Pvm Ammattikorkeakoulut Yliopistot. Dnro 58/522/2009
|
|
- Jaakko Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pvm Dnro 58/522/2009 Viite: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008:38 Hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi Asia: Hankerahoitus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjontaan Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän toimenpideehdotukset on julkaistu. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11) Osana kokonaisuudistusta on valmisteltu uutta korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusmallia, joka täydentää korkeakoulujen muuta aikuisille soveltuvaa koulutustarjontaa. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38) Työryhmä ehdotti myös tutkinnon jälkeiseen osaamistarpeeseen vastaavien erityispätevyyksien luomista. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus otetaan käyttöön asteittain. Opetusministeriön tavoitteena on käynnistää vuonna 2009 ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset ja samanaikaisesti tukea mallin kehitystyötä ESR -varoin. Lisäksi yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen osoitetuilla varoilla tuetaan mallin kehittämistä. Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2009 lisätalousarvioksi ( ) on osoitettu korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen. Opetusministeriö tekee päätökset varojen myöntämisestä hakemusten perusteella kun lisätalousarvio on hyväksytty eduskunnassa. Opetusministeriö pyytää korkeakouluja tekemään esitykset vuonna 2009 käynnistettävistä ensimmäisistä oppisopimistyyppisistä täydennyskoulutuksista. Opetusministeriö pyytää sekä julkisen että yksityisen sektorin työelämätarpeeseen vastaavia hakemuksia. Tavoitteena on, että oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella palvellaan myös ryhmiä, joiden on muilla malleilla vaikea saada osaamistarvetta ja osallistumismahdollisuuksia vastaavaa täydennyskoulutusta. (esim. PK -yritykset, muut aliedustetut ryhmät) Korkeakoulut toimivat oppisopimustyyppisen koulutuksen hallintoviranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja vastaavat koulutuksen laadusta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja IDA:
2 Sivu 2/11 työelämän tehtäviin painottuen. Opetusministeriön tavoitteena on, että koulutusmallista saadaan monipuolisesti kokemusta eri työelämän osaalueilta. Opetusministeriö hakee oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen kokonaisuuksia, jotka vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään koulutusta, jota voidaan hankkia erityispätevyyden suorittamiseksi. (ks. em. muistio 2008:38, erityisesti luvut ja 3.2.2) Erityispätevyyksiä luodaan yhteistyössä työelämän kanssa, työelämän osaamistarpeista käsin. Erityispätevyyksien vakiinnuttaminen vaatii jatkovalmistelua opetusministeriössä, joten tässä vaiheessa koulutuksia ei vielä voi kutsua erityispätevyyksiin valmentavaksi koulutukseksi. Erityispätevyyksiin tarvittavan osaamisen voi hankkia myös muilla koulutus- ja oppimistavoilla (esim. erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, itsenäinen opiskelu) Tästä syystä erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Tavoitteena on, että oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttöönoton yhteydessä syntyvää osaamista hyödynnetään myöhemmin erityispätevyyksien osaamistarpeen kartuttamisessa ja järjestelmän vakiinnuttamisessa. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien määritelmä sekä hakemusten valintakriteerit on esitetty liitteissä 1-3. Opetusministeriö myöntää rahoituksen opiskelijamäärän ja koulutuskokonaisuuksien laajuuden perusteella kriteerit parhaiten täyttävien koulutusten toteuttamiseen. Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Rahoitusta haetaan koko koulutuskokonaisuuden toteuttamiseen. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa yksikköhintana sovelletaan oppisopimuksena ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhintaa. Yksikköhinta kattaa yhden opiskelijatyövuoden. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä yksikköhinta on euroa/vuosi. Opetusministeriön rahoituksen myöntämisen alustavana lähtökohtana on, että 30 opintopisteen laajuisen koulutuksen suorittaminen edellyttää keskimäärin vuoden mittaista opiskelua. Opintojen laajuus ja sen jakautuminen työpaikalla ja korkeakoulussa tapahtuvaan oppimiseen tulee ilmaista hakemuksessa. Ammattikorkeakouluille rahoitus myönnetään harkinnanvaraisena valtionavustuksena. Korkeakouluille rahoitus myönnetään hankerahoituksena. Rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi vuosien aikana järjestettävään koulutukseen. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista käynnistää korkeintaan vuoden mittaisia koulutuksia. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmä ehdotti toimenpideohjelmassaan, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ohjataan jatkossa miljoonaa euroa vuosittain. Opetusministeriö tiedottaa vuoden 2010 rahoituksesta vuoden 2009 syksyllä kun hallitus on antanut talousarvioesityksensä eduskunnalle. Hakuaika päättyy Päätökset on tavoitteena tehdä mennessä. Hakemukset toimitetaan korkeakoulun tai korkeakoulujen yh-
3 Sivu 3/11 teisellä saatteella opetusministeriön kirjaamoon, PL 29, Valtioneuvosto. Hakemuspohja on saatavilla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen verkkosivulla ndex.html Opetusministeriö asettaa etusijalle korkeakoulujen yhteistyössä laatimat esitykset, joissa on osoitettu koulutuksen valtakunnallinen vaikuttavuus sekä korkeakoulujen vahvuuksien ja erityisosaamisen sekä koulutuksen tavoitteen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyö ja työnjako. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän toimenpide-ehdotukset Korkeakoulutuksen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet Lisätietoja antavat ylitarkastaja Johanna Haahtela ylitarkastaja Sanna Hirsivaara kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi Johtaja Marita Savola Ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LIITTEET
4 4 (11) 1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen määritelmä 2. Määritelmä erityispätevyydelle 3. Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemusten arviointikriteerit 4. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hakemuspohja TIEDOKSI OPM/KTY Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry.
5 5 (11) Liite 1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen määritelmä Koulutus voi kohdistua vain korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaan täydennyskoulutukseen. Koulutuksen tulee olla tasoltaan korkeakoulututkinnon jälkeiseen osaamiseen liittyvää. Oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena ei voi antaa tutkintoon johtavaa eikä tutkintojen osien koulutusta. Koulutuksen tulee vastata laajuudeltaan ja sisällöltään opetusministeriön työryhmän näkemystä erityispätevyyden suorittamiseen valmentavasta koulutuksesta. Koulutuksen tuloksena saatu osaaminen todennetaan näytöillä. Koulutukseen voivat osallistua myös muut kuin korkeakoulututkinnon suorittaneet, mikäli he toimivat tehtävissä jotka yleensä vaativat korkeakoulututkintoa (esim. opistoasteen tutkinnon suorittaneet). Tällöin korkeakoulu ja työnantaja arvioivat yhdessä, että työntekijällä on opintoja varten riittävät tiedot, valmiudet ja osaamistarve. 1. Vastuu koulutuskokonaisuudesta on korkeakoululla Korkeakoulu vastaa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tasosta ja laadusta sekä toimii oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hallintoviranomaisena. Korkeakoulu vastaa siitä, että koulutustyöpaikalla on koulutuskokonaisuuden osaamistavoitteiden kannalta riittävästi tuotanto-, palvelu-, kehitys- tai tutkimustoimintaa, tarvittava infrastruktuuri sekä ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan pätevä henkilökunta, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi. Esimerkiksi pienten yritysten koulutusta järjestettäessä voidaan myös sopia, miten työpaikan oppimisympäristön mahdolliset puutteet korvataan erilaisilla koulutusjärjestelyillä. Tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa korkeakoulu. Korkeakoulut voivat järjestää tietopuolista koulutusta yhdessä. Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Korkeakoulu ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksen suuruudesta työnantajalle. Koulutuskorvauksen suuruus määräytyy sen mukaan, miten koulutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaamisesta. 2. Koulutus perustuu sopimuksiin 1. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) tai se voi perustua sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. 2. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle. Käytännössä kolmen osapuolen (työnantaja, opiskelija, korkeakoulu) tulee yhdessä sitoutua samoihin oppimisen ja koulutuksen päämääriin. Molempien sopimusten liitteenä tulee olla korkeakoulun, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama asiakirja, jossa on sovittu suoritettavasta koulutuksesta, sen osaamistavoitteista, laajuudesta, osaamistavoitteiden näyttämisestä, keskeisistä työtehtävistä ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, koulutukseen sisältyvästä tietopuolisesta koulutuksesta ja opintojen ajoittumisesta, vastuullisista ohjaajista ja kouluttajista sekä muista oppimisen kannalta tärkeistä seikoista. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppimisen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Osaamisen tunnustaminen perustuu reaaliaikaiseen työtehtävissä hankittavaan osaamiseen ja sen tunnustamiseen. Oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan.
6 6 (11) Opetusministeriön rahoituksen lisäksi työhallinto voi maksaa oppisopimuskoulutuksesta työantajalle palkkatukea.
7 7 (11) Liite 2 Määritelmä erityispätevyydelle Erityispätevyydet tulee luoda työelämän lähtökohdista käsin ja niiden tulee suuntautua työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina. Erityispätevyydet voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Erityispätevyyksiä luodaan aloilla, joilla korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. Erityispätevyyksillä ei ole tarpeen kattaa kaikkea osaamista tai koulutusta, esimerkiksi: toisen asteen koulutuksella hankittavia taitoja yleisiä käytännönläheisiä taitoja tutkintoja tutkintojen osia työnantajien henkilöstölleen tai työtekijäjärjestöjen jäsenilleen järjestämää pitkäkestoista alan erikoistavaa koulutusta, joiden sisältö ja laatu on voitu määritellä työnantajan toimesta yksittäisten ammattijärjestöjen jo olemassa olevia ja toimivaksi todettuja erityispätevyysjärjestelmiä koulutuksen tarjoajan kaupallisesta tarpeesta käsin luotuja koulutuksia Erityispätevyyksien asema työmarkkinoilla perustuu työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. Läheisestä terminologiasta huolimatta nämä erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, esimerkiksi opettajankelpoisuuksia. Muodollisista kelpoisuuksista säädellään eri hallinnon alojen lainsäädännössä, eikä erityispätevyyksien luomisella ole tarkoitus muuttaa tai lisätä kelpoisuusehtoja. Erityispätevyyksiä suunnataan vain perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen, joka edellyttää laajaalaista ja syvällistä oppimista ja kouluttautumista. Erityispätevyyksien laajuus on opintopistettä. Erityispätevyyden tuottama osaaminen tulee olla siten kuvattu, että se on vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen tasoista. Erityispätevyyksiä voidaan luoda työelämän tai tutkimuksen muutoksen myötä syntyneisiin uusiin tehtävänkuviin. Työelämässä on tehtävänkuvia, jotka vaativat työelämässä hankittua työkokemusta ja joita ei voi hoitaa korkeakoulujen perustutkinnon tuottaman osaamisen pohjalta, mutta eivät toisaalta vaadi jatkotutkintoa. Erityispätevyyksiin tarvittavan osaamisen voi hankkia oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen lisäksi myös muilla koulutus- ja oppimistavoilla (esim. erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, itsenäinen opiskelu) Tästä syystä erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta ja tukevat työssä oppimista. Korkeakoulut vastaavat erityispätevyyksien kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset. Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Osaaminen on luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin mm. geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Korkeakoulut voivat vastaanottaa erityispätevyyksien näyttöjä riippumatta siitä, miten niiden edellyttämä osaaminen on hankittu. Erityispätevyyden näytön tuloksena opiskelija ymmärtää osaamisensa tason mutta myös osaa arvioida oppimiansa toimintatapoja ja kehittää uusia. Ohjauksessa korkeakoulun kanssa osaamistavoitteisiin peilaten sovitaan täydentävän koulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja osallistumisesta. Opiskelija laatii näytteen tai näytteitä, jotka oppimisprosessina yhdistävät aiemman työkokemuksen ja korkeakoulun tuottaman täydentävän koulutuksen ja ohjauksen sekä varmistavat kokonaisuuden osaamistavoitteiden hallinnan. Saavutettavan kompetenssin luonne vaikuttaa siihen minkälaisia menetelmiä osaamisen näyttöön valitaan. Opinnäytetyötyyppinen tapa näyttää osaaminen voi olla yksi mahdollinen muoto.
8 8 (11) Liite 3 Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemusten arviointikriteerit Korkeakoulujen esitysten tulee täyttää oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kriteerit. Hakemuksissa tulee esittää perustiedot ja seuraavien kriteerien täyttyminen. Hakemuksiin ei lisätä liitteitä lukuun ottamatta työelämän järjestöjen puoltoa. Hakemukset tehdään seuraavaan word -pohjaan, fontti Arial ja fonttikoko 10. Hakemuksien maksimipituus on 6 liuskaa. Opetusministeriön arviointikriteerit ja niiden perusteella antama pisteytys. Hakemuksen maksimipistemäärä on 28 pistettä ja hakemusten hyväksymiseen tarvittava vähimmäispistemäärä yhteensä 12 pistettä. Peruskuvaus Arviointikriteerit pisteytys A Koulutuksen nimi, laajuus opintopisteinä ja osallistujamäärä. B Vastuullinen korkeakoulu, toteuttava yksikkö ja yhteistyökorkeakoulut - ja tahot. C Koulutuksen tavoite. Enimmäispistemäärä on 14 pistettä ja hakijan on saatava tästä kohdasta vähintään 6 pistettä jotta kohdat D ja E arvioidaan ja hakemus voidaan hyväksyä. Kuvaus koulutuksen tavoitteena olevista keskeisistä kompetensseista/erityispätevyydestä. Kuvaus työelämätarpeesta. Kohderyhmä ja arvio ryhmän koosta. D Koulutuksen toteuttaminen. Enimmäispistemäärä on yhteensä 8 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Suunnitelma koulutuksen laadun takaamiseksi työpaikalla, yhteydestä korkeakoulun laatujärjestelmään, tietopuolisen koulutuksen toteuttamisesta ja pedagogisista malleista. Suunnitelma jakautumisesta työpaikalla ja tietopuolisessa koulutuksessa tapahtuvaan oppimiseen. Kuvaus selkeästä ja toimivasta näyttöprosessista, jossa todennetaan koulutuksessa hankittu osaami- Kuvauksen selkeys ja suunnitelmallisuus. Kuvauksen tulee noudattaa erityispätevyyksien määritelmää. Koulutuksen tulee parantaa korkeakoulutetun työvoiman osaamista ja työvoimatarpeen kohtaamista taloudellista taantumaa torjuvalla tai sen seurauksia lieventävällä tavalla. Koulutustarpeen tulee olla valtakunnallisesti merkittävää ja pitkäkestoista. Puolto työelämän järjestöltä ja mahdollisilta muilta yhteistyöorganisaatioilta ja viranomaistahoilta. Kansainväliset vastineet ja relevanssi eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Koulutuksen tulee suuntautua korkeakoulututkinnon suorittaneisiin tai henkilöihin joilla on vastaavat valmiudet ja osaamistarve, sekä riittävän suuriin ryhmiin. Kuvauksen selkeys, suunnitelmallisuus ja toteuttamisvalmius. Osoitus organisaation sitoutumisesta koulutukseen. (koulutusalaa edustavat substanssiyksiköt, esim. tiedekunnat, laitokset, osastot ja koulutusyksiköt). Osoitus yhteistyökumppaneina toimivien korkeakoulujen sitoutumisesta koulutukseen. Näyttöjen toimivuus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tietopuolisen koulutuksen yhdistäjänä ja laadun varmistajana
9 9 (11) nen, kuten kuvattu erityispätevyyksien määritelmässä. E Korkeakoulun edellytykset ja yhteistyö. Enimmäispistemäärä on yhteensä 6 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä.. Arvioidut työnantajatahot, joiden kanssa koulutus toteutetaan. Kouluttajien osaamistaso (tutkimuksellinen, työelämälähtöinen, pedagoginen) Yhteistyöverkoston laajuus ja merkitys. Kuvauksen selkeys, suunnitelmallisuus ja toteuttamisvalmius. Sopivuus korkeakoulujen tutkimusvahvuuksiin, koulutustehtävään, alueelliseen ja valtakunnalliseen rooliin ja työnjakoon. Työnantajayhteistyökumppaneiden sitoutuminen.
10 10 (11) Liite 4 Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemuspohja A Koulutuksen nimi, laajuus opintopisteinä ja osallistujamäärä. B Vastuullinen korkeakoulu, toteuttava yksikkö ja yhteistyökorkeakoulut - ja tahot. C Koulutuksen tavoite. Tekstin tulee sisältää peruskuvaus ja arviointikriteerien täyttyminen. Fontti Arial 10, riviväli 1. Enimmäispistemäärä on 14 pistettä ja hakijan on saatava tästä kohdasta vähintään 6 pistettä jotta kohdat D ja E arvioidaan ja hakemus voidaan hyväksyä. Kuvaus koulutuksen tavoitteena olevista keskeisistä kompetensseista/erityispätevyydest ä. Kuvaus työelämätarpeesta. Kohderyhmä ja arvio ryhmän koosta. D Koulutuksen toteuttaminen. Enimmäispistemäärä on yhteensä 8 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Suunnitelma koulutuksen laadun takaamiseksi työpaikalla, yhteydestä korkeakoulun laatujärjestelmään, tietopuolisen koulutuksen toteuttamisesta ja pedagogisista malleista. Suunnitelma jakautumisesta työpaikalla ja tietopuolisessa koulutuksessa tapahtuvaan oppimiseen. Kuvaus selkeästä ja toimivasta näyttöprosessista, jossa
11 11 (11) todennetaan koulutuksessa hankittu osaaminen, kuten kuvattu erityispätevyyksien määritelmässä. E Korkeakoulun edellytykset ja yhteistyö. Enimmäispistemäärä on yhteensä 6 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Arvioidut työnantajatahot, joiden kanssa koulutus toteutetaan. Kouluttajien osaamistaso (tutkimuksellinen, työelämälähtöinen, pedagoginen) Yhteistyöverkoston laajuus ja merkitys.
Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun
ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotUUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM
UUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM 8.10.2009 1 Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista
LisätiedotAikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM 3.6.2009 1 AKKU-työn lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotOppisopimustyyppinen lisäkoulutus ja erityispätevyydet korkeakoulukentältä katsottuna
Oppisopimustyyppinen lisäkoulutus ja erityispätevyydet korkeakoulukentältä katsottuna OPM:n työseminaari 8.10.2009 Esa Rahiala Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Vastuunrajoituslauseke
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotMuokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...
Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet
HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ (19.12.2017) Asetuksen (673/2017) 9 :n 1 momentin kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotOsuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työelämäyhteistyön näkökulmat Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotHenkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset
Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset Oppaan nimi Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset Voimaantulo 19.06.2018 SISÄLTÖ 1. Henkilökohtaistamisen
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia
HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen
OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotOmnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.
Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotOhjauksen kehittäminen korkea-asteen täydennyskoulutuksessa
Tarja Orellana tarja.orellana@gmail.com Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opinto-ohjaajankoulutus Kevät 2013 Ohjauksen kehittäminen korkea-asteen täydennyskoulutuksessa Koulutuksen
LisätiedotFuturex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille
11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon
LisätiedotTYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!
TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! Uudistunut ammatillinen koulutus Yksi tapa suorittaa tutkinto Yhteishaku ja jatkuva haku Yksilölliset opintopolut, HOKS
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotValo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen:
1 Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. i.
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
Lisätiedot22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.
Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA
LisätiedotSatakunnan oppisopimuskeskus
Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola
LisätiedotOPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus www.oppisopimus.fi 21.11.2018 ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT 1 Mitä oppisopimuskoulutus on? Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotOppisopimustyyppinen koulutus uusi mahdollisuus täydennyskouluttaa osaajia työelämän tarpeisiin Johdanto
1 Oppisopimustyyppinen koulutus uusi mahdollisuus täydennyskouluttaa osaajia työelämän tarpeisiin Lehtori Marja Silén-Lipponen, marja.silen-lipponen@savonia.fi Johdanto Osaamisen kehittäminen on tärkeää,
LisätiedotHakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen
Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi mikä muuttuu? Aikuisten opiskelumahdollisuudet seminaari
Ammatillisen koulutuksen reformi mikä muuttuu? Aikuisten opiskelumahdollisuudet seminaari 10.11.2017 Jatta Herranen Kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 Ajankohtaista Organisaatio ja johtamisjärjestelmä
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille
LisätiedotVALMA - säädösmuutokset
VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset
Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016
Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotOPH Ammatillisen koulutuksen tietovarantoon tallennettavat henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tiedot
TIETOLUETTELO 1 (14) Ammatillisen koulutuksen tietovarantoon tallennettavat henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tiedot Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 2 2. HOKSin perustiedot...
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotOppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet
Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
Lisätiedotehoks Webinaari ti opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelija Paula Borkowski, Opetushallitus 16.4.
ehoks Webinaari ti 16.4.2019 opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelija Paula Borkowski, Opetushallitus 16.4.2019 1 ehoksin tavoitteena on tukea henkilökohtaistamista ja HOKSien
Lisätiedot