SATAKUNNAN MALLIT TYÖLLISTYMISEEN JA OSALLISUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MALLIT TYÖLLISTYMISEEN JA OSALLISUUTEEN"

Transkriptio

1 SATAOSAA -HANKE SATAKUNNAN MALLIT TYÖLLISTYMISEEN JA OSALLISUUTEEN PROJEKTISUUNNITELMA Hakemuksen valmistelijat: Jenni Ketonen, vs. TYP-päällikkö, Pori Sari Landvik, Vammaispalveluiden päällikkö, Pori Tarja Mannila, Päivätoiminnan johtava ohjaaja, Pori Jaana Salonoja, Vastaava ohjaaja, psykososiaaliset avopalvelut, Pori Minna Gustafsson, Työtoiminnan esimies, Rauma Saila Hohtari, Aikuis- ja perhetyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski, Vammaistyön päällikkö, Rauma Kivelä Marianne, Projektipäällikkö, Rauma Päivi Laine, Palvelujohtaja, TE-toimisto Milja Karjalainen, Toiminnanjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus Kaarina Latostenmaa, Projektipäällikkö, SAMK Mari Sanila, Kuntoutussuunnittelija, SATSHP Vuokko Lampinen-Laine, Kuntoutussuunnittelija, SATSHP Mari Niemi, Hanketoiminnan päällikkö, SATSHP

2 Sisällys 1 Tausta ja lähtökohdat Satakunta toimintaympäristönä Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa Perustelut ja tarve hankkeen toteuttamiselle Satakunnassa Päämäärä ja tavoitteet Kohderyhmät Hankkeen organisointi ja resurssit Hallinnoijataho, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja työryhmät Kustannukset ja henkilöstö Toimenpiteet ja niiden aikataulu Työtoiminnasta (ja opinnoista) töihin Osallisuutta tukeva toiminta Muut toimenpiteet Asiakkaan osallisuuden huomiointi Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin Viestintäsuunnitelma Yritysten, 3. sektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden rooli hankkeessa Arviointi Tulosten juurruttaminen ja jatkokehittäminen Riskien arviointi Liitteet...20

3 1 Tausta ja lähtökohdat 1.1 Satakunta toimintaympäristönä Satakunnassa valmistellaan yhteistyössä sote-uudistusta (Satasote projekti). Valmistelutyöhön osallistuvat kaikki maakunnan 18 kuntaa, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Porin yhteistoiminta-alue (YTA), Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satakuntaliitto, alueen oppilaitoksia, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajat, Satakunnan TE-toimisto, Kela sekä maakunnan asukkaat. Satasoten valmistelua ohjaava projektisuunnitelma on hyväksytty kaikkien kuntien ja sote-kuntayhtymien valtuustoissa. Projektisuunnitelma sisältää sitoumuksen osallistumisesta maakunnalliseen hankevalmisteluun. Satasoten uudistustyössä korostuu palvelujen uusien toteutustapojen etsiminen sekä asukkaiden osallisuus. Satakunnassa oli vuoden 2015 lopussa n asukasta, joista työikäisen (18 65-v.) väestön osuus oli henkilöä. Taulukko 1. Satakunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan v Yhteensä Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Lähde: Tilastokeskus: vrm tyokay/010_tyokay_tau_101.px/table/tableviewlayout1/?rxid =75bc1a4a b442-c155be9f725a Hankkeen kohderyhmän työllisyyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita tuotetaan monen eri organisaation toimesta. Ohessa on esimerkinomaisesti kuvattu joidenkin palveluiden nykytilannetta. Kuntouttava työtoiminta Viime vuosina kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat kasvaneet kunnissa valtavasti. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kuntakohtaisesti varsin vaihtelevilla tavoilla, mutta monin paikoin se on eniten käytetty palvelumuoto osatyökykyisten työnhakija-asiakkaiden palveluvalikossa. Esimerkiksi Porissa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita on n. 600 hlöä/kk. Toiminnan määrällinen kasvu lisää haasteita laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan usein ne osatyökykyiset työnhakija-asiakkaat, joiden työllistymispolkua lähdetään rakentamaan kuntouttavista elementeistä. Suunniteltu kuntouttavan työtoiminnan lakimuutos toisi mukanaan myös ns. osallisuutta edistävän palvelun, jolla turvattaisiin osallisuus myös niille osatyökykyisille, jotka eivät ole työnhakijoita. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tarvitsevat usein tiivistä tukea.

4 TYP Satakunnassa on vuoden 2016 alusta alkaen toiminut kaksi työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP). Toinen on Porin ja 14 muun kunnan yhteinen verkosto, ja toinen Rauman ja kahden muun kunnan TYP-verkosto. TYP-toimintamallissa työllistyäkseen monialaista palvelua tarvitsevia työnhakija-asiakkaita palvelevat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä TE-toimiston ja Kelan henkilöstö. TYP:een ohjautuvat usein ne asiakkaat, joilla on selkeitä työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Monialainen yhteispalvelu on todettu vaikuttavaksi tavaksi edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä. TYP-lain mukaiset asiakkuuskriteerit jättävät yhteispalvelun ulkopuolelle mm. vammaiset asiakkaat ja pelkkää osallisuutta tukevaa toimintaa tarvitsevat asiakkaat, jotka yhtälailla kuitenkin hyötyisivät monialaisesti toteutetusta palvelusta. Päivä- ja työtoiminta Kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat päivä- ja työtoimintaa eri tavoin. Esimerkiksi Porin yta-alueella palvelu on osa perusturvan psykososiaalisia avopalveluja 1, jossa on tällä hetkellä noin 80 asiakasta kuntoutumassa takaisin työelämään tai opiskeluun. Määrä on lisääntynyt koko ajan noin 20 henkilön vuosivauhdilla. Osalla ei heti alkuvaiheessa ole mielessä työllistyminen, mutta yleensä kun kuntoutuminen tapahtuu alkaa myös opiskelu tai työllistyminen kiinnostaa. Satakunnassa on kattava tarjonta vammaisten päivä- ja työtoiminnan palveluita. Toiminta on kuitenkin vahvasti keskittynyt työ- tai päivätoimintakeskuksiin, mikä johtuu työvalmentajien määrän vähäisyydestä. Työvalmentajia toimii Satakunnassa Porin kaupungilla, kahdessa järjestössä sekä sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa. Kehitysvammaisten työtoiminta on työkeskuksissa tehtävää erilaista kädentaidollista työtä, alihankintatyötä yrityksille, erilaisia toiminnallisia tapahtumia, ja ryhmätoimintaa. Kehitysvammaisten päivätoiminta on asiakkaita ja heidän aistejaan aktivoivaa. Autistien työ- ja päivätoiminnan sisältö riippuu asiakkaan tarpeista. Avotyö on yksityisissä yrityksissä tai kunnan yksiköissä työyksikön oman henkilöstön ohjauksessa tehtävää avustavaa työtä. Osa asiakkaista pystyisi myös oikeaan palkkatyöhön, mutta asenteet, tiedon vähyys ja tuen riittämättömyys työuran alkutaipaleella vievät eväät työllistymiselle. Niille asiakkaille, jotka eivät jatkossakaan työllisty avoimille tai tuetuille työmarkkinoille, on taattava mahdollisuus toimia niin halutessaan työ- ja päivätoiminnan tyyppisissä palveluissa. Erikoissairaanhoito Osatyökykyisyyden merkittävimpiä syitä ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat ja psykiatriset ongelmat. Käytännössä tämä näkyy erikoissairaanhoidossa Satakunnassa niin, että osalla kuntoutusasiakkaista on samanaikainen asiakkuus fysiatrian ja psykiatrian erikoisaloilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ja kuntoutuksen vastuuyksikkö tuottaa monialaista vaativan kuntoutuksen palveluja alueen väestölle. Vastuuyksikön poliklinikoilla ja päiväkuntoutuksessa on vuosittain yli potilaskäyntiä (11/2016: 15553). Vastuuyksikön potilasprosesseissa yhteistyötahoina ovat mm. kuntien sote-palvelut, TYPit, TE-toimistot, työterveyshuolto, Kela ja 3. sektori. Maakunnan väestö on kattavasti edustettuna vastuuyksikön asiakkuuksissa. Asiakkaat ohjautuvat fysiatrian ja kuntoutuksen vastuuyksikköön mm. kroonisen kivun, erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä leikkausten ja tapaturmien jälkitiloissa. Osatyökykyisyyden ja osal- 1 Työtoimintayksikkö Jopissa on 50 asiakaspaikkaa. Sen perustehtävä on edistää asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista. Toiminta on tarkoitettu työikäisille aikuisille, jotka ovat kuntoutumassa takaisin työelämään, opiskeluun tai omiin tavoitteisiinsa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutuminen tapahtuu alihankintatöiden tekemisellä, josta maksetaan työosuusrahaa. Mahdollisuus on myös päästä kokeilemaan Jopin avotyötoiminnan sopimuksella töitä yrityksissä. Asiakkailla on käytettävissään ohjaajien kokonaisvaltainen tuki esim. yksilöllisten jatkopolkujen ja palveluiden arvioimiseen. Vuoden 2017 alusta aloitetaan työ- ja toimintakyvyn arviointi lähetteellä niille asiakkaille, joiden tilanne työllistymisen tai voinnin suhteen on epäselvä. Arviointi kestää 3 kk, minkä jälkeen tehdään suunnitelma työllistymisen edistämiseksi.

