrityksen johdosta (2006). Neuvosto hyväksyi vuonna 2008 asetuksen ilmailun turvaamista koskevista yhteisistä säännöistä (asetuksen (EY) N:o 2320/2002 tarkistaminen). Neuvosto ja parlamentti myös antoivat kuusi säädöstä, jotka kuuluvat kolmanteen meriturvallisuuspakettiin ja joilla pyritään vahvistamaan meriliikenteen turvallisuutta Euroopassa (2009). Elintärkeän infrastruktuurin suojaamisen alalla neuvosto antoi direktiivin Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämis- ja nimeämismenettelystä (2008). Lokakuussa 2008 komissio antoi ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmää (CIWIN) koskevaksi neuvoston päätökseksi, jolla perustetaan eurooppalainen foorumi elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevien tietojen vaihtamiseksi. Viime vuosina on ryhdytty monenlaisiin räjähdeturvallisuutta koskeviin toimiin. Neuvosto hyväksyi komission aloitteesta EU:n toimintasuunnitelman räjähdeturvallisuuden parantamiseksi (2008). Yksi edistysaskel on eurooppalaisen räjähteiden raivausverkoston (EEODN) perustaminen. Komissio antoi vuonna 2008 direktiivin siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden tunnistamisesta ja jäljitettävyydestä. Espanja kehittää parhaillaan varhaisvaroitusjärjestelmää yhteistyössä Europolin kanssa. Euroopan pommitietojärjestelmän (EBDS) odotetaan tulevan käyttöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2009 CBRN-turvallisuutta (kemiallinen, biologinen, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvä turvallisuus) koskevan lainsäädäntöpaketin, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kansalaisten suojelua CBRN-uhkilta. Viime vuosina EU on enenevässä määrin painottanut turvallisuusalan tutkimusta ja kehittämistä ja investoinut siihen. Tämä huipentui asian sisällyttämiseen omana aihealueenaan komission seitsemänteen puiteohjelmaan. Aihealueen määrärahat kaudella ovat 1,3 miljardia euroa, ja tavoitteena on hyödyntää tieteellistä ja teknologista osaamista vastattaessa terroritoiminnan ja -uhkien aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin. Komissio aikoo Euroopan turvallisuustutkimus- ja -innovaatiofoorumin tulosten pohjalta mukauttaa lainvalvonnan ja siviilialan turvallisuustarpeita entistä enemmän alan teollisuuden ja tutkimusyhteisön voimavaroihin. Seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ( ) on osoitettu merkittävästi varoja parannetulle suojautumiselle tavanomaisilta räjähteiltä ja muin kuin tavanomaisin asein tehdyiltä terrori-iskuilta (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydiniskut). 3

4 Toiminnan estäminen Terrorismin vastaisen strategian kolmantena tavoitteena on toteuttaa terroristien jäljitys- ja tutkintatoimia EU:n rajojen yli ja maailmanlaajuisesti, estää suunnittelu, matkustus ja viestintä, hajottaa tukiverkostot, katkaista rahoitus ja iskuissa tarvittavien materiaalien saanti ja saattaa terroristit oikeuteen. Eurooppalaista pidätysmääräystä käytetään usein terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnan välineenä. Tämän kokemuksen pohjalta neuvosto teki puitepäätöksen eurooppalaisen todisteiden luovuttamismääräyksen perustamisesta (2008). Neuvosto teki myös puitepäätöksen menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (2006). Aloitteisiin terrorismin rahoituksen torjumiseksi kuuluvat kolmas rahanpesun vastainen direktiivi (2005), rahakuriireista annettu asetus (2005), joka velvoittaa ilmoittamaan