Oppisopimustyyppinen lisäkoulutus ja erityispätevyydet korkeakoulukentältä katsottuna

Transkriptio

1 Oppisopimustyyppinen lisäkoulutus ja erityispätevyydet korkeakoulukentältä katsottuna OPM:n työseminaari Esa Rahiala Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen johtaja

2 Vastuunrajoituslauseke Koska tätä kalvosarjaa saatetaan katsoa muidenkin kuin tilaisuudessa läsnä olleiden toimesta, muutama huomautus: Tässä kalvosarjassa esitetyt ajatukset on tarkoitettu yhdeksi virikkeeksi / ärsykkeeksi ohjelmassa seuraavana olevaan keskusteluun Esitetyt ajatukset eivät suoraan edusta Arenen virallista linjaa, vaikka Arenen lausuntoja on hyödynnetty valmistelussa Kentän ajatusten peilaamisessa kiitoksia on syytä antaa sekä Arenen aikuiskoulutustyöryhmälle ja pääsihteerille että UCEFin puheenjohtajalle ja pääsihteerille ynnä kollegoille eri korkeakouluissa Jos kalvosarja onnistuu tuomaan esiin edes jonkun asian, josta ei vielä ole juuri keskusteltu, se on täyttänyt tekijän sille asettaman tehtävän

3 Agendalla tänään 1. Erityispätevyydet 2. Oppisopimustyyppinen lisäkoulutus korkeakoulutetuille mutta väistämättä hieman myös 3. AHOT 4. Tutkintojen kansallinen viitekehys 5. Muut aikuiskoulutusmuodot korkeakouluissa

4 Osaamisen näytöt korkeakoulutuksessa Osaamisen näyttöjä korkeakoulutuksessa tulee kehittää sekä tutkintoon johtavassa että sen jälkeisessä koulutuksessa (AHOT prosessi korostuu) Korkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen ei kehitetä erillistä näyttöjärjestelmää, vaan prosessia kehitetään osana AHOT ia Eri alojen yhteistyönä tulee kehittää monipuolisia malleja ja mekanismeja, joilla osaaminen voidaan osoittaa

5 Erityispätevyys tutkinnon jälkeisen osaamisen näyttönä Erityispätevyydet ovat osaamistulosten kautta määriteltyjä kokonaisuuksia, joiden mukainen osaaminen todennetaan näytöillä Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja osaamistulosten kuvauksina (vähintään EQF:n 6 tasolla) Erityispätevyydet uusi tapa näyttää osaamista. Asema työmarkkinoilla perustuu työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. Eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia. Korkeakoulut vastaavat erityispätevyyksien kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset

6 Lähtökohtia erityispätevyyksille Laajuus op Eivät kata kaikkea korkeakoulututkinnon jälkeistä osaamisen tarvetta Työnantajien järjestämää pitkäkestoista koulutusta ei tuoda tämän järjestelmän piiriin Rajoittuvat aiheisiin, joissa korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus ovat välttämättömiä Liittyvät tehtävänkuviin, joiden vaatimaa osaamista kehitetään korkeakouluissa ja joilla on yhteys tutkimukseen Tasoltaan korkeakoulututkinnon jälkeen hankittavia Käyttöön asteittain, valmistelu vuoden 2009 aikana

7 Erityispätevyyksien suhde tutkintoihin Tutkinto: määräalan opintojen, opinnäytteiden, kuulustelujen yms. kokonaisuus, jonka suorittaminen us. tuottaa jnk oppiarvon, oikeuden t. kelpoisuuden; tällainen suoritustilaisuus Erityispätevyydet eivät tuota kelpoisuuksia Ihmettely henkilöltä 1: miksi erityispätevyys kannattaa käydä (pelkästään) näyttämässä, jos ei synny mitään kelpoisuutta? Vastaus työnantajalta 2: jos erityispätevyyteen saa tarpeellista ja edullista koulutusta (jossa osaaminen lisääntyy), niin mikä ettei Kommentti hallinnosta 3: syntyykö jatkossa paine tehdä kuitenkin tutkintoja, erikoistumistutkintoja, jos ko. osaaminen on todella niin hyödyllistä ja erottelevaa?

8 Erityispätevyyksien suhde eri syklien tutkintoihin ja niiden osiin Onko nyt kirjattu erillisyys pysyvää? Millaista muuntumista tapahtuu ajan kuluessa? Millaista muuntumista tapahtuu eri työpaikkojen arjessa, millaista eri korkeakoulujen osaamispohjassa, miten muuntuvat osaamistavoitteet? Poistuuko joku erityispätevyys tutkintosisältöjen muutosten takia kokonaan?

9 Yleinen vs. erityinen Miten laaditaan erityispätevyyksien osaamistavoitteiden kuvaukset ja muut menettelyt? Valtakunnallinen yhteistyö vs. korkeakoulu(konsortio)kohtainen suunnittelu? Työelämän käytännön panos prosessissa, ketkä, millä mandaatilla ja miten? Monialaisten erityispätevyyksien erityiskysymykset: ketkä kaikki miten mukaan? Missä ja millä menettelyillä vahvistetaan Tietyn erityispätevyyden olemassaolo/voimassaolo? Eri tarkkuustasojen kuvaukset? Käytännön näyttövaatimukset? Hyväksytyt suoritukset ja todistukset niistä? Oikeusturvaan liittyvät seikat? Millainen on tavoiteltava osaamisten vakioimisen ja joustavan henkilökohtaistamisen suhde? Lopputuloksena syntyvien kuvausten julkisuus kansallisesti? Jos halutaan edistää yhdenmukaisuutta, tulee yhteiskäyttöisyyttä lisätä Jos halutaan edistää kansalaisten elinikäistä oppimista, tulisiko aineistoja laatia/koota yhdessä ja avata nekin Jatkuuko hankekilpailutus vai kyetäänkö läpinäkyvään kansalliseen yhteissuunnitteluun (=suunnittelu 2.0) Tämä pallo taitaakin pudota myös kentän toimijoille UCEF, Arene is calling

10 Millaiseksi muodostuu kansallisella tasolla kokonaiskuva erityispätevyyksien joukosta? Lisää teksti napsauttamalla kunhan tiedät mitä tähän pitää minäkin vuonna kirjoittaa Suunnittelu bottom-up, top-down vai yhdistellen molempia?

11 Resurssien realismi Erityispätevyyksien näyttöjen resurssointi pelkkinä näyttöinä oltava realistinen ettei ajauduta koulutuksen tuputtamisen raiteelle (vrt. Jarmo Salon väitös 2004) Raha, aikapanos, prosessin kesto, vaiva Miten havaita vaativan asiantuntijaosaamisen hallinta näppärästi ja luotettavasti?? Oppisopimustyyppisen koulutuksen resurssien oltava realistisia eri osapuolien kannalta, ettei synny paineita luoviin ratkaisuihin tai laadun hiipumiseen Uutta neuvoteltavaa työnantajalta perittävät maksut, työnantajalle maksettavat korvaukset Jäljet pelottavat: amkien ammatillisten erikoistumisopintojen mitoitusperusta putosi viime rahoitusuudistuksessa oleellisesti eikä avoimen amkin resurssivertautuvuutta jatkossa ole vielä ratkaistu

12 Laajuuskysymyksiä Nyt mainittu op laajuuskuvauksena erityispätevyyksille Millä pohjakoulutuksella tulet, mitä muuta osaat, millainen on osaamisaukko suhteessa tähän erityispätevyyteen? Syntyykö rinnakkaisia erityispätevyyksiä ensimmäisen ja toisen syklin suorittaneille samalle sisältöalueelle? Kuinka erilaisilla pohjakoulutuksilla on mielekästä / sallitaan tulla mukaan tiettyä erityispätevyyttä näyttämään? Mitä tehdään rajatummalle osaamistarpeelle, kenties EPosanäyttöjä?? Mitä tehdään laajemmille osaamistarpeille, kenties perättäisiä EPmäärityksiä?? Oppia historiasta: poikkeuksellisen laajoja ammatillisia erikoistumisopintoja varten oli poikkeusmenettely määritelty (=hakemuksesta)

13 Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Hallitusohjelmasta velvoite Oppisopimustyyppisen korkeakoulujen täydennyskoulutuksen erityispiirteet: 1. Vastuu koulutuskokonaisuudesta korkeakoululla 2. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää kokoaikaista koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja opiskelijan määräaikaisella sopimuksella 3. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus 4. Erillinen rahoitusjärjestelmä

14 Oppisopimustyyppinen (2) Mallin erityispiirteisiin kuuluu lisäksi * hallintoviranomaisena toimii korkeakoulu * tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa korkeakoulu * työpaikalla tapahtuva opiskelu keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja * tutkinnon jälkeistä koulutusta Rahoitus lisätalousarviossa , käyntiin syksyllä 2009 (yksikköhinta sama kuin oppisopimuksen ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa) Kulukorvauksesta työnantajalle sopivat korkeakoulu ja työnantaja

15 Oppisopimustyyppinen lisäkoulutus korkeakoulutetuille Kohdentuu vain jonkun erityispätevyyden suorittamiseen? Jos valtakunnassa ei synny yhteistä määritystä, ei sitten tarvita oppisopimustyyppisiä toteutuksiakaan? Työnantajalähtöisen tavoitteiltaan toisin räätälöidyn koulutuksen resursseja pitää kysellä TEMin puolelta (Muutos, Rekry, Täsmä) Henkilön vain omista intresseistä tapahtuva edullinen opiskelu pitää etsiä muista lähinnä vastaavista (ammatilliset erikoistumisopinnot, tutkintojen osat, avoin)

16 Työssäoppimisen ohjaus 2.0 Miten varmistetaan työpaikalla annettavan ohjauksen laatu? Miten valitaan ja valmennetaan ohjaajat? Miten tuetaan ohjausprosessia? Onko kenties sosiaalisella medialla käyttöä? Miten yhdistää tarkoituksenmukaisesti työpaikan ja korkeakoulun oppimisyhteisöt? Yksilön oppiminen ja yhteisöllinen tiedon rakentaminen Miten hoidetaan liikesalaisuuksiin liittyvät kysymykset asianmukaisesti?

17 Oppis-koulutusta koskeva sopimus suoritettava koulutus (nimi /suoritettava erityispätevyys) osaamistavoitteet laajuus osaamistavoitteiden näyttäminen keskeiset työtehtävät ja työpaikalla tapahtuva oppiminen koulutukseen sisältyvä tietopuolinen koulutus ja opintojen ajoittuminen vastuulliset ohjaajat ja kouluttajat muut oppimisen kannalta tärkeät seikat ao. koulutuksessa

18 Pilottihankkeiden valintakriteerit koulutuksen nimi ja laajuus koulutusala, EQF/NQF-taso ja aloittajamäärä (monialaisista 2 lähintä alaa) korkeakoulu(t) jo(i)ssa koulutusta toteutetaan tavoitteena oleva erityispätevyys (keskeiset kompetenssit) kuvauksen selkeys työelämässä vaadittavan osaamisen valtakunnallinen merkittävyys ja pitkäkestoisuus perustelut kohderyhmän osaamistarpeelle ja koko puolto työelämän järjestöiltä ja mahd muilta tahoilta (tutkintokoulutuksen täydentävyys) kuvaus ja perustelut soveltuvuus korkeakoulu(je)n toimintaan tutkimus- ja TKI-vahvuuksiin koulutustehtävään alueelliseen ja valtakunnalliseen rooliin ja työnjakoon koulutuksen toteutustapa ja -edellytykset (laatu) laadun takaamiseksi tehtyjen suunnitelmien selkeys kouluttajien osaamistaso (tutkimuksellinen, työelämälähtöinen, pedagoginen) yhteistyöverkoston laajuus ja merkitys (sitoutuminen) organisaation sitoutuminen koulutukseen (koulutusalaa edustavat substanssiyksiköt) yhteistyökumppanikorkeakoulujen sitoutuminen koulutukseen (työssäoppiminen) suunnitelma jakautumisesta työpaikalla ja tietopuolisessa koulutuksessa tapahtuvaan oppimiseen tietopuolisen koulutuksen toteuttamisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallien selkeys ja toimivuus (näyttöprosessi) kuvaus selkeästä ja toimivasta näyttöprosessista, jossa todennetaan koulutuksessa hankittu osaaminen

19 AHOT Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen Ajattele Hyviä Osaamisvaatimuksia Työelämälähtöisesti Anna Hänen Osoittaa Tietotaitonsa Asiaankuuluvasti Harjoitetut Osaamisen Tunnistajat Arvioijien Henkilökohtaistakin Osaamista Tuettava Autenttisuus Hyödyksi Oikeissa Töissä

20 Tulevaisuus Miten yhdessä teemme 1) erityispätevyyksistä ja 2) oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta niin hyvän toimintamallin, että v me voimme olla ylpeitä ja että alkuvaiheenkin osallistujat ovat edelleen tyytyväisiä v ( ei se sillon ollu hassumpi juttu )

21