Palvelumuotoilulla innovaatioihin Yrittäjyysilta

Transkriptio

1 Palvelumuotoilulla innovaatioihin Yrittäjyysilta Suurpellossa Antila, Heidi Isoviita, Leeni Kinnunen, Hanna Laukkonen, Patrick Liukkonen, Jussi 2014 Leppävaara

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Palvelumuotoilulla innovaatioihin Yrittäjyysilta Suurpellossa Antila, Isoviita, Kinnunen, Laukkonen, Liukkonen Projektisuunnitelma Joulukuu, 2014

3 Sisällys Johdanto Suurpelto Pop up tapahtuman järjestäminen Pop up -yrittäjyys Tapahtuman järjestäminen Tapahtuman markkinointi Hankekuvaus Palvelumuotoilu Ymmärrä- vaihe Asiakasymmärrys ja asiakasprofiilit Haastattelu Kysely PESTE-analyysi Kehitä- vaihe Keskustelut toimeksiantajien kanssa Ideointi Visualisointi Posterit Kyselyn tulokset Käytännön kehitystyö Toteuta- vaihe Keskustelut toimeksiantajan kanssa Yrittäjyysilta Palvelukonsepti Pop up opas Business Model Canvas Pop Up opas Yrittäjyysilta Yrittäjyysilta Johtopäätökset Lähteet Kuvat Kuviot Liite 1. Haastattelun teemat Liite 2. Kyselyrunko Liite 3. Keksijän päivän posteri Liite 4. Suurpellon yrittäjyysillan posteri... 61

4 Liite 5. Business Model Canvas yrittäjyysillasta Liite 6. Kuvia yrittäjyysillasta Liite 7: PowerPoint yrittäjyysillasta... 64

5 5 Johdanto Suoritamme Palvelumuotoilulla innovaatioihin opintojaksolle projektin, jonka toimeksiantajana toimivat Espoon kaupunki ja Suurpellon Markkinointi Oy. Projektin tavoitteena on virittää Suurpellon alueelle pop up toimintaa. Pop up on uudehko ja melko suosittu liiketoiminnan muoto; pop up -liikkeillä tarkoitetaan lyhytaikaisesti toimivia kauppoja, ravintoloita tai muita liikkeitä, jotka tarjoavat kuluttajille uusia elämyksiä. Pop up yrittäjyys on valittu projektin teemaksi, sillä Suurpellon taloyhtiöihin on rakennettu palvelueteisiä, jotka on tarkoitettu muun muassa pop up yrittämistä varten. Yhtenä projektimme tavoitteena onkin lisätä palvelueteisten käyttöastetta. Projektin asiakkaita ovat Suurpellon yhteyshenkilöt, Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula ja projektiryhmän yhteyshenkilönä toimiva palvelukoordinaattori Netta Savinko, sekä Suurpellon asuinalueen asukkaat. Projektin loppukäyttäjänä toimivat kaikki Suurpellon eri toimijat ja tämän lisäksi myös lähialueiden asukkaat. Projektitiimin tavoite hanketta varten oli sekä selvittää, millaisista palveluista Suurpellon asukkaat ovat kiinnostuneita niin asiakkaina kuin myös mahdollisina palveluntarjoajina. Näiden avulla lähdettiin kehittämään ideaa siitä, miten Suurpellon alueelle saataisiin viritettyä Pop up yritystoimintaa. Hanketta varten on suoritettu kysely Suurpellon asukkaille, sekä haastatteluita projektin toimeksiantajalle. Projektitiimi on myös tutkinut teoriaa palvelumuotoiluun liittyen, ja käyttänyt sitä hyväksi hankkeen toteuttamisessa Kyselyn, haastatteluiden sekä teorian pohjalta tiimi lähti hieman muista projektitiimeistä poiketen ideoimaan Pop up infolehtiötä sekä Yrittäjyysiltaa, joka järjestettäisiin Suurpellon alueella yrittäjyydestä kiinnostuneille. Pop up infolehtiön tarkoituksena on tuoda Suurpellon asukkaiden tietoisuuteen, mitä kaikkea yrittäjyyden aloittaminen vaatii, ja kuinka yrittäjyyttä voi Suurpellon asuinalueella toteuttaa. Yrittäjyysillan tarkoituksena on kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita kokeilemaan yrittäjyyttä, ja luoda Suurpellon sekä sen lähiasukkaille mahdollisuuden verkostoitua. Pop up infolehtiö sekä Suurpellon Yrittäjyysilta palvelevat niin projektin toimeksiantajaa kuin Suurpellon asukkaitakin. Suurpeltoon saadaan viritettyä liiketoimintaa, kun asukkaita saadaan kannustettua yrittämiseen, ja näin ollen myös palvelueteiset saadaan käyttöön.

6 6 1 Suurpelto Projektitiimi pyrkii saamaan mahdollisimman paljon tietoa sekä projektin asiakkaasta että Suurpellosta alueena, jotta saadaan kartoitettua projektin lähtötilanne mahdollisimman tarkasti ja laajasti. Projektitiimille on tärkeää ymmärtää Suurpellon asukkaita ja heidän arvojaan, jotta hankeidea vastaa toimeksiantajan ja asiakkaan toiveita ja se palvelee heitä mahdollisimman hyvin. Suurpelto on rakenteilla oleva asuinalue, joka sijaitsee kehä II:n varrella Espoon Mankkaan, Olarin ja Henttaan välissä. Suurpelto on puistomainen asuinalue, jossa yhdistyvät kaupunkimaisuus ja luonto. Suurpellon alue koostuu 325 hehtaarista, joista noin 90 hehtaaria on kaavoitettu puisto- ja virkistysalueeksi. Suurpellossa on sekä asumisoikeus-, vuokra- että omistusasuntoja. (Suurpelto 2014a.) Suurpeltoa rakennetaan kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, ekologisuus on tärkeässä osassa niin rakennuttajilla ja suunnittelijoilla, kuin myös Suurpellon asukkailla. Hyvänä esimerkkinä toimii Suurpellon taloihin kytketty uudenlainen, ympäristöä säästävä jätteenkeruujärjestelmä. Tämän lisäksi jokaisen taloyhtiön pihalla on bio- ja sekajäte-astiat, sekä paperinkeräys. Ekologisuuden lisäksi Suurpellossa panostetaan innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. (Suurpelto 2014a.) Suurpellon asuinalueen perusideana on tuoda palvelut mahdollisimman lähelle asukkaita. Alueen kerrostalot ovat varustettu palvelueteisillä, jolloin asukkailla on tilaisuus vuokrata palvelueteisestä lukittava kaappi, jonne Kauppahalli24 toimittaa asiakkaan tilaamat ostokset. Palvelu helpottaa huomattavasti asukkaiden elämää ja säästää asukkaiden aikaa. Ruokaostokset pakataan erikoisvalmisteisiin lämpöeristettyihin ja kylmägeeleillä varustettuihin kierrätettäviin kuljetuslaatikoihin, jolloin oikein pakattuina tuotteet säilyvät käyttökelpoisina. Kauppahalli24 tarjoaa alueella myös muita palveluita, kuten kirjasto- ja pesulapalveluita. (Suurpelto 2014b.) Suurpellon asuinalueella toimii aktiivisesti Suurpelto- seura, joka pyrkii toiminnallaan lisäämään asukkaiden hyvinvointia, lisäämään yhteisöllisyyttä asukkaiden välillä sekä ajamaan alueen asukkaiden etuja. Suurpelto- seura järjestää erilaista harrastustoimintaa, kuten käsityöpiirejä, puutarhanhoitoa sekä liikuntaa. Näiden lisäksi seura järjestää informaatioiltoja asukkaille ja järjestää erilaisia tapahtumia, kuten puistokirpputoreja tai popravintoloita. Suurpelto- seura tekee myös yhteistyötä Espoon kaupungin sekä lähialueiden kanssa. (Suurpelto 2014c.) Ekologisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä huomion kohteita Suurpellon alueen uudessa asutuskeskuksessa, ja Suurpellon asukkaat pitävät näitä tekijöitä tärkeinä. Ekologisuus pro-

7 7 jektissamme tarkoittaa ekologista yritystoimintaa eli kestävän kehityksen ja ympäristöllisen vastuullisuuden huomioimista kaikessa toiminnassa. Yhteisöllisyys Suurpellossa lähtee asumisesta samalla uudella asuinalueella, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöön. Asukkaat ovat vahvasti tekemisissä toistensa kanssa ja yhdistykset sekä erilaiset seurat luovat luottamusta ja yhteistyötä kaikkien osallisten kesken. Yhteisöllisyys on voimavara, jolle voidaan rakentaa toimivaa yrittäjyyspohjaa alueen palveluille. (Kivilahti 2011; Suurpelto 2014; THL 2014.) Suurpeltoa kehitetään jatkuvasti, ja asukkaat pyrkivät olemaan aktiivisesti mukana kehitystoiminnassa. Hyvä esimerkki alueen kehittämisestä on AJA-hanke, jossa hyödynnetään erilaisia palvelumuotoilun keinoja ja innovaatioita. AJA-hanke on ollut tärkeässä osassa Suurpellon kehityksessä, minkä vuoksi projektin toimeksiantajat pyysivät meitä tutustumaan siihen. AJA-hanke, eli asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa, pyrkii parantamaan Suurpellon palveluita ja tekemään Suurpellosta entistä parempi paikka elää. Suurpellon asukkaat ovat keskeisessä roolissa hankkeen etenemisen ja onnistumisen kannalta. AJAhankkeella on tärkeä rooli Suurpellon kehittämisessä; sen tavoitteena ja tarkoituksena on käyttäjätiedon keräämisen mallin kehittäminen Suurpellon alueelle asukkaiden palautteen pohjalta. (AJA 2013a.) Suurpellossa panostetaan palvelumuotoiluun ja innovatiivisuuteen, mikä korostaa erilaisten hankkeiden ja projektien tärkeyttä Suurpellossa. Myös ekologisuutta korostetaan, ja hankkeiden avulla pyritäänkin saavuttamaan ympäristöetuja uusien teknologiaratkaisujen käyttämisen kautta. Uudet ekologiset ratkaisut olisi tarkoitus saada luontevaksi osaksi asukkaiden arkea. (Technology Transfer Edges 2013.) AJA on hyvä esimerkki siitä, kuinka hankkeiden ja projektien avulla on onnistuttu kehittämään konkreettisia ratkaisuja palveluiden parantamiseksi, sekä jopa luomaan uusia palveluideoita. Hyviä esimerkkejä uusista palveluideoista ovat pop up yritykset; asukkaat ovat esimerkiksi perustaneet alueelle pop up - kahviloita. (AJA 2013b.) Oma toimintamme projektissa vastaa edellä kuvattua hanketta; tarkoituksenamme on kehittää Suurpellon asuinaluetta ja lisätä yrittäjyyttä alueella. Kasvaneen yrittäjyyden myötä alueella on mahdollista päästä uusiin innovaatioihin ja ratkaisuihin Suurpellon kehittämiseksi. Toimimme asiakkailta kerätyn tiedon mukaan, ja pyrimme projektimme aikana palvelemaan asiakasta mahdollisimman hyvin.