5 lisuuden ongelmat näkyvät mm. yksikön kuntoutustutkimuspoliklinikan, kipupoliklinikan ja päiväkuntoutusyksikön asiakasprosesseissa: Työkyvyttömyys pitkittyy ja asiakkaiden elämäntilanteet vaikeutuvat. Asiakkaat tarvitsevat monialaista tukea ja ohjausta. Kuntoutusprosessien vaikuttavuuden lisäämiseksi on tarve kehittää asiakkaan kuntoutusprosessin palveluiden ja ohjauksen oikeaaikaisuutta, systemaattisuutta ja intensiteettiä TE-toimisto Satakunnan TE-toimisto on TYP:n sopimusosapuoli, ja tekee yhteistyötä mm. kuntien, kuntayhtymien, KELAn sekä työeläkelaitosten kanssa osatyökykyisten osaamisen kehittämiseksi sekä työelämään ohjaamiseksi. Tästä esimerkkejä ovat yhteiset suunnitelmat kuntouttavaan työtoimintaan, sekä Kelan tai työeläkelaitosten kuntoutukseen ohjaaminen. Vuoden 2017 alussa TE-toimistossa aloittaa työkykykoordinaattori hankerahoituksella. TE-toimiston järjestämiä palveluita voidaan käyttää osatyökykyisten asiakkaiden ammatillisen kuntoutuksen tukena. Arviointipalveluja voidaan käyttää, kun halutaan tarkempaa tietoa esim. asiakkaan työkyvystä tai osaamisesta suhteessa työelämään. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelussa ohjataan ammatinvaihtajia uuden urasuunnitelman laatimisessa. Työkokeilu toimii urasuunnittelun ja työhön paluun konkreettisena apuna. Työnantajan rekrytointikynnyksen madaltamiseksi voidaan käyttää esim. työhönvalmentajapalvelua, työolosuhteiden järjestely- tai palkkatukea. TE-toimisto tukee myös 3. sektorin hankkeita työllisyyspoliittisilla avustuksilla. Hankkeiden kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea työmarkkinoille sijoittumiseen. Hankkeiden kautta järjestetään asiakkaille henkilökohtaista tai ryhmämuotoista tukea ja ohjausta sekä työpajatoimintaa. Satakunnan TE-toimiston asiakkaista ohjautuvat TYP:stä usein ne, joilla on selkeitä työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Osa asiakkaista ei kykene vastaanottamaan TYP-palveluita, vaan ohjautuu esim. psykososiaalisiin, päihde- tai vammaispalveluihin. Järjestökenttä Satakunnassa toimii noin 450 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Yhdistyksillä on erityyppisiä toimintamuotoja, jotka tukevat osatyökykyisten elämän hallintaa, hyvinvointia ja työllistymistä. Järjestöt ovat aktiivisia toimijoita kuntouttavan työtoiminnan, avotyön ja työkokeilun areenoilla. Järjestöt toimivat keskeisinä osallisuuden edistäjinä kohtaamispaikkatoiminnan, vapaaehtoistyön, vertaistoiminnan ja tukipalvelujen avulla. 1.2 Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa Satakunta tarjoaa erinomaisen kehittämisympäristön osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan toiminnan kehittämiselle. Satakunnassa etsitään aktiivisesti keinoja toiminnan parantamiseksi asiakkaan eduksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yhteistyötä tehdään sekä asiakasprosessien että alueen kuntoutuksen toimintamallien kehittämiseksi. Kuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaan liittyviä käytäntöjä on jo kehitetty, kuten palvelun laadun seurannassa käyttöön otetut elämänlaatumittari ja toimintakykymittari. Satakunnan keskussairaalassa kuukausittain kokoontuvassa kuntoutustyöryhmässä on mukana mm. fysiatri, psykiatri, eri alojen erityistyöntekijöitä, kuntien peruspalvelujen sekä Kelan, työvoimahallinnon ja työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijat. Yhteisenä tavoitteena on tuottaa kuntoutuspalveluja näyttöön perustuvin menetelmin osatyökykyisyyden keston lyhentämiseksi ja työhön palaamiseksi. Osallisuuden lisääminen nähdään oleellisena väylänä työhön paluussa. Osallisuuden kokemus on myös tärkeä elämänlaatua lisäävä tekijä.

6 Pori ja Rauma ovat mukana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa uudistuksessa keväästä 2017 alkaen. Kyseisellä työllisyyskokeilulla on yhtymäkohtia myös Sataosaa -hankkeeseen. Lisäksi suunnitteilla on maakunnallinen ohjaamo, joka kokoaa nuorten palvelut yhdeksi toimijaksi. Sataosaa-hankkeella olisi yhdyspinta myös Ohjaamon toimintaan nuorten asiakkaiden kohdalla. Satakunnan TE-toimistossa aloittaa hankerahoituksella vuoden 2017 alussa työkykykoordinaattori, jonka työpanos keskittyy osatyökykyisyyden tunnistamisen edistämiseen sekä oppilaitos- ja yritysyhteistyöhön. Sataosaa-hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty laajasti 3. sektorin toimijoita ja niiden asiantuntemusta. Järjestöillä tulee olemaan tärkeä rooli kärkihankkeen toteutuksessa. Satakuntalaiset järjestöt kohtaavat päivittäistoiminnassaan tuhansia osatyökykyisiä henkilöitä, niin nuoria kuin aikuisia. Siksi järjestöiltä löytyy syvää asiakasymmärrystä ja kokemusperäistä tietoa ihmisten tuen tarpeista ja odotuksista. Satakunnan yhteisöt ry:n hallinnoima Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, joka 1) koordinoi vapaaehtoistyön ja kokemusasiantuntijuuden järjestämistä maakunnassa, 2) kehittää ja tukee maakunnan järjestötoimijoita, 3) toimii eri sektoreiden välisenä yhteistyökanavana. Yhteisökeskus on organisoimassa toimintaansa uudenlaiseen kumppanuustaloon, joka kokoaa yhteen noin 50 sote-, liikunta- ja kulttuurijärjestöä. Ihmisten arjessa pärjäämisen tukemiseen ja heidän osallistamisensa vahvistamiseen on nyt mahdollista luoda innovatiivisia menetelmiä ja yhteensovittuvia toimintoja ja palveluita. Kumppanuustalon ja järjestöjen yhteistyön kautta julkinen sektori tavoittaa 3. sektorin toimijat ja vapaaehtoistoimijat helposti asiakkaidensa tueksi. Satakunnan ELYkeskuksessa toimii välityömarkkinoiden kehittämiseen sekä kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyöhön panostava SataPolku hanke. 1.3 Perustelut ja tarve hankkeen toteuttamiselle Satakunnassa Osatyökykyisten palvelut ovat pirstaloituneet, koska toimijoita on useita. Jo asiakaskunta, osatyökykyiset, pitää sisällään monenlaisia erilaisia ihmisiä erilaisine rajoitteineen ja tavoitteineen. Ns. TEOS-ryhmän ja lakialoitteen mukaan osatyökykyisten työtoimintaa ohjaavat lait yhdistetään yhdeksi laiksi. Palvelun tarjoamisen perusteeksi tulee asiakkaan tarve työllistymistä edistävälle tai osallisuutta edistävälle palvelulle, ei niinkään hänen vammansa tai työttömyyden kesto. Vaikka toinen toisiaan tukevia toimintamalleja ja hankkeita jo on, tietyt asiakasryhmät jäävät silti vaille palveluita, eikä yhteistyötä maakunnan tasolla tehdä riittävän tehokkaasti tai tasalaatuisesti. Monet olemassa olevat tai suunnitellut hankkeet keskittyvät asiakkaiden arviointipalveluihin ja palveluohjaukseen, mutta tarvetta olisi myös ns. jalkautuvaan palveluun esim. työvalmennuksen muodossa. Sataosaa- hanke mahdollistaisi myös uuden vammaislainsäädännön uudistuksen arvioinnin, jonka mukaan päiväaikainen toiminta olisi tarkoitettu henkilölle, jonka sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta tai toimintakykyä ei voitaisi tukea em. TEOS-lailla. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky sekä tuen ja palvelujen tarve saattaa olla hyvin samanlainen riippumatta siitä, mikä organisaatio hänen palvelustaan vastaa. Merkittävä osa asiakkaista tarvitsee usean palveluntuottajan samanaikaista palvelua ja tukea. Asiakkaiden etenemisessä prosessissaan on monenlaisia ongelmia. Kuntoutusprosessit pitkittyvät, asiakkaan osallisuus jää heikoksi, eivätkä tavoitteet tai tarvittavat palvelut jäsenny asiakkaalle riittävän selkeästi. Ongelmana on myös, että asiakkaiden voimavaroja ei riittävästi hyödynnetä varhaisesta vaiheesta lähtien. Asiakkaan oma luottamus eteenpäin pääsemiseen heikkenee, ja työkyvyttömyyden status kokemuksena vahvistuu. Syitä prosessien ongelmiin ovat mm. välityömarkkinoiden ja toimeentulon jäykkyydet. Satakunnassa on välityömarkkinoita, mutta ne eivät palvele kaikkia osatyökykyisten kohderyhmiä ja ovat jä-