euron määrän ylittävät käteis- tai vastaavat varat, ja asetus varojen siirroista (2006). Ehdotus asetukseksi vaihtoehtoisista rahalähetysjärjestelmistä (maksupalvelut) on käsiteltävänä neuvostossa. Neuvosto teki päätöksen rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoituksen estämistä koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta. Useilla toimenpiteillä pyritään tehostamaan tiedonvaihtoa terrorismin torjunnassa. Jäsenvaltiot alkavat vaihtaa DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvotietoja neuvoston ns. Prüm-päätösten (2008) perusteella. Päätöksissä säädetään myös tietojen antamisesta ilman pyyntöäkin terroritekojen estämiseksi. Yhteinen kanta varastettuja ja kadonneita passeja koskevan, myös Interpolin kanssa tapahtuvan tiedonvaihdon parantamiseksi hyväksyttiin vuonna Tietojen säilyttämistä koskeva direktiivi annettiin vuonna 2006 samoin kuin puitepäätös tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta lainvalvontaviranomaisten välillä. Neuvosto myös teki päätöksen lainvalvontaviranomaisten pääsystä viisumitietojärjestelmään (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Tietojenvaihdon ja oikeudellisen yhteistyön alallakin on tapahtunut kehitystä. Taatakseen perusoikeuksien ja - vapauksien, erityisesti henkilöiden yksityisyyden suojan korkean tason neuvosto teki puitepäätöksen rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (2008). Neuvosto teki niin ikään puitepäätöksen, jolla tehostetaan jäsenvaltioiden kansalaisille annettuja rikosoikeudellisia tuomioita koskevien tietojen vaihtoa (2008). Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettu uudenaikaistamalla ja laajentamalla EU:n tilannekeskusta, joka on laatinut jäsenvaltioille ja komissiolle lukuisia korkeatasoisia arvioita terrorismiuhkasta. Europol ja Eurojust ovat kumpikin mukana meneillään olevissa terrorismiin liittyvissä tutkintatoimissa eri puolilla Eurooppaa. Transatlanttista yhteistyötä on lujitettu sijoittamalla Europoliin ja Eurojustiin Yhdysvaltojen yhteyshenkilöitä. Vuonna 2006 tehtiin sopimus tiedonvaihdon tehostamisesta Eurojustin ja Yhdysvaltojen oikeusministeriön välillä. Vuonna 2009 tehtiin päätös Europolin vahvistamisesta. Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) on käynnistänyt ylemmille poliisivirkamiehille tarkoitetut terrorismin vastaiset koulutusohjelmat. Tehostaakseen ylempien poliisivirkamiesten koulutusta neuvosto hyväksyi Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) ja Interpolin yhteistyösopimuksen (2009). Lisäksi Europolin ja Eurojustin välistä yhteistyösopimusta päivitettiin ja vahvistettiin (2009). 4

5 Varautuminen EU:n terrorismin vastaisen strategian neljäntenä tavoitteena on valmistautuminen solidaarisuuden hengessä hallinnoimaan ja minimoimaan terrori-iskun seurauksia parantamalla valmiuksia selviytyä jälkivaikutuksista, koordinoida vastatoimia ja vastata uhrien tarpeisiin. EU:n koordinoidun katastrofivalmiuden tukemiseksi on määritetty sotilaallisia voimavaroja. Niihin kuuluvat strateginen kuljetuskyky (ilma- ja meriteitse), taktinen kuljetuskyky (helikopterit), lääkintäyksiköt, kenttäsairaalat ja logistiikka. Menettelyjä on viimeistelty, jotta ne vastaisivat kuljetustarpeita ja käytettävissä olevaa jäsenvaltioiden armeijojen omistamaa tai vuokraamaa kuljetuskalustoa. Useita aloitteita on toteutettu EU:n kansalaisten konsulisuojelun parantamiseksi kolmansissa maissa tapahtuvien