8 8 2 Pop up tapahtuman järjestäminen Projektin lopputuloksen ja asiakkaiden tyytyväisyyden kannalta on tärkeää perehtyä projektin tietoperustaan. Tietoperusta pohjautuu valitun kokonaisuuden aiempaan tuntemukseen muun muassa tutkimusten, kirjallisuuden ja omien kokemusten kautta. Se sisältää valitun aihealueen, termistön ja käsitteet sekä projektin kohteen toimintaympäristön. Aihealueen aiempi tuntemus luo perustan koko projektikokonaisuudelle, jotta sitä voidaan lähteä työstämään eteenpäin. Tietoperustan laajuus antaa myös kuvaa projektin luotettavuudesta ja asiantuntijuudesta. (JAMK 2013.) Projektin tietoperustassa käsittelemme pop up yrittäjyyttä sekä tapahtuman järjestämistä. Nämä käsitteet ovat tärkeitä projektityömme kannalta, sillä toimeksianto liittyy vahvasti pop up yrittämiseen. Projektiryhmämme järjestää Suurpellossa pop up yrittämiseen liittyvän tapahtuman, minkä vuoksi käsittelemme myös tapahtuman järjestämiseen ja markkinointiin liittyvää teoriaa. 2.1 Pop up -yrittäjyys Pop up on uudehko ja melko suosittu liiketoiminnan muoto. Pop up on yritystoiminnan muoto, jossa toimintaa esiintyy vain tiettynä tai tiettyinä valittuina ajanjaksoina; pop up liikkeillä tarkoitetaan siis lyhytaikaisesti toimivia kauppoja, ravintoloita tai muita liikkeitä, jotka tarjoavat kuluttajille uusia elämyksiä. Pop up on hyvä tapa testata omaa ideaa, ja se sopii niin yrittäjille, yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Pop up mahdollistaa esimerkiksi kokonaan uuden liikeidean testaamisen tai vaikkapa jo olemassa olevan idean testaamisen uusilla markkinoilla. (Yle Uutiset 2012.) Pop up -toiminta ei rajoitu tiettyyn paikkaan, vaan se voidaan luoda lakien puitteissa lähes minne vaan. Pop up -toimintaa harjoittavalla yrityksellä voi olla vakiintunutta toimintaa taustalla, tai sitten se voi keskittyä nimenomaan luomaan hetkittäisiä toimipisteitä. Pop up on erinomainen vaihtoehto kokeilla potentiaalista yritystoimintaa ja sitä varten on luotu suurempia yrityksiä, jotka vastaavat pop up:n kirjanpidosta ja laillisista aspekteista. (Evira 2014; Kotus 2011; PopUpCompany 2014.) Pop up toiminta ei siis ole sidottua mihinkään tiettyyn liikkeeseen tai kivijalkamyymälään, pop up voi olla tapahtuma, tilaisuus tai esimerkiksi ravintolapäivä tai myyjäiset. Pop up - liiketoiminnalle on ominaista sen lyhytkestoisuus; pop up -liike saattaa olla toiminnassa esimerkiksi vain päivän. Pop up -myymälä voi olla auki määrätyn ajan, esimerkiksi viikon tai kuukauden, tai pop up -toimintaa voi tapahtua esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa. Myös tuotteet voivat vaihdella päivittäin, kuukausittain tai viikoittain.

9 9 Pop up -toiminnalla ja tilanteilla voidaan yllättää asiakkaita, mutta pop up -tilanteet ja tilaisuudet voivat olla myös tavanomaisia ja tuttuja. Vaikka pop up käsitteenä voi kuulostaa uudelta ja erikoiselta, on pop up -toimintaa kuitenkin harjoitettu jo pitkään; esimerkiksi suomalaisille tuttuja joulumyyjäisiä voidaan pitää pop up -tapahtumina ja torimyyjiä pop up -yrittäjinä. Torimyyjä, esimerkiksi villasukkien ja lapasten myyjä, avaa hetkellisesti oman myyntipisteen, jossa hän myy omia tuotteitaan. Myyjä saattaa myydä tuotteitaan vain joulunaikaan joulumessuilla, tai hän voi osallistua myös useampiin tapahtumiin ja toimia pop up -yrittäjänä. Pop up on uusi trendi Suomessa; esimerkiksi monet muotiliikkeet avaavat pop up myymälöitä usein. Helsingissä monet morsiuspukuliikkeet ovat avanneet pop up myymälöitä, joissa myydään esimerkiksi näytekappaleita hieman edullisempaan hintaan. Lisäksi pop up myymälöissä on ollut erityisiä alennuksia. Pop up liikkeellä voidaan myös harjoittaa myyntiä toisella paikkakunnalla. Tamperelainen ja Tampereella sijaitseva morsiuspukuliike Morsiusgalleria avaa Helsinkiin pop up myymälän häämessujen ajaksi tammikuussa 2015 (Morsiusgalleria 2015). Tämä on hyvä keino lisätä myyntiä ja laajentaa asiakaskuntaa, sekä toimii myös hyvänä markkinointikeinona Morsiusgallerialle. Pop up toimintaa järjestävät usein liikkeet, mutta myös yksityinen henkilö voi avata pop up liikkeen. Pop up toiminta ei aina vaadi toimitilaa, mutta mikäli oma idea vaatii jonkin tilan, voi tilan vuokrata vain lyhyeksi ajaksi. Pop up yrittäjän on siis löydettävä sopiva, omaan käyttötarkoitukseen sopiva tila. Suurpellon palvelueteiset sopivat hyvin Suurpellon asukkaiden, sekä muiden yksittäisten henkilöiden ja toimijoiden käyttöön. Suurpellon palvelueteiset on suunniteltu pop up tiloiksi, ja Suurpeltolaisia pyritäänkin kannustamaan kokeilemaan erilaisia ideoita tiloissa. Tilat voi vuokrata tuntihinnalla, joten tilan saa juuri itselle sopivaksi aikajaksoksi. Yksityinen henkilö voi harjoittaa pop up toimintaa monella tapaa; hän voi perustaa esimerkiksi toiminimen, tai harjoittaa yritystoimintaa perustamatta omaa yritystä jonkin laskutusosuuskunnan kautta. Pop up toimintaa painotetaan innovatiivisessa Suurpellossa. Palvelueteiset ovat vuokrattavissa pop up toimintaa varten, jolloin Suurpellon asukkaiden, sekä myös muualta tulevien, kynnys yrittämiseen on matala. Palvelueteisen lisäksi yritystoimintaa voidaan järjestää Suurpellon infopaviljongissa tai esimerkiksi ulkona. 2.2 Tapahtuman järjestäminen Koska projektitiimi järjesti hanketta varten Suurpellon Yrittäjyysilta tapahtuman, etsittiin sen onnistumisen takaamiseksi teoriapohjaa. Projektiryhmä selvitti muun muassa, mitä asioita tulisi ottaa huomioon ennen tapahtuman järjestämistä, ja mitä toimenpiteitä tapahtuman jälkeen tulisi suorittaa.

10 10 Tapahtuman järjestäminen on prosessi, joka koostuu kolmesta vaiheesta: suunnittelusta, toteutuksesta ja jälkitoimenpiteistä (Valio & Häyrinen 2003, 178.) Tapahtuman suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon aikataulut, kenelle tapahtuma tehdään, missä tapahtuma pidetään, tapahtuman turvallisuus, mahdolliset yhteistyökumppanit, budjetti sekä tiedottaminen ja markkinointi (Eventmanagementguide 2011.) Tapahtumat ovat muodoltaan hyvin erilaisia yleisötapahtumia, tapahtumalla on tietynlainen luonne ja ne tapahtuvat tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana, kerran tapahtuvana ainutlaatuisena tilaisuutena tai vaikkapa vuosittain toistuvana tapahtumana. Tapahtumat ja tilaisuudet ovat etukäteen suunniteltuja ja niiden järjestämiselle on jokin tarkoitus. Tällaisia erilaisia suunniteltuja tapahtumia ja tilaisuuksia ovat mm. festivaalit, kokoukset ja konferenssit, taidenäyttelyt, messut, urheilutapahtumat, häät tai markkinat. Ainutlaatuisia, kerran tapahtuvia tapahtumia voivat olla esimerkiksi opiskelijaryhmien järjestämät tapahtumaillat tai yleisötilaisuudet. (Getz 2012, ) Ennen tapahtuman toteuttamista on hyvä arvioida tapahtumakävijöiden määrä. Myös lupaasiat on hyvä selvittää. Lupa-asioihin liittyen tulisi tapahtumaa varten selvittää tilojen käyttöihin liittyvät luvat, mahdollinen anniskelulupa sekä meluilmoituksiin liittyvät luvat. Myös turvallisuusasioita on hyvä miettiä. Turvallisuuteen liittyen on hyvä selvittää palo- ja pelastustoimet sekä isoa tapahtumaa järjestettäessä ottaa huomioon mahdollisesti myös järjestyksenvalvonta ja vartiointi. Mikäli tapahtumassa aiotaan tarjoilla ruokaa, on sitä varten hyvä selvittää osallistujien mahdolliset ruoka-allergiat (Eventmanagementguide 2011.) Tapahtuman järjestämisessä ja suunnittelussa toimii samaan aikaan monia eri toimijoita. Tämän takia on hyvä, että vastuualueet on jaettu selkeästi ja mahdollisista ongelmatilanteista ollaan perillä. Tällaisten ongelmatilanteiden kartoittamiseen on hyvä käyttää vaikkapa SWOT- analyysia, jossa analysoidaan mm. mahdolliset uhat ja vaaratilanteet. Tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen vaatii toimivan projektisuunnitelman tekemisen ja vastuunjaon. Suunnittelu voi olla aikaa vievää ja raskasta, koska tapahtuman suunnittelussa täytyy ottaa huomioon monia eri asioita, kuten aikataulutus, logistinen suunnittelu, henkilöstö, markkinointi ja budjettilaskelma. (Getz 2012, ) Tapahtuman jälkeen järjestäjän tulee huolehtia tapahtumapaikan siivouksesta sekä mahdollisten esiintymislavojen rakenteiden purkamisesta. Mahdollisten vuokra- ja lainavälineiden palauttamisesta tulee myös huolehtia. On hyvä sopia jo ennen tilaisuutta, ketkä vastaavat tapahtuman purkamisesta ja millä aikataululla (Eventmanagementguide 2011.) Tapahtuman jälkeen on myös tärkeää purkaa tapahtuman kulku. Tapahtumajärjestäjien kesken olisikin hyvä pitää tapahtuman arviointitilaisuus ja laatia tapahtuman onnistumiseen/epäonnistumiseen johtaneet syyt ja tehdä näistä johtopäätökset. Tapahtuman onnis-

11 11 tumista mietittäessä voidaan pohtia muun muassa, missä asioissa onnistuttiin ja missä on parantamisen varaa. Tapahtuman jälkeistä arviointia toteutettaessa on hyvä päättää ajoissa milloin tapahtumaa koskeva arviointi tapahtuu, kenen palaute on tärkeää tapahtuman kehittämisen kannalta sekä miten palaute kootaan, jotta sen jatkokäsittely onnistuu. Tapahtumajärjestäjät analysoivat palautteen, jotta tehdyt virheet voidaan korjata ennen seuraavan tapahtuman suunnittelua. Huolellinen raportointi on tärkeää tietoa seuraavaa tapahtumaa järjestettäessä (Eventmanagementguide 2011.) Kiitoksen ilmaiseminen tekijöille on myös aina tarpeen. Tapahtuman jälkeen olisikin siis hyvä muistaa mahdollisia tapahtumaan osallistunutta talkooväkeä sekä yhteistyökumppaneita. 2.3 Tapahtuman markkinointi Tapahtuman luonteen mukaan on hyvä miettiä, mitä tiedotuskanavia käyttää yleisön tavoittamiseksi. Tapahtumamarkkinointi on merkittävässä osassa koko tapahtuman järjestämisprosessia, sillä ilman markkinointia ei ole yleisöä ja ilman yleisöä ei ole tapahtumaa. Tapahtumaa markkinoitaessa on otettava huomioon ennen kaikkea kohdeyleisö ja heidän mediakäyttönsä: onko yleisö netin äärellä, lukeeko se lehtiä vai seuraako joitain tiettyjä foorumeita (Eventmanagementguide 2011.) Tapahtuman markkinointia varten onkin hyvä laatia markkinointiviestintäsuunnitelma. Markkinointiviestintäsuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon, mitkä ovat tapahtuman markkinoinnin tavoitteet ja kuinka paljon yleisöä halutaan, mikä on kohderyhmä, kuinka suuri on viestinnän ja mainosmateriaalien budjetti, mitä kanavia markkinoinnissa käytetään ja milloin mitäkin markkinointiviestejä lähetetään ja mille ryhmille. Mahdollisen jälkimarkkinoinnin toteutus on myös hyvä miettiä. Pienestäkin tapahtumasta kannattaa tehdä markkinointiviestintäsuunnitelma, sillä se luo paremmat lähtökohdat onnistuneelle tapahtumalle (Eventmanagementguide 2011.) Yleisö haluaa tietoa ajoissa, ja onkin erittäin tärkeää tiedottaa kaikesta mahdollisesta, joka helpottaa tai houkuttaa tapahtumaan osallistumista. Hyviä ja nopeita tiedotuskanavia ovat esimerkiksi nettisivut, sähköposti ja Facebook. Näiden avulla tieto välittyy osallistujalle heti. Yleisön lisäksi tapahtumasta on hyvä tiedottaa myös mahdollisille yhteistyökumppaneille sekä lehdistölle (Eventmanagementguide 2011.) Sosiaalisen median avulla tapahtumia pystytään markkinoimaan hyvinkin kohdennetusti erilaisille ihmisryhmille. Sen lisäksi tapahtumat voidaan konkretisoida tapahtumahetkellä eri tavalla kuin ennen: tapahtumissa osallistujat voivat lähettää reaaliaikaisesti puhujien lausahduksia esimerkiksi Twitteriin, tai ladata puhujista kuvia omille Facebook sivuilleen.

