Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Transkriptio

1 Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

2 Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena pohdiskeleva esseemäinen raportti; omat näkemykset sallittuja ja suositeltavia Analyysin tuloksista work shop ohjelmien tekijöiden kanssa Lisäksi jokainen kirjoittaa lyhyen (1-2 sivua) raportin/palautteen projektin kokemuksista

3 Näin edetään Parityö Ohjelmien katselu/kuuntelu -> keskustelut parin kanssa -> ohjaussessio -> tekijöiden haastattelut, (mahd.) ohjelmanteon seuraaminen -> raportin/esseen kirjoittaminen Raportin/esseen pituus 5-10 sivua Eli pohtikaa vastauksia kysymyksiin 1) sisällön perusteella 2) tekijöiden haastattelujen perusteella 3) ohjelmanteon prosessia seuraamalla

4 Aikataulu Johdanto 20.3 Työkalut Ohjaus vko 15 Väliraportti Tekijöiden haastattelut huhtikuun alkupuolella Raportit viimeistään klo workshop/analyysien esityksen ja keskustelutilaisuus ohjelmien tekijöiden kanssa

5 Aineistot Ylen tiedeohjelmat Prisma-studio Tiedeykkönen Radio Suomen kontakti-ilta Tekijöiden haastattelut

6 Analyysikysymykset Pohtikaa miksi tiedeohjelmien sisällöt ja asioiden käsittelytavat ovat sellaisia kuin ovat? Mitkä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet aiheiden, näkökulmien ja käsittelytapojen valitsemiseen? Asiantuntijuuden rooli tiedeohjelmissa? Arvioikaa miten tiedettä ja tutkijoita on käytetty lähteinä ja/tai haastateltavina

7 Tiedeohjelmien sisältöön voivat vaikuttaa esimerkiksi nämä tekijät (Mörä 1999/2013) Yksilötekijät Esim. ohjelmantekijöiden henkilökohtainen, ammatillinen ja koulutuksellinen tausta Tekijöiden henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet

8 Organisatoriset tekijät ja puitteet Mediatalon tavoitteet (esim. julkinen palvelu, valistus, yleisölukujen tavoittelu) Näkyykö Ylen julkisen palvelun rooli ohjelmassa? Jos näkyy, millä tavoin? Jos ei, pitäisikö? Olisiko ohjelma voitu esittää kaupallisella kanavalla? Esityspaikka ja -aika (kanava, prime time vai ei) Eri kanavilla ja esitysajoilla lähtökohtaisesti erilaiset yleisöt Kanavien kilpailutilanne Resurssit (työvoima, raha), joilla ohjelmat tehdään

9 Mediarutiinit Aiheenvalinnan kriteerit - miksi juuri tämä asia on valittu ohjelman aiheeksi? Tärkeys? Kiinnostavuus? Tieteellinen relevanssi? Ajankohtaisuus? Sattuma? Miksi juuri tämä käsittelytapa? Valistus vs. viihde tiedonvälittäminen vs. tarinan kertominen tiedelähtöinen/ongelmalähtöinen Juontajavetoinen/asiantuntijavetoinen Ym. Aineiston/tiedon keruun rutiinit; miten ja mistä tietoa on tapana hankkia? Miten taustatiedon hankintatavat vaikuttavat sisältöön? (vrt. Kruvand 2012)

10 Esitystapaan liittyvät rutiinit Välineen (radio vs. tv) vaikutus ja vaatimukset Lajityypin (uutinen, reportaasi, dokumentti, makasiiniohjelma, keskusteluohjelma) vaikutus ja erityispiirteet (Audio)Visuaalisuuden rooli, draaman/viihteen keinojen käyttö. Millaisia keinoja käytetty? Miten draaman/viihteen ja tieteen yhdistäminen on onnistunut? Tiedeohjelma vai viihdeohjelma? Voiko olla molemmat?

11 Ammatillinen kulttuuri (esim.) Millaisia aihepiirejä ja tieteenaloja kanavalla/toimituksessa on tapana painottaa ja miksi? Millaiset asenteet/suhtautumistavat tekijöillä on tiedettä ja tutkijoita kohtaan Voiko tekijät määritellä esim. tieteen kriitikoiksi, tiedottajiksi, tieteen promoottoreiksi, kansanomaistajiksi, viihteellistäjiksi vai joksikin muuksi? Mitä heidän pitäisi olla?

12 Mennäänkö esim. tiede edellä vai yleisö edellä? Tiedotetaanko tieteen uusista saavutuksista vai etsitäänkö tutkimusten avulla näkökulmia yleisöä kiinnostaviin kysymyksiin? Popularisoidaanko liikaa tai liian vähän? Aliarvioidaanko tai yliarvioidaanko yleisöjä? Ovatko ohjelmat tieteellisesti päteviä?

13 Tiede ja asiantuntija lähteenä Mikä on asiantuntijuuden rooli ohjelmissa? Miten asiantuntijan ammattitaitoa on käytetty? Ovatko asiantuntijat esim. keskiössä vai taustoittavassa roolissa? Miten haastattelulausuntoja on käytetty? Miten tutkijan ja ohjelmantekijän kommunikointitavat kohtaavat (ks. Hans Peter Peters 2008)? Miksi juuri tietyt asiantuntijat on valittu haastateltavaksi? Vrt. Kruvand (2012) Ovatko valinnat onnistuneita?

14 Kirjallisuutta Marjorie Kruvand (2012): Dr. Soundbite : The Making of an Expert Source in Science and Medical Stories. Science Communication Oct Hans Peter Peters (2008): Scientists as public experts. In Bucchi & Trench (eds.): Handbook of Public Communication of Science and Technology (Mörä, Tuomo (1999): EU-journalismin anatomia)