7 sentymättömiä. Lisäksi niiden osaaminen ei ole tasalaatuista. Osatyökykyisten palveluiden pirstaloitumiseen puolestaan vaikuttaa se, että yksittäisen ihmisen palveluja määrittää monta muuttujaa (toimeentulo, palvelun maksaja, palvelutarve, alueelliset palvelukapeikot, asiakkaan oma tahto, järjestö, johon kuuluu jne). Asiakkaan tarvitsema valmentava tuki hänen palatessaan osatyökykyisenä takaisin työmarkkinoille ei aina toteudu riittävän varhaisessa vaiheessa. Asiakasprosesseja pitkittävät toimintatavat, joissa asiakas asioi useilla eri palveluntuottajilla, ja vastuu prosessista on hajautettu. Myös palveluntuottajien osittainen päällekkäinen työ pitkittää asiakasprosesseja. Meneillään oleva työelämän murrosvaihe näkyy osatyökykyisten toivottomina näkemyksinä päästä takaisin työelämään. Toisaalta myös eri palveluntuottajatasoilla on hämmennystä siitä, mitkä ovat asiakkaan reaaliset vaihtoehdot takaisin työllistymiseen. Joka toimijatasolla tarvitaan tietoa työmarkkinoiden muutoksesta ja mahdollisuuksista; eri toimeentulomuotojen sovittamisesta, uusista työllistymisen vaihtoehdoista ja poluista. Myös työnantajille annettava tuki osa-työkykyisten työllistämisessä on erittäin tärkeää. Osa päivä- ja työtoiminnan asiakkaista kuntoutuu niin, että he voivat olla valmiita kokeilemaan tai siirtymään tuetusti työelämään osa- tai kokoaikaisesti. Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat siirtymävaiheessa työvalmentajan tukea. Usein työnantaja tarvitsee paljon tietoa ja tukea työntekijän mahdollisten vaikeuksien ja niiden kanssa työelämässä toimimisen suhteen. Tällä hetkellä tässä siirtymävaiheessa on selvä notkahdus. Kehitysvammaisten kohdalla riskejä työllistymiselle ovat mm. työnantajien ja työyhteisöjen tietämättömyys, työnantajien resurssit, asiakkaan riittämätön tuen saanti. Ehkä suurin ongelmakohta on, että työtoimintaan osallistuvat käyvät töissä oikeissa työpaikoissa tehden oikeita töitä, muttei kuitenkaan normaalityöelämästandardien mukaisesti. Olisi tärkeää päästä ajattelumallista, jossa kehitysvammaisten työtoimintaa on pidetty ei-työsuhteisena huoltosuhteena. Haasteena palveluketjussa ovat väliinputoajat,, jotka eivät täytä kunnolla minkään palvelun asiakkuuskriteereitä tai eivät esim. vielä ole saaneet eläkettä. Hanke mahdollistaa yhteisten toimintatapojen ja asiakaspolkujen luomisen sellaisiksi, että asiakas on keskiössä, hänen palveluketjunsa on katkeamaton, ja yhteistyö on horisontaalista yli palvelualuerajojen. Tarkoituksena on myös tarjota asiakkaille oikeaa työtä niin pitkälle kuin se mahdollista. Järjestöjen osatyökykyisten osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti paremmin, mikäli - kerätään tieto toimijoista ja toiminnoista, jotta asiakasohjaus järjestöjen palelujen pariin helpottuu, - järjestöissä otetaan käyttöön julkisen sektorin kanssa yhteneväiset asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arviointimenetelmät, - järjestöille viestitään asiakkaiden tarpeista palvelujen sisällön ja maakunnallisen kattavuuden osalta jotta ne voivat kohdentaa toimintaansa mahdollisimman tehokkaasti, - järjestöjen kokoama kokemusasiantuntijuus hyödynnetään palvelujen kehittämisessä nykyistä tehokkaammin.

8 2 Päämäärä ja tavoitteet Hankkeen päämääränä on luoda osatyökykyisten työllistymiseen ja osallisuuden edistämisen maakunnallinen, eri toimijat yhdistävä toimintamalli, joka parantaa kohderyhmän elämänlaatua, työllistymistä ja osallisuutta. Hankkeen tavoitteet ovat mallit OTE-kärkihankkeen Työllistymiseen ja osallisuuteen -projekti mukaiset. Hankkeen tavoitteena on mm. - tukea osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään työ- tai virkasuhteiseen palkkatyöhön. - varmistaa osatyökykyisten henkilöiden pääsy palveluihin oikea-aikaisesti. - kehittää osatyökykyisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä. - kehittää monialaista tukea ja työhönvalmennusta. - kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. - luoda yhteiset toimintamallit sote- ja maakuntauudistusta varten. - kehittää yhteistyötä oppilaitosten kanssa nuorten osa-työkykyisen työllistymisen tueksi. - edistää kaikkien kohderyhmien osallisuutta, ja kehittää osallisuutta tukevaa toimintaa. Hankkeessa kehitetään moniammatillinen, verkostomainen valmennuskeskus toimintamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa palvelut maakunnallisesti yhtenäisesti ja tasalaatuisesti. Valmennuskeskus-toimintamallin tavoitteena on Satakunnan alueella toimivan monialaisen asiantuntijuuden, palvelujen sekä yhteistyön kehittäminen eri tekijöiden kesken niin, että asiakkaan polku työllisyyteen on selkeästi ohjattu ja tavoitteellinen. Toimintamallissa ei ole merkitystä, minkä palvelutuottajan kautta asiakas ohjautuu palvelujen piiriin. Hänelle tehdään yhtenäisillä kriteereillä tilanteen kartoitus ja arvio tuen tarpeesta, minkä jälkeen hän ohjautuu valmennuskeskuksen asiakkaaksi. Valmennuskeskus ei ole seiniin sidottua toimintaa, vaan moniammatillinen verkosto, jossa hyödynnetään osaamista yli organisaatio- ja kuntarajojen. Osaaminen kootaan yhteen, ja toiminnalle luodaan yhtenäiset kriteerit. Niille asiakkaille, jotka eivät jatkossakaan pysyvästi tai osa-aikaisesti työllisty avoimille tai tuetuille työmarkkinoille, tarjotaan osallisuutta lisääviä ja toimintakykyä palveluja. 3 Kohderyhmät Kohderyhmämäärittely on OTE-kärkihankkeen Työllistymiseen ja osallisuuteen -projekti mukainen. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat osatyökykyiset henkilöt riippumatta siitä, minkä palveluiden piirissä he ovat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat sote-, TE, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden ammattilaisten lisäksi ns. työpaikkojen tuottajat, eli yritykset. 2 2 Satakunnassa kaikki työtoimintaan osallistuvat avotyössä käyvät kehitysvammaiset olisivat mitä parhain kohderyhmä. Heillä on suuri potentiaali työllistyä saadessaan oikeanlaista ja aikaista tukea. Hankkeella voidaan harjaannuttaa asiakkaiden työelämätaitoja ja tietoja ja valmentaa heitä tavoitteellisesti työelämän vaatimuksiin ja haasteisiin.