12 12 Markkinoinnin avulla yleisö on hyvä saada osallistettua ennen varsinaista tapahtumaa. Tämä onnistuu sosiaalisen median keinoin. Tapahtuman kulusta riippuen voidaan osallistuttaa myös yhteistyökumppaneita järjestämään ohjelmaa, esittelemään tuotteita, kertomaan omista palveluistaan ja levittämään sanaa heidän tiedotusvälineissään (Eventmanagementguide 2011.) Tapahtuman markkinoinnissa tulisi ottaa huomioon myös mahdolliset kansainväliset osallistujat. Markkinointia olisikin usein hyvä suorittaa siis suomen kielen lisäksi myös englanniksi, ja mahdollisesti myös muilla kielillä. 3 Hankekuvaus Projektimme tarkoituksena on kehittää palvelukonsepti, joka edistää yrittäjyyttä ja palvelueteisten käyttöä Suurpellossa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa syksyn 2014 aikana. Projektia on työstetty Moritzin palvelumallin mukaisesti, tärkeimmissä rooleissa ovat olleet vaiheet ymmärrä, kehitä ja toteuta. Jokaisessa vaiheessa on käytetty erilaisia menetelmiä, jotta saataisiin mahdollisimman kattavasti ja laajasti tietoa tutkittavasta tai kehitettävästä asiasta. 3.1 Palvelumuotoilu Palvelumuotoilu on terminä kenties hieman vähemmän tuttu kuin tuotesuunnittelu, mutta niissä on paljon samoja piirteitä. Molemmissa tähdätään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen loppukäyttäjän kannalta. Palveluiden suunnittelu ja toteuttaminen eroaa tuotteista siinä, että palveluita ei voida tehdä varastoon; palvelu koetaan samaan aikaan kuin se tuotetaan. Konkreettisten tuotteiden sijaan suunnitellaan palvelun aikaansaamia loppukäyttäjälle aikaansaatuja kokemuksia. Maailman ja ihmisten muuttuessa myös palveluiden on muututtava vastaamaan ihmisten kysyntää; tähän tarvitaan palvelumuotoilua. Palvelumuotoilu on rinnastettavissa tuotteiden suunnitteluun, siinä yhdistyvät itse palvelu sekä palvelun muotoilu ja suunnittelu. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan myös itse palvelun suunnittelun lisäksi palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen muotoiltua strategiaa ja prosessia. Kaikki palvelun toteuttamiseen liittyvät seikat ovat siis osa palvelumuotoilun kokonaisuutta. Jotta palvelu olisi hyödyllinen ja haluttu, palvelut muotoillaan ja suunnitellaan aina loppukäyttäjää ajatellen. (Moritz 2005, 39.) Palvelumuotoilu nousi esiin noin kymmenen vuotta sitten ja on kehittynyt siitä lähtien jatkuvasti eteenpäin. Se on saavuttanut yhä suurempaa jalansijaa nykyajan toimintamallien keskuudessa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen voi antaa yrityksille kilpailuetua muita kohtaan, koska se luo erilaisen näkökulman asiakkaiden ja yrityksen välille. (Moritz 2005, 39.)

13 13 Palvelumuotoilu on jatkuva prosessi, joka on kehitetty auttamaan yrityksiä innovoimaan, eli luomaan uutta, sekä parantamaan jo olemassa olevia palveluitaan. Sen tarkoitus on muokata yrityksen palveluita tehokkaammiksi, käytännöllisemmiksi ja erityisesti sopivammiksi asiakkaille sekä itse yritykselle. Palvelumuotoilua käytettäessä asiakas ja loppukäyttäjä asetetaan toiminnan keskiöön ja palvelua lähdetään erilaisin menetelmin kohdentamaan entistä paremmin heille. (Moritz 2005, 38.) Moritzin (2005, 122) palvelumuotoilumallissa on kuusi (6) vaihetta. Vaiheilla on kaksi tehtävää: ne luovat yksinkertaisen viitekehyksen palvelumuotoilun ymmärtämiseen ja ne auttavat ymmärtämään, mitä palvelumuotoilulta vaaditaan ja mitä siihen kuuluu. Moritzin mallin vaiheet on avattu alla olevassa kuvassa (Kuva1) 1. Ymmärtäminen asioiden selvittäminen ja oppiminen 2. Ajattelu/pohtiminen strategisen suunnan määrittäminen 3. Luominen/kehittäminen konseptien kehittäminen 4. Seulominen parhaiden ideoiden valitseminen 5. Selittäminen konseptien selittäminen ja yleiskatsausten antamien ideoiden ymmärtämisen tueksi 6. Toteuttaminen palvelun toteutus Kuva 1: Moritzin palvelumuotoilun malli Jokaiseen prosessiin liittyy omat tyypilliset tehtävät ja tavoitteet ja näiden vaiheiden on tarkoitus auttaa hahmottamaan projektin kokonaisuutta jakaen sen pieniin helpommin ymmärrettäviin osioihin, jolloin prosessin päämäärät saavutetaan pienien välitavoitteiden avulla. Näiden lisäksi prosessissa korostuu jokaiseen vaiheeseen liittyvät erilaiset ajattelutavat, joiden avulla prosessiin saadaan mukaan eri näkökulmia, asenteita ja kiintopisteitä. (Moritz 2005, 123.) Service Design -prosessin ensimmäinen vaihe on ymmärrä vaihe. Ymmärrä -vaiheessa kerätään tietoa asiakkaiden tiedostetuista tarpeista, haluista sekä motivaatiosta. On myös tärkeää selvittää, mitä asiakkaat eivät halua. Ymmärrä -vaiheessa kartoitetaan konteksti, tunnistetaan mahdollisuudet sekä selvitetään mahdolliset rajoitteet, joita palvelun suunnitteluvaiheessa saattaa ilmetä. Tarkoituksena on myös asettaa liiketoiminnalle tavoitteet sekä laatia palvelustrategia, joka sisältää tietoa sidosryhmistä sekä liiketoiminnan käyttöympäristöstä. Sidosryhmien kartoittaminen auttaa ymmärtämään organisaation ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta laajasti. Käyttöympäristön kartoittaminen puolestaan auttaa ymmär-

14 14 tämään käytettävissä olevaa tilaa sekä siihen rakentuvia kontaktipisteitä. Lyhyesti voidaan sanoa, että ymmärrä -vaiheessa tarkoituksena on kerätä tietoa ja oppia. (Koivisto 2007, 72; Moritz 2005, ) Toisessa vaiheessa, pohdinnassa, analysoidaan ensimmäisessä vaiheessa kerättyä informaatiota. Pohdintavaihe antaa palvelumuotoilulle suuntaviivat, joiden mukaan suunnittelua voidaan jatkaa. Pohdintavaiheessa voidaan käyttää apuna erilaisia mietintätyökaluja ja - malleja. (Moritz 2005, ) Kehitysvaiheessa pyritään kehittämään innovatiivisia ja älykkäitä ideoita ja ratkaisuja edellisen vaiheen pohdintojen perusteella. Sopivista ideoista jatketaan konsepteihin, joiden mukaan palveluja kehitetään jälleen eteenpäin. Palvelukokemus suunnitellaan tässä vaiheessa tarkasti jokaista yksityiskohtaa myöten. Kehitysvaiheeseen kuuluu myös käyttöönoton suunnittelu ja palvelun luonnostelu. (Moritz 2005, ) Seulontavaiheessa tunnistetaan ja valitaan parhaat ideat, yhdistellään eri ideoita sekä arvioidaan tuloksia ja ratkaisuja. Parhaat ideat voidaan valita joko asiantuntijoiden päätöksellä tai ennalta määriteltyjä kriteerejä noudattaen. (Moritz 2005, ) Selittämisvaiheessa edellisten vaiheiden ideat pyritään selittämään kaikille osallisille konkreettisesti ja ymmärrettävästi, jotta kaikilla on sama ymmärrys asiasta. Ideoita voidaan esittää erilaisten mallien ja karttojen avulla, tai esimerkiksi animaatioina tai näytelminä. (Moritz 2005, 140, 142.) Viimeinen vaihe käsittelee idean, esimerkiksi jonkin uuden tai uudistetun palvelun toteuttamista. Vaiheen aikana kehitetään, tarkennetaan ja otetaan käyttöön mallin aikana käsiteltyjä ratkaisuja ja prosesseja. Toteuttamisvaihe kattaa kaikki ne asiat, jotka vaaditaan palvelun onnistuneeseen toteuttamiseen. Tavoitteena on tarjota asiakkaille paras mahdollinen palvelukokonaisuus. Työ ja ideointi eivät lopu mallin viimeiseen vaiheeseen, sillä palveluita pyritään kehittämään ja parantamaan jatkuvasti. (Moritz 2005, ) 3.2 Ymmärrä- vaihe Ymmärrä - vaihe on ensimmäinen vaihe Moritzin palvelumuotoilumallissa. Palvelumuotoilun ymmärtämisessä keskitytään vahvasti asiakkaisiin: tutkitaan esimerkiksi asiakkaiden tarpeita, haluja, motivoivia tekijöitä, toiveita, tavoitteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksissa pyritään ottamaan huomioon asiakkaiden tietoisten halujen lisäksi myös piilevät toiveet ja halut. Jotta saadaan asiakkaiden tarpeet ja halut selville, voidaan suorittaa erilaisia tutkimuksia, esimerkiksi haastatteluja ja havainnointia. Asiakkaiden lisäksi tulee ymmärtää toi-