terrori-iskujen tai luonnonkatastrofien varalta. Komissio on äskettäin esittänyt vielä lisää ehdotuksia. Neuvosto antoi päätelmät pelastuspalveluvalmiuksien vahvistamisesta pelastuspalveluyksikkömalliin perustuvalla Euroopan keskinäisen avun järjestelmällä (2008). Monikansallisia harjoituksia, joilla testataan jäsenvaltioiden valmiutta avustaa toisiaan ihmisen aiheuttaman tai luonnonkatastrofin sattuessa, järjestetään edelleen vuosittain. Saatujen kokemusten perusteella jäsenvaltioiden pääkaupunkien ja Euroopan komission välisissä viestintäjärjestelyissä on parantamisen varaa. Kehittääkseen omien yksiköidensä välistä viestintää kriisitilanteissa komissio on perustanut ARGUS-järjestelmän. Yhteisön pelastuspalvelualan toimia varten on perustettu rahoitusväline ( ). Sen avulla unioni voi tukea ehkäisemistä, varautumista ja reagoimista koskevia toimia ihmisen aiheuttamien ja luonnonkatastrofien sattuessa unionissa ja sen ulkopuolella. Välittömiä humanitaarisia avustustoimia varten on erillinen hätäapuvaraus, jonka määrärahat kaudella ovat 1,5 miljardia euroa. Terrorismin uhrien ja heidän perheenjäsentensä auttamiseksi on käynnistetty pilottihanke ja Euroopan komission rahoittamia uusia tukitoimia. Lisävaroja uhrien tukemiseksi on varattu vuosia koskevan rikollisuuden ehkäisy- ja torjuntaohjelman mukaisesti. Lisäksi komissio rahoittaa terrorismin uhrien yhdistysten eurooppalaista verkostoa euron budjetilla, pyrkimyksenä edistää terrorismin uhrien yhdistysten rajatylittävää yhteistyötä ja vahvistaa uhrien etujen edustusta EU:n tasolla. Puheenjohtajavaltion ja terrorismin torjunnan koordinaattorin ehdotuksesta on hyväksytty ehdotukset EU:n hätätila- ja kriisikoordinointijärjestelyjen perustamiseksi (2005). Menettelytapaohjeet ja neuvoston kriisikoordinointijärjestelyjen käsikirja hyväksyttiin (2006) ja testattiin harjoituksessa, johon osallistuivat pysyvät edustajat, komissio ja neuvoston pääsihteeristö (2006). Seurantaharjoituksia on pidetty vuodesta

6 Kansainvälinen yhteistyö Terrorismin torjunnalla on yhä merkittävämpi sija unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja unionin kansainvälisissä suhteissa yleisemminkin. EU toteuttaa edelleen maailmanlaajuisia terrorismin vastaisia toimenpiteitä yhdessä muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Komissio on laatinut ensimmäisen kattavan terrorismin vastaisen ohjelmansa, jolla tuetaan kolmansia maita terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa ja johon kuuluvat seuraavat painopistealueet: o Etelä-Aasia, erityisesti Pakistan, Afganistan, Intia ja Bangladesh o Sahel (Mauritania, Mali, Niger) ja Marokko, Algeria o Jemen o Terrorismin torjuntaa koskevien YK:n normien täytäntöönpano. Pääasiallisena rahoitusvälineenä tuettaessa kolmansia maita niiden terrorisminvastaisessa työssä on vakautusväline. Lyhyellä aikavälillä vakautusvälineellä käsitellään yksittäisiä kriisitilanteita, mutta pitkällä aikavälillä sillä torjutaan pääasiassa alueiden rajat ylittäviä uhkia. Komissio tukee alueidenvälistä lähestymistapaa terrorismin torjuntaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Pitkän aikavälin vakautusvälineen vuosia koskevassa alueohjelmassa pyritään ensisijaisesti tukemaan terrorismin torjuntaa koskevien YK:n normien täytäntöönpanoa ja edistämään alueellisia toimia terrorismin torjumiseksi Etelä-Aasiassa, erityisesti Pakistanissa ja Afganistanissa, Sahelin alueella ja Jemenissä. Vuonna 