SALLAN KUNTA POSTIPOLKU SALLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SALLAN KUNTA POSTIPOLKU SALLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2011

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ Lainsäädäntö ja valvonnan tavoitteet Valtakunnallinen valvontaohjelma Kunnan valvontaviranomainen Lainsäädäntö Kunnan ympäristöterveydenhuollon henkilöstö, yhteystiedot VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Yleistä TeraKuu- tietojenkeruuohjelma Elintarvikevalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelulain mukainen valvonta Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta Kemikaalilain mukainen valvonta Eläinlääkintähuoltolain mukainen valvonta NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN VIESTINTÄ VALVONNAN VOIMAVARAT Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalain mukainen valvonta Kemikaalilain mukainen valvonta Valvonnan kokonaishenkilötarve HENKILÖSTÖN PÄTEVYYS VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT...16 LIITTEET: Elintarvikehuoneistot - valvontakohteet, tarkastusten määrä, ja siihen käytettävä aika - näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma vuodelle 2011 Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Tupakkalain mukaiset valvontakohteet Kemikaalilain mukaiset valvontakohteet Kuluttajaturvallisuusvalvonta vuodelle 2011

3 1 1. YLEISTÄ 1.1 Lainsäädäntö ja valvonnan tavoitteet Ympäristöterveydenhuolto on yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua ja sisältyy osana kansaterveyslakiin (66/1972). Ihmisen terveyttä varmistetaan terveydensuojelun lisäksi huolehtimalla elintarvikkeiden, kemikaalien, tupakoinnin, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riittävästä valvonnasta. Kunnan ympäristöterveydenhuoltoa ja sen viranhaltijoiden virkatehtäviä sitovat mm. seuraavat lait ja asetukset : - Elintarvikelaki (23/2006) - Terveydensuojelulaki (763/1994) - Terveydensuojeluasetus (1280/1994) - Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/ 2004) - Kemikaalilaki (744/ 1989) - Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (tupakkalaki) (693/1976) - Laki tupakkatuotteiden myynnin luvanvaraisuudesta (984/2008) - Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) - Eläintautilaki (55/1980) - Eläinsuojelulaki (247/ 1996) - EY- asetus N:o 882/2004 (valvonta-asetus) - EY- asetus N:o 854/2002 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) - Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) - Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Lakien tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee perustua dokumentoituihin valvontamenettelyihin ja olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista. 1.2 Valtakunnallinen valvontaohjelma Valtakunnallisesti ympäristöterveydenhuollosta vastaa neljä ministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), työ- ja elinkeinoministerö (TEM) ja ympäristöministeriö (YM). Ministeriöiden alaisuudessa toimii kolme keskusvirastoa: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Keskusvirastot ja aluehallintovirastot (AVIt) ohjaavat muiden ympäristöterveydenhuollon viranomaisten toimintaa. Evira, Valvira, Tukes ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ovat laatineet yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman v

4 2 Ohjelman I osiossa määritellään ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Osa II sisältää ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat, joista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) määritellyissä ympäristöterveydenhuollon laeissa: terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004), kemikaalilaissa (744,1989), tupakkalaissa (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009).Kunnat laativat omat valvontaohjelmansa valtakunnallisten ohjelmien pohjalta. Eläinlääkintähuoltoa koskeva kunnan suunnitelma tulee laatia mennessä. Ohjelman tavoitteet ja painopisteet v : - Ympäristöterveydenhuolto hoidetaan kunnissa yhteistoiminta-aluelain (410/2009) mukaisesti vähintään10 henkilön yksiköissä, saman johdon alaisuudessa. - Keskusviranomaiset tiedottavat ja kouluttavat keskitetyn valvontatietojärjestelmän (KUTI-YHTI) käyttöönotosta kunnissa. - Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) ja koko eintarvikeketjua koskeva kansallisen valvontasuunnitelma (VASU) ohjaavat valvontaa kunnissa. 1.3 Kunnan valvontaviranomainen Sallan kunta vastaa ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Kunnan hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta toimii elintarvikelain, terveydensuojelulain, lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuuden, tupakka- ja kemikaalilain sekä eläinlääkintähuoltolain mukaisena kunnan valvontaviranomaisena. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat toimivat teknisen lautakunnan alaisuudessa. Lautakunta on siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoilleen asioissa, joiden hoitamisen kannalta on tärkeää, että asia saadaan ratkaistua joustavasti. Viranhaltijan tekemät merkittävät päätökset ja ratkaisut esim. elintarvikkeen myyntikieltoon asettaminen, toiminnan keskeyttämispäätös yms. tarvitsevat aina lautakunnan vahvistuksen. Kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollossa säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat elintarvikevalvonnassa, terveydensuojeluvalvonnassa, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuuden valvonnassa, tupakka- ja kemikaalivalvonnassa sekä eläinlääkintähuollossa. Säännöllisen valvonnan piirissä olevat kohteet ja niihin tehtävät tarkastukset on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa, jotka ovat tämän suunnitelman liitteinä. 1.4 Kunnan valvontasuunnitelma Lainsäädäntö Valvontasuunnitelma-asetuksen 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee sisältää: 1) tarkastuksen sisältö 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika

5 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen, sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Laatiminen, hyväksyminen ja arviointi Sallan kunnan ensimmäinen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Tämän jälkeen valvontasuunnitelma on päivitetty vuosittain. Kunnassa hyväksytty suunnitelma on toimitettu Lapin AVI:iin kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Tekninen lautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumista vuosittain. Toteutuman arviointi on lähetetty Lapin AVI:iin aina seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2011 päivityksessä on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma v Kunnan ympäristöterveydenhuollon henkilöstö, yhteystiedot Käynti- ja postiosoite: Sallan kunta /Ympäristöterveydenhuolto, Postipolku Salla Eläinlääkärin vastaanotto: Notkotie 14, Salla ajanvaraus arkiaamuisin klo 8-9, elainlaakari(at)salla.fi fax Sallan kunnan ympäristöterveydenhuollossa toimivat viranhaltijat: - Terveysvalvonnan johtaja/1.kunnaneläinlääkäri Pirjo Korhonen Ympäristö- ja terveystarkastaja Lahja Alajeesiö, Postipolku 3,98900 Salla kunnaneläinlääkäri Virve Korhonen, Notkotie 14, Salla toimistosihteeri Mervi Soukka sähköposti: etunimi.sukunimi@salla.fi Terveysvalvonnan johtaja/ 1. Kunnaneläinlääkäri toimii ympäristöterveydenhuollon vastuuhenkilönä (tekee päätökset, laatii suunnitelmat ym) sekä osallistuu eläinlääkintähuoltoon. 2.kunnaneläinlääkäri hoitaa eläinlääkintähuoltoa. Ympäristö- ja terveystarkastaja suorittaa käytännön valvontaa ja näytteenottoa kohteissa, ohjaa ja neuvoo toiminnanharjoittajia. Viranhaltijoille on määritelty toimenkuvat. He toimivat toistensa sijaisina lautakunnan päätöksen mukaisesti. 2. VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Yleistä Määritelmät: Valvontasuunnitelmaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (665/2006) mukaan:

6 Tarkastuksella tarkoitetaan valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman ulkopuolisen asiantuntijan säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimusten mukaisuus. Tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia. Tarkastukseen käytettäväksi ajaksi lasketaan tarkastuksen valmistelu, itse tarkastus matka-aikoineen ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksesta voi seurata uusintatarkastus, jos annetaan asian kuntoon saattamiseksi määräaika, jonka jälkeen käydään toteamassa onko määräystä noudatettu. Valvontakohdetyypillä tarkoitetaan valvontakohteita, joiden toiminnot vastaavat luonteeltaan ja laajuudeltaan toisiaan. Riskiluokalla tarkoitetaan luokkaa, johon valvontakohdetyyppi luokitellaan siinä harjoitettavasta toiminnasta ja siellä valmistettavista tuotteista mahdollisesti aiheutuvan terveydellisen ja taloudellisen riskin perusteella. Tarkastustiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka monta kertaa vuodessa valvontakohde tarkastetaan TeraKuu- tietojenkeruuohjelma Kaikki tiedossa olevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ovat TeraKuuvalvontaohjelmassa. Kohteet on luokiteltu Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) luokituksen mukaisesti ja niille on tehty ohjelman mukainen riskiluokitus. Ohjelmassa on kohteittain päätökset, tarkastuskertomukset ja näytteiden laboratoriotulokset. Vuosiraportit saadaan ohjelmasta seurantaa varten. Syksyllä 2010 ohjelmalle saatiin sertifikaatti valtakunnallisiin, keskitettyihin tietojärjestelmiin (KUTI, YHTI) liittymistä varten. Toiminnanharjoittajien tietoja on alettu syöttää KUTIja YHTI- tiedostoihin. Asiakirjoista säilytetään paperiversiot riippukansioissa viranhaltijoiden työhuoneessa kunnan virastotalolla. Tiedot uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta ja seuraamalla paikallislehtiä. 2.3 Elintarvikevalvonta Valvontakohteet Elintarvikevalvontakohteiden (Elintarvikelaki 23 /2006) lukumäärä on arviolta 150 kpl, joita ovat: - hyväksytyt elintarvikehuoneistot 75 kpl - ilmoituksenvaraiset elintarvikehuoneistot 23 kpl (sisältää poronlihan suoramyyjät) - alkutuotantopaikat 47 kpl (maidon tuotantotilat 23 kpl, lammastilat 13 kpl, liha- ja emolehmäkarjat 6 kpl, vihannespuutarha 1 kpl, mansikanviljely 1 kpl, perunanviljely 1 kpl, paliskunnat 2 kpl) Elintarvikehuoneiston hyväksyminen Elintarvikealan toimijan on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä elintarvikevalvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista 4

