LEHDISTÖ REV 1. Bryssel, 14. toukokuuta 2007

Transkriptio

1 EU:N NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ ~TIEDOTE~ EUROOPAN UNIONI JA TERROSISMIN TORJUNTA REV 1 Bryssel, 14. toukokuuta 2007 Terrorismi on merkittävä uhka Euroopan turvallisuudelle, demokraattisten yhteiskuntiemme arvoille ja Euroopan kansalaisten oikeuksille ja vapauksille. Terroriteot ovat rikollisia, eivätkä ne ole oikeutettuja missään olosuhteissa. Terrorismia on torjuttava sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Euroopan unioni on tehostanut toimintaansa 11. syyskuuta 2001 jälkeen ja erityisesti Madridin (2004) ja Lontoon (2005) kauhistuttavien iskujen jälkeen. Puheenjohtajavaltion ja EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin ehdotusten pohjalta neuvosto hyväksyi EU:n terrorismin vastaisen strategian, jossa unioni sitoutuu torjumaan terrorismia globaalisti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, jotta sen kansalaiset voivat elää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. EU:n terrorismin vastainen strategia sisältää neljä toiminta-alaa: ennalta ehkäisy, suojaus, toiminnan estäminen ja varautuminen. Ennalta ehkäisy Ensimmäinen tavoite on estää ihmisiä suuntautumasta terrorismiin puuttumalla sellaisiin terrorismin leviämistä edistäviin tekijöihin, jotka voivat johtaa radikalisoitumiseen ja terroristiryhmiin värväytymiseen Euroopassa ja muualla maailmassa. Jäsenvaltioiden ja unionin välisen koordinoinnin parantamiseksi neuvosto on hyväksynyt strategian ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväytymisen ehkäisemiseksi (2005). Täytäntöönpanotoimenpiteisiin kuuluvat jäsenvaltioiden ja Europolin aloitteet radikalisoitumiseen puuttumiseksi vankiloissa ja Internetin kautta tapahtuvan väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi valvomalla Internetin sisältöä ("Check the Web"). On aloitettu työ lähipoliisitoimintaa koskevan eurooppalaisen strategian laatimiseksi. LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0) Faksi: +32 (0) press.office@consilium.europa.eu

2 Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien sotilaallisten ja siviilikriisinhallintaoperaatioiden kautta EU parantaa omalta osaltaan turvallisuusympäristöä ja vaikuttaa siten väkivaltaisen radikalisoitumisen edellytyksiin kolmansissa maissa. Esimerkkejä ovat Aceh'n operaatio (2006), Rafahin rajavalvontaoperaatio (Gaza) ja Afganistaniin suunniteltu poliisitukioperaatio (2007). Siviilikriisinhallinnan yleistavoitteessa 2008 määritellään uusia siviilivoimavaroja terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ETPP:n puitteissa. EU:n kolmansille maille hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion alalla suuntaamilla avustushankkeilla (Euromed, Länsi-Balkan, ASEM sekä yhteistyö Algerian ja Marokon kanssa) pyritään puuttumaan tekijöihin, jotka voivat edistää radikalisoitumista ja värväytymistä. EU on järjestänyt Euromed-maiden kanssa asiantuntijakokouksia Välimeren alueen radikalisoitumisprosessien analysoimiseksi ja vertailemiseksi. Komissio järjestää vuonna 2007 Euromed-konferenssin tiedotusvälineiden roolista terrorismiin yllyttämisen ehkäisemisessä. Heinäkuussa 2006 neuvosto hyväksyi suuntaviivat radikalisoitumisen ja värväytymisen torjumiseksi media- ja viestintästrategian avulla Euroopan unionissa. Suuntaviivojen laajempi versio on määrä hyväksyä Saksan puheenjohtajakaudella. Komissio perusti 2006 väkivaltaista radikalisoitumista käsittelevän asiantuntijaryhmän. Useita monialaisia radikalisoitumista koskevia tutkimuksia on tilattu kuudennen ja seitsemännen EU:n tutkimuksen puiteohjelman puitteissa (2006 ja 2007). Terrorismin torjunta edellyttää tehokasta koordinointia kunkin jäsenvaltion tasolla. Koordinoinnin edistämiseksi aloitettiin kansallisten terrorismintorjuntajärjestelyjen vertaisarviointi. EU:n laajuisia parhaita toimintatapoja soveltaen useat jäsenvaltiot ovat tehostaneet lainsäädäntöään ja terrorismin torjuntaa koskevia operatiivisia tai analyyttisiä välineitään. Suojaus Toinen terrorismin vastaisen strategian tavoitteista on suojata kansalaisia ja infrastruktuureja ja vähentää alttiutta iskuille, muun muassa parantamalla rajojen, liikenteen ja elintärkeiden infrastruktuurien turvallisuutta. Rajojen suojelun parantamista koskevia toimenpiteitä ovat direktiivi biometristen tunnisteiden sisällyttämisestä EU:n passeihin (2005), EU:n rajaturvallisuusviraston perustaminen (2005) ja yhteisön tullikoodeksin uudistaminen (2005). Neuvostossa päästiin vuonna 2006 poliittiseen yhteisymmärrykseen SIS II -järjestelmästä. Viisumitietojärjestelmää koskevasta asetuksesta neuvotellaan parhaillaan neuvostossa ja parlamentissa. Komissio laatii parhaillaan vaikutusarviointia tarpeesta perustaa eurooppalainen matkustajarekisterijärjestelmä. Euroopan tulli- ja rajavalvontaviranomaiset ovat järjestäneet yhteisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on estää "likaisen pommin" valmistukseen mahdollisesti käytettävän radioaktiivisen materiaalin salakuljetus. 2

