1. LUENTO: JOHDANTO. Tieteellinen kirjoittaminen Esa Hohtola & Jari Oksanen

Transkriptio

1 Tieteellinen kirjoittaminen Esa Hohtola & Jari Oksanen 1

2 Kurssin materiaali verkossa: Noppa: A-01 Lisäksi tulossa linkkikokoelma Kirjallisuutta 2

3 LuK-seminaari Syksy: tieteellisen kirjoittamisen luennot, ATK-harjoitus, tentti Syksy-vuodenvaihde: LuK-tutkielman aiheen sopiminen, aiheet nopassa Myös oma aihe mahdollinen Kevät: LuK-seminaari (8-12 hengen ryhmissä)ja LuKtyön kirjoittaminen (AO: seminaarit jo syksyllä!) Huom: Tiedonhankintakurssi kuuluu osana LuKseminaariin 3

4 Uutta: LuK-tutkielma on alkaen osa opintojaksoa LuK-seminaari Hyvitys yhteensä 10 op Kandityön pituus n. 15 sivua A: Pääasia: LuK-työ Vertaistyöskentely pienryhmissä LuK-työn kirjoittamiseksi Tämä luento: tieteellinen kirjoittaminen Käytännön harjoittelu Tiedonhankinnan kurssi 4

5 Luentorunko (ei kronologinen!) Ø Johdanto Ø Opiskeluun liittyvä kirjoittaminen Ø Varsinainen tieteellinen kirjoittaminen Ø Artikkelityyppien systematiikka Ø Tieteellisen artikkelin perus anatomia ja käsikirjoituksen tuottaminen biotieteissä Ø LuK-työn ja gradun kirjoittaminen Ø Valmiin käsikirjoituksen julkaisuprosessin vaiheet Kirjeenvaihto toimituksen kanssa, peer review, copyright, oikoluku 5

6 Tieteelliset sarjat ja niiden tekijät, sarjan valinta Kirjallisuusviitteet ja niiden käyttö Graafiset kuvaajat, valokuvat, kuvatiedostojen formaatit ja niiden oikea käyttö Bibliometria ja bibliometriset tietokannat, elektroninen julkaiseminen Tekijänoikeuskysymykset Oikeakielisyyttä, lyhenteet, SI-yksiköt Käytännön niksejä biologiseen kirjoittamiseen Windows-ympäristössä (mikroluokka: Phillip Watts) 6

7 Tutkijan työ Tutkimuksen suunnittelu, aineiston keruu, kokeet, tulosten analyysi, johtopäätökset Tulosten, johtopäätösten, väitteiden ja teorioiden alistaminen muiden tutkijoiden tarkasteltaviksi = JULKAISEMINEN = TIEDE 7

8 TIEDE Tiede on keskustelufoorumi, jossa käyttämällä ja kehittämällä toimivia argumentteja yritetään vakuuttaa toiset keskustelijat omien näkemysten oikeellisuudesta Keskustelun lajeja: nautinnollinen ( huvin vuoksi ) ylipuhuminen ( oma tahto läpi, liikemiestyyli) kiista Ø tavoitteena selvittää erimielisyys à oikean ratkaisun löytyminen Ø tavoitteena uusi tieto, osallistujat valmiita muuttamaan mieltään 8

9 Ø Tieteen tehtävänä on todenmukaisen tiedon tuottaminen (vrt. informaatio) Ø Tieteen tehtävänä on kuvata todellisuutta ja ilmiöitä (deskriptiivinen tieto) ja niiden välisiä suhteita (kausaliteetti) Ø Ennustuskyky (esim. ilmastonmuutos) Ø Tiede ratkoo ongelmia, teoria ja käytäntö (pragmatismi = tiedon päämääränä on toiminta) 9

10 10

11 Miksi tutkija kirjoittaa? Idealisti haluaa saattaa tutkimustyön tulokset niitä tarvitsevien tietoon ja siten hyödyttää ihmiskuntaa Realistin näkemys on, että työ edellyttää tutkimuksen tekoa ja julkaisemista Primus haluaa olla se, joka ensimmäisenä julkaisee jonkin uuden tuloksen tai tiedottaa jostakin havainnosta; tällainen tutkija haluaa prioriteettia (esim. geenitutkimus) Merististille on tärkeintä kirjallisten ansioiden (meriittien) kartuttaminen, jotta ura etenisi. Voi yliopistomaailmassa olla jopa edellytys leipäpuun jatkumiselle publish or perish Kommunikaattori julkaisee tiedottaakseen uusista tuloksista toivoen saavansa runsaasti palautetta, jonka innoittamana hän jatkaa tutkimustyötään ja siitä tiedottamista 11

12 Kenelle tutkija kirjoittaa? Muut saman alan tutkijat Muut biologit, luonnontietelijät, opiskelijat Suuri yleisö Päättäjät (apurahat) Miten tutkija kirjoittaa? Palautteen nopeus? Suuret koesarjat, pitkät seurannat, laajat teoreettiset pohdiskelut à laajat artikkelit, julkaistaan harvoin (ennen yleistä) Tutkimus viipaloidaan sopiviin, pieniin paloihin least publishable units à Salami science (nykyään usein) ß Publish or perish 12