15 15 mintaympäristöä, jotta osataan ottaa huomioon muun muassa poliittiset, lainsäädännölliset, taloudelliset, kilpailulliset ja teknologiset seikat. (Moritz 2005, ) Projektin ymmärrä vaiheessa pyritään siis keräämään mahdollisimman paljon tietoa projektin tavoitteista, asiakkaiden tarpeista, kohderyhmistä ja mahdollisista yhteistyökumppaneista. Tarkoituksena on ymmärtää teorian avulla asiakasymmärrystä ja millaista pop up - toimintaa alueella kaivataan. Ymmärrä - vaiheen menetelminä olemme käyttäneet asiakasymmärrystä, haastattelua ja kyselyä. Haastattelu tehtiin Suurpelto-seuran puheenjohtajalle Anita Järvisalolle, ja kysely toteutettiin Suurpeltoa koskevassa sosiaalisessa mediassa. Lisäksi olemme tehneet PESTEanalyysin Suurpellosta Asiakasymmärrys ja asiakasprofiilit Asiakkuuteen liittyvää informaatiota voidaan kerätä ja tallentaa monilla eri tavoin ja työkaluin. Asiakasymmärryksen keräämistä voidaan tehdä niin kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse tai sosiaalisen median avulla. Parhaimmillaan asiakasymmärryksen pohjalta syntyy paljon oivalluksia ja nopeaa oppimista. Asiakasymmärrys vaatii ajankäyttöä ja paneutumista asiaan ja asiakasymmärryksen hallinta voidaan nähdä kyvykkyytenä palveluliiketoiminnassa. Asiakasymmärryksen asianmukainen kerääminen ja rakentaminen edellyttävät asiakasymmärryksen moniulotteisen rakenteen hahmottamista, ymmärtämistä sekä asiakasarvon tunnistamista. (Arantola & Simonen 2009, 26, 37). Olemme luoneet kaksi erilaista asiakasprofiilia keräämämme tiedon perusteella. Asiakasprofiileista on pyritty tekemään mahdollisimman todenmukaiset ja projektiin sopivat, ja niissä on otettu huomioon Suurpellon arvot. Ensimmäinen asiakasprofiili on tehty Kallesta. Kalle on 45-vuotias hyvätuloinen perheenisä, hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Ville työskentelee kokoaikaisesti IT-alalla. Ville on kiinnostunut yritystoiminnasta ja oman yrityksen perustamisesta. Yritystoiminnan hän haluaisi aloittaa sivutoimisesti oman työn ohella, jotta hän näkisi, toimiiko hänen liikeideansa ja onko hänen palveluilleen kysyntää. Ville on taitava käsistään ja tekee mielellään erilaisia käsitöitä, esimerkiksi puutöitä. Lisäksi häneltä löytyy vahvaa osaamista IT-alalta, ja hän onkin ajatellut tarjoavansa tietoteknisten laitteiden huoltoon ja korjauksiin liittyviä palveluja asuinalueellaan Suurpellossa. Ville on tietoinen Suurpellon taloyhtiöiden palvelueteisistä, mutta hän ei ole täysin selvillä niiden käyttötarkoituksesta. Ville ei ole vielä ymmärtänyt, että hän voisi esimerkiksi myydä käsitöitään palvelueteisissä tai järjestää huoltopisteen tietoteknisille laitteille. Hän ei

16 16 myöskään tiedä mahdollisuudesta markkinoida omaa osaamistaan palvelueteisten infotauluilla. Villellä ei ole aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä, eikä hän tiedä, mitä kaikkea yrityksen perustaminen vaatii esimerkiksi lainsäädännöllisesti. Villelle ei myöskään ole aivan selvää, minkälainen yritysmuoto sopisi hänelle parhaiten. Toinen asiakasprofiili on tehty Kertusta. Kerttu on 50-vuotias perheen äiti, jonka lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Kerttu asuu Suurpellossa miehensä kanssa. Kerttu on erittäin ekologinen ihminen, hän suosii lähiruokaa ja käyttää ahkerasti joukkoliikennettä. Kerttu pitää yhteisöllisestä toiminnasta ja toivoo, että hänen asuinalueellaan järjestettäisiin enemmän tapahtumia ja toimintaa. Kerttu kaipaa yhdessäoloa ja vuorovaikutusta muiden asukkaiden kanssa, ja hän osallistuisi mielellään erilaisiin liikunnallisiin tapahtumiin ja esimerkiksi lukupiireihin. Kerttu ei itse ole kiinnostunut yrittämisestä, mutta hän toivoisi, että Suurpeltoon perustettaisiin lisää yrityksiä. Kertulle on tärkeää, että palvelut löytyvät läheltä. Hän toivoisi Suurpellon asukkaiden järjestävän esimerkiksi tietokoneiden tai suksien huoltoa, jolloin Kertun ei tarvitsisi lähteä etsimään palveluja muualta. Asiakasymmärrykseen ja asiakasprofiileihin perehtyminen on auttanut projektiryhmäämme ymmärtämään Suurpellon asukkaita ja heidän tarpeitaan paremmin. Asiakasprofiilien miettiminen koettiin hyödylliseksi, sillä niiden kautta projektiryhmä alkoi ajatella asioita suurpeltolaisen näkökulmasta. Olemme lisäksi tehneet kyselyn, jonka avulla pyrimme ymmärtämään suurpeltolaisia vieläkin paremmin Haastattelu Ymmärrä - vaiheen alussa haastattelimme Suurpelto-seuran puheenjohtaja Anita Järvisaloa Haastatteluvaiheessa projektiryhmällämme ei ollut vielä kehitysideaa, ja tästä syystä halusimme keskustella Järvisalon kanssa Suurpeltolaisten toiveista palveluja kohtaan. Järvisalo (2014) arvioi, ettei palvelueteisten käyttötarkoitus ole kaikille asukkaille aivan selvä, jonka vuoksi projektiryhmämme alkoi ideoimaan ja suunnittelemaan pop up opasta. Oppaan tarkoituksena olisi lisätä asukkaiden tietoisuutta yrittäjyydestä sekä Suurpellon tarjoamista pop up tiloista ja mahdollisuuksista.

17 17 Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, sillä teemahaastattelu etenee tiettyjen teemojen varassa, eikä pääpaino ole yksittäisissä, etukäteen laadituissa kysymyksissä. Teemahaastattelun avulla saadaan hyvin haastateltavan henkilön näkökulma esiin. (Hirsjärvi & Hurme 2011, 48.) Teemahaastattelu on usein puolistrukturoitu haastattelu; myös meidän haastattelurunkomme sisältä valmiiden kysymysten lisäksi avoimia keskusteluteemoja. Haastattelun teemat löytyvät liitteestä 1. Haastattelun aikana keskustelimme yleisesti Suurpellon asuinalueesta, suurpeltolaisista, nykyisistä palveluluista sekä alueelle kaivattavista palveluista. Haastattelutilanne oli rento ja keskustelunomainen, keskustelun aikana pyrimme myös yhdessä Järvisalon kanssa miettimään projektiryhmällemme mahdollista kehitysideaa. Haastattelu Järvisalon kanssa osoittautui meille tärkeäksi ja hyödylliseksi, sillä saimme projektiryhmällemme kehitysidean ja saimme projektimme etenemään. Lisäksi saimme lisää tietoa suurpeltolaisista ja ideoita toteutettavaa kyselyä varten Kysely Projektin toimeksiantajan toimeksiannon mukaan projektin aikana tulee selvittää mitä palveluja alueen asukkaat haluavat, löytyykö alueelta valmiita palveluntarjoajia, mitä toteuttamisedellytyksiä pop up palveluille on ja kuinka palvelueteisiä voitaisiin hyödyntää. Vastauksia on näihin kysymyksiin hankittu suurpeltolaisille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään seuraavia asioita: - Ovatko suurpellolaiset tietoisia taloyhtiöiden palvelueteisistä ja niiden käyttötarkoituksesta? - Millaista toimintaa Suurpeltoon kaivataan? - Onko asukkailla kiinnostusta yrittämistä kohtaan? - Minkälaista osaamista asukkailta löytyy? - Mitkä asiat estävät yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä yrittämästä? - Onko pop up toiminta asukkaille tuttua? - Ovatko asukkaat kiinnostuneita valmiista liiketoimintamalleista/ -konsepteista? Kuva 2: Kyselyn tavoitteet Kysely toteutettiin Suurpellon Facebook- sivujen kautta. Asukkaat pystyivät vastaamaan kyselyyn kahden viikon ajan, Kyselyn tavoitteena oli siis tehdä kartoitus siitä, mitä Suurpellon asukkaat haluavat alueelle ei pelkästään asukkaina, vaan myös mahdollisesti palveluntarjoajina. Kyselyn avulla pyri-

18 18 tään siis selvittämään, löytyykö alueelta asukkaita jotka ovat kiinnostuneita ja halukkaita olemaan osana pop up -tyyppisten palveluiden toteuttamisessa. Sen lisäksi, että kyselyllä pyritään selvittämään minkä tyyppisiä palveluita asukkaat alueelle toivovat, sillä pyritään siis myös kartoittamaan sitä, millaisten palveluiden tuottamiseen asukkaat ehkä myös itse haluavat osallistua. Kysely toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä; siinä on sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Puolistrukturoidun kyselyn avulla pyrimme saamaan mahdollisimman laajasti tietoa asukkaiden toiveista ja tarpeista. Kyselyrunko löytyy liitteestä PESTE-analyysi PESTE- analyysi on jonkin ilmiön tai organisaation poliittisen, ekonomisen, sosiaalisen, teknologisen ja ekologisen tilan ja tulevaisuuden analysointiin käytettävä apumenetelmä. Analyysissä tutkittuja muutosvoimia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa. Muutosvoimat voivat myös toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai vaikka taustamateriaalina organisaation laatiessa omalle toiminnalleen skenaariota. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2014.) Muutosvoimia voidaan avata tarkoitukseen sopivalla tavalla. Tämä on avattu alla olevassa kuvassa: - Poliittisia: lainsäädännön rajoitukset, rikollisuus, yhdentyminen ja poliittiset seikat - Ekonomisia: maailman tai alueen talouskehitys, talouskriisit ja lamat, julkinen rahoitus, tuet ja ostovoima - Teknologisia: informaatio- ja tietoliikenne, energiateknologiat, verkkokaupat - Sosiaalisia: arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliikenne - Ekologisia: saastuttaminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2014.) Kuva 3: PESTE-analyysin muutosvoimat Muutosvoimailmiöt ovat laajemman tason ilmiöitä, jotka antavat suunnan päätöksenteolle ja valinnoille, mutta jotka ei silti välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin esimerkiksi trendit. Muutosvoimat toimivat päätöksenteon ja valintojen taustalla, vaikka niillä ei ole varsinaista suuntaa. Ne ovat oletusten joukko, jota ei myöskään kyseenalaisteta. (Rubin 2004.) Tyypillistä muutosvoimailmiölle on, että ne ilmentävät ns. ajan henkeen liittyviä asioita, uskomuksia, yleisesti hyväksyttyjä oletuksia asioiden tulevasta tilasta, ilmiöitä, todellisuu-

19 19 den osa-alueita tai tekijöitä tai asiantiloja. Siten ne liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin. (Rubin 2004.) Muutosvoimat esitetään useasti joko lauseen tai väittämän kautta, ja nämä väittämät yleensä kuvaavat sen hetkistä tilannetta. Tällaisia muutosvoimia ovat esimerkkinä seuraavat uskomukset: Luemme jatkossakin tekstit paperilta Tasaavaan aluepolitiikkaan ei ole paluuta Ihmiset käyttävät myös jatkossa kaikki lisätulonsa materiaaliseen kulutukseen Esimerkkinä muutosvoimasta voisi toimia uskomus siitä, että opetuksen ja tieteen tekemisessä tieteidenvälisyys ja monitieteisyys ovat asioita, joihin tulee pyrkiä. Kyseinen uskomus on jo pitkään ohjannut tieteen tekemistä, ja ilmiöllä voi olla sekä positiivisia, että negatiivisia seurausilmiöitä. (Rubin 2004.) Alla olevassa kuvassa on kaavion avulla selitetty Suurpellon osalta PESTE-analyysin ydinsisältö. Kaavio kuvaa kaikki osa-alueet ja käy läpi ne yksityiskohtaisesti. Kaavion tekemiseen on käytetty mallina Seinäjoen ammattikorkeakoulun esimerkkiä PESTE-kaaviosta (Seinäjoen Ammattikorkeakoulu 2014). Projektiryhmä halusi tarkastella Suurpeltoa PESTE-analyysin avulla, jotta saataisiin uudenlaisia ja laajempia näkökulmia projektin asiakkaan asiakkaasta, suurpeltolaisista. Jotta ryhmä osaisi luoda sellaisen konseptin joka hyödyttää alueen asukkaita, tulee projektiryhmän ymmärtää asiakasta ja toimintaympäristöä. Tästä syystä Suurpeltoa lähdettiin tarkastelemaan poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Analyysin poliittinen lähtökohta käsittää alueen yleisen politiikan pop up yrittämisen osalta sekä tietenkin yrittämiseen liittyvän lainsäädännön. Suurpelto-Seuran tuki pop up yrittämiselle on ensiarvoisen tärkeää, koska suurella osalla alueen toiminnasta on rajapintaa seuran kanssa. Jos yleinen mielipide olisi pop up yrittäjyyttä vastaan, ei alueella olisi järkeä toteuttaa kyseistä toimintaa. Yrittäjien ja vuokraavan tahon on myös otettava lainsäädännöllinen aspekti huomioon, että toiminta tapahtuu Suomen lain rajoissa. Pop up yrittäjyys on uudehkoa toimintaa, joten lakien ja asetusten selvittäminen on tärkeää laillisuuden takaamiseksi. Ekonominen lähtökohta analyysissa on lähipalveluiden tuonti alueelle ja niiden mukanaan tuoma asukasviihtyvyyden kasvu. Kun palveluita saadaan keskitettyä Suurpellon alueelle, ei asukkaiden tarvitse siirtyä peruspalveluiden perässä kauemmas muualle Espooseen tai lähi-