3 Liikenneturvallisuuden parantamista koskeviin toimenpiteisiin kuuluu satamien turvatoimia koskevan direktiivin antaminen (2005) ja aloitteet Euroopan lentokenttien turvallisuuden parantamiseksi Atlantin yli lentäviin lentokoneisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa suunnatun iskuyrityksen (2006) johdosta. Yhteispäätösmenettelyn puitteissa tarkastellaan parhaillaan Euroopan parlamentin kanssa toimenpiteitä ilmailun turvallisuutta koskevien eurooppalaisten normien tiukentamiseksi (asetuksen 2320/02 tarkistus). Eurooppa-neuvoston pyynnöstä komissio ehdotti joulukuussa 2006 laaja-alaisia toimenpiteitä elintärkeiden infrastruktuurien suojelemiseksi. On esitetty direktiivi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä, ja valmisteilla on nopea hälytysjärjestelmä hätätilanteita varten (elintärkeitä infrastruktuureja koskeva hälytys- ja tietojärjestelmä). Komissio valmistelee räjähteiden tuottamisessa käytettävien aineiden valmistuksen valvontajärjestelmää, joka on yksi puheenjohtajavaltion Saksan painopisteistä. Turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen on ensimmäistä kertaa näkyvästi esillä EU:n tutkimusohjelmassa. Seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ( ) on varattu 1,4 miljardia euroa tähän tarkoitukseen. Tutkimusta, jonka tarkoituksena on parantaa "pehmeiden" ja "kovien" kohteiden suojausta terrorismilta, pidetään hyvin tärkeänä. Toiminnan estäminen Terrorismin vastaisen strategian kolmas tavoite on toteuttaa terroristien jäljitys- ja tutkintatoimia EU:n rajojen yli ja maailmanlaajuisesti, estää suunnittelu, matkustus ja viestintä, hajottaa tukiverkostot, katkaista rahoitus ja iskuissa tarvittavien materiaalien saanti ja saattaa terroristit oikeuteen. Eurooppalaista pidätysmääräystä, joka tähän mennessä on johtanut yli 2000 rikoksesta epäillyn luovuttamiseen, käytetään yhä enemmän terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnan välineenä. Tämän kokemuksen pohjalta neuvosto on päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta eurooppalaisen todisteiden luovuttamismääräyksen laatimiseksi (2006). Neuvosto on myös tehnyt puitepäätöksen menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (2006). Äskettäin tehtyihin aloitteisiin terrorismin rahoituksen torjumisesta kuuluvat kolmas rahanpesun vastainen direktiivi (2005), rahakuriireista annettu asetus (2005), joka velvoittaa ilmoittamaan euron määrän ylittävät käteis- tai vastaavat varat, ja asetus varojen siirroista (2006). Ehdotus asetukseksi vaihtoehtoisista rahalähetysjärjestelmistä (maksupalvelut) on käsiteltävänä neuvostossa. 3

