GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi

Transkriptio

1 ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ MYLLYVII- DANPERÄN ALUEELLA KÄRSÄMÄEN JA HAAPAVEDEN RAJALLA v. 1994

2 Sisällysluettelo : Johdanto 1 Tutkimusalueen sijainti ja luonnonolot 1 Tutkimuksen tausta 1 Suoritetut tutkimukset 3 Montutus 3 Geofysikaalinen tutkimus 3 Syväkairaus 3 Tutkimuksen arviointi 6 Kirjallisuusviitteet 7 Liitteet Liittyy-aineisto

3 1 Johdanto Tutkimusalueen sijainti ja luonnonolot Tutkimusalue sijaitsee Kärsämäen Hatuperältä Haapavedelle johtavan tien tuntumassa karttalehtien ja 05 alueilla (kuva 1). Tutkimuksia tehtiin sekä Kärsämäen että Haapaveden kuntien alueella, lähinnä Myllyviidanperän ympäristössä. Kärsämäen keskustaan on matkaa n. 12 km ja Haapavedelle n. 18 km. Tutkimusalue on valtaosin tasaista suo- ja moreenimaastoa sekä suoperäistä peltomaata. Alueen SE-osassa on osaksi myös korkeampaa kalliomaastoa. Irtomaapeitteen paksuus on yleisesti ottaen huomattavasti suurempi Myllyviidanperän NW-puoleisilla pelto- ja suoalueilla kuin sen SE-puoleisilla rämeillä ja moreenikankailla. Tutkimuksen tausta Tutkimuksen perimmäisenä taustana ovat ns. Pyrrönperän kuparimalmilohkareet, joista ensimmäinen löytyi jo v Runsaan 40 vuoden aikana lohkareiden lähtöpaikkaa on yritetty löytää monen geologin ja ainakin kahden yhtiön toimesta moneen eri otteeseen. Viimeisin huomattavampi yritys tehtiin vuosien aikana GTK :n malmiosaston, geofysiikan osaston, geokemian osaston ja maaperäosaston välisenä yhteistyönä. Tuolloin tutkimukset keskittyivät lähinnä karttalehden puolelle Porrasrämeen ja Kytöperkkiön väliselle alueelle (Nikander 1986, Iisalo 1993). Kuten aikaisemmatkaan yritykset, ei tuokaan tutkimusvaihe tuonut esiin mitään sellaista, mikä olisi viitannut Cumalmilohkareiden lähtöpaikkaan. Viimeisin yritys lähti liikkeelle kahdesta syystä. Toisaalta maaperäosaston moreeniryhmä (Hirvas, Huhta, Hakala) tarjosi vuoden 1993 lopulla suunnitteilla olevan moreeniohjelmansa puitteissa näytteenotto- ja muunlaista tutkimuspalvelua. Toisaalta Kuopion aluetoimistossa oli talven aikana tehty magneettisesta matalalentoaineistosta erilaisia johdannaiskarttoja, joista voitiin osoittaa hierto- ja ruhjevyöhykkeen näköisiä rakennepiirteitä.(pyrrönperän Cu-rikkaat lohkareet ovat voimakkaasti hiertyneitä, joten niiden lähtöpaikkaa olisi haettava rakenteellisesti vastaavasta paikasta.) Yksi tällainen hiertovyöhyke on Cu-lohkareviuhkan kohdalla. Se näyttää jatkuvan NW-SE-suuntaisena karttalehden W-osaan, missä se kääntyy epäselvempänä suuntaan N.

4

5 3 Suoritetut tutkimukset Montutus Maaperäosaston tutkimusryhmä teki kesäkuun aikana kaivinkoneella 46 monttua tai tutkimusojaa kapeahkolle sektorille, joka ulottui Pyrrönperän ensimmäisen Cu-lohkareen löytöpaikalta n. 7 km suuntaan NW. Kallion pinta jäi saavuttamatta vain yhdessä kaivannossa. Montutuspaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Montuista kerättiin maaperänäytteitä geokemiallisia analyysejä varten 94 kpl. Moreenin raskasfraktiotutkimukset tehtiin 45 näytteestä. Lisäksi H. Koskivuori ja T. Stranius tekivät kivilaskut 44 näytteestä. Myös suuntauslaskuja tehtiin muutamasta montusta. Montutuksessa ei löytynyt viitteitä Cu-rikkaiden lohkareiden lähtöpaikasta, eikä myöskään uusia malmilohkareita löytynyt. Moreenin geokemiallinen ja raskasfraktiotutkimuskaan eivät antaneet viitteitä mahdollisista mineralisaatioista. Perusmetallien pitoisuudet ovat kauttaaltaan alhaisia. Au-pitoisuus on yhdessä näytteessä selvästi anomaalinen (92 ppb). Raskasfraktio koostuu pääasiassa oksidisista malmimineraaleista, kuparikiisurakeita ei ole varmuudella tavattu yhtään. Pieniä Au-hippuja on satunnaisesti muutamassa näytteessä. Yksityiskohtaisempi selostus ko.montutusoperaatiosta on annettu maaperäosaston raportissa P (P. Huhta, H. Hirvas, P. Hakala 1995). Geofysikaalinen tutkimus Koska kuparikiisu-rikkaat lohkareet tiedettiin sähköä johtamattomiksi, ei magneettisiksi, mutta heikosti IP-polaroituviksi, tehtiin lohkareiden NW-puolelle 4 km 2 :n laajuinen IPmittaus kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana (kuva 2). Mittausalue kattaa myös osan em. hiertovyöhykettä, joka näkyy magneettisesta matalalentoaineistosta tehdyillä johdannaiskartoilla. Mitatun alueen keskiosiin saatiin pari selvää anomaliavyöhykettä, joiden suunta oli NW- SE. Sama suunta oli myös oletetulla ruhje- tai hiertovyöhykkeellä. IP-anomaliat sijaitsevat Cu-rikkaasta kärkilohkareesta (ns. 2. lohkare) n. 1-2,5 km luoteeseen, pääasiassa suo- ja moreenipeitteisillä alueilla. Syväkairaus IP-anomalioiden selvittämiseksi kohteeseen tehtiin seitsemän syväkairausreikää (R301- R307, yhteensä 681,80 m), jotka raportoi geologi J. Luukas. Kairausreikien sijainti on esitetty kuvassa 3. Rei'issä 301, 302 ja rei'än 305 alussa IP-anomaliat johtuvat grano-kvartsidioriittisessa kivessä esiintyvästä ruhjevyöhykkeestä. Voimakkaasti suuntautunut kivi on ollut poimutuksen jälkeen tektoonisesti aktiivinen ruhjevyöhykkeen kohdalla useammassa vaiheessa, koska siinä on nähtävissä voimakasta, liuskeisuutta nuorempaa hiertymistä ja

6

7

8 6 breksiarakennetta, joka on myöhemmissä liikunnoissa rikkoutunut uudelleen. Ruhjevyöhykkeessä esiintyy yleisesti punaruskeaa saostumaa, paikoin runsaastikin, mikä on todennäköisesti rautahydroksidia. Grano-kvartsidioriitissa on yleisesti ohuita graniittijuonia. R305 :n loppuosa on karkeaporfyyristä graniittia. Reikien 303, 304, 306 ja 307 pääkivilajina on raitainen kvartsi-maasälpärikas gneissi, jossa on vaihtelevan paksuisia sarvivälkepitoisia (SVGN, AFB) raitoja. Voimakkaasti suuntautunutta granodioriittia ja porfyyristä sekä punaista tasarakeista graniittia on myös mukana. Näiden reikien kohdalla heikot IP-anomaliat selittyvät gneisseissä paikoin esiintyvällä heikolla rikki- ja magneettikiisupitoisuudella sekä osittain myös rikkonaisuudella. Negatiivisista tuloksista johtuen alkuperäisestä kairaussuunnitelmasta jätettiin yksi reikä kokonaan kairaamatta ja yksi reikä lopetettiin puoleen suunnitellusta syvyydestä. Tutkimuksen arviointi Pyrrönperän alkuperäisestä lohkareesta säilyneet palaset ovat voimakkaasti ruhjeisia. Breksioituneiden kappaleiden välitiloja täyttää usein punaruskea rautahydroksidimassa ja kuparikiisu esiintyy voimakkaasti venyneinä yhdensuuntaisina linsseinä ja soiroina, mikä viittaa selvästi malmiutuman syntyä myöhäisempään tektooniseen tapahtumaan. Tällä perusteella kuparikiisurikkaiden lohkareiden lähtöpaikkaa on tulevaisuudessakin, mikäli se vielä katsotaan kannattavaksi, haettava hierto- tai breksiavyöhykkeestä. Vaikka kesän ja syksyn 1994 aikana tehdyissä tutkimuksissa ei saatukaan viitteitä Cumineralisaatiosta, ei suhteellisen läheinen lähdealue ole mielestäni silti pois suljettu. Esiintymän koko tai puhkeama voi olla hyvin pieni, toisaalta IP-mittausalueen NW-osa kl:n puolella sijoittuu osittain (Kärsämäki-Haapavesi välisen maantien NE-puoli) paksujen saviainesrikkaiden maapeitteiden alueelle. Mittausalueen NW-reunalla myös em. ruhjevyöhyke jatkuu maantien N-puolelle ja sieltä edelleen n. suuntaan 300. IP-mittausalueen NW-puoleisella alueella, missä maapeite on paksu sekä osittain kivinen ja sähköä johtava, on luotettavan geologisen informaation saanti lähes mahdotonta ilman lisämittausta ja kairausta.

9 Kirjallisuusviitteet : Huhta, P., Hirvas, H., Hakala, P., Malminetsinnälliset maaperätutkimukset Laatokka-Perämeri-vyöhykkeellä Julkaisematon raportti P Geologian tutkimuskeskus. Maaperäosasto. Iisalo, Esko, Geokemialliset tutkimukset Pyrrönperän Cu-tutkimusalueella Haapavedellä ja Kärsämäellä vuosina Julkaisematon raportti S/41/3411/1/1993. Geologian tutkimuskeskus. Nikander, Jarmo, Malmitutkimukset Haapaveden kunnassa valtausalueella Kökkö 1 (kaiv. rek. N :o 3664/1) ja Porrasräme 1 (kaiv. rek. N :o 3645/1). Julkaisematon raportti M06/3411/-86/1/10. Geologian tutkimuskeskus.

10 Liite 1. TUTKIMUSKAIVANTOJEN SIJAINTI Monttu x-koord. y-koord

11 Liittyy-aineisto (Geologian tutkimuskeskuksessa säilytettävä materiaali) Geofysikaaliset kartat IP-kartat Q28.41/ , 05/94/1 1 :10000 Q28.42/ , 05/94/1 1 :10000 Q28.4 / , 05/94/1 1 :10000 Kairansydänraportit M52.5/3411/94/R301 M52.5/3411/94/R302 M52.5/3411 /94/R303 M52.5/3411/94/R304 M52.5/3411/94/R305 M52.5/3411/94/R306 M52.5/3411/94/R307 Kairansydänprofiilit M52.7/3411/94/R301 M52.7/3411/94/R302 M52.7/3411/94/R303 M52.7/3411/94/R304 M52.7/3411/94/R305 M52.7/3411/94/R306 M52.7/3411/94/R307 Kiilloitetut ohuthieet Ku23501 Ohuthieet Ku23502-Ku23506