20 20 kuntiin. Palveluiden tuonti paikallisten yrittäjien toimesta lähemmäs asiakkaita keskittää myös tulovirtaa alueen yrittäjille, joka osaltaan parantaa hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hypoteettisessa tilanteessa asukas käy esimerkiksi paikallisessa parturikampaamossa, joka on hänen naapurinsa ylläpitämä ja omistama, sen sijaan, että käyttäisi suurten ketjujen palveluita kauempana kodistaan. Raha siirtyy naapurilta toiselle ja sen arvon lisäksi ajatus tutun ihmisen ja hänen yrityksensä tukemisesta luo hyvinvointia. Sosiaalinen näkökulma otettiin huomioon mm. huomioimalla Suurpellon eri-ikäiset asukkaat, niin lapsiperheet, yksinasuvat kuin vanhukset. Suurpellon asuinalueella asuu paljon lapsiperheitä, kansainvälisiä asukkaita sekä vanhuksia. Yhteisöllisyys on tärkeässä roolissa Suurpellon asuinalueella ja projektiryhmän teettämän kyselyn perusteella selvisikin, että kyselyyn vastanneiden toiveet liittyivät usein yhteisöllisyyttä lisääviin palveluihin. Asukkaat ovat kiinnostuneita tekemään asioita yhdessä ja kynnys yhdessä toimimiseen pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Suurpellon kansainväliset asukkaat otettiin projektissa huomioon mm. tekemällä heille englanninkielinen mainos yrittäjyysillasta. Valitettavasti resurssi pulan takia, projektiryhmän tekemää kyselyä ei voitu toteuttaa muulla kuin suomenkielellä, joten kansainvälisten asukkaiden huomioiminen kyselyn osalta jäi vähäiseksi. Teknologinen lähtökohta käsittelee niin kutsuttuja palvelueteisiä, joita on rakennusten rakentamisvaiheessa luotu lähes jokaiseen kerrostaloon. Palvelueteiset ovat erikokoisia tiloja, joita voi vuokrata muun muassa pop up yrittämistä varten. Eteisiin kuuluvat mukana infotaulu alueellisen informaation levittämiseen, sekä tietenkin sähköt, jotta vuokraajat voivat käyttää haluamiaan tarvikkeita. Yleisesti alueella pyritään käyttämään uusinta teknologiaa tukemaan ekologisia arvoja, josta esimerkkinä täysin uudenlainen jätteidenkeräysjärjestelmä. Suurpellon Internet sivuilla korostetaan että, Suurpellon asuinalue on hyvin ekologinen ja asukkaat ovat hyvin tietoisia omista kulutustavoistaan. Myös haastatteluiden ja muiden materiaalien perusteella ekologisuus ja asukkaiden kiinnostus ekologisia ratkaisuja Suurpellon ympäristössä tuli hyvin ilmi. Projektiryhmä otti Suurpellon asukkaiden ja muiden toimijoiden toiveet huomioon esimerkiksi markkinoinnissa. Markkinointi toteutettiin sähköisesti, joten paperimateriaalia ei kertynyt ollenkaan. Näin ollen myös markkinointikustannukset pidettiin minimissä.

21 21 Muutosvoima Poliittiset Ekonomiset Lapsille ja aikuisille suunnattujen lähipalveluiden luonti Pop-up idean takana täytyy olla täysi poliittinen tuki Suurpelto-seuralta, ja yleinen lainsäädäntö on otettava huomioon Lähipalveluiden tuonnin toivotaan parantavan alueen asukkaiden viihtyvyyttä Suurpellon uusia asuntoihin liitettyjä liiketiloja voidaan Teknologiset käyttää hyödyksi Pop-up yritysten tarkoituksiin Palvelut on mukautettava sekä lapsiperheiden käyttöön, että alueella asuvalle varttuneemmalle ikäpolvelle, esimerkkeinä kahvila tai Sosiaaliset iltapäiväkerho. Lisäksi kansainväliset asukkaat on otettava huomioon. Asukkaat kannattavat ja tukevat ekologisia ratkaisuja Ekologiset Suurpellon ympäristössä, joten ratkaisujen on oltava tämän linjan mukaisia Kuva 4: PESTE kaavio Suurpellosta 3.4 Kehitä- vaihe Projektin kehitysvaiheessa pyritään kehittämään innovatiivisia ja älykkäitä ideoita ja ratkaisuja ymmärrä- vaiheen perusteella. Sopivista ideoista jatketaan konsepteihin, joiden mukaan palveluja kehitetään jälleen eteenpäin. Palvelukokemus suunnitellaan tässä vaiheessa tarkasti mahdollisimman monta yksityiskohtaa myöten. Kehitysvaiheeseen kuuluu myös käyttöönoton suunnittelu ja palvelun luonnostelu. (Moritz 2005, ) Kehitysvaiheeseen olemme saaneet apua toimeksiantajilta, ja toimeksiantajien kanssa onkin pyritty keskustelemaan aktiivisesti ja kehittämään suunniteltua palvelukonseptia eteenpäin. Lisäksi olemme hyödyntäneet visualisointia, minkä avulla olemme pyrkineet kehittämään palvelukonseptiamme tarinankerronnan menetelmin, sekä ideointia, jonka avulla ideoita on pyritty kehittämään eteenpäin. Osana kehitä- vaihetta olemme laatineet myös kaksi posteria, joista toinen liittyy palvelukonseptiimme yleisesti ja toinen on palvelukonseptim-

22 22 me markkinointijuliste. Lisäksi pohdimme osiossa palvelukonseptin käytännön asioita ja sitä, kuinka konsepti todella saadaan toimimaan Keskustelut toimeksiantajien kanssa Olemme käyneet aktiivisesti keskustelua toimeksiantajan kanssa ja esittäneet ryhmän ideat aina toimeksiantajalle. Yhteydenotot toimeksiantajaan ovat tapahtuneet sähköpostin välityksellä. Ensimmäinen tapaaminen toimeksiantajan kanssa sovittiin pop up oppaan esittelemistä ja ideointia varten, tapaaminen oli Suurpellossa ja paikalla olivat toimeksiantajan puolelta Suurpellon palvelukoordinaattori Netta Savinko sekä Suurpellon projektijohtaja Pekka Vikkula. Savinko ja Vikkula olivat tyytyväisiä projektiryhmän kehitysideaan, ja heillä oli suuret odotukset pop up opasta kohtaan. Tapaamisessa keskusteltiin oppaan sisällöstä ja toteuttamisesta, sekä käytännön asioista. Opas on Suurpellolle erittäin tärkeä työkalu, jonka vuoksi toimeksiantaja toivoo hyvin tehtyä ja toteutettua kattavaa opasta. Koska oppaan sisältö on laaja ja syksyn aikataulu tiukka, päätettiin, että eräs projektiryhmän opiskelija toteuttaa pop up oppaan opinnäytetyönä syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana. Keskustelimme toimeksiantajien kanssa yrityksistä, jotka tarjoavat yksityishenkilöille yrittämiseen liittyviä palveluja. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa PopUp Company ja Eezy osuuskunta, joiden kautta henkilö voi harjoittaa yritystoimintaa ilman oman yrityksen perustamista. Henkilön harjoittaessa yritystoimintaa tällaisten yritysten kautta, ei henkilön tarvitse huolehtia esimerkiksi palkoista, laskutuksista, kirjanpidosta tai verotuksesta. Yrityksen, kuten esimerkiksi Eezy, tarjoavat yksityishenkilöille erittäin helpon tien kokeilla yrittäjyyttä tai testata omaa ideaa. Keskusteltaessa Eezyn kaltaisista yrityksistä pohdimme, kuinka tieto helposta yrittäjyydestä saataisiin myös Suurpellon asukkaille. Yhdessä toimeksiantajan kanssa keksittiin idea yrittäjyysillasta, jonne hankittaisiin puhuja esimerkiksi Eezystä tai PopUp Companysta kertomaan, kuinka helppoa yrittäminen voi olla. Samassa tilaisuudessa voitaisiin kerrata Suurpellon palvelueteisten tarkoitus ja mahdollisuudet sekä esitellä muut pop up tilat, kuten infopaviljonki. Tapahtuman ajankohdaksi suunniteltiin marraskuun loppua Ideointi Ideointivaiheessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden ja loppukäyttäjien todellisiin tarpeisiin. Ideointivaiheen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon uusia ja moni-

23 23 puolisia ideoita projektia varten. Ideoiden tuottamista varten on kehitetty monia eri menetelmiä ja työkaluja, joita olemme hyödyntäneet tämän projektin aikana ja edetessä. Projektiryhmämme valitsi ideointivaiheeseen kolme erilaista menetelmää, ja kokeili ja testasi niitä. Valitsemamme menetelmät ovat brainstorming, 8x8- menetelmä sekä tekniikka. Brainstorming oli menetelmistä projektiryhmän jäsenille tutuin; brainstorming kuitenkin valittiin yhdeksi menetelmäksi, sillä vaikka tiimin jäsenet olivatkin menetelmistä aikaisemmin kuulleet, ei sitä ole juuri aikaisemmin testattu. 8x8 menetelmä oli osalle projektiryhmän jäsenistä tuttu, ja se valittiin, sillä sen avulla oli onnistuttu kehittämään hyviä ideoita aikaisemmin tekniikka oli ryhmän jäsenille tuntematon menetelmä. Ideointimenetelmiä käytettiin hyväksi tiimin luoman kehitysidean, pop up -infolehtiön eteenpäin kehittämiseen. Ensimmäinen menetelmä, jota projektiryhmä kokeili, oli brainstorming. Brainstorming on perinteinen ja hyvin suosittu ideoinnin työkalu. Menetelmälle on monia eri suomennoksia, joista yleisimpiä ovat kuitenkin aivomyrsky ja aivoriihi. Aivoriihtä käytetään luovassa ongelmanratkaisussa ja sen avulla ryhmä pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon ideoita. Sopiva ryhmän koko menetelmälle on noin 5-12 henkilöä. Menetelmän etuna on se, että kaikki ryhmän jäsenet ottavat osaa ideointiin. Ryhmälle kannattaa valita vetäjä, joka on vastuussa ryhmän ohjaamisesta ja siitä, että kaikkien ryhmän jäsenten ideat huomioidaan, eikä kukaan jäsen jää ryhmän ulkopuolelle. (Solatie & Mäkeläinen 2009, ) Ryhmän vetäjä kirjaa kaikki ryhmäläisten ideat esimerkiksi fläppitaululle tai isolle paperille. Ideoinnin alkuvaiheessa on tärkeää huomioida, että siinä ei vielä arvioida ideoita, vaan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon erilaisia ideoita. Ideoiden ei tässä vaiheessa tarvitse olla vielä toteuttamiskelpoisia, usein villit ja hullutkin ideat ovat välttämättömiä parhaan idean löytämiseksi. (Edu 2014.) Paras asetelma ideoinnille on silloin, kun ryhmän jäsenet ovat taustoiltaan erilaisia ja ovat asiantuntijoita eri aloilta. Alkuvaiheen jälkeen ideoita aletaan karsia ja ryhmä valitsee yhdessä parhaimmat ideat. Ideoita kannattaa myös yhdistellä ja kehitellä yhdessä lisää. Jos ryhmä on hyvin suuri, on ryhmän jäsenille hyvä jakaa puheenvuorot, jotta kaikki ryhmän jäsenet pystyvät osallistumaan ideointiin. (Edu 2014.) Tiimi käytti aivoriihtä ideointimenetelmänä pop up -infolehtiön sisällön ideointiin. Vaikka kaikki tiimin jäsenet olivatkin kuulleet kyseisestä menetelmästä jo aiemmin, ei sitä ollut aikaisemmin juuri testattu käytännössä. Kuten jo aikaisemmin todettiin, aivoriihen tarkoituksena on luoda mahdollisimman paljon villejä ja hieman hullujakin ideoita, joiden seasta voidaan valita parhaat. Tiimi totesi info-