9 4 Hankkeen organisointi ja resurssit 4.1 Hallinnoijataho, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja työryhmät Hankkeen hakijatahona ja maakunnallisena hallinnoijana toimii Porin kaupunki. Hankkeen vastuullinen johtaja on perusturvajohtaja, Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman. Hankkeen seurannasta ja raportoinnista vastaavana yhteyshenkilönä toimii Satakunnan sairaanhoitopiirin hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi. Hanke toteutetaan koko Satakunnan alueella. Toimijoilla on tarvittavat resurssit ja kokemus maakunnallisten hankkeiden läpiviemiseen. Hallinnoija nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vastuullinen johtaja, ja lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen hallinnon edustajana SATSHP:n hanketoiminnan päällikkö. Ohjausryhmään kutsutaan Satakunnan kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden yhteistyökumppaneiden edustus. Ohjausryhmään nimetään myös asiakkaiden (kokemusasiantuntija) edustus. Ohjausryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarvittaessa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa hankkeen etenemistä, sekä seuraa tavoitteiden saavuttamisastetta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidetään hankkeen käynnistyessä. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmän nimeämisessä kuullaan Satasoten Vammais- sekä Aikuis, päihde- ja mielenterveyspalveluiden valmistelevia työryhmiä, joiden kanssa hanke tekee koko hankeajan tiivistä yhteistyötä. Hanke tekee yhteistyötä myös Satasoten muiden työryhmien kanssa (mm. ICT- ja viestintätyöryhmät). (Lisätiedot Satasotesta: Hankkeen tueksi perustetaan tarvittaessa yksi tai useampi työryhmä, joka kokoontuu projektipäällikön koolle kutsumana tarvittaessa. Työryhmien kokoonpanot vaihtelevat kunkin teeman mukaisesti. Kaikissa työryhmissä huomioidaan asiakkaiden edustus. Työryhmien tehtävänä on suunnitella käytännön etenemisen toimenpiteitä, lisätä ammattilaisten verkostoitumista ja tiedon leviämistä, sekä toimia projektihenkilöstön tukena käytännön tason toimenpiteiden läpiviennissä. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti, ja ne tukevat toinen toisiaan. Hankesuunnitelma on käsitelty Satasoten valmistelevissa elimissä, joilla on kaikkien jäsenkuntien mandaatti toimia hankerahoituksen suhteen. Satasoten palvelurakennetyöryhmä hyväksyi hankerahoituksen hakemisen kokouksessaan Hanke tukee Satakunnan alueellisen yhteistyön kehittämistä myös tulevaa sote-integraatiota ajatellen. 4.2 Kustannukset ja henkilöstö Hanke toteutetaan ajalla Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta haettavan valtionavustuksen määrä on (80 %). Omarahoituksen määrä on (20 %). Hankkeen omarahoitusosuutena käytetään pääosin hankkeeseen siirrettävää kuntien ja kuntayhtymien työpanosta. Hankkeen tarkempi kustannusarvio sekä osallistujaluettelo rahoitusosuuksineen ovat hakemuksen liitteinä. Hankkeen suurimmat menoerät muodostuvat hankkeeseen palkattavasta henkilöstöstä sekä kunnilta ja mahdollisesti muista yhteistyökumppaneista osa-aikaisesti hankkeen tehtäviin irrotettavasta työpanoksesta ( ). Hankkeeseen palkataan ajalle (20 htkk) yksi kokopäivätoiminen projektipäällikkö, jolla odotetaan olevan vähintään korkeakoulutasoinen koulutus. Projektipäällikön tehtävänä on mm. koordinoida hankkeen toteutusta, osallistua hankkeessa käyttöön otettavien toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen, laatia tarvittavia selvityksiä ja raportteja, koota verkostoja, järjestää koulutuksia, sekä osallistua hankkeen tiedottamiseen. Lisäksi hankkeeseen palkataan 10 projektisuunnittelijaa ja projektisihteeri (yhteensä 220 htkk), joiden tehtäväkuvat ja osaamisvaatimukset on sidottu toimenpiteisiin. Suunnittelijoilta edellytetään erityisesti

10 substanssiosaamista toimenpiteiden tehtävistä. Projektisihteerin tehtävänä on hankkeen raportointi ja käytännön asioiden hoitaminen. Projektisuunnittelijat pyritään rekrytoimaan mahdollisuuksien mukaan osallistujaorganisaatioiden työntekijöistä, jotta osaaminen jää maakunnan käyttöön hankkeen jälkeen alkaen. Toimijoiden sitoutuneisuus hankkeen onnistumiseksi edellyttää, että osatyökykyisten palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset voivat omalla panoksellaan osallistua verkostomaiseen kehittämistyöhön ja Sataosaa -hankkeessa asetettujen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Työntekijöille määritellään hankkeen tehtäviä. Erikseen nimetyt työntekijät osallistuvat mm. toimintamallien suunnitteluun ja käyttöönottoon, sekä tekevät hankkeen arviointeja ja mittauksia. Tämä työpanos kattaa samalla hankkeessa vaadittavaa omarahoitusosuutta. Hankkeen tehtäviin irrotettavan työpanoksen osuus kustannuksista on (laskennallisesti n. 88 htkk). Kaikkea henkilöstötyöpanoksen käyttöä seurataan erikseen työajanseurantalomakkeella, ja se raportoidaan asianmukaisesti hankkeen kustannuspaikalle. Hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja osaamisen lisäämiseksi arvioidaan tarvittavan myös ulkopuolista asiantuntemusta. Mm. konsultaatioihin ja arviointiin ja tarvittaviin ICT-palveluihin arvioidaan tarvittavan ostopalvelua. Asiantuntijatyöpanoksen hankinta sisältyy toimisto-, pankki ja asiantuntijapalveluiden ostoihin, ja kustannusten arvioidaan olevan Lisäksi hankkeen aikana käyttöön otettavien toimintamallien koulutukseen arvioidaan tarvittavan Hankkeen matkakulut muodostuvat hankehenkilöstön työhön liittyvistä matkoista, joita voi tulla runsaasti laajan hankealueen vuoksi. Ulkopuolisten asiantuntijoiden matkakulut sisältyvät palveluiden ostoihin. Matkakulujen arvioitu määrä on Lisäksi hankkeessa arvioidaan syntyvän majoitus- ja ravitsemuskuluja Hankkeesta aiheutuu myös hallinto-, toimisto- ja erilaisia vuokrakustannuksia, sekä vähäisessä määrin aine- ja tarvikekuluja sekä ilmoitus- ja painatuskuluja. Vuokrakulut ovat pääosin hanketyöntekijöiden käyttöön osoitettavien työhuoneiden tilakuluja sekä tietokoneiden lisenssikuluja. Hankehenkilöstölle hankitaan puhelin ja muut tarvittavat välineet, jotka sisältyvät hankkeen aine- ja tarvikekustannuksiin. Lisäksi aineissa ja tarvikkeissa on huomioitu mahdolliset koulutusten tueksi hankittavat manuaalit ja muu materiaali. Toimisto-, pankki- ja asiantuntijakuluissa on huomioitu hankkeesta aiheutuvat hallintokulut (mm. hankehallinnon palvelut, talous- ja henkilöstöhallinto, koulutuspalvelut, työterveyshuolto) sekä mm. hanketyöntekijöiden puhelin- ja muut toimistokulut. Painatuksissa ja ilmoituksissa on huomioitu rekrytointi-ilmoitukset sekä vähäisessä määrin painotuotteina tehtävä tiedotusmateriaali. Em. kustannusten arvioitu määrä on yhteensä