13 Kieli? Nykyään (biologiassa) käytännössä lähes aina englanti englanti: varsinainen tieteellinen työ, mukaan lukien väitöskirja (joskus myös pro gradu, lisensiaatintyö) suomi: useimmat opiskeluun liittyvät kirjoitukset, LuKtyö! suomi: työelämä raportit, selvitykset, viestintä kielitaito, kielentarkastus? tieteelliset julkaisusarjat vaativat usein äärimmilleen tiivistettyä tekstiä è vain vähän liikkumavaraa erilaisille tyyleille 13

14 Miten tieteellinen kirjoittaminen eroaa muusta luovasta kirjoittamisesta? Minä luulin sitä runoksi, kun siinä ei lukenut paljon mitään - Tahmatassun mielipide kartasta Muumit merellä -seikkailussa viestin välittäminen ilman monimielisiä tulkintoja tärkein asia kirjoittaminen usein ryhmätyötä varsinkin luonnontieteissä lähes aina mukana diagrammeja, taulukoita, piirros- tai valokuvia lukeminen ei useinkaan tapahdu lineaarisesti (so. alusta loppuun), hyperteksti 14

15 Tieteellisen kirjoittamisen piirteitä: 1. Konventionaalisuus, so. tiukasti sidottu muotoon 2. Intertekstuaalisuus: liittyy aina muuhun kirjoitettuun tietoon (kirjallisuusviitteet, suorat sitaatiot) 3. Rekonstruktio vs. argumentaatio Rekonstruktio: mitä tutkimuksessa tehtiin ja saatiin tulokseksi Argumentaatio: mitä tällä halutaan välittää lukijalle 4. Julkaisufoorumit tarkasti valittuja alan tieteellisiä sarjoja 15

16 Kirjoittamisen päätehtävä ei ole tieteellisen vaikutelman antaminen, vaan vilpitön halu/tarve saada välitettyä viesti vastaanottajalle Nykyään yhä vaikeampaa informaatiotulvan vuoksi 16

17 17

18 18

19

20 Opiskeluun liittyvä tieteellinen kirjoittaminen työselostus kypsyysnäyte (essee, tenttitilanteessa) esitelmätiivistelmät LuK-työ perustuu (useimmiten) kirjallisuuteen pro gradu! oma aineisto + kirjallisuus (väitöskirja) Laitoksen ohje 20

21 Tutkimukseen liittyvä kirjoittaminen Varsinainen tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen alkuperäisartikkeli Review-artikkeli (katsaus) Metatutkimus Blogi, muut verkkosisältö Tiedonanto (short note, letter) Letter to editor Kokousabstrakti Oppikirja, opetusmoniste Yleistajuinen tutkimusta koskeva kirjoittaminen tieteen popularisointi Esim. Tiede-lehti, aikakausilehdet Apuraha-anomukset Posterit 21

22 Tutkimukseen liittyvä kirjoittaminen Varsinainen tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen alkuperäisartikkeli Review-artikkeli (katsaus) Metatutkimus Tiedonanto (short note, letter) Letter to editor Kokousabstrakti Oppikirja, opetusmoniste Yleistajuinen tutkimusta koskeva kirjoittaminen tieteen popularisointi Esim. Tiede-lehti, aikakausilehdet Apuraha-anomukset Posterit 22

23 Tutkimusten julkaiseminen ja artikkelityypit Mikä tahansa tutkijan kirjoitelma ei ole julkaisu ahtaassa tieteellisessä mielessä Artikkeli käy läpi (kansainvälisen) vertaisarvion (peer review, käsitellään myöhemmin) ja ilmestyy tieteellisessä sarjassa, jossa on kansainvälinen toimittajakunta à oikea julkaisu 23

24 Tieteellisten artikkeleiden tyypit 1. Tieteellinen alkuperäisartikkeli (biologiset tieteet) Kokeellinen työ + hypoteesi è tulokset ja pohdinta Voi olla myös kokonaan teoreettinen työ 2. Katsaus (review), nyk. usein minireview Yleensä pyydetty (toimittajat), pureskelee viime aikojen tutkimuksia alalta ja luo katsauksen tieteenalan tilaan ( missä mennään? ) ja tekee ehdotuksia jatkotutkimuksista 24

25 3. Metatutkimus Käsittelee julkaistun datan (useasta aiemmasta tutkimusta) uudelleen ikään kuin se olisi omaa empiiristä aineistoa, omia tilastollisia menetelmiä kehitetty; erityisesti lääketiede, ekologia, big data 4. Tiedonanto Faunistinen havainto, case report, minitutkimus 5. Letter to editor Kannanotto sarjassa julkaistuun artikkeliin tai muuhun ajankohtaiseen tieteelliseen asiaan 6. Kokousabstrakti tai pitkä kokoomateosartikkeli 7. Monissa sarjoissa (Cell, Nature, Science) nykyään myös tiedeuutisia ja editoriaaleja, yleensä toimittajien kirjoittamia, voidaan pyytää myös tutkijoilta 25

26 26

27 8. Väitöskirja nykyään biologiassa lähes aina ns. nipputyö 3--4 julkaisua tai käsikirjoitusta + yhteenveto-osa, joka voi sisältää laajankin review-tyyppisen kirjallisuuskatsauksen muinoin pääosin ns. monografioita käytäntö vaihtelee eri maissa, esim. USA, UK - monografia (jota ei yleensä julkaista) vaaditaan edelleen Esimerkki: 27

28 28

29 29