4 Useilla toimenpiteillä pyritään tehostamaan tiedonvaihtoa terrorismin torjunnassa. Yhteinen kanta varastettuja ja kadonneita passeja koskevan, myös Interpolin kanssa tapahtuvan, tiedonvaihdon parantamiseksi hyväksyttiin vuonna Tietojen säilyttämistä koskeva direktiivi annettiin vuonna 2006 samoin kuin puitepäätös tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta lainvalvontaviranomaisten välillä. Rikostuomioita koskevien rikosrekisteritietojen vaihtamista koskeva ehdotus on käsiteltävänä neuvostossa ja parlamentissa. Seitsemän jäsenvaltiota on allekirjoittanut Prümin sopimuksen (2005), jonka nojalla kansalliset lainvalvontaviranomaiset voivat saada tietoja (myös sormenjälki- ja DNA-tietoja) muissa jäsenvaltioissa olevista tietokannoista ja joka helpottaa rajatylittävää poliisiyhteistyötä. Neuvostossa keskustellaan parhaillaan Prümin sopimuksen sisällyttämisestä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettu uudenaikaistamalla ja laajentamalla EU:n tilannekeskusta (2005), joka on laatinut jäsenvaltioille ja komissiolle lukuisia korkeatasoisia arvioita terrorismiuhkasta. Europol ja Eurojust ovat kumpikin mukana noin 20:ssä meneillään olevassa terrorismiin liittyvässä tutkinnassa ympäri Eurooppaa. Transatlanttista yhteistyötä on lujitettu sijoittamalla Europoliin ja Eurojustiin USA:n yhteyshenkilöitä. Vuonna 2006 tehtiin sopimus tiedonvaihdon tehostamisesta Eurojustin ja USA:n oikeusministeriön välillä. Ehdotus, jolla pyritään vahvistamaan Europolia muun muassa muuttamalla sen oikeusperustaa, on parhaillaan neuvoston käsiteltävänä. Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) on käynnistänyt ylemmille poliisivirkamiehille tarkoitetut terrorisminvastaiset koulutusohjelmat. Seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ( ) on osoitettu merkittävästi varoja parannetulle suojautumiselle tavanomaisilta räjähteiltä ja muin kuin tavanomaisin asein tehdyiltä terrori-iskuilta (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydiniskut). Varautuminen EU:n terrorismin vastaisen strategian neljäntenä tavoitteena on valmistautuminen solidaarisuuden hengessä hallinnoimaan ja minimoimaan terrori-iskun seurauksia parantamalla valmiuksia selviytyä jälkivaikutuksista, koordinoida vastatoimia ja vastata uhrien tarpeisiin. On määritetty sotilaallisia voimavaroja, joilla voitaisiin tukea EU:n koordinoitua katastrofivalmiutta. Niihin kuuluvat strateginen kuljetuskyky (ilma- ja meriteitse), taktinen kuljetuskyky (helikopterit), lääkintäyksiköt, kenttäsairaalat ja logistiikka. Menettelyjä on viimeistelty, jotta ne soveltuisivat kuljetustarpeisiin ja käytettävissä olevaan jäsenvaltioiden armeijojen omistamaan tai vuokraamaan kuljetuskalustoon. 4