11 5 Toimenpiteet ja niiden aikataulu 5.1 Työtoiminnasta (ja opinnoista) töihin Toimenpide 1 Kuvaus: Työllistymispotentiaalin tunnistaminen sekä työllistymismahdollisuuksien arviointi Hankkeen alkuvaiheessa (03 06/2017) määritellään yhteisesti arviointikriteerit ja mittarit, joilla asiakkaan työllistymispotentiaali tunnistetaan, ja työllistymismahdollisuuden arvioidaan kussakin palveluyksikössä vertailukelpoisesti. Jo käytössä olevia kriteerejä ja mittareita hyödynnetään soveltuvin osin (kuten fysiatrialla ja kuntoutuksessa, Partyssä, työvoimahallinnossa jne.). Vastuutaho(t): Kriteerien ja mittareiden valinnassa on tärkeää, että - Niissä on mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä. - Ne muodostavat asiakkaan palvelupolkua loogisesti tukevan kokonaisuuden, - Kerääntyvän datan käytöstä on sovittu yhteiset käytännöt. (Huomioitava, että data muodostuu vertailupohjaksi palvelujen vaikuttavuutta seurattaessa.) Hankkeessa palvelutarpeen arviointi tehdään siinä palveluyksikössä, johon asiakas tulee asiakkaaksi. Arviointi lähtee asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn määrittelystä seuraavasti: - Toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa. - Käytetään monialaista tiimityötä. - Käytetään yhdessä sovittuja mittareita lähtötilanteen määrittämiseen ja asiakkaan prosessin tukemiseen ja vaikuttavuuden arviointiin - Mittarit tiedossa ja käytössä eri palvelun tuottajilla - Orientaatio: tuetaan asiakkaan voimavaroja ja näiden lisäämistä. - Tuetaan työelämään suuntautumista ja vaiheittaista etenemistä - Palvelutarpeet määritellään kuntoutustavoitteisiin yhdistettyjen työllistymistavoitteiden pohjalta. - Arvioinnin tuloksena syntyy toteutussuunnitelma, jossa nimetään palveluohjauksen vastuutaho, asiakkaan tavoitteet ja palvelut, sisältäen osallisuuden lisääntymisen ja työllistymisessä etenemisen suunnitelman. Hankkeessa sovitaan tunnistamisen, arvioinnin ja niitä seuraavien toimien toimintatavat ja vastuutahot (esim. työhön kuntoutumisen vastuutaho ja periaatteet). Tieto sovituista toimintatavoista levitetään ja välitetään alueen kaikille toimijoille. (06 10/2017). Hankkeen aikana kohderyhmän palveluissa toimivat asiantuntijat koulutetaan yhtenäisten toimintatapojen noudattamiseen. (09/ /2018). Yhtenäisiä toimintatapoja pilotoidaan asiakaskohderyhmien palveluissa, minkä jälkeen niitä arvioidaan ja tarvittaessa muokataan paremmiksi. Toimenpiteet koskevat myös opintojen nivelvaiheessa olevia nuoria, joilla on erityisen tuen tarve. Hankkeessa tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja luodaan yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa nuorten asiakkaiden palveluihin kehitetään myös osaamistodistusta, joka kertoo realistisesti ja käytännönläheisesti esim. ammattiin valmistuneen erityisnuoren työtaidot. Sote-toimijat, TE-toimistot, oppilaitokset Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018

12 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Sosiaalitoimen, Kelan, TE-toimiston yhteistyön kartoitus Satakunnassa nuorten palvelujen osalta (mm.nuorten kuntoutuksen yhteistyöryhmät) - Yhtenäiset kriteerit ja mittarit - Tunnistamisen ja arvioinnin toimintamalli, joka sisältää vastuutahon määrittelyn - Arvioinnin vaikuttavuuden parantuminen: o Asiakkaan tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti o Asiakaslähtöisyys parantuu o Asiakkaan osallisuus ja alueellinen palvelun tasalaatuisuus parantuvat o Eri palveluntuottajien tuottama arviointityö hyödynnetään prosessissa ja päällekkäinen arviointityö poistuu o Eri palveluntuottajilla käytössä geneerisiä ja spesifejä mittareita arviointityön tukena ja työn vaikuttavuuden seurantaan Toimenpide 2. Kuvaus: Palveluohjaus (laaja-alaisesti eri toimijoiden toteuttamana) Hankkeen alussa määritellään tarkemmin, mitä palveluohjaus tarkoittaa ko. kohderyhmän palveluissa. (03/2017). Hankkeessa kehitetään valmennuskeskuksen toimintamalli (kuva nykytilanteen pohjalta liite 1; uusi malli täsmentyy hankkeessa), jonka keskeisenä tehtävänä on verkostoida kohderyhmän palveluita tuottavat tahot yhteiseen osaamispooliin. Toimintamallissa asiakas saa samat mahdollisuudet riippumatta siitä, minkä tahon kautta hän ohjautuu palveluiden piiriin. Ammattilaiset ohjaavat asiakkaan hänen tarvitsemiinsa palveluihin, joita tarjotaan organisaatiorajat ylittäen. Tavoitteena on ns. yhden luukun periaate. Toimintamalli suunnitellaan yhteisesti eri toimijoiden kanssa (04/ /2017) Ko. palveluohjauksen toimintatapaan liittyy keskeisesti toimijoiden yhteistyö yli organisaatiorajojen sekä verkostomainen työskentelytapa, jossa asiakas on keskiössä. Tämä vaatii toimijoiden kouluttamista uudenlaiseen työskentelytapaan. Hankkeessa järjestetään verkostomaisen, asiakaslähtöisen palveluohjauksen koulutusta. (08/ /2018). Yhtenä osana valmennuskeskuksen toimintamallia on työvalmennus. Se koostuu asiakkaan tilanteeseen ja osaamiseen perehtymisestä, asiakkaan tavoitteeseen ja työ- ja toimintakykyyn sopivan paikan hankkimisesta, työhön perehdyttämisestä, työssä ohjaamisesta, työnantajan tukena toimimisesta sekä jatkosuunnitelmien tekemisestä. Hankkeessa lisätään työvalmennuksen saatavuutta ja osaamista, mm. kouluttamalla ammattilaisia. Verkostomaisen valmennuskeskuksen tehtävänä on turvata tasavertainen valmentajien saatavuus osatyökykyisten tueksi kuntien, yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin työpaikoille. Valmennuskeskus sekä tuottaa itse että kilpailuttaa työvalmentajapalveluja Satakunnassa. Valmentaja on osatyökykyisen tukena alkuvaiheessa perehdytyksessä: perehdyttää osatyökyistä työyhteisöön ja perehdyttää työyhteisöä osatyökyisen tuloon työpaikalle. Valmentaja on työsuhteen alettua osatyökykyisen omatyöntekijä matalan kynnyksen periaatteella: tukea on kiperissä tilanteissa saatavilla puhelinsoitolla. Tuettu työ on osatyökykyisille räätälöity palvelu, jolla työvalmentaja tukee asiakasta oikeanlaisesti ja aikaisesti. Työvalmentajapalveluja on kehitetty Suomessa jo vuosia. Tavoitteena on, ettei asiakkaan prosessi kompastuisi palveluntuottajarajoihin eikä siihen, etteivät asiakkaan tarve ja resurssit kohtaa. (09/ /2018).