7 (Elintarvikelaki ). Hakemuksen yhteydessä on esitettävä kirjallinen omavalvontasuunnitelma hyväksyttäväksi Kohteen tarkastustiheys Säännöllisen elintarvikevalvonnan kohteet on esitetty liitteessä. Kohteiden riskinarviointi on tehty TeraKuu:ssa. Elintarvikehuoneisto, jonka olosuhteet, omavalvonnan taso ja henkilökunnan asiantuntemus ovat hyvät, saa pienen riskiluvun ja tästä seuraa vähäinen tarkastustiheys ja vuotuinen valvontamaksu jää pieneksi Tarkastuksen sisältö Etukäteen sovittu tarkastus Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista sovitaan etukäteen toiminnanharjoittajan kanssa. Tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastuksiin voidaan sisällyttää myös näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastusten sisältö riippuu arvioidusta riskistä, joka taas on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä omavalvonnan toimivuudesta. Tarkastus pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin: - onko toiminta hyväksymispäätöksen mukaista - omavalvontasuunnitelman toimivuus - onko kaikilla pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevillä henkilöillä hygieniaosaamistodistus ja terveystodistus - elintarvikehuoneiston rakenteellinen kunto - kylmäsäilytystilat ja säilytyslämpötilat - yleinen siisteys, työskentelytapojen hygieenisyys ja työntekijöiden työvaatetus Omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi tarkastuskohteista otetaan näytteitä tarkastusta suorittavan viranhaltijan harkinnan mukaan. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan toimijalle. Koska tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä, tarkastuskertomukseen merkitään minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä tehty tarkastus sisältää. Tarvittaessa suoritetaan uusintatarkastus. Ennalta ilmoittamaton tarkastus Elintarvikehuoneistoihin tehdään lisäksi tarkastuksia ennalta ilmoittamatta erityisesti silloin, kun on aihetta epäillä esim. elintarvikkeiden laatua tai elintarvikehuoneistossa tapahtuvan toiminnan hygieenisyyttä. Elintarvikevalvontasuunnitelman päivitys ja valvonnan painopisteet vuodelle 2011 Vuonna 2011 liitytään valtakunnalliseen elintarvikevalvontatietojen käsittelyjärjestelmään TUHTI:iin. Tämän jälkeen kunnan elintarvikevalvonnan tiedot kirjautuvat suoraan keskusviranomaisille. Omana tutkimuksena v tehdään elintarvikkeiden suolapitoisuustutkimus. Tutkimukseen otetaan näytteitä paikallisista lihajalosteista sekä kunnan ruoan valmistus Elintarvikevalvontasuunnitelma ja näytteenottosuunnitelma vuodelle 2011 on esitetty liitteessä.

8 2.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Johdanto Kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisen tehtävänä on valvoa kuluttajaturvallisuutta säätelevien lakien noudattamista kunnan alueella. Tavoitteena on suojella kuluttajan henkeä ja terveyttä vaaroilta sekä kuluttajan omaisuutta vahingoilta. Kunnat valvovat alueellaan pääsääntöisesti kuluttajapalveluiden turvallisuutta ja Kuluttajavirasto vastaa kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta Kuluttajaturvallisuusvalvonta KuTuL:n 15 :n mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: - suoritettavien tarkastusten määrittely - valvontakohteiden tarkastustiheys - näytteenottosuunnitelma - valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman tarkoituksena on taata laadukas, säännöllinen ja kulutuspalveluihin sekä kulutustavaroihin liittyviä vaaroja ehkäisevä valvonta. Valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat Kuluttajaviraston julkaisut: - Kuluttajaviraston ohjeet kunnan tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelman laatimiseksi (Dnro 2004/52/4282) - Kunnallisen tuoteturvallisvalvonnan valvontakriteeristö (Dnro 2006/52/1245) - Tuoteturvallisuusvalvonnasta tehtävän riskinarvioinnin perusteet (kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranet) Valvontasuunnitelma on laadittu valvontakrtiteeristön ja paikallisen riskinarvioinnin perusteella Valvontakohteet, tarkastustiheys, riskinarviointi Kuluttajaturvallisuusvalvonnan mukaan valvottavilla kohteilla ei ole ilmoitus- tai hyväksymismenettelyä. Kuluttajapalveluiden suorittajia/ suorituspaikkoja on Sallassa kartoitettu noin 37 kpl. Valvonta kohdistuu pääosin kuluttajaviraston määrittelemiin painopistealueisiin, joita ovat kylpylä, laskettelukeskus ja uimarannat. joissa on katsottu olevan suuririskistä toimintaa Muiden kuin säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden tarkastuksen tekemiseen voi syynä olla esim. - kohteessa tapahtunut onnettomuus, vaaratilanne tai muu erityistilanne - uusi palveluntarjoaja, jonka toimintaan liittyvät tuoteturvallisuusnäkökohdat on syytä tarkastaa - kuluttajan tekemä palvelun tai tavaran turvallisuutta koskevan ilmoituksen käsittely - myynnistä poistettujen tuotteiden jälkivalvonta tai vaaralliseksi ilmoitetun tuotteen markkinoilla olon selvittäminen