2008 alettiin toteuttaa kuuden Länsi-Balkanin maan kanssa aloitetta, joka koskee parhaiden toimintatapojen jakamista terrorismin torjuntaa koskevien EU:n toimien vertaisarviointimallin mukaisesti. Tavoitteena on analysoida niiden terrorismintorjuntarakenteita ja antaa suosituksia niiden mukauttamiseksi. Unionin voimakkaalla tuella Yhdistyneet Kansakunnat on lujittamassa rooliaan terrorismin torjunnassa. Tätä osoittavat esimerkiksi ydinterrorismin torjumisesta tehty yleissopimus (2005) sekä YK:n terrorismin vastainen strategia (2006). EU ajaa edelleen kattavan YK:n terrorismin vastaisen yleissopimuksen tekemistä. Suhteissaan kolmansiin maihin EU kehottaa johdonmukaisesti ratifioimaan ja panemaan täytäntöön 16 olemassa olevaa terrorismin torjuntaa koskevaa YK:n yleissopimusta ja pöytäkirjaa. Terrorismin torjuntaa koskevat korkean tason poliittiset vuoropuhelut on aloitettu EU:n sekä USA:n, Venäjän, Intian, Pakistanin, Australian, Japanin ja Egyptin välillä. Vuodesta 2004 EU on ollut toisena järjestäjänä mukana terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa vuosittaisessa vuoropuhelussa Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvien maiden kanssa. Terrorismin vastaista yhteistyötä ollaan sisällyttämässä unionin ulkoisiin sopimuksiin. Esimerkkeinä voidaan mainita tarkistettu Cotonoun sopimus, terrorismin torjuntaa koskevat Euro Välimerikäytännesäännöt (molemmat 2005) sekä ehdotus terrorismin torjuntaa ja asesulkua koskevaksi sopimukseksi Pakistanin kanssa. Terrorismin torjunnan alan yhteistyö on myös sisällytetty EU:n naapuruuspolitiikan 11:een toimintaohjelmaan. 6

7 Vuodesta 2004 EU on käynnistänyt terrorismin torjuntaa koskevien voimavarojen kehittämistä koskevia aloitteita Algerian, Indonesian ja Marokon kanssa kooten tällä tavoin yhteen jäsenvaltioiden ja komission rahoittamia avustushankkeita. Sen lisäksi komissio tukee useita terrorismin torjuntaan liittyviä hankkeita erityisesti rajavalvonnan ja terrorismin rahoituksen alalla alueilla, jotka ulottuvat Balkanilta Kaakkois-Aasiaan. Komissio on tukenut sarjaa Euro Välimeri-yhteistyöhön liittyviä kokouksia, joissa on käsitelty tiedotusvälineiden ja terrorismin välistä suhdetta, viimeksi Kanadassa (2008). EU ja sen jäsenvaltiot haluavat toimia yhdessä Yhdysvaltojen kanssa terrorismin torjumiseksi sopusoinnussa oikeusvaltion periaatteen kanssa, yhteisiä arvojamme kunnioittaen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitamme noudattaen sekä kiinnittäen erityistä huomiota kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön, pakolaisoikeuteen ja humanitaariseen oikeuteen. Tässä yhteydessä EU viimeisteli kesäkuussa 2009 poliittisen kehyksen, jonka avulla jäsenvaltiot voivat halutessaan ottaa vastaan Guantanamon entisiä vankeja. Muita aloitteita on suunnitteilla Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseksi. Komissio ja useat jäsenvaltiot tukevat G8-ryhmän puitteissa maailmanlaajuisia toimia vähentääkseen riskiä, että terroristit saavat hankittua joukkotuhoaseita. Unioni esimerkiksi tukee Venäjän pyrkimyksiä vähentää kemiallisten ja ydinaseidensa ylijäämävarastoja. EU:n yhteisten toimintojen puitteissa tuetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) toimia asesulun edistämiseksi. Unioni tukee myös voimakkaasti toimia, joilla ehkäistään biologisten aseiden leviämistä. Yhteystiedot: Euroopan unionin neuvoston lehdistöpalvelu Puh. +32 (0) Faksi +32 (0)