13 Jos asiakas ei kykene työhön tuetusti, hänelle etsitään osallisuutta tukevaa toimintaa alueen päivä- tai toimintakeskuksista. Näin asiakasta tuetaan aktiiviseksi toimijaksi ja yhdenvertaiseksi kansalaiseksi. Vastuutaho(t): Toteutuksen aikataulu: Tuotos/ tulos: Palveluohjauksen toimintamallia pilotoidaan yhteistyöorganisaatioissa, ja saatujen kokemusten perusteella tehdään parannuksia toimintatapoihin. Työn aloittamiseen tarvitaan riittävä määrä työvalmentajia, työkykykoordinaattoreita, ohjaajia, avustajia jne. tukemaan, opastamaan ja ohjaamaan (kulkemaan asiakkaan rinnalla tarvittaessa). Palveluohjauksessa voi käyttää tukena myös kokemusasiantuntijoita, jotka olisivat hyviä esimerkkejä ja tukihenkilöitä työllistymisessä. (10/2018 asti) TE-toimisto, TYPit, sote-palvelutuottajat projektikuukaudet 03/ / Valmennuskeskuksen toimintamalli, joka sisältää laaja-alaisen palveluohjauksen - Valmentajaverkosto Toimenpide 3. Kuvaus: Palvelutuotteiden määrittely Osatyökykyisten polku työllistymiseen on prosessi, jonka eri vaiheissa käytetään joustavasti usein monia palveluita. Hankkeessa kootaan Satakunnan työllisyyteen ja osallisuuteen ohjaavat mallit ja analysoidaan ne. Tämän jälkeen tunnistetaan palvelukapeikkoja kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen. Tarvittaessa kehitetään uusia palvelutarpeiden mukaisia työllistymiseen ja osallisuuteen ohjaavia palvelutuotteita osatyökyisten eri kohderyhmille. Työvoiman palvelukeskusten kokemuksia julkisia työvoimapalveluita täydentävistä palveluista hyödynnetään (04/ /2017) Vastuutaho(t): Palvelut tuotteistetaan osatyökykyisten palveluntarpeiden mukaisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tarvittaessa myös palvelutarpeen arvio voidaan tuotteistaa. Tuotteistuksessa huomioidaan myös Sitran palvelupakettien määrittely. Palvelutuotteita voidaan esim. sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua käyttää palvelujen konkreettisessa vuosittaisessa suunnittelussa, rahoituksessa ja hankinnassa (vrt. KELA, standardointi). (01 07/2018) TE-toimisto, TYPit, sote-palvelutuottajat Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Satakunnan työllisyyteen ohjaavien palveluiden kokoaminen osatyökykyisten asiakkaiden osalta (organisaatiot rajaamatta) - Palveluiden analyysi ja arviointi - Palvelukapeikkojen kokoaminen - Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen - Uusien palvelujen kehittäminen - Palveluiden tuotteistaminen (esim. arviointipalvelut monesta näkökulmasta, valmentajapalvelu eri kohderyhmille, työpajatoiminta, henkilöasiakkaan palveluohjaus, työnantaja-asiakkaan palveluohjaus, työvaltainen koulutus jne.) Toimenpide 4. Kuvaus: Palveluiden kehittäminen ja integraatio, myös pitkäaikainen tuki Tarkoituksena on kehittää käyttöön palvelujärjestelmän ohjeistusta ja tutkia keinoja, joilla työtoiminnassa oleva työkykyinen henkilö työllistyy työmarkkinoille nykyistä paremmin. Toimenpiteessä työstetään työllistymisen ja osalli-

14 Vastuutaho(t): suuden ydinasiakasprosesseja, jotta nämä saadaan alueella kirkkaasti kaikille tietoon. Hankkeessa käyttöön otettavat mittarit ja kehitettävät palvelutuotteet solahtavat näihin prosesseihin. Prosessit kuvataan, ja niiden toimivuutta kokeillaan pilotoimalla, minkä jälkeen niitä hiotaan edelleen toimivimmiksi. Kaikki mukana olevat organisaatiot Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Kartoitetaan ja kuvataan ydinprosessit - Luodaan tunnistamisprosessi asiakkaan työ- ja toimintakyvylle. - Mallinnetaan tarvittaessa maakunnallinen työvalmennuksen toimintamalli - Luodaan työnantajille työllistämisenkynnys matalammaksi. Selvitetään, miten oppilaitoksesta valmistuva osatyökykyinen henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille nykyistä paremmin. - Tarjotaan matalan kynnyksen osallisuutta edistävää toimintaa sitä tarvitseville asiakkaille. Toimenpide 5. Kuvaus: Työnantajayhteistyö Myös osatyökykyisten työnantajat sekä työntekijät tarvitsevat tietoa ja tukea työyhteisön uuden jäsenen takia. Työnantajat tarvitsevat valmentajan tukea, jotta he uskaltavat tarjota osatyökykyiselle valmennuspaikan, sekä ohjausta, kun valmennus etenee työllistymiseen. Hankkeessa kehitetään tämän työkalun eli työnantajan palveluohjauksen saatavuutta sekä tietoisuutta siitä (työnantajavalmiuksien lisäämiseksi). (08/ /2018) Vastuutaho: Työnantajayhteistyössä on huomioitava suomalainen yritysrakenne, jossa yksinyrittäjien osuus on n. 67 %, ja varsinaisen liiketoiminnan pyörittämisessä riittää työtä. Osatyökykyisten polut saadaan paljolti mikro- ja pienten yritysten kautta. Yrittäjillä itsellään on vain harvoin mahdollisuus toimia osatyökykyisen valmentajana, mutta työnantajana kylläkin, jos työllistäminen toteutuu sujuvasti. TE-toimiston työnantajapalvelut yhdessä työvalmentajien kanssa Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Työnantajien palveluohjauksen sovittaminen maakunnalliseksi ja eri organisaatiot läpileikkaavaksi hyödyntäen Työmielihankkeen tuloksia - Työnantajan palveluohjauksen -perehdytyskoulutus 5.2 Osallisuutta tukeva toiminta Toimenpide 6. Kuvaus: Toiminnan kehittäminen, esim. vertaistuen organisointi Ns. sosiaalinen kuntoutus ja asiakkaan osallisuutta lisäävä toiminta mainitaan mm. sosiaalihuoltolaissa, mutta toteutus kunnissa vaihtelee paljon. Hankkeessa kartoitetaan nykyiset toimintamuodot, kootaan verkostot, tuotetaan kokemusasiantuntijuutta ja luodaan täten maakunnallinen malli osallisuutta tukevasta toiminnasta. Järjestöjen työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia edistävä toiminta voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden edistämisessä. Järjestöjen toiminta jakautuu sisällöllisesti ja maantieteellisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

15 Järjestöjen toiminta voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden ja osallisuuden edistämisessä. - Järjestöjen kautta osatyökykyisten kokemusasiantuntijuus a) toimii palvelujen kehittämisen pohjana, b) muokkaa asenneilmapiiriä osatyökykyisten työllistämisen tukemiseksi, c) toimii vertaistukena samassa elämäntilanteessa oleville. - Järjestöjen olemassa olevat toimintamuodot ja palvelut kartoitetaan ja niistä viestitään Osaamiskeskuksen kautta eri asiakastyötä tekeville toimijoille. - Järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken muodostetaan yhteistyöverkosto, joka mahdollistaa asiakkaan sujuvan, oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelupolun. - Valo valmennus levitetään maakunnalliseksi toiminnaksi. - Työllisyyden edistämisen parissa toimivien järjestöjen toimintaa kehitetään niin, että ne vastaavat sekä sisällöllisesti, että maantieteelliseltä kattavuudeltaan osatyökykyisten tarpeisiin. - Tukihenkilöitä, vapaaehtoistyötä ja muita järjestöjen tarjoamia palveluja hyödynnetään. - Järjestöt ovat tuottamassa uudenlaisia, tavoitteellisia työllisyysvalmennuksen palveluja. Vastuutaho: Toteutuksen aikataulu: Tuotos/ tulos: Järjestöt tukevat osatyökykyisten osallisuuden edistämistä hankkeessa. Kumppanuustaloon luodaan osallisuusmalli, joka kuvataan niin, että se muodostaa uudenlaisen toimintakulttuurin ihmisten parissa toimimiseen. Osallisuuden on toteuduttava konkreettisina tavoitteina ja tekoina, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Osallisuuden tasot on esitetty liitteessä 2. Satakunnan yhteisökeskus projektikuukaudet 03/ /2018 Satakunnan yhteisökeskuksen vastuulla on luoda uudenlainen järjestölähtöinen malli asiakkaiden osallisuuden ja työllisyyden tukemiseen yhteistyössä eri puolilla Satakuntaa toimivien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että olemassa olevat palvelut voidaan tiedolla johtaen kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä sisällön, että sijainnin osalta. Yhteisökeskus toimii myös osallisuuslaboratoriona, jossa toimintaa ei niinkään suunnitella ihmisille, vaan pikemminkin ihmisten kanssa. Jatkossa osallisuusmallin kokemukset ja mallin toimivat ratkaisut ovat levitettävissä laajasti satakuntalaiseen järjestökenttään: - Asiakaslähtöisten tuki- ja palvelumuotojen kehittyminen. - Uudenlainen malli osatyökykyisten henkilöiden kuulemiseen ja osallistamiseen. - Tehokkaiden työmuotojen ja menetelmien levittäminen laajemmin satakuntalaiseen järjestökenttään. - Yhteistyön kehittyminen järjestöjen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä (koordinaation paraneminen, vastuunjaon selkiytyminen, yhteen sovittuvammat toiminnot ja palvelut). - Inhimilliset/asiakaslähtöiset tulokset: sadat osatyökykyiset henkilöt saavat järjestöjen toiminnan kautta mielekästä tekemistä, seuraa ja mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään pääsyyn.

16 5.3 Muut toimenpiteet Toimenpide 7. Kuvaus: Henkilöstön osaamisen lisääminen Toimenpiteet 1 6 edellyttävät toimijoiden osaamisen lisäämistä. Ennakoituja koulutustarpeita ovat mm.: - arviointia ja mittareiden käyttöä koskevat koulutukset - uudet työllistymisen mallit -koulutukset - asiakaslähtöisen prosessiohjauksen koulutukset Lisäksi esimerkiksi työkykykoordinaattoreita koulutetaan Satakuntaan nykyistä laajemmin. Vastuutaho: Koulutus- tai asiantuntijatarvetta ei voida etukäteen tyhjentävästi ennakoida. Näitä palveluja hankintaan tarpeen mukaan. Hankehenkilöstö Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Toimijoiden koulutukset - Uusilla toimintatavoilla ja koulutuksella lisätään osaamista ja parannetaan palvelua ja niiden vaikuttavuutta. Toimenpide 8. Kuvaus: Digitaalisten palveluiden käyttöönotto 75 % vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta, ja samassa ikäryhmässä 58 % käyttää yhteisöpalveluja. Osatyökykyisten ryhmä tarvitsee lähtökohtaisesti paljon ja pitkäaikaisesti tukea ja ohjausta. Osa kohderyhmän ohjauksesta on mahdollista toteuttaa digitaalisia palveluita hyödyntäen. Työvoimahallinnolla on kokemusta verkkopalveluiden kehittämisestä, mitä kokemusta voinee hyödyntää hankkeessa (esim. mitkä asiat ovat kärjessä, kun henkilö hakee tietoa työvoimahallinnon sivuilta; Onko tietoa, mihin aiheisiin keskittyvät puheluiden sisällöt; Onko näistä osa ohjattavissa digitaalisiin palveluihin, ja hyödyntää siis tässä hankkeessa). TE-toimistossa on kerätty tietoa esim. valtakunnallisten puhelinpalveluiden sisällöstä. Pääsääntöisesti osatyökykyisyyteen jollakin tavalla liittyvät kysymykset ohjaustuvat usein omille virkailijoille. Jatkossa TE-toimisto voi yhä enemmän vaihtaa suunnitelmia OMA-ASIOINNIN kautta sähköisesti. Osa palveluntuottajista antaa myös palautteet sähköisesti. Myös ns. kansallista palveluarkkitehtuuria ollaan luomassa monen eri organisaation palveluista. Toimenpiteessä tehdään eri toimijoiden toteuttama seurantatutkimus ohjaustapaamisten ja ohjauspuheluiden aiheista. Seurannan tuloksista nostetaan ydinaiheet, ja arvioidaan soveltuvien palveluosien liittäminen jo olemassa oleviin digitaalisiin palveluihin. Lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemusten perusteella digitaalisten palvelumallien kehittämistä niille palvelun osille/ kokonaisuuksille, jotka on tarkoituksenmukaista tuottaa digitaalisesti osana asiakkaan palveluprosessia. Osalle asiakkaista ja palveluista digitaalisuus sopii hyvin, osalle ei. Osatyökykyisten asiakkaiden joukossa on paljon asiakkaita, joille digitaalisten palveluiden käyttö on haasteellista, ja osaamisvajeita on. Valmennuskeskuksen palveluvalikkoon voi kuulua myös koulutusta asiakkaille digitaalisten palveluiden käytössä esim. yhteistyössä järjestöjen kanssa. Vastaavaa koulutusta ja henkilökohtausta ohjausta ei juurikaan ole tarjolla muutoin.

17 Vastuutaho: Sote-palvelutuottajat Toteutuksen projektikuukaudet 03/ /2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Arviointitutkimus osatyökykyisten asiakkaiden digitaalisista palveluista ja kehittämistarpeista - Yhteenveto palveluprosessien osista ja kokonaisuuksista, jotka arvioidaan voitavan toteuttaa digitaalisesti - Koulutus- ja ohjausmalli osatyökykyisille asiakkaille liittyen digitaalisten palveluiden käyttöön - Valmennuspaikkarekisterin luominen (Porin kaupungilla on käytössä kuntouttavaan työtoimintaan liittyen, ja sitä kehittämällä voidaan hyödyttää koko toimijakenttää.) - Digitaalisuuteen siirtymisen toteutussuunnitelma ja käyttöönotto niiltä osin jo hankkeen aikana, kun se nykyisessä digiarkkitehtuurissa on mahdollista. - Palveluprosessin kustannushyötyvaikuttavuuden lisääntyminen 6 Asiakkaan osallisuuden huomiointi Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen. Jo valmisteluvaiheessa ja tulevassa kehittämistyössä hankkeen kohderyhmään kuuluvien ääntä kuullaan aktiivisesti. Hankesuunnitelmaa laadittaessa on hyödynnetty aiemmissa hankkeissa kerättyä palautetta. Lisäksi Satasoten kuntakierroksella kerättiin kohderyhmän näkemyksiä. Satasote-projektin puitteissa jalkauduttiin jokaiseen Satakunnan kuntaan, ja kysyttiin kuntalaisten näkemyksiä STM:n kärkihankkeiden teemoista. OTE-kärkihanke oli yksi viidestä keskustelupisteestä. Kierroksen aikana tavoitettiin n satakuntalaista, joiden kommentit kirjattiin ylös SWOT-analyysiä hyödyntäen. Ne raportoidaan vielä erikseen tammikuun 2017 aikana. Hankkeen lähtökohtana on, että asiakas on kaiken keskiössä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen toimintakulttuurin muutos, jossa asiakas osallistuu itse alusta asti palveluidensa suunnitteluun. Toimintamalleissa asiakas on aktiivinen toimija, ja hänen ääntään kuullaan ja häntä kunnioitetaan palveluista sovittaessa. Henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakastyöhön. Asiakkaille tarjotaan oman yksilöllisen palvelusuunnittelun tuki. Matalan kynnyksen osallisuutta edistävää toimintaa tarjotaan sitä tarvitseville asiakkaille. Toimintakulttuurin, ja erityisesti asenteenmuutos vaatii ammattilaisten kouluttamista. Lisäksi toimintakulttuurin muutos vaatii myös asiakkaalta aktiivista otetta omassa asiassaan - kuitenkin kunkin asiakkaan henkiset ja fyysiset voimavarat huomioiden. Hankkeessa mitataan soveltuvin mittarein asiakastyytyväisyyttä, jota hyödynnetään kehittämisessä. Hankkeessa kerätään myös asiakaspalautetta. Asiakkaat saavat mahdollisuuden arvioida ja kehittää palveluita, ja näin vaikuttaa palveluiden sisältöön. Kirjallisten tai internet-pohjaisten kyselyjen lisäksi tehdään mm. henkilökohtaisia haastatteluja, hyödynnetään olemassa olevia asiakaspalautejärjestelmiä sekä perustetaan tarvittaessa erillisiä asiakasraateja. Asiakastyytyväisyydestä ja - palautteesta laaditaan analyysit. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään ja eri työryhmiin ja työpajoihin kutsutaan asiakkaiden edustajina ns. kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat voivat myös toimia prosessien testaajina, jotka palveluita käyttäessään systemaattisesti tuovat esille prosessien hukkakohtia joko viiveen tai vaikuttavuuden osalta. Myös 3. sektorin osuus hankkeen aktiivisena yhteistyökumppanina on osa hankkeen asiakasosallisuuden toteutumista, sillä järjestöillä on tärkeä rooli asiakkaiden edunvalvojina ja vertaistuen tarjoajina.