9 2.4.5 Tarkastusten sisältö Suunnitelmallinen valvonta kohdistuu tarkastusten tekemisenä, toimenpiteiden osoittamisena ja jälkivalvontana valvonnan painopistealueille. Tarkastukset jaetaan ennalta sovittuun tarkastukseen, jälkivalvontaan liittyvään uusintatarkastukseen sekä ennalta ilmoittamattomaan tarkastukseen. Perustarkastus on ennalta sovittu tavanomainen tarkastus ja se kohdistetaan kuluttajapalvelun turvallisuuden tai kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastamiseen valmistus- tai myyntipaikassa. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus on joko ennalta sovittu tai ennakolta ilmoittamaton. Ennalta ilmoittamaton tarkastus on esim. kuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yhdellä tarkastuskerralla voidaan tarkastaa koko kohde tai jokin osa-alue. Tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palveluiden turvallisuuden, terveyshaittojen ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille, joita voivat tarkastuskohteen lisäksi olla mahdolliset muut viranomaiset. Tarkastuksissa käytetään Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita malliasiakirjoja ja työohjeita Näytteenottosuunnitelma Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa palveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Mikäli Kuluttajavirastolta tulee näytteenottopyyntöjä, käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti Valvonnan päivitys v.2011 Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma v.2011 on päivitetty ja esitetty liitteenä. V osallistutaan Lapin AVIin koirasafariturvallisuusprojektiin Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Valvonnalla pyritään ennaltaehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kuntien on laadittava terveydensuojelun valvontasuunnitelma, jonka laatimista ohjaavat terveydensuojelulaki, valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ja valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma. Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi terveydensuojeluvalvontaan kuuluvat lupien ja ilmoitusten käsittely, asumisterveyteen liittyvät selvitykset ja valvonta. Lisäksi neuvonta, ohjaus, suunnitelmien tekeminen vie voimavaroja Suunnitelmallinen valvonta Valvontakohteet ja valvonnan painopistealueet

10 Terveydensuojelulain mukaisista valvontakohteista useimmat ovat luvan- ja ilmoituksenvaraisia. Kohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan piiriin terveydensuojeluviranomaisen hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen jälkeen. Kohteiden lukumäärä on n. 80 kpl. Painopistealueina valvonnassa ovat päiväkotien, koulujen, uimarantojen ja talousvesilaitosten valvonta sekä asumisterveyteen liittyvä valvonta Tarkastusten määrittely ja sisältö Suunnitelmallisessa valvonnassa tehdään 1) tarkastuksia (perustarkastus) ja 2 ) uusintatarkastuksia (lisä- tai osatarkastus). Perustarkastus on säännölliseen valvontaan kuuluva ennalta sovittu tarkastus. Tarkastuksella selvitetään, harjoitetaanko tarkastettavassa kohteessa elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa siten, ettei siitä synny terveyshaittoja. Tarkastukseen liittyy usein ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Uusintatarkastus on säännölliseen valvontaan liittyvä ennakolta sovittu tai ilmoittamaton tarkastus. Tarkastuksissa käytetään hyväksi valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa määriteltyjä valvontakohdetyyppien tarkastusten sisältöjä. Valvontakohdetyypin tarkastusten sisältö (valtakunnallinen yhteinen valvontaohjelma v ) 8 Kohdetyypit ja tarkastusten sisältö Tsl 13 1 mom.1 kohdan kohteet Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Julkiset majoitushuoneistot Yleiset saunat Yleiset uimahallit, uima-altaat, kylpylät ja uimarannat Riskinarviointiin liittyviä tekijöitä asutuksen läheisyys, asukkaiden määrä, häiriöalttius, toiminnan jatkuvuus, melu ja muut päästöt, kemikaalien käsittely, jätehuollon järjestelyt yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto varustelutaso, majoitustilat, yleiset tilat, käymälät, yleinen siisteys, sisäilman laatu, ilmanvaihto pintojen ja kalusteiden kunto, yleinen siisteys ja puhtaanapito Uimahallit, kylpylät: henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja puhtaanapito. Uimarannat: rannan siivous ja jätehuolto, käymälät ja pukeutumistilat, valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla.

