L. KvartMri~eologinen tutlcimus Usinjarvi, Outokumpu. Usinjiirven Outokumpu-tyyppisten Cu-malmilohkareiden tulosuunnin ja alkuperzn selvitt&minen...

Transkriptio

1 L. KvartMri~eologinen tutlcimus Usinjarvi, Outokumpu Tyiin tarkoitus Usinjiirven Outokumpu-tyyppisten Cu-malmilohkareiden tulosuunnin ja alkuperzn selvitt&minen... - Tutkimusalue sijaitsee n. 4,5 km Ohtaansalmelta SE n. 1 km Kuopio-~oensuu'tien N-puolella. st% olevalle kartalle. Kohde on merkitty liittees- I / 9 Tyiin suoritus Kuvan saamiseksi ltol~t een maakerrosten stratigraf iasta ja maki- dollisten uusien lohkareiden liiytymiseksi kaivettiin alueel- le kuusi monttua aiemmin 16ydettyjen lohkareiden ymparistt56n. Kaivuuvaiheessa seulottiin kolmesta montusta kivet kivilas- kua silmall2i pitaen. Eri moreenipatjoista tehtiin suuntaus- analy-ysit.ja otettiin niiytteet analysointia varten, Tulokset Korlceimmat alkuainepitoisuude't jokaisen analysoidun alkuai- neen (CU-~n-Ni-CO) kohdalla tavat.ti2n I-montussa, joka oli vanhaa moreenininottopaiklcaa puhdistamalla ja syventiiinalla tehty yli syvyinen kaivanto. ICarlceimrnat pitoisuudet ta- vataan lahim2 pintaa ja pitoisuudet laskevat jonkin verran alaspain mentaessa. Varsinkin Cu-pitoisuus on ltihellk pin-.., montussa on lceskiarvoa korkea~npia pit~isuuksia, " - i;aa yli kaksinlcertainen pohjaan verrattuna. Myijs II- ja III- Tehtyjen kivilaskujen perusteella ei moreenissa voida osoit- taa olennaisia eroja. grrrniit tia.. Icvart sii tin mwra nayt t 2%. Pzaosa kivistg on kiillegneissizi ja hieman lcasvavan E-suun-

2 taan. Mustaliusketta, karsikivi3 ja serpentiniittis on eniten.111-montussa; ensinmainittua varsinkin sen alaosassa. Samoin my6s IV-montussa mustaliuskeen miiarki kasvaa alaspain. Montuista tavattiin joitakin bek ja Sk-pitoisia lcarsi- ja kiillegneissilohkareita mutta ei yht2ixn etsityn tyyppisix Irtomaapeitteen strtatigrafia on alueella silcsi epgyhtenainen, ettei eri maala jikerrolcsia v.oida J-uotet tavasti konnektoida kesken&&. Todenn2ikoisesti on vesimstirissa moreenin synty- aikoina eri pisteissz ollut melkoisia eroja. Useimmissa montuissa on pxallimm%iseds kivinen silttimoreeni, Sen pak- suus on kuitenkin alle 1 m, joten roudan hiiritsev3n vaiku- tuksen takia suuntausanalyysiii siitii ei ole tehty, TB& alapuolella on hieta- tai hiesukerroksen erotcaman hiek- kamoreenipatja, jonka sisitisessa rakenteessa on melkoisia paikallisia eroja.. Se on yleensa suuntautunut lahes NS, vain I-rnontussa on n. 1,2 m syvyydessti selv3 lkteesta tullut lcul- jetus, mutta tama on luettavakin erilliseksi reunamoreenin kaltaiseksi muodostumalcsi. Larnellirakenne on yleistz. Hpuh- toutumisesta kertovat hieta-, hiekka- ja soralinssien tai kerrosten m2iarat vaihtelevat tuntuvasti eri montuissa. Vain harjanteen N-puolella VI-montussa on moreenin rakenne yhtenzisempi. I ja I1 montuissa on havaittavissa kolmantena so- ravaltainen i'slcostunut moreeni, jonlca tulosuunta on mahdol- lisesti NNW joskin uudelleen suuntautumista on tapahtunut. Analyysitulokset, kivilaskut ja maalnjihavaimot on esitet- ty liitteens olevissa taulukoissa. Yhteenveto Tehtyjen tutkimusten perusteella nsytt2ia moreenin yl2iosa - siis yli 1 m ja sit3 syvemm~ll~/suuntautuneen pohjoisesta tulleen kul je tuksen mulcaan. L6ydetyt lohkareet ovat ku-itenkin yhtx lukuunottamatta sijain- neet aivan maan pirkalla. YlimxSn silttimoreenin suuntaus- ta ei ole magratty, koslca mxiiritysta roudan hairitsevsstz

3 .... '.. h..- Olari 5,11, I??. (I. : f 1 :.' ;- :.,. ',.. I - p( PI-PR-kirjasto, EV, MI-MKla Martti Kokkola, = 5.'. *?

4

5 1 OUTOKUM PU OY I Malminotsinta ALUE :ovtokumpu KARTTALEHTI:~~HAVAINTONUMEi I I x 69~0.70 ~43fi U!L&L - WL 1 MAAPERATUTK~MUS KU~~TA: Usinjsrvi P41KKA NO: Monttu 1.!!

6 9. -:. -5.Q,& r. I---. _.:.,.?--I P-.-? : '.> f.-?,??' ': C. r ' # - - 8,.... ~ :, ~ ~ ~ -. ~ -. ~ ~. ~. I. : Fi", i9 i '. i*.,yv&g+-~ -. q. r ~? 6 _ I, - l- -

7

8 a r vl i KARTTALEHT~:~W~HAVA~NTONUMER~T X % Y i PAIKKA ~0:MOnttu. 1

9

10 OUToKUM PU OY Malminetsinta ALtlE : OUTOHuMPu KARTTALEHT~:wLQ~HAVAIN~ONU~~EEGT i I ~ ': MAAPERATUTKIMUS KUNT*:.~~~! 'iirvi PAIKKA NO:,&~JX~U& /

11 KGN KGN SK KGN FElC 1cv KVT IrnR LP GXGR GR KA KA FEK ML KLOL SP AFB

12 Outokumpu Oy Malminet sinta KVARTKXRIOEOLOGINEN TUTKIblUS (~iite v.72 tehtyyn tutkimuksoen). Outokumpu, Usinjzrvi * T~~kimuksessa on todettu, ettg UsinjZwellti ja Varislahdessa tavataan lghes 90' toisistaan. poikkeavia kuljetussuuntia. FXin ollen voitaneen Usinjarven lohkareiden todcnn2ik~isimpans tulosuqtana pit5is lghes pohjoista. Kuljetusmatkan selvittxmiseen ei!c#ytett5- vissz oleva aineisto riitg, mutta aikaisemmin laydettyjen lohkari2- den mgsr2in perusteella se ei liene kovinkaan pitks. Tyijn tarkaitus UsinjSrvellZi v.72 tehdyssg tutkimuksessa todettiin pohjoinen kuljetussuunta. Se poikkeaa noin 90 Usinjiirven etelxpur~lella tunnetun Varislahden lohkareviuhkan suunnasta. Nyt tehdyllz tutkimuksella pyrittiin selvittxmkan edustavatko aikaisemmin saadut suunnat jxatikijn todellisia liikesuuntia vai jonkinlaista sen poil~lcisurmtaa. Tutkimusaluean si jainti Tut'Icimusalue sijaitsee n. 4-5 km UsinJ3rven alueen etel5ptzol,!:lla. Sen sijainti on merkitty liitteeng olevalle kartalle, josta ~lmenee myijs alkuperzisen kohteen paikka. t' I Alueella kaivettiin kaivinkoneella kolme tutkimuskuoppaa, jofsta otettiia naytteet rnaalajimsaritysta ja analysointia varten. Kaivaun yhteydess5 seulottiin moreenin kivet eri syvyyksig edustaviin kasoihin ja suuntauslaskut pyrittiin tekem32in havaituista moreenipatjoista. Kaivinlconemonttujen lisaksi kaivettiin alueelle muutania lapiomonttuja, moroenin pintaosien suuntauksen.selvitfamiseksi.

13 'hilosten tarlcastelua ~utkirnusmontuissa vaidaan eroittaa kak'si eri moreenipatjaa tai Alempi moreeni on vgrilta5.n ruskean harmaa, melko tiivis ja heikos- ti lamellirakenteinen hielckamoreeni, jossa kivet ovat sarmiltaan pyijristyneita. Litologiset erot ylempzn3 olevaan ovat pienet, mutta kuitenkin selvat, Samoin alkuainepitoisuuksissa on lahempana 0 ' Varislahtea selvat erot, Moreenin tuloduunta on n, ~ mikti? r vastaa myss uurresuuntahavainto ja. Moreeni R Elontussa 2 on A-moreenin paalla n. 1,5 m paksu harmaa, runsaskivi- nen hiekkamoreeni, jonka kivet ovat melko pyijristyneita. Samaa ai- nesta on linsseina ja epzmaargisina kappaleina moreeni A:n ylaosas- 0 sa montussa 3. Moreeni B:n tulosuunta on n AlkuperSlta5.n, se on suurelta osin moreeni A:n uudelleen suuntautunutta aincsta, johon on sekoittunut pitempi matkaista graniittista tavaraa, JSatik8n liikesuunnat Varislahden alueella on jaatikijn vanhempi virtaussuunta ollut noin 260~-270, joka pintaosistaan lzhemp#nz Usin jarven harjua kwntyy enemmh pohjoiseen pain vinottain harjua vastaan. Vanhemman virtauk- 0 sen paalla on sit5 nuorempi n. 300 suunnasta tapahtunut virtaus. Montun 3 piataosissa tavattu N-S suunta edustaa todennak8isimmin Usinjarven alueella yleisesti tavattua pohjoista virtausta, joka nyt tutkit~lla. alueella nakyy vain satunnaisesti. Usinjsrven alueella tehdyt suuntauslaskut silttimoreenista laheltz pintaa (11.20 cm) antoivat maksimin 340, jota suuntaa on tavattu syvemmaltakin alueen moreenista. Moreeniprof iilit,.kivi- ja suuntauslaslcut seka analysoidut allcuai- nepitoisuudet on esitetty liitteens olevilla kaavioilla, Martti Kokkola

14

15

16

17

18

19

20