24 24 lehtiön sisällön hyvin laajaksi käsitteeksi, ja jotta lehtiöstä saataisiin luotua kohdeyleisölle mahdollisimman mielenkiintoinen ja heidän tarpeitaan vastaava, oli ideoita hyvä olla mahdollisimman paljon. Tämän takia tiimi valitsikin aivoriihen yhdeksi ideointimenetelmäksi. Kaikkia tiimin jäseniä ei aikatauluongelmien vuoksi saatu aivoriiheen osallistumaan. Osallistujia oli yhteensä kolme, joista yksi toimi ideointimenetelmän vetäjänä ja kirjasi ideat ylös. Post- it lappujen sijaan ideat kirjattiin ylös Word-dokumenttiin, ja myöhemmin niistä muodostettiin ajatuskartta. Ideoinnille ihanteellinen asetelma on silloin, kun siihen osallistuvat ovat taustoiltaan erilaisia; kaksi aivoriiheen osallistuneista olivat liiketalouden opiskelijoita ja yksi tietojenkäsittelyn opiskelija. Tiimi kokeekin, että tämän avulla saatiin luotua erilaisia näkökulmia ideoiden luomiseen. Vaikka aivoriihen avulla saatiinkin luotua uusia ideoita, jälkeenpäin mietittynä niitä olisi voitu luoda enemmänkin. Ideoiden suppeuteen yhtenä syynä oli kuitenkin vähäinen osallistujamäärä. Ideat, joita aivoriihen avulla luotiin, ovat osittain myös melko samankaltaisia kuin ne, jotka tulivat esille myös muissa ideointimenetelmissä. Villit ja hullunkuriset ideat jäivät aivoriihen osalta melko suppeiksi, mutta ideoinnin avulla saatiin tiimin mielestä kuitenkin sen sijaan luotua hyvin toteuttamiskelpoisia ja potentiaalisia ideoita infolehtiön sisältöä ajatellen. Tiimi uskookin tämän menetelmän tuotoksista olevan paljon hyötyä projektia varten. Jatkoa ajatellen tiimi kokee case -esimerkkien tuomisen infolehtiöön, palvelueteisten esittelyn sekä Suurpelto- Seuran kuvapankin hyödyntämisen erityisen hyödyllisinä, tämän menetelmän avulla luotuina ideoina. Vaikka pop up opasta ei toteutetakaan tämän opintojakson aikana, voi ideoita hyödyntää myös yrittäjyysiltaa ajatellen. Alla on kuva aivoriihen avulla luoduista ideoista (Kuva 5).

25 25 Kuva 2: Brainstorming- menetelmän ideat Toisena ideointimenetelmänä käytimme 8x8-menetelmä. 8x8-menetelmän ideana on, että ideointiin osallistuvat miettivät hetken aikaa erilaisia ideoita, jotka kirjoitetaan lapuille. Ideoinnin aikana ei puhuta. Kun ensimmäinen ideointivaihe on päättynyt, käydään ideat läpi. Ideat asetetaan taulukkoon, jossa on kahdeksan laatikkoa. Mikäli ideoinnin aikana on syntynyt paljon samankaltaisia ideoita, laitetaan ne samaan laatikkoon 8x8-pohjalle. Kun kaikki ideat on käyty läpi, valitsee ideointitiimi parhaat ideat ja lähtee kehittämään niitä eteenpäin seuraavan taulukon avulla. (Tampereen Teknillinen Yliopisto 2005.) Seuraavassa vaiheessa edellisen kierroksen paras idea asetetaan taulukon keskelle, ja tämän jälkeen tiimi alkaa ideoida uusia ideoita tai kehitysehdotuksia tämän idean pohjalta. Kolmannen kierroksen aiheeksi valitaan toisen kierroksen paras idea. Menetelmää jatketaan kahdeksan kierroksen ajan, ja sitä voi käyttää useampaankin kuin yhteen parhaaseen ideaan. (Tampereen Teknillinen Yliopisto 2005.) 8x8-menetelmä sopii mielestämme hyvin sekä opiskeluprojekteihin että työympäristöön, sillä menetelmän avulla voidaan lähteä hyvinkin monipuolisesti syventämään erilaisia ideoita. Menetelmän avulla voidaan myös huomata, mikäli jonkin idean eteenpäin kehittäminen on hankalaa tai uusia ideoita aiheeseen liittyen ei synny. Jos menetelmän kaikki kahdeksan kierrosta käydään läpi, voidaan saada jo ajatuksen tasolla pitkälle kehitettyjä ideoita. Menetelmän huonona puolena on se, että kahdeksan kierroksen läpikäymiseen kuluu paljon aikaa.

26 26 Tiimi koki 8x8- menetelmän käytön kaikista menestyksekkäimmäksi ideointimenetelmäksi pop up -infolehtiön kehittämisessä. Vaikka monet tämän menetelmän kautta luodut ideat olivatkin samankaltaisia kuin aiemmissa menetelmissä syntyneet ideat, päästiin niitä tämän ideointimenetelmän avulla kuitenkin myös kehittämään ideoita eteenpäin. 8x8 menetelmän aikana käsiteltiin seuraavia asioita: infolehtiön ulkoasu, lehtiöön kerättävät haastattelut, pop up -yrittäjyyden käsite, lehtiön painatus ja taitto, lehtiön toteuttamiskelpoisuus, kohderyhmä, lehtiön teemat sekä tarvekartoitus. Näitä ideoita lähdettiin viemään eteenpäin miettimällä jokaisen idean alle vielä kahdeksan uutta ideaa. Ulkoasuun liittyen luotiin ideoita muun muassa kuviin ja värimaailmaan liittyen: lehtiössä voisi olla kuvia muun muassa Suurpellon asukkaista, Suurpellon alueella asuvista yrittäjistä sekä esimerkiksi palvelueteisistä. Kun lähdimme jalostamaan ideaa haastatteluista, syntyi ideoita muun muassa siitä, ketä infolehtiön kehittämistä varten voitaisiin haastatella. Suurpellon asukkaita haastattelemalla saataisiin selvitettyä heidän tarpeitaan ja kiinnostuksiaan pop up -yrittäjyyteen liittyen, ja Suurpelto-seuraa haastattelemalla projektiryhmä saisi varmasti tukea ja realistista näkökulmaa idean toteuttamiseen liittyen. Lehtiöön voisi tulla myös haastatteluja ja case -esimerkkejä muun muassa Suurpellon sekä Espoon alueella asuvista yrittäjistä. Haastatteluja voitaisiin tehdä myös yrityksille, jotka harjoittavat jo valmiiksi pop up -yritystoimintaa: tällaisten case esimerkkien avulla pop up -yrittäjyydestä kiinnostuneet voisivat saada apua kysymyksiinsä. Pop up -yrittäjyys idean alle luotiin lisää ideoita liittyen siihen, mitä tästä yrittäjyyden muodosta voitaisiin lehtiössä kertoa. Lehtiössä olisi tiimin mielestä hyvä olla yleisesti pop up -yrittäjyyden määritelmä, siihen liittyvät mahdollisuudet ja riskit, tietoa rahoituksesta sekä lainsäädännöllisistä asioista. Tarvekartoitusteeman alle listattiin ideoita liittyen siihen, miten pop -up infolehtiön kohderyhmän tarpeita saataisiin kartoitettua. Ideoina olivat eri ikäryhmien tarpeiden kartoitus, lähipalvelutarpeiden kartoitus, millä kielellä lehtiö tulisi julkaista, sekä mitä tietotarpeita yrittäjillä sekä yrittämisestä kiinnostuneilla voisi olla. Teemoja mietittäessä syntyi ideoita ekologisuuden ja yhteisöllisyyden esilletuomiseen, ja näitä voitaisiin hyödyntää myös ulkoasussa. Yhtenä teemana voisi olla myös yrittäjien kertomukset liittyen pop up -yrittäjyyteen ja sen mahdollisuuksiin. Teemoja mietittäessä myös positiivisen kuvan luominen on tiimin mielestä tärkeää. Kohderyhmät osion alle listattiin ideoita liittyen siihen, kenelle infolehtiö halutaan suunnata. Näitä ovat muun muassa pop up -yrittäjyydestä kiinnostuneet, Suurpellon sekä Espoon kaupungin asukkaat, Suurpelto-seura sekä mahdollisesti myös jo valmiit pop up -yrittäjät ja muut yrittäjät.

27 27 Kun mietimme infolehtiön toteuttamiskelpoisuutta, syntyi kysymyksiä liittyen muun muassa aikaan ja resursseihin: miten lehtiön levitys tapahtuu, kuka sen tekee ja kenelle levitetään. Näiden kysymysten pohjalta syntyi idea siitä, että Suurpelto seura sekä Espoon kaupunki voisivat ottaa lehtiön käyttöönsä, ja tiimi esittäisi heille pelkän idean lehtiön toteuttamisesta. Infolehtiön painatusta ja taittoa mietittäessä esille nousi kysymyksiä, kuten kuka painatuksen toteuttaa; voitaisiinko se ulkoistaa, sekä minkä muotoinen ja kokoinen lehtiöstä tulisi. Näihin liittyen heräsi myös idea painatuksen suorittamisesta ekologisin keinoin, esimerkiksi kierrätettävien materiaalien käytöstä. Painatuksen ja taiton ideoinnissa tiimi tuli siihen päätökseen, että se kehittäisi idean pop up -infolehtiöstä ja sen sisällöstä, mutta itse lehtiön toteutus voitaisiin jättää esimerkiksi Suurpelto seuralle, mikäli he haluaisivat ottaa idean käyttöönsä. Alla on kuva 8x8 menetelmän käytöstä (Kuva 6). Kuva 3: Ideointi 8x8 menetelmän avulla Kolmanneksi ideointimenetelmäksi projektiryhmä valitsi menetelmän tekniikka on kehitetty kirjalliseksi ideointitekniikaksi, jonka tarkoituksena on minimoida tehokkaasti persoonallisen, sosiaalisen aseman ja käyttäytymisen vaikutuksia. Tekniikka soveltuu hyvin ideoijille, joilla ei ole paljon aikaisempaa kokemusta luovasta työskentelystä, tai ideointiryhmille, jonka jäsenet eivät tunne hyvin toisiaan. Tekniikassa ideointi tehdään kirjallisesti sekä äänettömästi. (Harisalo 2011, 96.)