11 Eläinsuojat ja-aitaukset kaava-alueella Päivähoitopaikat, esiopetustilat Vanhainkodit, palvelutalot Parturit, kampaamot, kauneushoitolat Julkiset kuntosalit ja liikuntatilat Talousvettä toimittavat laitokset Talousvettä toimittavat laitokset, alle 50 käyttäjää tai alle 10m3/d Siisteys, lannan, virtsan ja rehujen käsitely, etäisyys naapureihin, lähialueen muu käyttötarkoitus ja häiriöalttius yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, puhtaanapito, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, sisäilman laatu, melu, valaistus yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, puhtaanapito, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, sisäilman laatu, melu, valaistus, piha-alueet tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, pesutilat, käymälät, ilmanvaihto, valaistus tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, pesutilat, käymälät, ilmanvaihto valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi soveltaen samat kuin edellä 9 Muun terveydensuojelun valvonnassa tehdään tarkastuksia terveyshaittaepäilyn tai valituksen perusteella, ennakkotarkastuksia, kun kohteeseen on suunnitteilla jotain uutta toimintaa tai käyttöönottotarkastuksia liittyen ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyyn. Tarkastuksissa otetaan tarpeen mukaan näytteitä ja tutkitaan niitä. Tarkastuksiin pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään tuoteturvallisuuslain, elintarvikelain sekä tupakkaja kemikaalilain mukaisia tarkastuksia Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontakohteet on jaettu kolmeen riskiluokkaan (1-3) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan. Paikallisessa valvontakohteiden riskinarvioinnissa on käytetty TervaKuun riskinarviointia. Riskiluokkaan 3 (korkea riski) kuuluvat kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, altistuvien määrä on suuri, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä ja altistusaika on pitkä. Tällaisia kohteita ovat mm. kylpylä, talousvettä toimittavat lai-tokset ja uimapaikat. Riskiluokkaan 2 (keskisuuri riski) kuuluvia kohteita ovat mm. päiväkodit, vanhainkodit. Riskiluokkaan 1 (matala riski) kuuluvat kohteet, joissa on todennäköistä että toiminnasta ei aiheudu terveysvaaraa.

12 10 Muita perusteita tarkastustiheyden määrittelylle ovat mm. toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen) ja huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet, kalusto sekä valvojan käsitys paikan toimivuudesta Valvonnan päivitys v Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2011 on esitetty liitteessä. V terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet liitetään valtakunnalliseen tietojärjestelmään YHTI:iin. 2.6 Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta Taustatiedot Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveysvaarojen ja - haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää. Lain tarkoituksena on vähentää ympäristön tupakansavun altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on alle 18-vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisen tupakan saatavuutta. Laki tupakkatuotteiden myynnin luvanvaraistamista tuli voimaan Lääkelain muutoksen tarkoituksena on parantaa itsehoitoon tarkoitettujen nikotiinivalmisteiden saatavuutta ja siten edistää tupakasta vieroitusta. Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen itsehoitovalmisteiden luvanvarainen myynti on mahdollista tupakkaa myyvissä kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa apteekkien lisäksi. Valmisteita saadaan myydä kaupoissa kunnan myöntämän luvan perusteella valvotusti yli 18-vuotiaille Kunnan valvontatehtävät Kunnan on ilmoitettava Valviralle vähittäismyyntiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta, myyntirikkomuksista ja myynnin lopettamisesta. Valvira ylläpitää tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluparekisteriä. Sallan kunta on myöntänyt tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan myyntipaikalle. Samalla tupakan myyntipaikat on saatu valvontarekisteriin. Tupakkalain mukaista suunnitelmallista valvontaa tehdään pääsääntöisesti myyntipisteissä muun valvonnan yhteydessä. Tupakkalain 17 :n mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, automaattisen myyntilaitteen sijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa. Kunta valvoo alueellaan nikotiinivalmisteiden kaupoista tapahtuvaa myyntiä Tarkastuksen sisältö Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen säädösten mukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluviin kohteisiin tehdään tarkastuksia ja uusintatarkastuksia. Tarkastus on suunnitelmalliseen valvontaan kuuluva pääsääntöisesti ennalta sovittu tarkastus. Tarkastus voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta, mikäli se on tupakkalain tai lääkelain nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnan kannalta perusteltua. Jos tarkastuksessa havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten vastainen toiminta ja asettaa määräaika, jonka kuluessa toiminta on lopetettava. Säännölliseen valvontaan liittyvä uusintatarkastus voi olla ennakolta sovittu tai ennalta