5 Useita aloitteita on toteutettu EU:n kansalaisten konsulisuojelun parantamiseksi terroriiskujen tai kolmansissa maissa tapahtuvien luonnonkatastrofien varalta. Viime aikoina komissio on esittänyt vielä lisää ehdotuksia. Monikansallisia harjoituksia, joilla testataan jäsenvaltioiden valmiutta avustaa toisiaan ihmisen aiheuttaman tai luonnonkatastrofin sattuessa, järjestetään edelleen vuosittain (2006: Bulgaria, Tanska/Ruotsi; 2007: Luxemburg). Parantamisen varaa on jäsenvaltioiden pääkaupunkien ja Euroopan komission välisissä viestintäjärjestelyissä. Kehittääkseen omien yksiköidensä välistä viestintää kriisitilanteissa komissio on perustanut ARGUS-järjestelmän. On perustettu pelastuspalvelualan yhteisön toimien rahoitusväline ( ). Sen nojalla unioni voi tukea ehkäisemistä, varautumista ja reagoimista koskevia toimia ihmisen aiheuttamien ja luonnonkatastrofien sattuessa unionin sisä- ja ulkopuolella (ohjeellinen talousarvio 25 miljoonaa euroa). On käynnistetty pilottihanke terrorismin uhrien ja heidän perheenjäsentensä auttamiseksi. Lisävaroja uhrien tukemiseksi on varattu vuosia koskevan rikollisuuden ehkäisy- ja torjuntaohjelman mukaisesti. Puheenjohtajavaltion ja terrorismin torjunnan koordinaattorin ehdotuksesta on hyväksytty ehdotukset EU:n hätätila- ja kriisikoordinointijärjestelyjen perustamiseksi (2005). Menettelytapaohjeet ja neuvoston kriisikoordinointijärjestelyjen käsikirja hyväksyttiin (2005) ja testattiin pysyvien edustajien, komission ja neuvoston pääsihteeristön myötävaikutuksella (2006). Seurantaharjoitus pidetään vuonna Kansainvälinen yhteistyö Terrorismin torjunnalla on yhä merkittävämpi sija unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja unionin kansainvälisissä suhteissa yleisemminkin. Unionin voimakkaalla tuella Yhdistyneet Kansakunnat on lujittamassa rooliaan terrorismin torjunnassa. Esimerkkeinä mainittakoon ydinterrorismin torjumisesta tehty yleissopimus (2005) sekä YK:n terrorismin vastainen strategia (2006). EU ajaa edelleen kokonaisvaltaisen YK:n terrorismin vastaisen yleissopimuksen tekemistä. Suhteissaan kolmansiin maihin EU kehottaa johdonmukaisesti ratifioimaan ja panemaan täytäntöön olemassa olevat terrorismin torjuntaa koskevat 16 YK:n yleissopimusta ja pöytäkirjaa. Vuosina on aloitettu terrorismin torjuntaa koskeva korkean tason poliittiset vuoropuhelut EU:n sekä USA:n, Venäjän, Intian, Pakistanin, Australian ja Japanin välillä. Egypti on pyytänyt EU:lta samanlaista vuoropuhelua. Aasian ja Euroopan välisten kokousten (ASEM) puitteissa EU on toiminut uskontojen välistä vuoropuhelua koskeneiden kahden alueellisen konferenssin toisena isäntänä (Bali, 2005; Kypros, 2006). Seurantakokous pidetään Pekingissä vuonna Vuodesta 2004 EU on ollut toisena järjestäjänä mukana terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa vuosittaisessa vuoropuhelussa Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvien maiden kanssa. 5

6 Terrorismin vastainen yhteistyö sisällytetään unionin ulkoisiin sopimuksiin. Esimerkkeinä mainittakoon tarkistettu Cotonoun sopimus, terrorismin torjuntaa koskevat Euro Välimeri-käytännesäännöt (molemmat 2005) sekä ehdotus terrorismin torjuntaa ja asesulkua koskevaksi sopimukseksi Pakistanin kanssa. Terrorismin torjunnan alan yhteistyö on myös sisällytetty EU:n 11:een naapuruuspoliittiseen toimintaohjelmaan. Vuodesta 2004 EU on käynnistänyt terrorismin torjuntaa koskevien voimavarojen kehittämistä koskevia aloitteita Algerian, Indonesian ja Marokon kanssa sisällyttäen niihin jäsenvaltioiden ja komission rahoittamia avustusohjelmia. Sen lisäksi komissio tukee useita terrorismin torjuntaan liittyviä hankkeita erityisesti rajavalvonnan ja terrorismin rahoituksen alalla alueilla, jotka ulottuvat Balkanilta Kaakkois-Aasiaan. Uuden vakausrahaston avulla ( ) unioni kykenee merkittävästi lisäämään kolmansille maille antamaansa apua terrorismin torjuntaa koskevien voimavarojen kehittämiseksi. Vuonna 2007 käynnistyy ensimmäinen terrorismia koskeva YUTP-alan yhteinen toiminta. Se koskee rahoitustukea Afrikan unionin terrorismin vastaiselle keskukselle (Algers). G8-ryhmän puitteissa komissio ja useat jäsenvaltiot tukevat maailmanlaajuisia toimia vähentääkseen terroristien mahdollisuuksia hankkia joukkotuhoaseita. Unioni esimerkiksi tukee Venäjän pyrkimyksiä vähentää kemiallisten ja ydinaseidensa ylijäämävarastoja. EU:n yhteisten toimintojen puitteissa tuetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) toimia asesulun edistämiseksi. Unioni tukee myös voimakkaasti toimia, joilla ehkäistään biologisten aseiden leviämistä. Yhteystiedot: Euroopan unionin neuvoston lehdistöpalvelu Puh.: Faksi: