Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

Transkriptio

1 Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 Taustalla haastatteluita, keskusteluita, koulutuksia. Ja jo kauan sitten kokeiltuja, hyviä toimintatapoja.

3 A. Osaamisperustainen opetussuunnitelma on peruslähtökohta. Osaamisperustainen opetussuunnitelma kuvaa autenttisen työn kielellä mitä ja millaista osaamista diplomin saavuttamiseksi edellytetään.

4 Osaaminen on työpaikoilla jo. Se ilmenee autenttisessa työssä aktuaalisena (työ jota tehdään) tai potentiaalisena (työ joka on tulevaisuudessa). Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa työpaikat antavat osaamisen, jota diplomin saamiseksi pitää joko kouluttaa tai tunnistaa ja tunnustaa.

5 Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi Osaamistavoite: Opiskelija osaa arvioida ja laskea eläinten ravinnontarpeen arvioida tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnan onnistumista käytettyjen rehujen ja rehumäärien, sekä eläinten laskennallisen ravinnontarpeen perusteella arvioida aiheuttaako eläimen ruokinta sairausriskin ja osaa korjata eläimen ruokinnan terveyttä edistäväksi arvioida rehun laatua ja sen merkitystä eläinten terveydelle

6 Obduktiokurssi 8.5 op Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat Ajoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Tavoite: Opiskelija osaa suorittaa tavallisimpien kotieläinten obduktion esitiedot huomioiden tunnistaa normaalin ja muuttuneen kudoksen arvioida makroskooppisten muutosten merkitystä ja niiden syntymekanismeja koko eläimessä ja ymmärtää muutosten tulkintaan liittyvän epävarmuuden kuvata obduktiolöydökset, ottaa tarvittavat näytteet jatkotutkimuksiin ja tuottaa johdonmukaisen yhteenvedon tapauksesta soveltaen diagnostista prosessia ongelmanratkaisussa patologiaan liittyvän asiantuntija-argumentoinnin perusteet kohderyhmän huomioiden (viestintä, lähetteet, lausunnot) toimia obduktioihin liittyen eettisesti ja vastuullisesti

7 B. Jo osaamisperustaisen opetussuunnitelman laatiminen edellyttää eri toimijatahojen neuvottelua. Kun osaamisperustainen opetussuunnitelma on toteutuksen vaiheessa, neuvottelun merkitys entisestään korostuu.

8 C. Neuvotteleminen tarkoittaa - tavoitteiden ymmärtämistä (korkeakoulu, opiskelija, työpaikka) - tavoitteiden opiskelijakohtaistamista (osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen, opintojen mitoitus) - tavoitteiden työpaikkakohtaistamista (työpaikan tarpeiden tunnistaminen, oppimis- ja arviointiympäristöjen suunnitteleminen)

9 D. Neuvottelussa sovitaan ohjauksesta, ohjauksen toimijoista ja toimijoiden rooleista. Ohjauksen toimijoita voivat olla esimerkiksi työpaikkaohjaajat, korkeakoulun ohjaajat (myös opettajat), vertaisryhmät työpaikalla ja koulutuksessa, muut verkostot. On syytä sopia myös triviaaleista asioista eli ohjauksen ajat ja paikat (suhteessa oletettuun prosessin etenemiseen).

10 E. Pitää ymmärtää ohjauksen ja osaamisen arvioinnin luonnollinen yhteys. Ohjaus tapahtuu aina suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Opiskelijan kehittymistä peilataan tavoiteltaviin osaamisiin, jotka on yhdessä ymmärretty. Kun tehdään oppimissopimus, siinä kannattaa olla osana ohjaussopimus, kenties jopa näyttösuunnitelma. Ohjaus on eniten resursseja vievä elementti oppisopimustyyppisessä koulutuksessa.

11 F. Koulutus on korkea-asteen tasoista, jolloin myös työstä oppiminen pitää ymmärtää korkea-asteen tasoiseksi toiminnaksi. Työstä oppiminen on tutkiva prosessi, työn tutkimista ja kehittämistä sekä henkilökohtaisen että työyhteisön ja organisaation eri tasoilla. Opiskelijan työn kontekstit ja situaatiot ovat keskeisimmät prosessiin vaikuttavat tekijät, mutta myös keskeisimmät tutkimisen kohteet.

12 G. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on eräänlaista toimintatutkimuksen tekemistä.

13 Toimintatutkimusta tekevät niin työpaikkojen kuin korkeakoulujen ihmiset. Edelleen kävelemään opetteleminen on aivan relevantti näkökulma korkeakouluille.

14 H. Varmasti on paljon vielä muutakin, jota ei ole tässä osattu edes kuvitella.

15 Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC A. Osaamisperustainen opetussuunnitelma on peruslähtökohta. Osaamisperustainen opetussuunnitelma kuvaa autenttisen työn kielellä mitä ja millaista osaamista diplomin saavuttamiseksi edellytetään. B. Jo osaamisperustaisen opetussuunnitelman laatiminen edellyttää eri toimijatahojen neuvottelua. Kun osaamisperustainen opetussuunnitelma on toteutuksen vaiheessa, neuvottelun merkitys entisestään korostuu. C. Neuvotteleminen tarkoittaa tavoitteiden ymmärtämistä (korkeakoulu, opiskelija, työpaikka), tavoitteiden opiskelijakohtaistamista (osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen, opintojen mitoitus), tavoitteiden työpaikkakohtaistamista (työpaikan tarpeiden tunnistaminen, oppimis- ja arviointiympäristöjen suunnitteleminen). D. Neuvottelussa sovitaan ohjauksesta, ohjauksen toimijoista ja toimijoiden rooleista. Ohjauksen toimijoita voivat olla esimerkiksi työpaikkaohjaajat, korkeakoulun ohjaajat (myös opettajat), vertaisryhmät työpaikalla ja koulutuksessa, muut verkostot. On syytä sopia myös triviaaleista asioista eli ohjauksen ajat ja paikat (suhteessa oletettuun prosessin etenemiseen). E. Pitää ymmärtää ohjauksen ja osaamisen arvioinnin luonnollinen yhteys. Ohjaus tapahtuu aina suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Opiskelijan kehittymistä peilataan tavoiteltaviin osaamisiin, jotka on yhdessä ymmärretty. Kun tehdään oppimissopimus, siinä kannattaa olla osana ohjaussopimus, kenties jopa näyttösuunnitelma. Ohjaus on eniten resursseja vievä elementti oppisopimustyyppisessä koulutuksessa. F. Koulutus on korkea-asteen tasoista, jolloin myös työstä oppiminen pitää ymmärtää korkea-asteen tasoiseksi toiminnaksi. Työstä oppiminen on tutkiva prosessi, työn tutkimista ja kehittämistä sekä henkilökohtaisen että työyhteisön ja organisaation eri tasoilla. Opiskelijan työn kontekstit ja situaatiot ovat keskeisimmät prosessiin vaikuttavat tekijät, mutta myös keskeisimmät tutkimisen kohteet. G. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on eräänlaista toimintatutkimuksen tekemistä. H. Varmasti on paljon vielä muutakin, jota ei ole tässä osattu edes kuvitella / HH AOKK / Mika Saranpää