13 ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmistetaan, että kohteen toiminta on saatettu tupakkalain mukaiseksi Valvontakohteet, tarkastustiheys, riskinarviointi, tarkastukseen käytettävä aika Riskinarvioinnissa on käytetty apuna STTV:n määrittelemiä tupakkalain mukaisten valvontakohdetyyppien tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettävää aikaa. Tupakan myynnin luvanvaraisuuden myötä tupakanmyyntipaikat ovat vähentyneet. Myyntipaikkoja on 12 kpl. Riskin arvioinnin perusteella tupakan myyntipaikat tarkastetaan kerran kahdessa vuodessa. Koulujen sisätilat ja alle 18- vuotiaiden koulujen ulkotilat tarkastetaan kerran kolmessa vuodessa Näytteenotto Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Aistinvarainen havainnointi riittää siten yleensä savuttomuuden arvioinnin perusteeksi viranomaistarkastuksessa Valvonnan päivitys v Valvontasuunnitelma vuodelle 2011 on esitetty liitteessä. 2.7 Kemikaalilain mukainen valvonta Kemikaalilain 7 :n perusteella kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle säädettyä säännöllistä valvontaa varten kunnan tulee laatia ja hyväksyä kemikaalilain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja sekä palo- ja räjähdysvaaroja ehkäisevää. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:0 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoituksista (REACH) tuli voimaan Uusi EY-asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP) tuli voimaan Tarkastuksen sisältö Tarkastuksen sisältö perustuu siihen tehdäänkö tarkastus kemikaalin valmistajan ja maahantuojan luona VaMa vai vähittäismyyntipaikassa VäMy. Kemikaalitarkastuksen tavoitteena on valvoa, että - kemikaalit on luokiteltu, merkitty ja pakattu oikein - käyttöturvallisuustiedote on laadittu vaaraa aiheuttavista kemikaaleista - kemikaalitiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleista on toimitettu KETU rekisteriin - erittäin myrkyllisten ja myrkyllisten kemikaalien säilytys ja luovuttaminen on asiallista - kemikaalien jakelulaitteet ovat kunnossa Vähittäismyyntikohteen tarkastus Vähittäismyyntikohtaisesti voidaan tarkastaa vähintään viisi kemikaalia. Jokaisesta tarkastetusta kemikaalista täytetään lomake 2 Vähittäismyynnin tarkastuslomake. Tämän lisäksi valvotaan jakelulaitteiston merkintöjä Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Yritysten tarkastustiheys määritetään riskiluokituksen perusteella. Riskiluokan määritykseen vaikuttaa toiminnan luonne ja laajuus. Kunnan kemikaalivalvontakohteet ovat vähittäis-myyntipaikkoja, niitä on vähän ja niiden toiminta on vähäistä. Kemikaaleja valmistavia tai maahantuovia yrityksiä ei ole. Vähittäismyymälöiden tarkastustiheydeksi saadaan STTV:n suosituksen mukaan huoltoasemille joka toinen vuosi, kylmäasemalle ja myyntipaikkoihin joka viides vuosi.

14 Kemikaalilain mukaista valvontaa tehdään pääasiallisesti muun valvonnan yhteydessä henkilöresurssien niukkuuden vuoksi Näytteenotto Kunnan toimesta tapahtuvaa näytteenottoa ei ole, koska kemikaaleja valmistavaa yritystä ei ole. Kaikki valvontakohteet ovat kemikaalien vähittäismyyntipaikkoja Valvonnan päivitys vuodelle 2011 Valvontasuunnitelma esitetty liitteenä. Kemikaalien vähittäismyyntipaikat tarkastetaan. 2.8 Eläinlääkintähuoltolain mukainen valvonta Eläinlääkintähuoltolaki, eläintautilaki (55/80), eläinsuojelulaki (247/1996) sekä elintarvikelaki (23/2006) säätävät kunnallisesta eläinlääkintähuollosta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Kunnan eläinlääkintähuolto sisältää osiot: 1) eläinten terveyden ja sairauksien hoito ja muu eläinlääkärinavun antaminen 2) lihantarkastus 3) eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellinen valvonta ja tarkastus 4) eläintautien vastustus ja ennakolta ehkäiseminen 5) eläinsuojelu 6) eläinten ennaltaehkäisevä terveydenhuoltotyö (Naseva) Eläintautilain valvonta tapahtuu pääasiassa tilakäyntien yhteydessä. Kuukausittain tehtävät ilmoitukset lapin AVI:iin eläintaudeista ja hoidetuista sairastapauksista koostavat tiedon. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja eläintautilain (55/1980) nojalla kunnaneläinlääkäri valvoo eläinperäisten sivutuotteiden käyttöä, mihin kuuluu tuotantoeläinten raatojen hautaamiset, kettutarhojen tilarehustamoiden valvonta, haaskat luontokuvausta varten ja poron teurasjätteiden käsittely voimaan tulleen eläinlääkäreiden päivystyssopimuksen mukaan Sallan kunta kuuluu arki-iltoina, viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystysrenkaaseen lähikuntien kanssa (Kemijärven kaupunki, Pelkosenniemen - Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä ja Sodankylän kunta). Eläinlääkintähuoltolain mukainen varsinainen eläinlääkintähuollon suunnitelma laaditaan mennessä. 3. NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA Valvontakohteet maksavat seuraavien näytteiden tutkimukset: - omavalvonnan varmistamiseksi otettavat näytteet - vesilaitosten verkostovesi ja kylpylöiden allasvesinäytteet - uimarantojen vesinäytteet - kylpylöiden puhtausnäytteet - yksityisten kaivojen vesinäytteet

15 13 Talousarviossa on varattu riittävästi määrärahoja näytteiden tutkimista varten esim. elintarvikkeita tai verkostovettä koskevissa valitustapauksissa ja ruokamyrkytys- tai vesiepidemiaepäilyjen selvittämiseksi. Näytteet tutkitaan: Labtium Oy:ssä osoite: Jänkätie 1 B, Rovaniemi tai Elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa Tutkijantie 4 F, Oulu fax: Ympäristöterveydenhuollon näytteenottosuunnitelmat vuodelle 2011 on esitetty liitteissä. Valtakunnallisten valvontaohjelmien mukaiset näytteet otetaan kunnan toimesta, mutta laboratoriokustannuksista vastaa asianomainen keskusviranomainen (esim. vierasainevalvontaohjelma, jossa otetaan näytteitä eläintiloilla ja laitoksissa). 4. HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään valvonnassa silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä. Pakkokeinoista on säädetty elintarvikelain 7 luvussa, kuluttaja- ja tuoteturvallisuuslaissa ( :t 22, 23 ja 24) terveydensuojelulaissa ( 51) ja tupakkalaissa. Pakkokeinoja ovat erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto ja elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Kiireellisten pakkokeinojen osalta toimivaltaa on siirretty ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille. Viranhaltijoille siirrettyjä pakkokeinoja ovat: - määräysten vastaisuuden poistaminen (esim. terveyshaitan poistaminen ja sen ehkäisy) - tilapäinen kielto, joka vahvistetaan lautakunnassa Päätöksen uhkasakon asettamisesta kunnan viranhaltijan antaman määräyksen tehosteeksi, teettämismääräykset sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttamisen tekee tekninen lautakunta. Kuluttajavirasto hoitaa tuoteturvallisuuteen kuuluvat vaikeammat pakkotoimia vaativat asiat. Elintarvikealan toimija vastaa niistä kustannuksista, jotka toimijalle aiheutuvat viranomaisen pakkokeinopäätöksistä. 5. VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN Sallan kunnan valmiussuunnitelma ja johtamisohje poikkeustilanteissa on laadittu

16 Kuntaan on laadittu terveydensuojelulain 8 :n mukainen ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma erityistilanteisiin. Suunnitelma on päivitetty ja siinä on määritelty ympäristöterveydenhuollon erityistilanteet kaikilla ympäristöterveydenhuollon alueilla, henkilöstön vastuualueet ja tehtävät sekä yhteystiedot erityistilanteissa. 14 Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti Sallassa on nimetty ruokamyrkytystyöryhmä, jonka tehtävänä on elintarvike- ja talousvesiepidemioiden selvittäminen. Työryhmän yhteystiedot päivitetään vähintään kerran vuodessa. Ruokamyrkytysepäilyilmoituksen tekemisessä käytetään sähköistä RYMY- ilmoitusjärjestelmää, jonka kautta epäilyilmoitus menee EVIRA:an, AVI:iin ja Valviraan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL). Ympäristöterveydenhuollon talousarviossa on varauduttu elintarvike- ja juomavesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. 6. VIESTINTÄ Asiakaspalvelu, toimijoiden opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri tilanteissa ovat viestinnän eri muotoja. Viestinnän kohteita ovat kuntalaiset, toiminnanharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Viestinnässä noudatetaan Sallan kunnan valmiussuunnitelmaa ja johtamisohjetta. Ruokamyrkytysepidemian tiedottamisesta vastaa johtava lääkäri. Erityistilanteista tiedotetaan tapauskohtaisesti terveysvalvonnan johtajan toimesta. Tiedottamisessa käytetään eniten yhteydenottoa suoraan asiakkaaseen puhelimitse ja sähköpostitse. Asiasta laajemmalle väestölle tiedottamisessa käytetään kunnan nettisivuja, paikallislehteä tai paikallisradiota.v.2010 EVO- hankkeen luonnontuotteiden radioaktivuustutkimuksen tuloksista tiedotettiin paikkakunnan lehdissä. 7. VALVONNAN VOIMAVARAT 7.1 Elintarvikevalvonta Tarve Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan laskennallinen henkilöstötarve on 70 htp/v. Tarve on laskettu elintarvikevalvontaohjelmassa 2009 esitettyjen itse tarkastukseen paikan päällä käytettävän ajan perusteella. Tarkastuksiin kulunut kokonaistyöaika saadaan, kun tarkas-tuksiin lisätään matkaan kulunut aika, valmistautumiseen ja tarkastuskertomuksen laati-miseen kulunut aika. Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarvitsema kokonaistyöaika on 140 htp. Monet työtehtävät (valitukset, suunnitelmat, neuvonta ) eivät kuulu suunni-telmallisen valvonnan piiriin. Näihin kuluu työaikaa arviolta 70 htp. Elintarvikevalvontaan tarvittava kokonaistyöaika on 210 htp/v. Käytössä olevat henkilöresurssit Ympäristö- ja terveystarkastaja 60 % työajasta ympäristöterveydenhuoltoon, josta elintarvikevalvontaan : 70 htp/v Terveysvalvonnan johtaja/1.kunnaneläinlääkäri 40 % työajasta terveysvalvontaan, josta elintarvikevalvontaan 45 htp/v 2.kunnaneläinlääkäri: 7 htp/v Toimistosihteeri : 40 htp:ää terveysvalvontaan, 10 htp:ää eläinlääkintähuoltoon.