28 tekniikan numeroilla on merkitystä; numero kuusi viittaa osallistujien lukumäärään. Numero kolme viittaa ideoinnin tuottamiseen, jokaisen ryhmän jäsenen tarkoituksena on tuottaa kolme ideaa. Numerolla viisi viitataan kierrosten lukumäärään. Kierroksen alussa jokainen ideointiryhmän jäsen tuottaa kolme ideaa, viiden minuutin jälkeen jäsen antaa oman ideointipaperinsa vierustoverille ja saa itse toisen vierustoverin ideointipaperin. Seuraavalla kierroksella ryhmän jäsenten on jälleen keksittävä kolme uutta ideaa, ja ideoiden tulee erota vierustoverin ideoista. Kierrokset jatkuvat samaan tapaan, kunnes viisi kierrosta on täyttynyt tekniikan avulla ryhmä tuottaa noin 100 ideaa 45 minuutin aikana. (Harisalo 2011, ) Projektiryhmä toteutti menetelmää sovelletusti, koska ryhmän jäseniä eikä aikaa ollut täysin teorian mukaisiin kierroksiin. Toteutus tapahtui neljän henkilön kesken ja jokainen kehitti kaksi ideaa kerrallaan. Ideoiden supistamisen ansiosta aikamääreet pystyttiin pudottamaan noin puoleentoista minuuttiin ja kierrokset osanottajien vähyyden takia kolmeen. Ensimmäinen kierros tuotti pienimuotoisia ongelmia, mutta menetelmän tullessa tutuksi lähtivät kierrokset rullaamaan sujuvasti. Kuvassa 7 on kuvattu projektiryhmän ideointia. Kuva 4: Ideointia tekniikan avulla

29 29 Kierrosten ideointikohteet valikoituivat 8x8-menetelmästä alkunsa saaneiden ideoiden ympärille sekä niiden kehittämistä varten. Näin menettelemällä tiimi onnistui syventämään ja kehittämään jo ajatustasolla olevia ideoitaan entistä pidemmälle. Tämän ideointimenetelmän avulla saatiin luotua potentiaalisia ideoita pop up -infolehtiön kehittämiseen. Ideoinnin kautta syntyi muun muassa idea pop up -yrittäjyyteen liittyvän ristikon luomisesta infolehtiöön. Toisena potentiaalisena ideana tämän menetelmän avulla syntyi Suurpellon asukkaiden tarpeiden listaus infolehtiöön: koska lehtiö on suunnattu pop up -yrittäjyydestä kiinnostuneille, voisi siellä olla jonkinlainen kartoitus Suurpellon asukkaiden tarpeista. Ideointimenetelmän pohjalta syntyi myös idea siitä, että lehtiöön tehtäisiin lista jo olemassa olevista yrityksistä, jotka harjoittavat pop up toimintaa Suurpellon alueella tai lähialueilla; tällaisesta listasta voisi olla hyötyä pop up -yrittäjyyttä harkitseville Visualisointi Visualisointi-tehtävän aiheena oli visualisoida kehittämämme palvelukonsepti tarinankerronnan menetelmin kahta erityyppistä visualisointitapaa hyödyntäen. Pohjana tehtävälle tuli käyttää Mervi Rauhalan pitämää alustusta ja harjoitustehtävää, sekä hänen esittelemiä työkaluja ja menetelmiä. Koko tehtävän tavoitteena oli oppia konkretisoimaan palveluidea ja palvelukonsepti mahdollisimman myyväksi ja houkuttelevaksi. Ensimmäiseksi visualisointimenetelmäksi valitsimme 5 x miksi menetelmän. Menetelmän avulla pyrimme selventämään, mitä ongelmia yrittäjyysilta ratkaisee, ja miksi ongelmien ratkaisu on tärkeää. Mitä ongelmaa tämä tapahtuma ratkaisee? Pop-up yrittäjyyteen liittyvä tapahtumamme järjestetään auttamaan kevyestä yrittämisestä kiinnostuneita ihmisiä pääsemään lähemmäs ensimmäistä askelta itse yrittämisen toteuttamiseen. Pyrimme viemään viestiä eteenpäin yrittäjyyteen tarvittavista työkaluista ja tätä myötä lisäämään ihmisten tietoisuutta Suurpellon yritysmahdollisuuksista. Miksi ratkaiseminen on tärkeää? Ratkaiseminen on tärkeää, sillä tälläkin hetkellä Suurpellossa on mahdollisesti yrittämisestä kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät löydä tarpeeksi tietoa kevyeen yrittämiseen liittyen. Tästä syystä Suurpellon yritystilat eivät ole toistaiseksi tarpeeksi aktiivisessa käytössä mahdolliseen potentiaaliin verrattuna.

30 30 Miksi se on tärkeää? Koska muuten loistavat palvelueteiset menevät hukkaan. Koska tällöin alueen täyttä potentiaalia ei saada irti. Koska haluamme antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään esimerkiksi myymällä omia käsitöitään. Toisena visualisoinnin menetelmänä halusimme kuvata palvelupolun esimerkin kautta. Palvelupolun kuvaamisessa käytetään apuna tarinankerrontaa. Päähenkilönä tälle tarinalle toimii Kalle Käsityöntekijä. Kalle on Suurpellossa asuva 40- vuotias mies, joka on koko elämänsä ajan ollut innostunut puukäsitöistä, ja työstää niitä omalla vapaa-ajallaan harrastukseksi. Kalle on jo pidemmän aikaa miettinyt, että hän haluaisi myydä käsitöitään eteenpäin, mutta tähän asti hänelle on ollut mysteeri se, missä hän itse myynnin tekisi, ja mitä erilaisia resursseja tähän projektiin tarvitaan. Lukuisista etsimisyrityksistä huolimatta Kalle on pimennossa tarvittavista komponenteista yrittämiseen, eikä ole tietoinen Suurpellon palvelueteisistä. Kalle etsii uutta intoa puhkuen jälleen kerran tietoa yrittämisen haasteista internetistä. Hän löytääkin Facebookista mainoksen Suurpellossa järjestettävästä Pop- up yrittäjyyden infotilaisuudesta. Hymy huulilla Kalle rustaa kalenteriinsa merkinnän tulevasta tapahtumasta ja intoa puhkuen päättää ottaa itseänsä niskasta kiinni ja osallistua johonkin kerrankin häntä kiinnostavaan osa-alueeseen. Päivä koittaa ja Kalle marssii paikan päälle. Itse tapahtumassa Kalle saa kaiken tarvittavan tiedon oman yrityksen perustamiseen ja siihen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla hän tekee merkittävän löydön omasta ympäristöstään: Suurpelto vuokraa omia tilojaan Pop- up yrittäjyyttä varten innokkaille yrittäjille. Kallelle myös kerrotaan tapahtumassa yrittäjyyden harjoittamisesta ilman itse yrittäjyyttä esimerkiksi ukko.fi palvelun tai Eezyn kautta. Hän saa laajan tietopaketin kaikista häntä kiinnostavista yrittäjyyden seikoista, ja palaa kotiin täynnä tarmoa. Lopulta Kalle päättää alkaa myymään aktiivisesti käsitöitään paikallisille ihmisille palvelueteisten avulla ymmärrettyään, miten helppoa yrittäminen oikeastaan on. Tämän lisäksi hän levittää tietoa asiasta kavereilleen, jonka avulla informaatio kulkee yhä tehokkaammin Suurpellon, ja miksei muidenkin alueiden läpi. Palvelupolku on avattu kuvassa 8.

31 31 Kuva 5: Kallen palvelupolku Toinen esimerkki potentiaalisesta yrittäjäpersoonasta on Ville. Hän on IT-alan ammattilainen, joka on päätoimisen ammattinsa ohella kiinnostunut saamaan lisätienestiä tietokoneiden huollosta ja korjauksesta. Reipas Ville ei kuitenkaan tiedä yhtään mitään yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista, ja tämän takia sivutoiminen ammatti on jäänyt taka-alalle. Hän on turhautunut tiedonhaun vaikeudesta ja siitä, että päällepäin yrittäminen vaikuttaa liian suurelta haasteelta päätoimisen ammatin lisäksi. Turhautuneena asiasta Ville lähtee etsimään internetistä tietoa yrittämisestä. Hän törmää sattumalta Facebookissa yrittäjyysilta posteriimme ja lamppu välähtää pään päällä. Hän tuumii, että tämä on täydellinen tilaisuus oppia yrittäjyyteen liittyviä saloja, mutta on vielä skeptinen siitä, miten hyödyllinen ilta tulee oikeasti olemaan. Paikalle päästyään Ville yllättyy positiivisesti, kun tiedon virta alkaa kulkemaan tapahtuman mennessä eteenpäin. Hän saa työkalut tulevaisuuden sivutoimiselle yrittämiselle Eezyn esityksestä, ja tärkeää tietoa potentiaalisista Suurpellon palvelueteisistä mahdollisina kivijalkapisteinä. Näin ovi yrittämiselle avautuu, halusi Ville sitten ryhtyä Eezyn kaltaiseksi yrittäjäksi ilman yritystä, tai vaikka paikalliseksi pop- up yrittäjäksi. Yrittäjyysilta on Villen kohdalla täysi napakymppi, ja kuukauden päästä hän aloittaa sivutoimisen tietokoneiden korjauksen omalla vapaa-ajallaan. Näin Suurpelto saa elintärkeitä lähipalveluja lisää omaan ympäristöönsä, jonka lisäksi Ville saa hieman lisätuloja arjen helpottamiseksi. Villen palvelupolku on avattu myös kuvassa 9.

32 32 Kuva 6: Villen palvelupolku Posterit Projektiryhmä ideoi ja toteutti hanketta varten kaksi mainosposteria. Toinen tehtiin järjestettävää Keksijän päivää varten ja toinen markkinoimaan Projektiryhmän järjestämää Suurpellon Yrittäjyysiltaa järjestettyä Keksijänpäivää varten toteutetun posterin tarkoituksena oli antaa tapahtuman vieraille selkeä kuva siitä, miten Laureassa työskennellään ja minkälaisia projekteja opiskelijat siellä toteuttavat. Tavoitteena oli posterin avulla myös mainostaa Laurea - ammattikorkeakoulua. Projektiryhmä sai visualisoida posterin ulkoasun itse. Sisällössä piti kuitenkin tuoda esille Suurpeltohankkeen tehtävänanto, ryhmän oma idea sekä tavoite ja kohderyhmä. Posteri tehtiin Photoshop kuvanmuokkausohjelmaa apuna käyttäen. Posterin visualisointi toteutettiin siten, että se on jaettu neljään eri osioon: tietoperustaan ja asiakasymmärrykseen, ideointiin ja kehitykseen, visuaalisuuteen sekä toteuttamiseen. Nämä vaiheet ovat Suurpeltohankkeen tehtävänannon eri osuuksia, ja näiden osuuksien alle on lyhyesti avattu millä keinoin ja minkä menetelmien avulla kutakin vaihetta on toteutettu. Posterin keskelle on lisätty Laurean logo Laureaa mainostamaan, ja sen ulompaan ympyrään on avattulyhyesti tehtävänanto: pop-up yritystoimintaa suurpellon asukkaille. Tehtävänanto, tavoite ja kohderyhmä tulevat siis esille posterin otsikossa ja ryhmän omaa ideaa sekä sen kehittämiseen käytettyjä työkaluja on avattu posteriin jaotelluissa neljässä eri vaiheessa. Eri osioille

33 33 valittiin toisistaan mahdollisimman erottuvat värit, jotta aiheet saataisiin selkeästi rajattua, ja jotta ulkomuoto olisi selkeä mutta näyttävä. Posteri oli esillä Keksijänpäivillä, jolle myös projektiryhmä osallistui kertomalla posterista, hankkeesta ja Laurea - Ammattikorkeakoulussa opiskelusta muille tapahtumaan osallistujille. Kuva posterista löytyy liitteessä 3. Projektiryhmä ideoi ja toteutti posterin myös Suurpellossa järjestettävää Yrittäjyysiltaa varten. Posterin tarkoituksena oli markkinoida tapahtumaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta sinne saataisiin mahdollisimman paljon osallistujia. Tämän takia posterin ulkoasu tulikin miettiä tarkkaan. Tiimi halusi tehdä posterista ulkoasultaan myyvän, mutta samalla Suurpellon tyyliin sopivan. Tapahtuman kulku ja tavoite pyrittiin myös tuomaan posterissa mahdollisimman ytimekkäästi esille. Houkuttavuutta pyrittiin tuomaan esille pullakahvi tarjoilulla sekä helpon yrittämisen aiheella. Nämä tuotiin posterissa esille ytimekkäin ilmaisuin: kahvia ja pullaa sekä Yrittäjyyttä ilman yrityksen perustamista? Tule kuulemaan! Myös Eezyn osallistuminen tapahtumaan mainittiin. Posterin väreiksi valittiin vihreä ja valkoinen, sillä tiimin mielestä ne sopivat Suurpellon tyyliin. Pitsireunat luovat tapahtumasta lämpimän kuvan, kun taas paksu musta fontti tuo ulkoasuun nuorekkuutta. Posteri tehtiin PowerPointia ja PhotoShop kuvanmuokkausohjelmaa apuna käyttäen. Posterista tehtiin useampi luonnos, joita lähdettiin muokkaamaan tiimin jäsenten ideoiden ja mielipiteiden mukaan. Houkuttelevan ilmeen lisäksi posteriin tuli saada mahdutettua tarkka ajankohta, lyhyt kuvaus tapahtumasta sekä osoite. Kuva posterista löytyy liitteessä 4. Tapahtumaa markkinoitiin sosiaalisessa mediassa liittämällä posteri Suurpellon sekä Suurpelto -seuran Facebook sivuille. Sen lisäksi tapahtumaa markkinoitiin Laurea - ammattikorkeakoulun Internetsivuilla. Internetin lisäksi tapahtumaa markkinoitiin Suurpellon asuinalueen kerrostalojen infotauluilla Kyselyn tulokset Toteuttamamme kysely on ollut tärkeässä roolissa ideamme kehitysvaiheessa; sen avulla olemme saaneet tietoa siitä, ovatko pop up yrittäjyys ja palvelueteiset tuttuja suurpeltolaisille, sekä minkälainen yritystoiminta heitä kiinnostaa ja millaista osaamista heiltä itseltään löytyy. Lisäksi olemme selvittäneet, ovatko Suurpellon asukkaat kiinnostuneita itse tuottamaan palveluja yrittäjinä.

34 34 Kyselyyn vastasivat tasaisesti hyvin monet eri ikäluokat, kyselyyn vastanneista erottuivat kuitenkin vuotiaat, joiden osuus vastanneista oli vain 9 %. Eniten kyselyyn vastasivat kahden ihmisen taloudessa asuvat, joiden osuus vastanneista oli jopa 63 %. Toiseksi eniten vastasivat yksinasuvat (25 %) ja vähiten kolmen tai useamman taloudessa asuvat, joista vastanneita oli vain 13 %. Kyselyyn vastanneista suurin osa (81 %) koki tärkeimmäksi asiaksi uudet palvelut. Muita tärkeiksi koettuja asioita olivat yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja perhekeskeisyys. Vain vähän yli 10 % kyselyyn vastanneista koki kansainvälisyyden tai oppimisen tärkeäksi. Kysely oli toteutettu ainoastaan suomenkielellä, joka mahdollisesti vähensi kansainvälisten asukkaiden osallistumista kyselyyn. Kyselyn mukaan suurin osa vastanneista (66 %) on kiinnostunut yhteisöllisestä toiminnasta Suurpellon asuinalueella. Myös suurin osa vastanneista kokee, että yhteisöllistä toimintaa on järjestetty tarpeeksi Suurpellon alueella. Vain 38 % kyselyyn vastanneista kokivat, että yhteisöllistä toimintaa Suurpellon asuinalueella ei ole järjestetty tarpeeksi. Vastaajat pystyivät jättämään avoimen vastauksen kysymykseen, joka koski toiveita Suurpellon alueella järjestettävistä toiminnoista. Vastauksista nousi hyvin usein esille vastanneiden toiveet kokoperheen yhteisistä tapahtumista. Erityisesti toiveissa nostettiin esille kotiäidit sekä pienet lapset. Myös arkista harrastustoimintaa ja erilaisia toimintaryhmiä, kuten lukupiirejä, ryhmäliikuntatunteja ja ruokapiirejä toivottiin lisää. Vastauksien seasta nousi myös esille toive, että palvelut ja toiminnot olisivat ilmaisia. Kyselyn vastauksista ilmeni, että suurin osa vastanneista, lähes 90 % haluaisivat Suurpellon asuinalueelle lisää kahviloita ja palveluita. Toiseksi eniten vastauksia (72 %) sai liikuntaan liittyvät palvelut. Hieman yllättävää oli, että kyselyyn vastanneista vain 3 % halusivat lisää lastenhoitoon liittyviä palveluita. Edellisissä kysymyksissä oli kuitenkin noussut hyvin usein esille toiveet lapsiperheiden huomioon ottamisesta ja heille suunnitelluista palveluista. Kauneuden ja vanhustenhoitoon liittyvät palvelut eivät myöskään olleet vastauksien antaneiden suosikkien joukossa. Kysymyksen muuta kohtaan vastanneet olivat antaneet ideoita palveluista, kuten HSL: n lippuautomaatista, S- tai K-marketista, koirapuistosta tai kahvilasta, jossa olisi otettu myös lapset hyvin huomioon. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin vastanneiden tietoisuutta Suurpellon kerrostaloihin kehitetyistä palvelueteisistä, tietävätkö kyselyyn vastanneet niiden käyttötarkoituksia. Alla oleva kuvio 1 havainnollistaa kuvana vastausten jakautumisen. Vastanneista 66 % kertoivat tietävänsä palvelueteisien käyttötarkoituksia, mutta jopa 34 % vastasivat kieltävästi. Tuloksista voidaan päätellä, että asukkaiden tietoisuutta palvelueteisten käyttötarkoituksista tulisi lisätä.

35 35 Oletko tietoinen Suurpellon kerrostaloihin kehitetyistä palvelueteisistä ja niiden käyttötarkoituksista? 34 % 66 % Kyllä En Kuvio 1: Tietoisuus palvelueteisistä Kyselyyn vastanneista vain 6 % vastasivat olevansa kiinnostuneita järjestämään yrityspohjaista toimintaa palvelueteisissä, kun taas 20 % vastasivat olevansa kiinnostuneita järjestämään yhteisöllistä toimintaa. Kysymyksessä yrityspohjaisella toiminnalla tarkoitettiin tuottoa tekevää toimintaa ja yhteisöllisellä toiminnalla esimerkiksi asukkaiden yhdessäoloa tai yhdessä tekemistä. Jopa 31 % prosenttia vastanneista eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita kummastakaan toiminnasta ja noin 40 % eivät osanneet sanoa. Vastanneet olivat voineet antaneet toiveita uusista palvelueteisiin kehitetyistä palveluista, joita olivat mm. kippis, hieroja ja käytettyjen tavaroiden vaihtonurkka. Toiveet kirpputoreista ja erilaisten tavaroiden vaihtamis- ja kierrätyspisteistä olivat jo kyselyn aikaisemmissakin kohdissa nousseet esille vastauksista. Yksi vastaaja oli jättänyt toiveen toimivasta kauppakassi- palvelusta. Suurpellon asuinalueella toimii Kauppakassi24 palvelu, mutta vastauksesta päätellen kyselyyn vastannut ei ole ollut tyytyväinen kyseiseen palveluun tai ei ole käyttänyt kyseistä palvelua. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 2) on esitelty kyselyyn vastaajien kiinnostus yrittäjyydestä. Vähän yli 40 % kyselyyn vastanneista vastasivat olevansa kiinnostuneita yrittäjyydestä, kun taas noin 30 % vastasivat kysymykseen kieltävästi. Reilut 20 % eivät osanneet sanoa, ovatko kiinnostuneita yrittäjyydestä.

36 36 Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? 22 % 34 % 44 % Olen En ole En osaa sanoa Kuvio 2: Kiinnostuneisuus yrittäjyydestä Kyselyn perusteella valitettavan vähän, vain vähän yli 20 % vastasivat joskus harkinneet yrittäjyyttä, kun taas melkein 60 % eivät olleet koskaan edes harkinneet yrittäjyyttä. Seuraavaksi vastanneilta kysyttiin ovatko he koskaan toimineet yrittäjinä. Vain vähän alle 10 % toimii tällä hetkellä yrittäjinä, mutta suurin osa 75 % ei ole koskaan toiminut. Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin olisivatko he kiinnostuneita harjoittamaan yritystoimintaa Suurpellon alueella, jos tällainen olisi ajankohtaista. Vain valitettavan pieni osa, alle 5 % vastaajista vastasivat olevansa kiinnostuneita harjoittamaan yritystoimintaa Suurpellon alueella. Hieman alle 30 % vastasivat kieltävästi ja loput eivät ole koskaan toimineet yrittäjinä. Kuitenkin lähes 40 % vastasi, että voisi kuvitella toimivansa yrittäjänä tai yrittäjyyteen liittyvän toiminnan harjoittajana Suurpellon alueella. Edelliseen kysymykseen kieltävästi vastanneilta haluttiin kysyä tarkentava lisäkysymys, minkä takia vastaaja ei ole yritystoiminnasta kiinnostunut. Kyselyyn vastaajat perustelivat kieltävää vastausta mm. ajan- sekä kiinnostuksen puutteella. Vastausten seasta nousi esille myös vastaajien pelko siitä, että tietämystä aiheesta ei ole tarpeeksi. Yrittäjyysillan avulla ryhmän tarkoituksena on lisätä Suurpellon ja lähialueiden tietoisuutta yrittämisestä sekä lisätä tietoisuutta Suurpellon tarjoamista pop up tiloista.

37 37 Voisitko kuvitella toimivasi yrittäjänä tai yrittäjyyteen liittyvän toiminnan harjoittajana Suurpellon alueella? 62 % 38 % Kyllä En Kuvio 3: Yrittäjänä toimiminen Suurpellossa Yllä oleva kuvio (Kuvio 3) havainnollistaa vastaajien kiinnostuksen yritystoiminnasta. Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin myös olisivatko vastaajat kiinnostuneita lähtemään mukaan toteuttamaan valmista yrityskonseptia, jos tällainen kehitettäisiin Suurpellon alueelle. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 4) on esitelty vastaajien kiinnostus valmiin yrityskonseptin toteuttamisesta. Vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti, mutta hieman yli 50 % kyselyyn vastanneista vastasivat olevansa tällaisesta konseptista kiinnostuneita. Mikäli Suurpeltoon kehiteltäisiin valmis yrityskonsepti, olisitko kiinnostunut lähtemään mukaan toteuttamaan tätä konseptia? 44 % 56 % Kyllä En Kuvio 4: Kiinnostus valmiin konseptin toteuttamiseen

38 38 Edelliseen kysymykseen liittyen, kyselyssä kartoitettiin vastaajien tietoisuutta pop up- yrittäjyydestä. Alla oleva kuvio (Kuvio 5) havainnollistaa, että 60 % vastanneista kertoivat tietävänsä pop up- yrittäjyydestä jonkin verran ja hieman yli 30 % totesivat, että eivät tiedä kyseistä yritysmuodosta mitään. Kuinka paljon tiedät pop up -yrittäjyydestä? 3 % 31 % 66 % Paljon Jonkin verran En mitään Kuvio 5: Tietoisuus pop up -yrittäjyydestä Kyselyn tuloksista selvisi myös, että 25 % on kiinnostuneita pop up- yrittäjyydestä, kun taas n. 30 % vastasivat kieltävästi. Suurin osa, yli 40 % eivät osanneet sanoa, ovatko kiinnostuneita vai eivät. Hieman yllättävää oli, että tulosten perusteella vain 44 % haluaisivat tietää lisää pop up- yrittäjyydestä ja loput 56 % eivät ole ollenkaan kiinnostuneita. Jos kyselyyn vastaajat vastasivat myönteisesti, haluttiin seuraavassa kysymyksessä tietää tarkemmin, mistä aihealueista vastaajat haluaisivat lisää tietoa. Vastauksien seasta nousi esiin tasainen kiinnostus lainsäädännöllisistä asioista, lupa-asioista, rahoituksesta, mahdollisista riskeistä sekä rahoituksesta. Mikäli kyselyyn vastanneet saisivat lisää tietoa ja ohjausta yrittäjyydestä, olisi 35 % vastanneista valmiita harkitsemaan yritystoimintaan ryhtymistä. Yritysillan tavoitteena on lisätä Suurpellon asukkaiden tietoisuutta mm. palvelueteisten käyttötarkoituksesta. Ryhmän järjestämään yritysiltaan on myös kutsuttu Eezyn Johanna Singh, joka tulee tapahtumailtaan kertomaan helposta yrittäjyydestä, esimerkiksi jos yrittäjyys kiinnostaa, mutta kynnys yrittäjäksi ryhtymiseksi tuntuu liian korkealta.