18 7 Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin Hankkeessa hyödynnetään aiemmin sekä Satakunnassa että muualla toteutettavien tai jo toteutettujen hankkeiden hyviä käytäntöjä, jotka ovat joko näyttöön perustuvia tai joiden vaikuttavuus on arvioitu muulla tavoin. Esimerkiksi Vates-säätiön Työllistä Välittäen ja Välitä työllistäen sekä Välityömarkkinat osana työelämää hankkeiden, Rauman hallinnoiman valtakunnallisen Party- hankkeen, Osatyökykyiset työssä (OSKU) ohjelman, Turun TROOLI hankkeen, Salon Capulushankkeen, Kuntoutussäätiön hallinnoiman JAMIT projektin, Kuntoutussäätiön työkykykoordinaattoripalvelun ja SAMKin Työmieli-hankkeen kokemuksia hyödynnetään. Hankkeen valmistelussa on myös käytetty TEOS -työryhmän Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan toiminnan loppuraportin toimenpide-ehdotuksia. Hyviä toimintamalleja haetaan myös Innokylästä ( Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin on kuvattu liitteessä 3. 8 Viestintäsuunnitelma Hankkeen tiedotuksen tulee olla avointa ja oikea-aikaista. Hankkeen toimeenpanon suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan Satasote-projektin tiedonkulkuun luotuja linjauksia ja tiedonkulun periaatteita. Satasoten viestinnän käytännön toteuttamista varten on laadittu aikataulutettu, vastuutettu ja budjetoitu viestinnän toteuttamissuunnitelma. Ohjaavana periaatteena on, että viestinnässä korostuvat avoimuuden, ennakoivuuden, oikea-aikaisuuden, vuorovaikutteisuuden, rehellisyyden, luotettavuuden ja arvostuksen vaatimukset. Osana muutoksen viestimistä mahdollistetaan erilaisten näkökulmien esilletuonti sekä kiteytetään perustelut muutokselle ja sen vaikutuksille. Hankkeen viestimisessä huomioidaan monisuuntainen (vertikaalinen ja horisontaalinen) tiedonkulku, jotta kaikki asianosaiset tietävät, mitä tavoitellaan. Hankkeen jokaisessa neuvottelussa päätetään, mitä viestintätoimenpiteitä kyseinen tilanne tai päätös vaatii. Näin minimoidaan virheellisten tietojen leviäminen. Viestintä on olennainen osa johtamista. Johto motivoi, sitouttaa ja näyttää suuntaa esimerkillään, viestimällä sekä sanallisesti että sanattomasti. Hankkeessa hallinnoijalla, hankehenkilöstöllä, ohjausryhmällä ja työryhmillä on keskeinen rooli viestimisessä, siten myös keskeinen rooli julkisessa keskustelussa. Hankkeen asukas- ja sidosryhmäviestinnän keinoja ja kanavia ovat mm. esitteet, verkkosivut ja sosiaalisen median välineet, kuntalaisille jaettava tieto organisaatioiden toimipisteissä, kuntalaisten kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, kirjoitukset verkkoblogeissa ja paikallislehdissä sekä muu yhteistyö alueellisen median kanssa. Hankkeessa henkilöstöviestinnän keinoja ja kanavia ovat mm. kuntien, yhteistyökumppaneiden ja Satasoten verkkosivut, sosiaalinen intranet (mm. ajankohtaiset uutiset, keskustelupalstat), aloite- ja palautejärjestelmät, digitaaliset henkilöstölehdet ja uutiskirjeet, sisäiset tiedotteet, tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, johdon kyselytunnit livenä tai videolla/intrassa, puhelin- ja videoneuvottelut ja tiedostojen jakaminen. Hankkeelle laaditaan erillinen aikataulutettu viestintäsuunnitelman hankkeen alkuvaiheessa.

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan

Lisätiedot

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA 1. Osatyökykyisten tukemiseen on alueella yhteinen tahtotila 2. Monialaiselle yhteistyöverkostolle on rakenne ja toimintatapa 3. Palvelutarpeen tunnistamisen

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös

Lisätiedot

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen

Lisätiedot

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,

Lisätiedot

SATAOSAA työhönvalmennus

SATAOSAA työhönvalmennus SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää

Lisätiedot

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista

Lisätiedot

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto Kuntoutusfoorumi 06.11.2018 Virpi Heikkinen, vastaava ylilääkäri, Tays Tuula Haukka-Wacklin, projektipäällikkö, TOIKE-hanke Työkyvyn

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Projektin/kokeilun perustiedot Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Hankkeen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa

Lisätiedot

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Työtoiminnasta töihin -teema Maakunnallinen toimintamalli osallisuuden ja palkkatyöhön pääsyn tukemisesta

Työtoiminnasta töihin -teema Maakunnallinen toimintamalli osallisuuden ja palkkatyöhön pääsyn tukemisesta 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Työtoiminnasta

Lisätiedot

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.

Lisätiedot

Kymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

Kymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Kymenlaakson konsensussopimus Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Sisällys Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja: YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Lisätiedot

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus

Lisätiedot

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien

Lisätiedot

Mitä TYPissä tapahtuu?

Mitä TYPissä tapahtuu? Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TYP ajankohtaisia asioita

TYP ajankohtaisia asioita TYP ajankohtaisia asioita sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen 3 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 5 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus

Lisätiedot

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut

Lisätiedot

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op 1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten

Lisätiedot

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Kehruuhuone

Yhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Kehruuhuone Yhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ 24.1.2018 Kehruuhuone Aamupäivän sisältö Tervetuloa, Yhdessä hyvä OTE-hankkeen esittely Osallistujien esittäytyminen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Etelä-Karjalan konsensussopimus Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Sisällys Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan

Lisätiedot

Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Hankesuunnitelma 11.9.2017 TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Toteutusaika: 1.6.2018-31.12.2020 Toiminta-alue: Pohjois-Karjala Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Hankepäällikkö Projektipäällikkö Raija Tiainen OTE - kärkihanke, taustaa 1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen

Lisätiedot

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden

Lisätiedot

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN TOIMINTA- KULTTUURIN MUUTOS MIHIN TARPEESEEN HAETTU RATKAISUA? Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä 2019-2020 JS 13.12.2018 1 550:n työttömän henkilön työllistymisen tukeminen 35% työllistyy tai pääsee tutkintotavoitteiseen koulutukseen 50:n

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun

Lisätiedot

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa

Lisätiedot

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla

Lisätiedot

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa Mari Niemi 5.12.2018 Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta Valmistelua on tehty osin elämänkaarimallin, osin läpileikkaavien teemojen mukaisesti Tavoitteena

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

TOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN

TOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN TOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN OSATYÖKYKYISYYS ON YKSILÖLLISTÄ Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös tilapäistä.

Lisätiedot

Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu

Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu 1.8.2017 31.12.2018 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tausta Hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa

Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa Peppi Saikku Sanna Blomgren Pekka Karjalainen 18.12.2017 Arviointikokonaisuus Indikaattorityöskentely ja muutoksen arviointi Kokeilujen itsearviointi Kohdennettu

Lisätiedot

Järjestöt ja Satasote

Järjestöt ja Satasote Järjestöt ja Satasote Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus Mitä järjestötoiminta on? Kolmas sektori erotuksena julkiseen, yritystoimintaan ja perheisiin Järjestö, yhdistys, liitto, ry, vapaaehtoistyö?

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan konsensussopimus. Uraohjaus- ja verkostotyömalli ammattiin valmistuville erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

Keski-Uudenmaan konsensussopimus. Uraohjaus- ja verkostotyömalli ammattiin valmistuville erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille Keski-Uudenmaan konsensussopimus Uraohjaus- ja verkostotyömalli ammattiin valmistuville erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille Sisällys Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Uusi suunta työelämään kokeilu

Uusi suunta työelämään kokeilu Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti Uusi suunta työelämään kokeilu Oulun kaupunki Kokeilun perustiedot Uusi suunta työelämään -kokeilu 1.4.2017 31.12.2018 Teema: Osatyökykyisen työnhakijan ja uudelleensijoitettavan

Lisätiedot