17 Käytettävissä olevat voimavarat yhteensä 122 htp/v 15 Vajausta elintarvikevalvonnassa on 88htp/v. 7.2 Terveydensuojelu Tarve Suunnitelmalliseen valvontaan tarvitaan 20 htp/v. Muut ei suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvat tehtävät (terveyshaittoihin perustuvat valitukset, näistä aiheutuneet asunnon tarkastukset, kuluttajavalitusten selvittäminen, neuvonta, raportointi) vaativat työaikaa vähintään 50 htp. Yhteensä tarvittava työaika on 70 htp/v Resurssit Ympäristö- ja terveystarkastaja: 31 htp Terveysvalvonnan johtaja: 4 htp Yhteensä 35 htp/v Vajausta terveydensuojeluvalvonnassa 35 htp/v 7.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tarve Tuoteturvallisuusvalvonnan tarve 27 htp/v Resurssit Ympäristö- ja terveystarkastaja: 14 htp Terveysvalvonnan johtaja : 1 htp Yhteensä 15 htp/v Vaje kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 12 htp/v 7.4 Tupakkalain mukainen valvonta Tarve Suunnitelmallinen valvonta :0,3 htp Muu valvonta, päätökset, yhteenvedot : 5 htp Yhteensä 5,3 htp/v Resurssit Ympäristö- ja terveystarkastaja: 3 htp terveysvalvonnan johtaja : 1 htp Yhteensä 4 htp/v 7.5 Kemikaalilain mukainen valvonta Tarve Suunnitelmallinen ja muu valvonta : 1 htp/v Resurssit: Valvonta-aikaa ei ole jäänyt kemikaalilain mukaiseen valvontaan. 7.6 Valvonnan kokonaishenkilötarve Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kokonaistarve (suunnitelmallinen valvonta ja ennakoimattomien, kiireisten työtehtävien hoitaminen, suunnitelmien, raporttien laatiminen, toimijoiden ohjaus, neuvonta) on 313 htp.

18 Käytettävissä olevat henkilöresurssit ovat 180 htp. Valvonnassa on vajausta 133 htp. 16 Eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamiseen henkilöstöä on riittävästi. Eläinlääkäreiden työaikaa kuluu syksyisin poronlihan tarkastuksiin Lapin AVI:in toimeksiannosta. Työaikaa ei lasketa kunnalliseen ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvaksi. Elintarvikevalvontaan on pystytty vastaamaan suurimmalla työpanoksella. Henkilöresurssivajauksesta johtuen valvonnassa joudutaan keskittymään lähinnä kiireisimpien työtehtävien hoitamiseen. Säännöllisessä valvonnassa päästään noin 50 %:n toteutumaan. Toimistos Laajemman ympäristöterveydenhuollon seutuyhteistyön avulla saataisiin lisäresursseja käytännön valvontaan, kun hallinnollinen työ hoidettaisiin keskitetysti useamman kunnan alueella hygieniavalvontaan perehtyneen johtajan toimesta. 8. HENKILÖSTÖN PÄTEVYYS Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat täyttävät kullekin viralle asetetut pätevyysvaatimukset. Viranhaltijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutukset, joihin osallistumaan vuosittain ovat: - ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät (ympäristö- ja terveystarkastaja, terveysvalvonnan johtaja) - AVI:in järjestämät koulutukset - eläinlääkäripäivät - muut ajankohtaiset koulutukset 9. VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta kohteiden ja niiden omavalvontajärjestelmien hyväksynnästä, säännölliseen valvontaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta peritään voimaan tulleen ympäristöterveydenhuollon taksan mukainen maksu. Tuntikorvaus on 35,00 /h. Maksutaksaa päivitetään v aikana, mikäli alueellistaminen ei toteudu. Erilliset luvat, päätökset, näytteenotot ovat niin ikään maksullisia käytetyn työajan mukaan. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta on maksullista silloin, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Valvonnasta perityt maksut kohdentuvat ympäristöterveydenhuoltoon, niin että valvonnan käyttöön on voitu hankkia mm. mittauslaitteita.